Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘täydellinen’

Tärkeä havainto
An important observation
15.6.2019 by Simon Desjardins, suom. SK

Meillä ihmisillä on taipumus kiinnittää enemmän huomiota kokonaisuuteen kuin osiin. Näin ollen emme useinkaan huomaa yksityiskohtia keskittyessämme globaaliin kuvaan. Myönnettäköön, että vaikka kokonaisuus antaa merkityksen osille, se on jälkimmäinen, joka aiheuttaa edellisen olemassaolon, eikä päinvastoin. Näin ollen harkitsevainen huolehtii siitä, mikä voi näyttää vähemmän tärkeältä, sillä hän tietää, että jokainen osatekijä on tärkeä kokonaisuuden kehittymiselle.

Kaikki tämä näyttää kiistattomalta aineellisessa maailmassa, mutta entä moraalisessa? Voisiko olla, että pienen osatekijän puuttuminen johtaa kokonaisuuden hajoamiseen? Sitä kannattaa miettiä.

Paljastava lausunto

Jeesus näyttäisi vastaavan tähän kysymykseen sanoessaan:

”Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä” (Luuk. 16:10).

Tässä Jeesus ei emmi. Hänen lausumansa ei jätä tilaa spekulaatioille. Hän todistaa – ehdottomalla varmuudella – että se, joka on uskollinen vähimmässä, on uskollinen myös  paljossa. ”Paljon” on tässä riippuvainen ”vähimmästä”. Ilman jälkimmäistä edellinen on tuomittu tukehtumaan huolimattomuuden kammiossa.

Samalla tavalla Jeesus kertoo meille, että se, joka on väärä vähimmässä, on väärä myös paljossa. Eräässä mielessä tämä järkyttää mielenrauhaa, koska olemme taipuvaisia pitämään tärkeämpänä ”paljoa” kuin ”vähintä”. Toisin sanoen, narraamme usein itseämme, tietämättä, että ”vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan” (Gal. 5:9).

Itse asiassa Jeesuksen sanontaan sisältyy kaksi muuta lausuntoa, nimittäin: Se, joka on uskoton vähimmässä, on myös uskoton paljossa. Ja se, joka on oikeudenmukainen vähimmässä, on oikeudenmukainen myös paljossa.

Pikkutarkka elämä

Koska ”vähin” on niin merkityksellinen, meidän on oltava tarkkoja vaelluksessamme Jumalan ja ihmisten kanssa. Yksityiskohtia ei pidä unohtaa, muuten kristillinen vaelluksemme muuttuu tarkoituksettomaksi.

Olet ehkä huomannut, että se mitä olemme nähneet tähän mennessä, kuvailee perfektionistin mieltä. Itse asiassa kristinusko ei voi kukoistaa siellä, missä ei ole kaipausta täydellisyyteen. Kun Jeesus sanoo: Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on” (Matt. 5:48), Hän ilmaisee yhden olennaisimmista toiveista, joka kristityllä pitäisi olla. Ilman tätä halua olemme tuomittuja elämään, ei vain keskinkertaista elämää, vaan myös itsepetoksessa, jossa ”vähin” kuristaa ”kokonaisuuden”.

Älä käsitä minua väärin; en väitä, että kristillinen elämämme on merkityksetöntä, ellemme ole täydellisiä. Sanon vain, että ilman kaipausta täydellisyyteen kristitty ei voi menestyä, vaan on tuomittu elämään pysähtynyttä kristillistä elämää kaikkine seurauksineen.

Yksi on varmaa ja johtopäätös on peruuttamaton: sen, joka on uskollinen paljossa, täytyy määritelmän mukaan myös olla uskollinen siinä, mikä on vähintä ja se, joka on väärä siinä, mikä on vähintä, on tuomittu olemaan väärä myös paljossa.

Kaikki tämä on yhtä loogista kuin varmaakin, sillä kuinka ihminen voi olla huolellinen kokonaisuuden suhteen, jos hän on huolimaton osatekijöiden suhteen?

Mahdollinen kumoaminen

Nyt ehkä luettuasi tämän muistat Matteuksen evankeliumista löytyvän kohdan, joka sanoo:

”Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te annatte kymmenykset mintuista ja tilleistä ja kuminoista, mutta jätätte sikseen sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeuden ja laupeuden ja uskollisuuden! Näitä tulisi noudattaa, eikä noitakaan sikseen jättää.” (Matt. 23:23).

Tämän perusteella näyttäisi, että ihminen voi olla uskollinen vähimmässä ja silti olla uskoton paljossa. Tällainen johtopäätös perustuu kuitenkin virhetulkintaan. Motiiveilla, jotka saavat nämä kirjanoppineet ja fariseukset maksamaan kymmenykset mintuista, tilleistä kuminoista, ei ollut mitään tekemistä uskollisuuden eikä oikeudenmukaisuuden kanssa. Se oli vain keino näytellä heidän omaa hurskauttaan. Tästä seuraa, että Jeesuksen julistus jää kumoamatta:

Henki oppaanamme

Itse asiassa menestyksemme riippuu herkkyydestämme Pyhän Hengen äänelle. Ilman Häntä ei olisi mitään toivoa. Hän yksin voi antaa hälytyksen, kun rikomme siinä, mikä on vähintä. Se on niin, koska Henki on perfektionisti. Hän arvostaa yksityiskohtia ja ajattelee kokonaisuutta.

Ihminen, joka kommunikoi täydellisyyden Isän kanssa, kehittää akuutin vastuuntunnon. Hänellä on kaipaus parantaa vaellustaan ja hän pyytää ohjausta. Tällaiselle ihmiselle Jumalan käskyt ovat valo, sillä hän nauttii Herran laista ja mietiskelee sitä päivällä ja yöllä. Huolimattomuus – syövän lailla – hyökkää mitättömän pieneen osaan, ennen kuin valtaa kokonaisuuden. Se kukoistaa yleensä ”uskonnollisen” elämän haaleissa vesissä. Kun sitä ei huomioida, se on yhtä tappava kuin pernarutto.

Auttakoon Jumala meitä kiinnittämään huomiota pieniin kettuihin, jotka tuhoavat viiniköynnöksiä (Laul. l. 2:15) ja saakoon Hänen äänensä valaista polkumme viimeiseen päivään saakka.

Read Full Post »