Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tempaus’

Warning to Those Who Are Of This World
By Geri Ungurean, October 25, 2018, suom. SK

Jos olet lukemassa tätä artikkelia, niin ehkä ihmettelet, miksi minä varoitan niitä, jotka ovat tästä maailmasta. Minä näet en ole tästä maailmasta – minä kuulun Jeesukselle Kristukselle. Minä olen maailmassa, mutta en maailmasta.

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Kuinka uskovat voivat olla maailmassa, mutta ei maailmasta?”

Vastaus: Kun luemme ”maailmasta” Uudessa Testamentissa, niin luemme kreikan sanan kosmos. Useimmiten se viittaa asuttuun maahan ja ihmisiin, jotka elävät maan päällä ja jotka toimivat erillään Jumalasta. Saatana on tämän ”kosmoksen” hallitsija (Joh. 12:31; 16:11; 1. Joh. 5:19). Yksinkertaisella määritelmällä, että sana maailma viittaa Saatanan hallitsemaan maailman järjestelmään, voimme helpommin ymmärtää Kristuksen väitteitä, että uskovat eivät enää ole maailmasta – synti ei enää hallitse meitä, emmekä ole tämän maailman periaatteiden sitomia. Lisäksi meitä muutetaan Kristuksen kuvaksi, mikä saa mielenkiintomme maailman asioihin tulemaan yhä vähäisemmäksi, kun kypsymme Kristuksessa.

Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat kyllä maailmassa – fyysisesti läsnä – mutta eivät siitä, eivät osa sen arvoja. (Joh. 17:14-15). Uskovina meidän pitäisi erottautua maailmasta. Tätä tarkoittaa se, että olemme pyhiä ja elämme pyhää ja hurskasta elämää – erottaudumme. Meidän ei tule sitoutua syntiseen toimintaan, jota maailma edistää, eikä meidän tule säilyttää sitä tyhjänpäiväistä turmeltunutta mieltä, jonka maailma synnyttää. Sen sijaan meidän tulee mukauttaa itsemme ja mielemme Jeesuksen Kristuksen mieleen (Room. 12:1-2). Se on päivittäinen tehtävä ja velvollisuus.

Meidän täytyy myös ymmärtää, että olla maailmassa, mutta ei siitä, on välttämätöntä, jos aiomme olla valona niille, jotka ovat hengellisessä pimeydessä. Meidän tulee elää niin, että epäuskoiset näkevät hyvät tekomme ja tapamme ja tietävät, että meissä on jotakin ”erilaista”. Kristityt, jotka pyrkivät kaikin tavoin elämään, ajattelemaan ja toimimaan kuin ne, jotka eivät tunne Kristusta, tekevät Hänelle karhunpalveluksen. Pakanatkin tietävät, että ”hedelmistään te tunnette heidät” ja kristittyinä meidän pitäisi osoittaa Hengen hedelmää itsessämme.

Maailmassa oleminen tarkoittaa myös, että voimme nauttia maailman asioista, kuten Jumalan antamasta kauniista luomakunnasta, mutta meidän ei tule uppoutua siihen, mitä maailma arvostaa, eikä meidän tule ajaa takaa maailmallisia huvituksia. Nautinto ei enää ole kutsumuksemme elämässä, kuten se kerran oli, vaan sen sijaan Jumalan palvominen. Lähde

Vuonna 1983 tajusin olevani kadotettu syntinen. Ymmärsin myös, että jos olisin kuollut hetkeä ennen, kuin tajusin olevani syntinen, olisin joutunut helvettiin. Halusin kuoltuani mennä taivaaseen. Muutamat tapaamani kristityt kertoivat minulle kaiken Jeesuksesta ja kuinka Hän kuoli puolestani. Tuo ilta oli koko elämäni ihmeellisin ilta. Jumala rakasti minua! Hän halusi antaa minulle anteeksi, jotta voisin olla Hänen perheessään. Kuinka ihanaa se onkaan!

Hän antoi minulle anteeksi kaikki syntini. Ymmärsin, että Jeesuksen kuolema ristillä oli maksu synnistäni – kaikesta synnistä – ja jokaisen puolesta, joka uskoo Häneen ja luottaa Häneen.

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17)

Takaisin varoitukseeni sinulle, jos olet maailmasta. Jos et ole koskaan kuullut Jeesuksen evankeliumia, niin et voi enää sanoa niin. Sinä luet sitä nyt. Jumala rakastaa sinua niin paljon. Hän tahtoo sinun olevan Hänen perheessään. Tähän asti sinä olet hyljännyt Hänet. Vain sinä tiedät, miksi et ole halunnut kuulua Jumalan perheeseen. Olet ehkä ajatellut, että menetät ystäväsi ja jopa perheesi.

Minä menetin perheen. Olin näet kasvatettu juutalaisessa kodissa. Useimmat perheestäni ovat hylänneet minut. Herra antoi minulle etuoikeuden johdattaa isäni Hänen tykönsä. Hän odottaa minua taivaassa, mutta muut perheestäni ovat hyljänneet minut. Jeesus sanoo siitä näin:

Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Aika on lyhyt. Raamatussa on sadoittain profetioita – monet ovat jo toteutuneet. Kuitenkin profetiat Ilmestyskirjassa, Danielissa ja muissa paikoissa Sanassa ovat vielä toteutumatta.

On tulossa aika, jota kutsutaan Ahdistukseksi. Raamattu sanoo, että ne hirvittävät tapahtumat, jotka tapahtuvat maailmassa Ahdistuksen aikana, eivät ole tapahtuneet koskaan aikaisemmin eivätkä tule koskaan tapahtumaan uudelleen. Seurakunnan (johon minä kuulun) vie taivaaseen Jeesus itse ja sitten se ”Ahdistus” alkaa.

Mikä on ahdistus?

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Mikä on Ahdistus? Mistä tiedämme, että Ahdistus kestää seitsemän vuotta?”

Vastaus: Ahdistus on tuleva seitsemän vuoden ajanjakso, jolloin Jumala vie päätökseen kurituksensa Israelille ja viimeistelee tuomionsa epäuskoiselle maailmalle. Seurakunta, joka koostuu kaikista, jotka ovat luottaneet Herran Jeesuksen persoonaan ja työhön pelastamaan heidät synnin rangaistuksesta, ei ole läsnä ahdistuksen aikana. Seurakunta otetaan pois maan päältä tapahtumassa, joka tunnetaan tempauksena (1. Tess. 4:13-18; 1. Kor. 15:51-53). Seurakunta pelastetaan tulevasta vihasta (1. Tess. 5:9).

Kaikkialla Raamatussa ahdistukseen viitataan muilla nimillä, kuten Herran päivä (Jes. 2:12; 13:6-9; Joel 1:15; 2:1-31; 3:14; 1. Tess. 5:2); tuskan ja ahdistuksen päivä (5. Moos. 4:30; Sef. 1:15); suuri ahdistus, joka viittaa pahempaan seitsemän vuoden jakson toiseen puoliskoon (Matt. 24:21); ahdistuksen aika tai päivä (Dan. 12:1; Sef. 1:15); Jaakobin vaivan aika (Jer. 30:7).

Kohdan Dan. 9:24-27 ymmärtäminen on välttämätöntä ahdistuksen tarkoituksen ja ajan ymmärtämiseksi. Tämä kohta puhuu 70 viikosta, jotka on julistettu ”sinun kansaasi” vastaan. Danielin kansa ovat juutalaiset, Israelin kansa ja Daniel 9:24 puhuu ajanjaksosta, jonka Jumala on antanut ”lopettamaan luopumuksen, lukitsemaan synnin, sovittamaan pahat teot, tuomaan iankaikkisen vanhurskauden, sinetöimään näyn ja profetian ja voitelemaan kaikkeinpyhimmän.” Jumala julistaa, että ”70 seitsemää” toteuttaa kaikki nämä asiat. Tämä on 70 vuosiviikkoa, eli 490 vuotta (jotkut käännökset puhuvat 70 vuosiviikosta).

Tämän vahvistaa em. Danielin kohdan toinen osa. Jakeissa 25 ja 26 Danielille kerrotaan, että Messias tuhotaan ”seitsemän seitsemän ja kuudenkymmenenkahden seitsemän” (kaikkiaan 69 seitsemän) jälkeen, jotka alkavat määräyksellä jälleenrakentaa Jerusalem. Toisin sanoen 69 vuosiviikkoa (483 vuotta) määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem Messias tuhotaan. Raamatun historioitsijat vahvistavat, että 483 vuotta kului Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen ajasta aikaan, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Useimmilla kristillisillä tutkijoilla riippumatta eskatologisesta näkemyksestään on em. käsitys Danielin 70 vuosiviikosta. Kun 483 vuotta on kulunut määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem, niin jää vielä yksi seitsemän vuoden jakso toteutumaan jakeen Daniel 9:24 puitteissa: silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan:” Tämä viimeinen seitsemän vuoden jakso tunnetaan ahdistuksen aikana – se on aika, jolloin Jumala vie loppuun Israelin tuomitsemisen sen synneistä.

Daniel 9:27 antaa muutaman kohokohdan seitsemän vuoden ahdistuksen jaksosta: ”Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ’seitsemän’ ajaksi. ’Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä” (Gerin käyttämä käännös suomennettuna).

”Hän tekee lujan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja hävittäjä tulee iljetysten siivin. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän yli.” (Raamattu Kansalle)

Henkilö, josta tämä jae puhuu, on henkilö, jota Jeesus kutsuu ”kauhistukseksi, joka aiheuttaa hävityksen” (Matt. 24:15) ja ”pedoksi” Ilm.13. luvussa.

Daniel 9:27 sanoo, että peto tekee liiton seitsemäksi vuodeksi, mutta keskellä viikkoa (kun ahdistusta on kulunut 3½ vuotta) hän rikkoo liiton lakkauttaen uhraamisen. Ilm. 13 selittää, että peto asettaa oman kuvansa temppeliin ja vaatii maailmaa palvomaan häntä. Ilm. 13:5 sanoo, että tämä jatkuu 42 kuukautta, mikä on 3½ vuotta.

Koska Daniel 9:27 sanoo, että tämä tapahtuu keskellä viikkoa ja Ilm. 13:5 sanoo, että peto tekee sitä 42 kuukauden ajan, niin on helppo nähdä, että ajan kokonaispituus on 84 kuukautta eli seitsemän vuotta. Katso myös kohtaa Daniel 7:25, jossa ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” myös viittaavat ”suureen ahdistukseen”, seitsenvuotisen ahdistuksen jakson jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin peto on vallassa.

Lisää viittauksia ahdistukseen on kohdassa Ilm. 11:2-3, joka puhuu 1260 päivästä ja 42 kuukaudesta sekä kohdassa Daniel 12:11-12, joka puhuu 1290 päivästä ja 1335 päivästä. Näiden päivämäärien referenssipiste on ahdistuksen puoliväli. Lisäpäivät Daniel 12 luvussa voivat sisältää lopussa ajan kansojen tuomiolle (Matt. 25:31-46) ja ajan Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan perustamiselle (Ilm. 20:4-6).

Lyhyesti: Ahdistus on seitsemän vuoden ajanjakso lopunaikoina, jolloin ihmiskunnan rappio ja turmelus on tullut täydelliseksi ja Jumala tuomitsee sen mukaisesti. Lähde

Vedenpaisumus ja Jumalan lasten tempaus

Raamattu kertoo, että Jumala tuhosi maan, lukuun ottamatta Nooaa ja hänen perhettään, suurella vedenpaisumuksella. Kertomus tästä on Vanhassa Testamentissa. Jumala sanoi, että ihmisten ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat ja että Hän katui, että oli luonut heidät. Ihmisrotu oli hyljännyt tekijänsä – Herran.

Jumala ei ole vastuussa kaikista hirvittävistä asioista, joita tapahtuu tällä pallolla. Eedenin paratiisi oli täydellinen. Siellä ei ollut syntiä. Aadam ja Eeva vaelsivat Jumalan kanssa ja puhuivat Hänen kanssaan. Kaikki oli juuri, kuten Jumala halusi. Jumala loi Aadamin ja Eevan kuvakseen, mutta antoi heille myös mahdollisuuden valita vapaasti joko hyvä tai paha. Saatana petti Eevan ja Aadam teki syntiä tahallaan. Siitä lähtien tämä maa on ollut täysin kaaoksessa. Ahdistus on sitä, että Jumalan viha vuodatetaan kaiken lihan päälle heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa tähden.

Jeesus on pelastuksen arkki kaikille, jotka luottavat Häneen

Raamattu sanoo:

Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. (Matt. 24:37-39)

Laittomuuden ihmisen tulemus

Mies, jota Raamattu kutsuu ”Antikristukseksi” narraa maailmaa ja monet palvovat häntä. He ottavat hänen ”merkkinsä”, mikä osoittaa, että he ovat alamaisia Pedolle (Antikristukselle). Pedon ”merkin” ottavat tuomitaan kuollessaan helvettiin. Seurakunta on siinä vaiheessa mennyt taivaaseen, kuten myös lapset, jotka eivät ole saavuttaneet vastuullista ikää. Jos olet jäänyt tempauksesta, joudut kärsimään suuresti. Raamattu sanoo, että ihmiset haluavat kuolla, mutta eivät voi.

Itse Saatana tulee asumaan Antikristuksessa

Kun ahdistus alkaa, jotkut tajuavat, etteivät nähneet totuutta – että Jeesus Kristus on todella Jumala ja että Hän on maailman Vapahtaja. Nämä ihmiset antavat sydämensä Kristukselle. Antikristus metsästää ja teurastaa heitä, koska he eivät kumarra häntä. Heidän kärsittyään marttyyrikuoleman Jeesus ottaa heidät valtakuntaansa. Tämä ajanjakso on pahin, mitä koskaan on nähty maan päällä.

Aika on lyhyt. Päivittäin lukemasi uutisotsikot koskien Lähi-itää ovat vain toteutuvaa Jumalan profeetallista Sanaa. Kukaan ei tiedä Jeesuksen Kristuksen tulemuksen hetkeä tempaamaan seurakuntansa! Kenellekään ei ole taattu uutta päivää eikä minuuttiakaan tässä elämässä. Oletko valmis menemään iankaikkisuuteen ilman Kristusta ja tulemaan tuomituksi helvettiin?

Pallo on sinulla

Haluatko olla täällä tuona aikana? Sinun ei tarvitse olla täällä. Voit pysähtyä nyt heti – missä ikinä oletkin ja tunnustaa ja myöntää Jumalalle olevasi syntinen ja tehdä parannuksen noista synneistä. Voit sanoa Jeesukselle tarvitsevasi Häntä Vapahtajaksesi ja että luotat Häneen, että Hän pelastaa sinut.

Tiedä kuitenkin tämä: Jumalaa ei pilkata. Hän tietää, onko tunnustuksesi uskosta Häneen vilpitön. Mikään ei ole salassa Herraltamme.

Kuinka voit pelastua?

ÄLÄ usko, että Jumalan luokse on monta tietä. Sinne on YKSI tie: Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’ (Joh. 14:6). Ei ole mitään jälleensyntymistä. Se on paholaisen valhe. Ei ole sellaista asiaa kuin Krislam. Se on myös paholaisesta. Raamatun Jumala ja Allah eivät ole sama. Allah on väärä jumala.

Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Toivon ja rukoilen, että monet tästä maailmasta olevat ottavat sydämelleen asiat, joista olen puhunut tässä artikkelissa. Se, missä vietät iäisyytesi, riippuu siitä, hyväksytkö Jeesuksen sydämeesi, vai hylkäätkö Hänet.

Hänen rakkautensa sinua kohtaan on rajaton ja Hän odottaa sinua syli avoinna. Riippumatta mitä olet tehnyt tässä elämässä Hän odottaa antaakseen sinulle anteeksi, tehdäkseen sinusta uuden ihmisen ja ottaakseen sinut omaan perheeseensä.

Rukoilen, että avaisit sydämesi Hänelle.

How Can I Be Saved?

Siunausta Jeesuksessa,

MARANATHA (Come O Lord!)

Grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

2Th 2:3 Pretribulation Rapture departure or apostasy from the faith?
By Don Koenig, 22.10.2018, suom. SK

Kohdassa 2. Tess. 2:3 Paavali sanoo selvästi, että Kristuksen päivä ei tule, ennen kuin kaksi asia tapahtuu. Tapahtuu apostasia, jota seuraa laittomuuden ihmisen ilmestyminen.

2. Tess. 2:1 Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet,

2. Tess. 2:2 ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä.

2. Tess. 2:3 Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi,

Luopumukseksi käännetty sana (KJV: falling away) on kreikan sana apostasia. Raamatun kääntäjät ovat valitettavasti kääntäneet tämän kreikan sanan englannin sanalla apostasy, joka tarkoittaa ”langeta pois” (fall away), kuten uskosta luovuttaessa. Sana apostasia itseasiassa tarkoittaa fyysistä lähtöä jonkun tai jonkin luota. Myös sanat se päivä ei tule ovat kursiivilla englantilaisissa käännöksissä, koska näitä sanoja ei ole kreikkalaisessa tekstissä. Ilmeisesti kääntäjät yrittivät täyttää aukot. Tässä kohtaa se kuitenkin teki käännöksen sekavammaksi.

Tässä kohtaa olisi parempi kääntää näin: ”Älkää antako kenenkään pettää itseänne mitenkään, koska se Päivä ei tule, ennen kuin ensin tulee em. lähtö (the departure) ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi.” Kaikki käännökset, jotka käyttävät sanoja luopumus, kapina tai mitä tahansa vastaavaa, yrittävät vain määritellä sanan apostasia, mutta konteksti ei anna ymmärtää, että englannin sanaa apostasy pitäisi ollenkaan käyttää. Yhden parhaista tästä aiheesta näkemistäni lyhyistä tutkimuksista on tehnyt Dr. Gary Gulan. Suosittelen suuresti, että tämän lähtötulkinnan arvostelijat lukisivat hänen perustelunsa.

Dr. Guland ei ole yksin tulkinnassaan. Dr. Andy Woods esittää täydellisen tutkielman jakeesta 2. Tess. 2:3 tällä tunnin pituisella videolla. Dr. Woods uskoo myös, että Paavali puhuu tässä seurakunnan tempauslähdöstä. Dr. Thomas Ice ym. tutkijat ovat tulleet samaan tulokseen. Antamani artikkelilinkki ja Woods’in video antavat sinulle kaiken teknisen informaation koskien tätä jaetta. Kaikkien hienojen yksityiskohtien selvittäminen ylittää kykyni. Pitäydyn tässä vain muutamiin terveen järjen perusteluihin, että tässä ei puhuta yleisestä uskosta luopumisesta.

Viimeisten päivien idea, että lopunajassa olisi suuri luopumus kristillisestä uskosta, perustuu yhden sanan apostasia kyseenalaiseen käännökseen. Myös, jos apostasia on tulkittava kuten tutkijat, joihin viittasin, ehdottavat, se voisi antaa ylivoimaisen todisteen ennen ahdistusta tapahtuvalle tempaukselle. Sanomalla, että apostasia tarkoittaa uskosta luopumista, voidaan edistää väärää lopunajan teologiaa ja myös heikentää toista. Pitäisikö millään kyseenalaisella sanalla olla sellainen voima?

Meitä varoitettiin, että viimeisinä päivinä tulisi susia lammasten vaatteissa, pahoja alhaisia ihmisiä ja niitä, jotka omaksuvat vääriä oppeja. Se ei kuitenkaan ole sama, kuin yleinen uskosta luopuminen. Nämä ihmiset voisivat kutsua itseään kristityiksi, mutta he eivät koskaan olleet uskossa. Kysymyksessä on varmasti väärä kristinusko, jolla on toinen evankeliumi, kuin se yksi, mikä kerran annettiin. Todennäköisesti he ovat jopa enemmistö kristikunnassa. Pimeän keskiajan jälkeen he ovat aina olleet. Kuitenkaan roomalaiskatolisuuden kaltaiset porttouskonnot eivät ilmeisesti olleet täyttymys sille, mitä jotkut luulevat Paavalin sanoneen tässä kohdassa; eiväthän he muutoin edelleen etsisi jotakin suurempaa lopunajan luopumusta.

Portto on ollut nähtävissä suurella tavalla pimeältä keskiajalta saakka, joten miksi määritellä väärä kristinusko ajassamme, tai jopa myöhemmässä ajassa, täyttymyksenä tälle olettamukselle suuresta luopumuksesta? Jos Paavali todella tarkoitti tässä kohdassa luopumusta uskosta, niin se on ollut parissamme hänen kuolemastaan saakka. Miksi sitten listata se havaittavaksi merkiksi ennen Kristuksen päivää?

Jeesus määrittelee seurakunta-ajan seitsemässä kirjeessä Ilmestyskirjan seitsemälle seurakunnalle. Viisi seurakunta-ajan seurakuntamalleista saavat nuhteita Jeesukselta, mutta voittajia löytyy niissä kaikissa. Kaikki Hengestä syntyneet ovat voittajia. Seurakunnat ovat osittain kuolleita ja pensistyvät, kuten olemme havainneet menneisyydessä, tai kuten näemme tämän päivän kristikunnassa, mutta se ei ole yleisesti totta missään maan päällä eikä luultavasti tule olemaan. Suuri osa seurakuntaa voidaan loppuun asti tunnistaa Filadelfiaksi ja Filadelfia on uskollinen ja se luvataan varjella ahdistuksesta. Ilmeisesti Filadelfia kestää tempaukseen saakka. Tiedämme siis, että niiden uskovien keskuudessa, jotka odottavat Herran tulemusta, ei ole mitään yleistä luopumusta.

Missä vaiheessa voimme sanoa, että tämä uskosta luopuminen on toteutunut? Ja jos emme voi määritellä, milloin yleinen luopumus on toteutunut, niin miksi Paavali edes antaisi sen sellaiseksi merkiksi, joka meidän pitäisi tietää? Se ei ole loogista.

Paavali paljastaa Tempauksen salaisuuden ensimmäisessä kirjeessään tessalonikalaisille, joten on vain järkevää, että toisessa kirjeessään heille hän rakentaa aikaisemman opetuksensa varaan. Hän jopa sanoo niin. He olivat järkyttyneitä väärennetystä kirjeestä, jossa sanottiin, että he olivat jo ahdistuksessa. Siksi on ymmärrettävää, että Paavali muistuttaa heitä, etteivät he voineet olla Herran päivässä, koska seurakunta ei ollut vielä lähtenyt. Myös konteksti tukee tätä oletusta, koska seuraavat jakeet kertovat, että jokin pidättää Antikristusta ja loogisin johtopäätös on, että Pyhä Henki seurakunnassa on se Persoona, joka pidättää. Siksi Kristuksen päivä ei voi tulla seurakunnan ollessa maan päällä.

Ajatuksessa, jonka Paavali kertoi tessalonikalaisille, että ensi oli oltava luopuminen uskosta, ei olisi mitään järkeä heille. Olisi täytynyt kirjoittaa kolmas kirje tessalonikalaisille määrittelemään, mitä ihmettä Paavali oikein puhui. Se, ettei tulevia ohjeita tarvittu, tarkoittaa, että he ymmärsivät, mitä Paavali sanoi. Tempauksen teologia oli jo määritelty Paavalin ensimmäisessä kirjeessä. Kuinka tessalonikalaiset olisivat voineet olla edes tietoisia yleisestä uskosta luopumisesta maailmassa? Eivät olisi. Joten miksi mainita sitä heille antamatta siitä mitään järkevää selitystä?

Kautta seurakunta-ajan maan päällä on niitä, jotka lähtivät aidosta kristinuskosta, koska eivät olleet meistä. Hengestä syntyneet kristityt eivät lähde uskosta. Ilmeisesti Paavali puhui enimmäkseen uskoville eikä itseasiassa ollut mitään järkeä, että Paavali olisi kertonut enimmäkseen uskoville, etteivät he olleet vielä ahdistuksessa, koska eivät olleet vielä havainneet mitään yleistä lähtemistä siitä, mitä uskoivat.

Milloin tällainen havaittava luopumus tapahtuu, jolloin voi sanoa, että tämä luopumus on nyt toteutunut? Toisella vuosisadalla olivat gnostilaiset hereetikot, mutta on selvää, että he eivät kelvanneet toteuttamaan sitä, mitä jotkut ajattelevat Paavalin sanovan. Oli kristillinen pimeä keskiaika, mutta ilmeisesti se ei täyttänyt luopumuksen vaatimuksia. Roomalaiskatolisuus kaikkine harhaoppeineen ei kelvannut. Protestanttisuus ja kaikki sen liberalismi ei täyttänyt vaatimuksia. Nyt on muita harhaoppeja ja kauhistuksia, mutta todellinen kristinusko marssii edelleen huolimatta kaikesta väärästä kristinuskosta.

Tuleeko meidän uskoa, että kristityt luopuvat uskosta näinä viimeisinä päivinä, ennen kuin Pyhä Henki täyttää pakanain luvun, joka muodostaa Hänen seurakuntansa? Raamattu opettaa, että kun pakanain täysi luku tulee sisään, niin seurakunta-aika päättyy. Suuri petos tulee maailman päälle sen jälkeen, kun seurakunta on otettu pois ja Antikristus ilmestynyt, ei ennen. Jos ennen Antikristusta olisi suuri luopumus, niin miksi uskonnollinen maailma edes tarvitsisi väärän Kristuksen pettämään heitä?

Tuleeko tämä oletettu suuri luopumus kaikkialla maailmassa samaan aikaan, vai onko se vain Lännessä? Sanon tämän, koska tänä päivänä näemme paljon kääntymisiä todelliseen uskoon tapahtuvan kansakunnissa, joissa esiintyy vainoa. Onko se juuri todellisen kristinuskon hylkääminen länsimaissa, joka jonkin verran kelpaa toteuttamaan luopumusta uskosta?

Tähän sisältyy perustava käsite. Menettääkö Pyhä Henki kyvyn vetää ihmisiä Kristuksen tykö näinä viimeisinä päivinä, eli pysyykö seurakunta hyökkäävänä siihen asti, kun Hän tulee? Näyttääkö seurakunta, että helvetin portit eivät voi estää evankeliumin leviämistä? Eli torjuuko Saatana lähetyskäskyn agendan niin, että Jumalan on otettava seurakunta pois? Perustava käsitys on, kuka on korkein.

Voimme itse kukin punnita perusteita koskien jaetta 2. Tess. 2:3 ja päättää itse, mikä näkemys on järkevin. Suuri luopuminen uskosta juuri ennen Antikristusta, vai Tempaus juuri ennen Antikristusta? Edellinen näkemys tekee tunnustavalle kristitylle vaikeaksi odottaa pysyvänsä edes pelastettuna tempaukseen saakka, mutta jälkimmäinen näkemys kertoo meille, mitä tapahtuu heti, kun Kristuksen ruumis on otettu pois. Minun mielestäni on paljon todennäköisempää, että jakeessa 2. Tess. 2:3 Paavali puhui seurakunnan lähdöstä. Jos näin on, emme tarvitse lisätodisteita, että tempaus tapahtuu ennen ahdistusta, koska Paavali on selvästi määritellyt meille seurakunnan lähdön ajoituksen.

 

 

Read Full Post »

The Return of Moloch
By Alice Childs 23.10.2018, suom. SK

Ihmiset, katselkaa ympärillenne. Kaikki naamarit on nyt riisuttu. Kun olin varkki-iässä (noin sata vuotta sitten), niin laulettiin laulua, jonka sanat olivat: ”Ajat ovat muuttumassa.” No niin, jos joskus oli aika, jolloin nuo sanat olivat sopivimmat, niin se on nyt. Ajat todella ovat ”muuttumassa” eivätkä paremmiksi vaan pikemminkin ajat ovat menossa suin päin suoraan kohti PAHINTA aikaa, mitä koskaan tulee olemaan ihmisen koko historiassa.

Tämä synnin kiroama ja haaksirikkouttama paha maailma on kuolintuskissaan. Moolok on nousemassa. Voi, hän on aina ollut täällä piileskellen pimennoissa tappamassa aikaa, kunnes lopunaika tulee, jolloin hänen sallitaan lopulta riisua naamarinsa. Kuten apostoli Paavali kirjoittaa:

”Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:22-23)

Tämä synnin kyllästämä luomakunta on pääteasemallaan. Moolok on nousemassa. Jotakin täytyy tehdä ja tullaan tekemään. Vuosituhansia kestänyt kosminen sodankäynti Jumalan ja Saatanan välillä saavuttaa huippukohtansa langenneen ihmisen historian seitsemässä viimeisessä vuodessa. Jumala on tuomassa tämän koko haisevan, syntisen, pahan kiusaaman maailman päätökseen. Jumala on tuomassa tuomion Moolokille.

Kapina, pilkka, rienaaminen ja selvä Jumalan ja Hänen kansansa viha eivät nyt ole pelkästään avointa, vaan niitä itseasiassa näytellään, rohkaistaan ja kiitetään. Aivan kuten silloin, kun geneettisesti saastuneet jättiläiset turmelivat ja saastuttuivat maan Nooan aikana; aivan kuten sodomalaiset, jotka avoimesti halusivat raiskata Jumalan pyhät enkelit, jotka tulivat pelastamaan hurskaan Lootin, nuo pyhät Jumalan lähestyvän vihan lähettiläät, jotka ottivat päällensä miespuolisen ihmisen muodon Sodoman ja Gomorran päivinä pelastaakseen hurskaan Lootin.

Nuo samat luonnottomuuksien ja iljetysten henget, jotka toimivat jo silloin, toimivat taas meidän ajassamme, mutta nyt niiden pahuus leviää yli kaiken maan. Se on juurtunut syvään jokaiseen kulttuuriin – ei vain ns. ”sivistymättömiin” piilossa oleviin yhteiskuntiin, vaan kaikkiin ns. ”sivistyneisiin” maailman kansakuntiin. Moolok on riisunut naamarinsa.

Näiden vedenpaisumuksella tuomittujen kulttuurien pahojen tekojen ja oman modernin mielettömyyden, barbarismin ja kuoleman kulttuurimme välillä ei ole eroa.

No niin, ehkä on sentään yksi ero: tänä päivänä maailmassa elää paljon enemmän ihmisiä kuin silloin ja tämä pahuus kyllästää KAIKKI maailman kulttuurit. Ei ole paikkaa, jota ei pahimman lajin turmelus ja irstailu olisi saastuttanut.

Niiden vauvojen ja lasten määrä, jotka ”moderni” ”sivistynyt” kulttuurimme on kirjaimellisesti repinyt kappaleiksi jäsen jäseneltä myyden heidän kallisarvoiset pienet ruumiinosansa voiton vuoksi; järkyttävä määrä kadonneita lapsia, runneltu, uhrattu ja – pahin kaikista pahuuksista – monet, jotka on kirjaimellisesti KULUTETTU (consumed), itseasiassa purettu varaosiksi, on eksponentiaalisesti suurempi kuin Nooan tai Lootin päivien pahuuksien. Moolok on riisunut naamarinsa.

Nykyajan riivatut hylkiöt ovat paljon syyllisempiä, koska vauvojen, lasten, naisten ym. uhrien määrä tämän riivaajien täyttämän maan päällä on eksponentiaalisesti suurempi, kuin muinaisissa pakanakulttuureissa, jotka olivat yhtä syyllisiä tehdessään näitä samoja hirmutekoja. Me modernit ”sivistyneet” kansat olemme kuitenkin ohittaneet heidät Moolokille uhrattujen määrässä. Olemme pahempia, koska meidän kulttuurissamme pahuus on tullut suuremmaksi ja levinnyt laajemmalle kuin niissä koskaan. Moolok nauraa.

Pahuuden malja vuotaa yli. Säädyllisyyden ja petoksen naamarit, joiden alle täysi demonisuus piiloutui ja ilakoi vuosisatoja, on nyt repäisty pois ja kuolaavat, irvistelevät riivaajien kasvot, jotka luuraavat inhimillisten naamarien takana, ovat nyt kaikki julkinähtävinä jokaiselle. Ei enää pelejä. Ei enää piilottelua. Moolok on täällä – avoimesti. Moolok nauraa. Voimme nähdä hänen häijyjen kasvojensa leimahduksen nykyajan juoppojen silmissä, aivan kuten ne, jotka muinaisissa pakanakulttuureissa kärsivät hänen mielettömästä vihastaan, joka leimusi niiden silmistä, jotka hän on vallannut kautta historian.

Nyt hänen demoniset kasvonsa ja miljoonien riivaajahenkien siansaksaa puhuvat kasvot tähyilevät nykyajan hylkiöiden silmistä, samalla kun helvetilliset äänet purkautuvat näiden hylkiöiden suusta, joista on tullut ihmis-isäntiä näille pahoille olennoille. Elämme nyt maailmassa, josta päivittäin on tulossa helvetti maan päällä – mieletön turvapaikka maata kuljeksiville riivaajille, joilla on yllänsä niiden iho, jotka vapaaehtoisesti ovat antaneet sielunsa Moolokille.

Ei ole suurempia syvyyksiä, joihin ihmiskunta voisi vajota, kuin niitä häijyistä häijyimpiä tekoja, joita on tähän saakka piiloteltu ja tehty pahuuden pimeimmissä luolissa, lähetetään nyt avoimesti ja esitellään häpeämättömästi valossa ilman pelkoa ja demonisella ylpeydellä ja vahingonilolla niitä tekevien taholta – sellaisia pahuuksia kuin:

  • Selvä riivaajien palvonta.
  • Kiihkeä Jumalan vihaaminen ja pilkkaaminen.
  • Riivaajien inspiroima Jumalaan uskovien vainoaminen ja murhaaminen.
  • Eläimiin sekaantuminen, insesti, lasten sieppaaminen ja raiskaaminen.
  • Geenimanipulaatio: kauhistukset, joita synnytetään laboratorioissa jokaisella maailman mantereella – ihmisen ja eläimen sekasikiöiden (chimera) luominen – sieluttomien hirviöiden ja olentojen, jotka eivät ole ihmisiä, joilla ei ole ihmisen sielua ja ovat vain tyhjiä lihasta tehtyjä astioita ruumiittomille riivaajahengille asua ja vaeltaa maata ihmisen muotoisena, mutta ilman muuta ihmisyyttä kuin kuolleen kuoriaisen tyhjä kuori.

Kun kaikki tämä syvään juurtunut pahuus tulee valtavirraksi ja ulos avoimesti, niin ei ole olemassa suurempia syvyyksiä, joihin langennut ihminen voisi vajota. Moolok odottaa hetkeään.

Lopuksi kaikkein hirvittävin – pahuus, joka on eniten tabu: ihmislihan, luiden ja veren kannibalisoiminen. Kun nämä kauhistukset hyväksytään, esitellään julkisesti paraatissa, puolustetaan ja pyritään valtavirtaistamaan kulttuuriin ”normaalina” käytöksenä, niin sanon jälleen, ettei ole olemassa suurempia syvyyksiä, joihin ihmiskunta voisi vajota.

Meidän ajassamme tätä ei tapahdu vain muutamin paikoin, vaan se on nyt käynnissä jokaisessa kansakunnassa ja kulttuurissa ja yhteiskunnassa kaikkialla maailmassa. Siksi meidän ”moderni” kulttuurimme on pahempi kuin Nooan ja Lootin aikaiset. Siksi olemme Saatanan valvoman ihmiskunnan historian lopun partaalla.

Moolok on nousemassa. Laittomuuden ihmistä, jonka sisällä Moolok eräänä päivänä pian asuu, valmistetaan nousemaan valtaan ja maailmanlaajuiseen herruuteen ja hän valmistautuu ottamaan paikkansa viimeisten päivien näyttämöllä toteuttaakseen ennustetun kohtalonsa.

Jumala ei voi – EIKÄ TULE sallimaan tämän helvetissä syntyneen pahuuden seisoa. Hänen vanhurskas, pyhä, äärimmäisen oikeudenmukainen vihansa ja tuomionsa on tulossa. Moolok vapisee, koska tietää, mitä on tulossa. Moolok pelkää tulevan Juudan Leijonan karjuntaa enemmän kuin mitään muuta.

Tässä ovat todisteet, jotka kirkuvat, että tämä langennut maailma on tullut loppuunsa. Herää maailma! Tuomio on tulossa sinua kohti, kuin karannut juna alas jyrkkää vuoren rinnettä. Katso maailma! Jumalan viha nousee – Nousee – NOUSEE. Katso seurakunta! Vapauttajamme tulee PIAN!

Veljet, emme tule olemaan täällä kauan. Kuten Lootin päälle, Jumala EI VOI langettaa tuomiotaan, pyhää vihaansa Moolokin ja kaikkien hänen kelvottomien palvojiensa päälle, ennen kuin Jumalan hurskaat on otettu pois. Katso ylös, Kristuksen ruumis! KATSO YLÖS!

Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.(1. Tess. 4:16-18)

Read Full Post »

What Will Happen After the Rapture? (Part I)
The Prophetic Explorer, suom. SK

Profetia on kiinnostanut minua jo hyvin nuoresta. Kuitenkin, ennen kuin täysin luovutin elämäni Kristukselle, se ei avautunut minulle. Kalliin Pyhä Henkensä armon kautta Jumala on näyttänyt minulle jotain siitä, mitä tulee tapahtumaan seurakunnan tempauksen jälkeen, mutta ennen kuin menen siihen, haluaisin ensin puhua siitä, kuka tarkalleen ottaen jätetään ja miksi.

Näinä aikoina maailmalle esitellään niin monia vääriä Kristuksia ja monet petetään. Jos itseään kristityiksi kutsuvat todella harjoittaisivat uskoa ja tutkisivat kirjoituksia itse, sen sijaan että ulkoistavat kaiken hengellisen erottamisensa väärille paimenille, niin seurakunta ei olisi siinä sotkussa, missä se nyt on. Se, mitä he eivät näytä käsittävän, on yksi musertava tosiasia: useimmat heistä tulevat jäämään jäljelle, kun seurakunnan tempaus tapahtuu.

”Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että juuri sinä olet kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.” (Ilm. 3:17 Raamattu Kansalle)

Katsokaamme; kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Kuulostavatko ne myönteisiltä piirteiltä Kristuksen morsiamelle? Raamattu kertoo selvästi Laodikean seurakunnan tilan ja vaikka se on niin paha, niin seurakunta on täysin tietämätön langenneesta tilastaan. Mutta onko se todella ’langennut armosta’, kuten Paavali ilmaisee asian? Voi, kyllä se on!

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” (Ilm. 3:20 RK)

Todellisuuden tarkistus; jos Kristus seisoo Laodikean seurakunnan ulkopuolella kolkuttamassa päästäkseen sisälle, niin arvaa mitä? Hän ei ole sisällä! Vertaa nyt Laodikeaa todelliseen Kristuksen morsiameen:

”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet. Hänen morsiamensa on laittautunut valmiiksi.” (Ilm. 19:7 RK)

Laodikean seurakunta on tuuditettu väärään tunteeseen ikuisesta turvallisuudesta. He kertovat sinulle, että Jumala ei vaadi heiltä mitään. Eikä vain sitä, vaan jotkut sanovat, että jos yrittää miellyttää Jumalaa kääntymällä synneistään ja tekemällä hyviä töitä, niin se on sama, kuin yrittäisi ansaita pelastuksensa! Minulle tämä herättää kysymyksen: Kuinka voi joku tulla niin suvaitsevaiseksi luontaisen synnin luontonsa suhteen? Se todella tuntuu yhtä käsittämättömältä, kuin nainen, joka on kurja, surkea, köyhä, sokea ja alaston ja luulee, ettei tarvitse mitään.

“Sanon siis tämän ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin pakanat turhanpäiväisissä ajatuksissaan. Heidän ymmärryksensä on pimentynyt ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen tähden. Heidän tuntonsa on turtunut, he ovat antautuneet irstauteen ja ahneudessaan harjoittavat kaikenlaista saastaisuutta.” (Ef. 4:17-19 RK)

Haluaisin hetkeksi keskittyä Laodikean seurakunnan sokeuteen. Se ei tietenkään ole normaalia sokeutta, vaan sydämen hengellistä sokeutta. Mikä on kuitenkin tämän hengellisen sokeuden luonne? Se on tahallista sokeutta, jonka aiheuttaa silmien sulkeminen!

“Sillä paatunut on tämän kansan sydän. Vaivoin he kuulevat korvillaan, ja silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, etteivät he kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.” (Matt.13:15 RK)

Ei ole toista sokeutta, yhtä vaarallista, kuin sen ihmisen sokeus, jonka silmät ovat täysin auki. Hän kuulee Jumalan Sanan, mutta hylkää sen, koska ei halua muuttaa tapojaan. Riippumatta kuinka monta Raamatun kohtaa jaat hänen kanssaan, joissa selvästi sanotaan, että meidän täytyy ahkeroida pelolla ja vavistuksella pelastuaksemme, kestää loppuun saakka ja pestä vaatteemme, hän ei ota vaaria. Miksi? Koska Jumalan Sanan evankeliumi ei ole se, johon hän ilmoittautui! Hän ilmoittautui väärälle Kristukselle, joka ei vaadi häneltä mitään; hän vain kerran puolisydämisesti mumisi joitakin lupauksia huulillaan, joita ei aikonutkaan pitää.

”Minä vastasin hänelle: ’Herrani, sinä sen tiedät.’ Hän sanoi minulle: ’Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.’” (Ilm. 7:14 RK)

Useimmat kristityt näyttävät olevan tietoisia Matt. 24 lopunajan kuvauksesta, mutta Luukkaan kertomus tästä samasta keskustelusta lisää siihen mitä ihanimman lupauksen. Tässä esitellään ne, jotka ovat pesseet vaatteensa, mutta yhdellä suurella erolla. Nämä ovat tulleet suuresta ahdistuksesta. Kuten näet, niin Luuk. 21:36 tekee selväksi, että vain muutamat havaitaan arvollisiksi pakenemaan suurta ahdistusta. Puhdas logiikkaa sanoo, että tullakseen havaituksi arvolliseksi, ihmisen on täytynyt tehdä jotakin eri tavalla kuin toiset. Jos jotkut havaitaan arvollisiksi, niin toisten täytyy olla arvottomia. Sanomme sitä ehdolliseksi turvallisuudeksi. Ennen kuin yrität väittää, että kaikki kristityt havaitaan arvollisiksi ja arvottomia tässä ovat pelastumattomat, niin salli minun muistuttaa, että arvottomiksi havaitut em. jakeessa havaittiin arvottomiksi sen jälkeen, kun suuri ahdistus oli jo alkanut. Vain ne, jotka ovat pesseet vaatteensa ennen ahdistusta, voivat paeta sitä.

Kun seurakunta on temmattu ylös ja Antikristus ilmestynyt, niin jäljelle jääneillä on pieni mahdollisuus pestä vaatteensa, mikä tarkoittaa, että he katuvat syntejään ja palaavat Isän taloon, kuten tuhlaajapoika palasi. Kun tuo mahdollisuus on sulkeutunut, niin väkevä eksytys valtaa ne, jotka edelleen kieltäytyvät katumasta. Selitän sitä tämän artikkelin osassa II.

Seurakunnan tempaus merkitsee hetken, jolloin Pyhä Henki on otettu maan päältä. Mistä tiedän sen? Henki vain näytti sen minulle, kunnia Jumalalle! Katsokaamme Raamatun todistusta:

“Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.” (2. Tess. 2:7-8 RK)

Kuka on tämä, joka pidättää ”Laitonta” ilmestymästä maan päällä? Se on Hän, Pyhä Henki, joka on se pidättävä voima, joka täytyy ensin ottaa pois Antikristuksen tieltä, ennen kuin hänet paljastetaan.  Se, että sana ”Laiton” (KJV: Wicked) alkaa isolla kirjaimella paljastaa sen, että se ei adjektiivi vaan substantiivi, tarkoittaen nimenomaan henkilöä. Nyt hyvin yksinkertaiseen ilmoitukseen, jonka Pyhä Henki antoi minulle. Missä hän on? Leijuuko Pyhä Henki ympärillämme eetterissä? Ei.

”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat.” (1. Kor. 6:19 (RK)

Koska Pyhä Henki asuu jokaisen todellisen kristityn sydämessä, niin mitä heistä tulee, kun Hänet otetaan pois tieltä? Reväistäänkö Pyhä Henki Jumalan kansan sydämistä ja he jäävät maan päälle vailla lohduttajaa?  Ei tietenkään! Joka ainut Hengellä täytetty kristitty temmataan ylös ja viedään pois Hänen kanssaan, koska Hän on osa meitä! Kunnia Jumalalle! Antikristus ei voi ilmestyä, ennen kuin se on tapahtunut. Ongelma on siinä, että suuri joukko ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, eivät ole Hengellä täytettyjä. Joten miten heille käy? He jäävät jäljelle.

Aion kertoa teille, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta suurin osa teistä ei halua uskoa minua. Miksi? Koska se todennäköisesti on oudoin asia, mitä koskaan olet kuullut. Kun Jumala näytti sen minulle ensimmäisen kerran, niin ajattelin, että mielikuvitukseni oli seonnut. Häneltä vei täydet 20 vuotta vahvistaa minulle, että siitä, mikä näytti olevan täyttä scifi-fantasiaa, tulisi pian todellisuutta maailmalle.

Read Full Post »

LAST DAYS APOSTASY IN THE CHURCHES
By Pastor Mike Taylor, 18.9.2018, suom. SK

Mietittävää jokaiselle papille ja julistajalle:

Saarnaatko Raamatun Sanan sijaan sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla, jotta et loukkaisi kirkossa kävijöitä? Kartatko sinä kaikkea, joka muistuttaa synnistä ja ihmisen erosta Jumalasta, joka tunnetaan tulisena järvenä? Saarnaatko sinä Jeesusta ristiinnaulittuna? Saarnaatko sinä Hänen ylösnousemustaan? Perustatko palvelutyösi yksin Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen?

Mutta jos palvelija sanoo sydämessään: ’Herrani tulo viivästyy’ ja rupeaa lyömään palvelijoita ja palvelijattaria sekä syömään ja juomaan ja päihdyttämään itseänsä, niin sen palvelijan herra tulee päivänä, jona hän ei odota, ja hetkenä, jota hän ei arvaa, ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin uskottomille. Ja sitä palvelijaa, joka tiesi herransa tahdon, mutta ei tehnyt valmistuksia eikä toiminut hänen tahtonsa mukaan, rangaistaan monilla lyönneillä.(Luuk. 12:45-47)

Vuosituhannen vaihteen jälkeen maailma on saanut todistaa raamatullisen kristinuskon varsinaista ytimensulamista (meltdown). Vaikka monet sanovat, että kristinuskossa koetaan suurta herätystä ja jopa ”uutta uskonpuhdistusta”, niin se ei voisi olla vähemmän totta, kuten tässä viestissä yritän osoittaa.

Lyhyesti: kristinuskoa ”määritellään uudelleen”. Paljon pastoreita on päättänyt hyljätä Raamatun postmodernismin (eli minkä katsovat olevan edistyksellistä ja kulttuurisesti merkityksellistä) hyväksi. Tapahtunutta ei voi kuvailla mitenkään muuten. Valo on muuttunut pimeydeksi. Se, minkä kerran uskottiin olevan totta, on nyt julistettu valheeksi. Ne, jotka kerran väittivät olevansa Jeesuksen ja Raamatun seuraajia, seuraavat nyt ihmisiä ja heidän filosofioitaan.

Eräs sisar Kristuksessa kirjoitti minulle ja kysyi, milloin Pyhän Hengen myöhäissade tulee. Päävirran suunnissa on monia, jotka saarnaavat kasvua kristikunnassa niin, että maailma tulee yhä paremmaksi, niin että me muutamme maailman Jumalan valtakunnaksi, mutta ilman Kuninkaan läsnäoloa. Valitettavasti minun oli oikaistava häntä ja tehtävä hänelle tiettäväksi, että se herätys, josta hän puhuu, on Valtakunta Nyt -harhaoppia (Kingdom Now) eli dominionismia ja sitä kannattavat preteristit, jotka uskovat, että Raamatun profetia on kokonaan toteutunut. Hänen odottamansa suuri herätys ei tule, ennen kuin Elävän Jumalan Seurakunta on voimalla poistettu tältä planeetalta. Sitten evankelioiminen leviää koko maailmaan 144 000 evankelistan ponnistuksilla Israelin 12 heimosta. Miljoonat tulevat uskoon ja miljoonat kuolevat uskonsa puolesta. Se on ainoa herätys, jonka tämä maailma tulee näkemään ja se alkaa Ahdistuksessa.

Ne, jotka omaksuvat Valtakunta Nyt -teologian, odottavat Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta, mutta samaan aikaan etsivät utopistista maailmankatsomusta, joka julistaa seurakunnan ja ihmisen voimaa ja valtaa eikä Kunnian Herran. Heidän harhaoppinsa mukaan me tuomme Jumalan Valtakunnan omilla ponnistuksillamme. Sitten ja vasta sitten tulee Jeesus perustamaan Valtakuntansa, he sanovat. Onko se totta? Tukeeko Raamattu sellaista käsitystä, vai ovatko nykyajan seurakunnat tulleet täysin hulluiksi?

He ovat hyljänneet ensimmäisen rakkautensa!

Sen sijaan, että yrittäisivät saavuttaa maailmaa Jeesuksen Kristuksen evankeliumilla, pastorit ja Raamatun opettajat hylkäävät Raamatun voidakseen hyväksyä maailman. He etsivät keinoja markkinoida jotakin sellaista, jota kutsuvat kristinuskoksi sisällyttämällä siihen temppuja, joiden oletetaan houkuttelevan massoja. Virsikirjat poistetaan kirkkojen penkeistä. Penkit on korvattu pehmeillä teatterituoleilla, joissa on luottokorttipäätteet. Tuntea olonsa mukavaksi kirkossa on normi. Älä mainitse syntiä, tai että Jeesus vuodatti verensä ristillä, koska se olisi loukkaavaa. Apostoli Paavali varoitti tällaisesta ajasta, jossa nyt elämme ja valitettavasti tämä maailma ei ole tulossa paremmaksi, vaan yhä pahemmaksi.

“Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita, rahanahneita, kerskailijoita, ylpeitä, herjaajia, vanhemmilleen tottelemattomia, kiittämättömiä, epähurskaita, rakkaudettomia, epäsopuisia, panettelijoita, hillittömiä, raakoja, hyvän vihamiehiä, pettureita, väkivaltaisia, pöyhkeitä, hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia; heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.” (2. Tim. 3:1-5)

Voisi kysyä: ”Mitä tapahtui Raamatun Jumalalle, joka Genesiksen mukaan loi kaiken? Milloin luomisesta tuli babylonialainen myytti ja evoluutioteoriasta tiedettä, joka todistaa, että räjähdys ynnä aika ja sattuma on kaava elämän alkamiselle?

Näyttää siltä, että tiede on korvannut Raamatun Jumalan, kun ihmiset katsovat logiikkaan ja päättelyyn, joka jättää Luojamme vieraaksi heidän elämässään; näin on käynyt jopa ”protestanttisissa kirkoissa”, varsinkin Esiintulevissa Kirkoissa (Emerging Church), jotka ovat yrittäneet uudelleen määritellä raamatullisen kristinuskon. He ovat hyljänneet ensimmäisen rakkautensa ja saarnaavat New Age -teologiaa, joka on kauhistus raamatulliselle kristinuskolle. Tästä harhaopista on monia oireita tämän päivän seurakunnissa.

Onko meidät hindulaistettu, kun nyt luulemme, että jooga on kristillinen harjoitus? Entä, kun lähestymme Jeesusta hokemalla mantroja, ”keskitymme”, tai harjoitamme itämaisia mystisiä kontemplatiivisia rukouksia, jotka lähettävät meidät pois Nirvanaan? Ovatko kristityt kadottaneet järkensä ja ovatko demonit vietelleet heidät?

Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan (1. Tim. 4:1-3).

Voisin viitata hulluuteen, joka täyttää ”karismaattiset” seurakunnat, jotka edistävät tunneperäisiä kokemuksia, joiden alkuperä jää epäilyttäväksi. Ovatko ne Jumalasta vai ihmisen emotionaalinen yritys määritellä uudelleen, mikä on Jumalasta ja mikä ei?

Mitä ajattelet esim. ”Hengestä” juopumisesta tai haukkumisesta kuin koira, johtuen ”siirrettävästä voitelusta”? Mistä sellainen meno löytyy Raamatusta? Valmistetaanko kristittyjä suureen herätykseen, vai vietteleekö heitä toinen henki?

Sitten on virtaus, joka käsittää ”ekumeenisen hulluuden”. Sana protestantti on heitetty historian tuhkaläjään, koska monet sanovat, että sanalla ei ole merkitystä tämän päivän ”moderneissa” seurakunnissa. Seurakuntajohtajat sanovat, ettei ole mitään eroa helluntailaisen Jeesuksen ja eukaristisen Kristuksen välillä, jota palvotaan roomalaiskatolisella öylättilautasella (monstrance). Eli monille tänä päivänä Jeesus on vain Kosminen Kristus, joka näkee, että kaikki on yksi ja yksi on kaikki. Tämä ”Jeesus” on New Agen universaali Jeesus. Ellet usko tähän oman mielikuvituksesi luomaan ”Kosmiseen Kristukseen”, sinut usein tuomitaan harhaoppiseksi tai ainakin vanhanaikaiseksi.

Minua kauhistuttaa, kun näen karismaattisia seurakuntia, joita johtavat sellaiset miehet kuin Kenneth Copeland tai Kenneth Hagin, jotka ajavat paluuta ”äitikirkkoon”. Katsoin videon, jolla nykyinen paavi puhui em. saarnamiesten johtamille seurakunnille. He ehdottavat paluuta kotiin ”yhteen oikeaan kirkkoon”, tietysti roomalaiskatoliseen ja kaikkeen sen pahuuteen ja Raamatun ulkopuolisten menojen historiaan.

Heidän on se silta, joka tarjoaa yhteyden yli kuilun, joka kerran oli olemassa roomalaiskatolisten ja eronneiden veljien välillä. Jotkut peräänkuuluttavat Toista Helluntaita väittäen, että maailma kääntyy Kristuksen puoleen ja perustaa Jumalan Valtakunnan tänne maan päälle ilman Kuninkaan läsnäoloa. Apostoli Paavali ei kuitenkaan tarkoittanut sitä varoittaessaan Hänen tulemuksensa ja Herran Päivän merkeistä:

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala(2. Tess. 2:3-4).

Tässä kohdassa sana luopumus voi tarkoittaa kahta asiaa, joko lähtöä Raamatun totuudesta, tai seurakunnan poistamista pisteestä A pisteeseen B. Englanninkielen ”falling away” (kreikan apostasia, luopumus) on yleensä translitteroitu sanaksi ”apostasy” (kreikan määräävä artikkeli osoittaa Paavalin jo kertoneen heille siitä) ja sitten sen on oletettu tarkoittavan viimeistä suurta uskonnollista luopumusta lopunajassa. Kuitenkin niin konteksti kuin itse sanan etymologia (sanahistoria) tekevät tämän tulkinnan epätodennäköiseksi. Juuri tässä muodossa sitä ei ole käytetty missään muualla UT:ssa, joten tämän kontekstin täytyy määritellä sen merkitys tässä. Se on johdettu kahdesta kreikan sanasta, apo (pois) ja stasis (seisoa). Siten olisi oikein kääntää se ”seisominen pois” (engl. standing away) eikä ”luopumus” (engl. falling away). Uskon, että sana tarkoittaa molempia. Toinen edeltää toista; luopumus Raamatun totuudesta ja sitten Kristuksen morsiamen tempaaminen pois, ennen kuin Ahdistus alkaa ja Antikristus ilmestyy. Tämä on suora viittaus Jumalan seurakunnan poistamiseen Jeesuksen ilmestymisenä pilvissä kokoamaan morsiamensa, ennen kuin Ahdistus alkaa.

Onko seurakunta paranemassa vai luhistumassa?

Katso ympärillesi lukijani. Onko seurakunta tullut paremmaksi, vai onko todellinen kristikunta langennut apostolien kerran antamasta uskosta? Onko seurakunta kasvanut armossa ja totuudessa, vai onko ”päämäärätietoinen seurakunta” (Purpose Driven Church) korvannut Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa löytyvän armon ja totuuden väärennetyllä ja väärällä opilla?

Sillä jos he meidän Herramme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta ovat päässeetkin maailman saastutuksia pakoon, mutta niihin taas kietoutuvat ja tulevat voitetuiksi, niin on viimeinen tullut heille ensimmäistä pahemmaksi. Parempi olisi heille ollut, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen tunnettuaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä. (2. Piet. 2:20-21)

Israel, avain lopunajan profetiaan

Sillä, että Israel on tärkein lopunajan merkki, ei enää ole merkittävää paikkaa Raamatussa niiden mielestä, jotka ovat harhassa. Juutalaiset ovat ongelma uudelle esiintulevalle kirkolle. Korvausteologia on syrjäyttänyt Raamatun Israelin ja korvannut Jumalan valitun kansan kirkolla, joka on perustamassa Jumalan valtakuntaa tänne maan päälle. Toisin sanoen kristinusko on uudistettu ja niitä, jotka eivät sitä hyväksy, pidetään sivistymättöminä tylsimyksinä, jotka seisovat maailmanrauhan tiellä. Pitemmälle vietynä he tahtomattaan tai oveluuttaan valmistavat tietä tulevalle maailmanuskonnolle ja sen väärälle profeetalle, joka on Johannes Kastajan vastakohta ja valmistaa tietä Antikristuksen ilmestymiselle. Olen saarnannut, että maan päällä on vain yksi mies, joka voi johtaa maailman Saatanalta voimansa vetävään väärään uskontoon. En usko, että on tarpeen mainita hänen virkaansa, koska esitetyt tiedot osoittavat tuohon mieheen. Kirkkokuntia, kuten luterilaiset, presbyteerit ja yhdistyneet metodistit, vain joitakin mainitakseni, on liittynyt roomalaiskatoliseen kirkkoon, joka on aina ollut juutalaisten vihaaja ja vainonnut heitä hellittämättä ja kutsunut ”Kristuksen tappajiksi” – ymmärtämättä, että me KAIKKI olimme tappamassa Kristusta, kun Jeesus kuoli kaikkien syntisten puolesta, joista apostoli Paavali oli suurin:

”…ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin.(1. Tim. 1:14:15)

Israeliin loukkaantuneet edistävät antisemitismiään sellaisilla ohjelmilla kuin ”Christ at the Checkpoint”, tai “Boycot, Divest and Sanction”. Tämä BDS:nä tunnettu oikeudenmukaisuuden irvikuva ja raamatullinen harhaoppi on globaali kampanja, jolla yritetään kohdistaa taloudellista ja poliittista painetta Israeliin, että se mukautuisi liikkeen päämääriin, jotka ovat: loppu palestiinalaisten maiden Golanin miehittämiselle ja asuttamiselle, täysi tasa-arvo Israelin arabipalestiinalaisille kansalaisille ja palestiinalaisten pakolaisten paluuoikeuden kunnioittaminen.

He hylkäävät Raamatun selvän opetuksen, että Jumala ei ole hyljännyt Israelia, vaan asettanut sen vain sivuun, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle ja sitten koko Israel pelastuu. He yrittävät tökätä kepin Pyhän Jumalan silmään, vaikka Hän on julistanut Israelin ”silmäteräkseen”. Siten se on merkki aikakauden lopusta ja harhaopista, joka kasvaa sen nykyisten kannattajien riveissä ja jota ei kukaan ole niin edistänyt kuin roomalaiskatolinen kirkko lähes 1700 vuoden ajan ja varsinkin valtansa huippuaikoina hallitessaan Euroopan kansoja.

”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” (1. Moos. 12:3).

Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Siionin puolesta suurella kiivaudella, suurella vihalla minä sen puolesta kiivailen” (Sak. 2:8).

Ne, jotka kiroavat Israelia, olivatpa ateisteja, agnostikkoja, humanisteja, tai jopa roomalaiskatolinen kirkko ja sen petetyt tyttäret protestanttisissa kirkoissa, joutuvat tekemisiin tulen ja tuomion kanssa, joka kurittaa heitä oikeuden ja totuuden mukaan saaden tuomion ja monia raipaniskuja elävältä Jumalalta, jolle Israel on rakas.

Se ei tapahdu niinkään isien tähden, vaan Hänen pyhän nimensä tähden, joka ei peräydy lupauksessaan Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

Heidän mielestään Raamatun profetia on merkityksetön 

Raamatun profetia ja varoitukset luopumuksesta on kokonaan siirretty museoon. Maailmanuskonto rauhan vuoksi on tekeillä ja paavi ja ympäristö yhdessä tekevät sen. Postmoderni ajattelutapa on kaapannut raamatullisen kristinuskon ja tehnyt Jumalasta heidän oman mielikuvituksensa jumalan. Jumalan Sana on alennettu myytiksi.

Nykyajan seurakunnat keskittyvät kasvuun, rahaan ja valtaan. Ne ovat ottaneet oppia ”äitikirkosta” ja omaksuneet luopumuksen. Oletko huomannut seurakuntakasvun korostamisen, joka on vallannut maailman vahvistaen puheeni? Päämäärätietoiset megaseurakunnat, jotka markkinoivat hauskuutta ja viihdettä, kasvavat eksponentiaalisesti. Ne seurakunnat, jotka painottavat Raamattua ja pelastusta yksin Jeesuksen kautta, ovat kuolemassa ja matkalla ulos. Isot isonevat ja pienet pienenevät. Näyttää, että Raamattuun uskova kristikunta on melkein kuolemassa sukupuuttoon.

Maailmankirkon kasvun nousu

Olen puhunut tästä tulevasta maailmankirkosta, joka alkaa ”ilmastonmuutoksesta” ja kestävää kehitystä (Sustainable Development) ajavasta YK:n peruskirjasta. Päämäärä on tehdä maailmasta tasavertainen resurssien, varallisuuden ja tasa-arvon suhteen kaikkien inhimillisten pyrkimysten aloilla. Todellinen päämäärä on kuitenkin hallita maailmaa Uudessa Maailmanjärjestyksessä, joka orjuuttaa ihmiset eliitille, joka pyrkii vähentämään maailman väkiluvun kestävälle tasolle. Ihmiset eivät ehkä vielä ymmärrä heidän synkkiä päämääriään, eivätkä ehkä koskaan Ahdistuksen tällä puolella, mutta pitääkseen yllä planeetan ja ”äiti maan” palvonnan he ehdottavat väkiluvuksi 500 miljoonaa. Se pyyhkisi pois yli kuusi miljardia ihmistä maailmanlaajuisessa tuhoamispyrkimyksessä. Se on ehkä jo alkanut kolmannessa maailmassa, kuten Afrikka, jossa rokotteet ovat johtaneet niin nuorten kuin vanhojen ja heidän mielestään hyödyttömien sterilisoimiseen ja jopa tappamiseen.

[Edellä kirjoittaja ilmeisesti viittaa Yhdysvalloissa olevaan tuntemattomien tahojen pystyttämään monumenttiin, johon on kirjoitettu kymmenen ”uutta käskyä”. Niistä ensimmäinen on: ”Älkää antako maapallon väkiluvun kasvaa yli 500 miljoonan, ja pitäkää se jatkuvassa tasapainossa luonnon kanssa.” Monumentti paljastettiin vuonna 1980, ja sen on arveltu olevan maailman valtaeliitin aikaansaannosta. Lue lisää Wikipedian artikkelista Georgia Guidestones. Kirjoittaja on tekstissään hieman epätarkka, sillä maapallon väkiluku on tällä hetkellä noin 7,5 miljardia. Näin ollen pois pyyhittäisiin seitsemän miljardia ihmistä.]

Lukijani, ota vaari varoituksesta, kun tämä tapahtuu ja jos olet niin onneton, että näet sen tapahtuvan maailmassa, niin olet ehkä menettänyt tärkeimmän tapahtuman, mitä ihminen on koskaan saanut todistaa ja joka häviää vain Herramme Jeesuksen ristiinnaulitsemiselle ja ylösnousemukselle ja se on Ahdistuksen alkaminen ja Seurakunnan muuttaminen silmänräpäyksessä.

Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta kaikki me muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasunan soidessa; sillä pasuna soi, ja kuolleet nousevat katoamattomina ja me muutumme. Sillä tämän katoavaisen pitää pukeutuman katoamattomuuteen ja tämän kuolevaisen pitää pukeutuman kuolemattomuuteen. Mutta kun tämä katoavainen pukeutuu katoamattomuuteen ja tämä kuolevainen pukeutuu kuolemattomuuteen, silloin toteutuu se sana, joka on kirjoitettu: ’Kuolema on nielty ja voitto saatu.’” (1. Kor. 5:51-54)

Tämä on se mitä uskon seurakunnan tulevan kokemaan. Huomasitko toiseksi viimeisen sanan jakeessa 54? Sana on ”voitto”. Sen Jeesus Kristus antaa morsiamelleen. Voiton kuolemasta, helvetistä ja haudasta.

Meidät kuljetetaan Jumalan Karitsan ”hääjuhlaan”. Kyseessä ei ole ”pako”, kuten jotkut tempausopin parjaajat julistavat, vaan lopullinen voitto Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta.

Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat. Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi.(Ilm. 3:10-11)

Varoitus kaikille saarnaajille

Oletko lakannut saarnaamasta Raamatun oppeja suosiaksesi käyttäjäystävällistä versiota, joka ei loukkaa kirkossa kävijöitä? Saarnaatko sinä Jeesusta ja Häntä ristiinnaulittuna? Saarnaatko sinä Hänen ylösnousemustaan ja perustatko palvelutyösi, et mihinkään muuhun, kuin Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen? Kartatko sinä kaikkea, joka muistuttaa synnistä ja ihmisen erosta Jumalasta, joka tunnetaan tulisena järvenä?

Raamatullinen kristinusko ei ole hyvän olon uskonto. Se ei kutittele korviasi. Se varoittaa niitä, jotka ovat kadotettuja synneissään.

Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin(2. Tim. 4:3-4). 

Jokainen meistä on muurinvartija. Jos seisot saarnatuolissa, tai saarnaat seurakunnalle missä tahansa käyttämässäsi mediassa, sinulla on velvollisuus varoittaa niitä, jotka ovat helvetin tulen ja kaiken sitä edustavan vaarassa. Jumala ei lähetä ketään helvettiin, koska se on ratkaisu, joka jokaisen meistä täytyy itse tehdä, mutta Jumalan Sanan täytyy alkaa miehistä ja naisista, jotka ovat Jumalan valtuuttamia viemään Totuuden Sana niille, jotka ovat synneissään.

”Mutta joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun, sen olisi parempi, että myllynkivi ripustettaisiin hänen kaulaansa ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Voi maailmaa viettelysten tähden! Viettelysten täytyy kyllä tulla; mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta viettelys tulee!” (Matt.18:6-7) 

Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ja maan kansa on ottanut yhden miehen joukostansa ja asettanut hänet vartijakseen ja jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa pasunaan ja varoittaa kansaa ja joku kuulee pasunan äänen, mutta ei ota varoituksesta vaaria ja miekka tulee ja ottaa hänet pois, niin hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle: hän kuuli pasunan äänen, mutta ei ottanut varoituksesta vaaria; hänen verensä tulee hänen päällensä. Jos olisi ottanut varoituksesta vaarin, olisi hän pelastanut sielunsa. Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä.” (Hes. 33:2-6)

Näitä jakeita voitaisiin soveltaa niihin, jotka ovat vihollisen voimien vaarassa ja niihin, jotka ovat helvetin ja Jumalasta eroon joutumisen vaarassa toivoen mitä tahansa helpotusta. Saatana on vihollisemme ja vain Jeesus on pelastuksemme synnin rangaistuksesta.

Uskoopa saarnaaja olevansa vartija tai ei, niin Jumala on antanut hänelle tehtävän levittää evankeliumia kadotetuille. Hänen tulee saarnata synnin rangaistuksesta. Hänen tulee hyljätä hyvän olon ”evankeliumi”, menestysevankeliumi eli sosiaalinen puhe humanismista ja olemisesta vain ”hyvä kansalainen”. Se ei pelasta ketään. Se ei varoita niitä, jotka vaeltavat laveaa tietä avarasta portista kadotukseen, vaan ainoastaan rauhoittaa heitä, että kaikki on hyvin. Ei ole, koska heillä ei ole Jeesusta sydämessään. Saarnaajan tehtävä on viedä pelastuksen sanoma seurakunnalleen, yhteisölleen ja muulle maailmalle.

Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ’Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!’” (Room. 10:14-15)

Jokaisella meistä evankeliumin julistajista on velvollisuus Jumalaa kohtaan puhua totuus Jumalan Sanasta eikä yhtään kaunistella sitä. Jumala sanoo, että ilman Jeesusta Kristusta sinä kuolet synneissäsi!

”…ja uuden liiton välimiehen, Jeesuksen, tykö ja vihmontaveren tykö, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri. Katsokaa, ettette torju luotanne häntä, joka puhuu; sillä jos nuo, jotka torjuivat luotaan hänet, joka ilmoitti Jumalan tahdon maan päällä, eivät voineet päästä pakoon, niin paljoa vähemmän me, jos käännymme pois hänestä, joka ilmoittaa sen taivaista. Silloin hänen äänensä järkytti maata, mutta nyt hän on luvannut sanoen: ’Vielä kerran minä liikutan maan, jopa taivaankin’. Mutta tuo ’vielä kerran’ osoittaa, että ne, mitkä järkkyvät, koska ovat luotuja, tulevat muuttumaan, että ne, jotka eivät järky, pysyisivät. Sentähden, koska me saamme valtakunnan, joka ei järky, olkaamme kiitolliset ja siten palvelkaamme Jumalaa, hänelle mielihyväksi, pyhällä arkuudella ja pelolla; sillä meidän Jumalamme on kuluttavainen tuli. (Hepr. 12:24-29)

Veljet ja sisaret Kristuksessa! Maailma kuolee ja hukkuu synnissä. Seurakunnan ja sen saarnaajien tehtävä on heittää maailmalle pelastusrengas. Hänen nimensä on Jeesus Kristus.

Jos vältät seurakuntasi loukkaamista saarnoilla, jotka käsittelevät syntiä, kuolemaa, helvettiä ja voittoa Jeesuksen, Messiaan, sovittavan veren kautta, niin se on Jumalan, meidän Isämme ja Hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen antaman kutsumuksemme hylkääminen.

Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti. (2. Tim. 4:1-5)

Minä pyydän teitä hartaasti Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, saarnatkaa Sanaa älkääkä olko sellaisia, että teidät havaitaan syyllisiksi satujen kertomiseen syyhyäville korville. Jumala tuomitsee.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä(Joh. 3:16).

Olen pastori Mike Taylor ja rukoilen, että joku opettaisi teille Jumalan armoa Jeesuksen Kristuksen meidän Herramme kautta. Jos tarvitset neuvoja, rukousta tai vain kuuntelemista, niin lähetä minulle sähköpostia osoitteeseen: realteam1999@sbcglobal.net, tai vieraile blogillani http://pastormiketaylor.blogspot.com. Jumala siunatkoon teitä kaikkia.

TILL WE MEET AT JESUS FEET.

 

Read Full Post »

5 Reasons Satan Hates the Rapture
By Jonathan Brentner 31.8.2018, suom. SK

Saatana vihaa oppia ennen ahdistusta tapahtuvasta tempauksesta, ja kautta kirkkohistorian on pyrkinyt joko hautaamaan sen väärien opetusten kerrosten alle, tai tekemään epäilyttäväksi. Tänä päivänä se on totta enemmän kuin koskaan. Hänen vihamielisyytensä sitä kohtaan kuitenkin alkoi jo aivan seurakunnan alkuaikoina.

Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä Paavali lupasi lukijoilleen, että he eivät tulisi näkemään Herran ”vihaa”. (1. Tess. 1:10, 5:9-10). Uskon, että ”viha” näissä kohdissa tarkoittaa ahdistuksen tuomioita, joista Vanha Testamentti puhuu ”Herran päivän” alkamisena. Jakeen 1. Tess. 5:2 perusteella on selvää, että Paavali kirjoittaa ”Herran päivän” tuomioista, eikä helvetistä.

Muste oli tuskin kuivunut hänen ensimmäisen kirjeensä pergamentissa, kun jo väärät opettajat väänsivät ensimmäisen kirjeen sanoman uskoville väittäen, että Herran päivä on jo alkanut. Vaikka se oli ristiriidassa sen kanssa, mitä Paavali oli aiemmin kirjoittanut heille, se synnytti huomattavaa paniikkia näiden uusien Kristuksen seuraajien keskuudessa, jotka luulivat, että ahdistus oli alkanut (2. Tess. 2:1-2).

Näetkö, mitä tapahtui? Saatana välittömästi torjui apostolin rauhoittavan sanoman Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä, että Jeesus tulee heille ennen tätä vihan aikaa. Vastaukseksi Paavali kirjoitti Toisen Tessalonikalaiskirjeen vakuuttamaan heille, että Herran päivä ei ollut vielä alkanut.

Miksi Saatana vihaa tempausta? Raamattu antaa siihen useita syitä.

1. Tempaus tekee meidät kykeneviksi seisomaan lujina

Ensiksikin paholainen vihaa sitä, koska toivo Jeesuksen läheisestä paluusta kannustaa meitä pysymään lujina uskossamme raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Kirjoitettuaan Jeesuksen ilmestymisestä ja ”alennustilamme ruumiin” muuttamisesta hänen ”kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi” (Fil. 3:20-21) Paavali (heti seuraavassa jakeessa) sanoo näin:Sentähden, rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te minun iloni ja kruununi, seisokaa näin Herrassa lujina, rakkaat!” (Fil. 4.1). Apostoli perustaa kehotuksensa tässä toivoomme kirkastetusta ruumiista Jeesuksen palatessa. (Onkohan vihtahousun karvainen peukalo kolmannen ja neljän luvun välissä erottamassa jakeen 4:1 eri kontekstiin? Suom. kommentti.)

Paavalin aikana ”seisoa lujana” tarkoitti seisomista vahvana taistelussa; sana kuvasi sotilasta, joka pitää asemansa vihollisen hyökätessä. Meille se merkitsee pysymistä raamattukeskeisessä vaelluksessa Herran kanssa maailmassa, joka on vihamielinen kaikelle, mitä uskomme ja pidämme kalliina – varsinkin toivoamme Jeesuksen läheisestä paluusta.

Paavali käyttää samaa sanaa jakeessa Fil. 1:27 kuvailemaan uskovia ”pysyvinä samassa hengessä ja yksimielisinä taistelemassa minun kanssani evankeliumin uskon puolesta” vastustuksen edessä. Sellainen rohkea asenne, hän sanoo, ”on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta” (jae 28). Toivomme tempauksesta vahvistaa meitä vainon edessä.

2. Tempaus on vaikutin puhtauteen

Kohdassa 1. Joh. 3:2-3 luemme tämän koskien tempausta: ”Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.” Tässä apostoli Johannes tunnistaa puhtauden tulokseksi keskittymisestä Jeesukseen ja Hänen välittömään ilmestymiseensä.

Jos vaellamme siinä todellisuudessa, että milloin tahansa voimme huomata olevamme Vapahtajan läsnäolossa, niin sillä on puhdistava vaikutus sekä käytökseemme että ajatuselämäämme.

Jakeessa 1. Joh. 2:28 apostoli kehottaa meitä: Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.” Tämä varoitus koskee uskovia, jotka eivät enää kykene näkemään Jeesuksen välitöntä ilmestymistä ja ajautuvat pois pysymästä Kristuksesta. Kerran Vapahtajan läsnäolossa heidän elämäntapansa tuolloin saa heidät kavahtamaan (NASB: shrink away) Hänen loistoaan ja vanhurskauttaan.

Salli minun tehdä selväksi, etten lainkaan väitä, että vain ne, jotka odottavat (watch for) tempausta, pysyvät Jeesuksessa; väitän kuitenkin, että niillä, jotka innokkaasti odottavat sitä, on lisäkannustin pysyä Hänessä ja sitä paholainen vihaa ja pyrkii eliminoimaan.

3. Tempaus kannustaa järkähtämättömään palvelemiseen

Rakastan Paavalin tapaa päättää tulevan ylösnousemusruumiimme käsittely 1. Kor. 15. luvussa: Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa” (1. Kor. 15:58).

Huomaa yhteys Herralle tekemämme työn ja tempauksen välillä. Kuolemattoman ruumiimme, jonka saamme Jeesuksen ilmestymisessä, odottaminen kannustaa meitä ”järkähtämättömään” Herran palvelemiseen. Tämä odotus ei ainoastaan tee meitä kykeneviksi pysymään lujina, vaan myös innoittaa meitä olemaan sitkeitä työssämme Herralle.

Menneet 34 vuotta olen kirjoittanut aikuisten pyhäkoulun opetuskurssia David C. Cook’ille. Vaikka kymmenet tuhannet opiskelevat jokaisen oppituntini, voin laskea yhden käden sormilla ne kerrat, kun olen kuullut ihmisiltä, että he ovat lukeneet niitä. Se, mikä merkitsee, ei kuitenkaan ole saamani palaute, vaan varmuus, että Herra näkee kaiken, mitä teen ja tullessaan palkitsee minut sen mukaan.

4. Tempaus lohduttaa meitä surussa

Tessalonikan juutalaiset eivät vain ajaneet Paavalin ja Silasin pois kaupungista, vaan myös vainosivat nuorta seurakuntaa. Sen lisäksi kaupungin uskovat olivat murheissaan, kun muutamat heistä olivat kuolleet.

Vastauksena Paavali antoi heille lisää opetusta koskien tempausta kehottaen heitä kahdesti ”rohkaisemaan toisiaan” hänen opetuksellaan siitä (1. Tess. 4:18, 5:11). Toivo Jeesuksen paluusta seuraajilleen oli jotakin, jota nuorten uskovien tuli käyttää lohduttaessaan ”toisiaan”.

Siitä riippumatta kohtaammeko vainoa, vai menetämmekö läheisen Kristuksessa, niin tempaus muistuttaa meitä, että parempi aika on tulossa ja ehkä hyvin pian. Tämä toivo lohduttaa meitä ajoista pahimmassa.

5. Tempaus auttaa meitä säilyttämään terveen näkökulman

Vaikka jaetta Kol. 3:4 ei yleensä yhdistetä tempaukseen, niin se puhuu ajasta, jolloin yhtäkkiä huomaamme olevamme kirkkaudessa: ”Kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.” Kuvittele käveleväsi jonakin päivänä jalkakäytävällä ja seuraava askelesi on taivaassa Vapahtajasi läsnäolossa! Tämä jae puhuu äkillisestä siirtymisestä tästä elämästä iankaikkisuuteen!

Aiemmin Kol. 3. luvussa Paavali kehottaa meitä ”etsimään sitä, mikä on ylhäällä” ja keskittymään ”siihen, mikä on ylhäällä, eikä siihen, mikä on maan päällä”, sillä ”elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa” (Kol. 3:1-3). Kuinka säilytämme tällaisen näkökulman? Kun muistamme, että jonakin päivänä Jeesus tulee hakemaan meitä ja välittömästi käymme Hänen rinnallaan uudessa kuolemattomassa ruumiissamme!

Paavali kirjoitti myös tämän terveellisen tulevaisuudennäkymän kohdassa 2. Kor. 4:17-18, jossa hän sanoo, ettänäkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia”. Minä tykkään kutsua sitä kahden maailman näkökulmaksi, jossa arvostamme ikuisia todellisuuksia tämän elämän väliaikaisuuden asemesta.

Vaimoni osti hiljattain hibiscus-kasvin, jolla on isot, kauniit vadelmanpunaiset kukat, vähintäänkin silmäänpistävät. Valitettavasti kukat kestävät vain päivän, tai korkeintaan kaksi, ennen kuin niiden upeus kuihtuu.

Eikö elämämme maan päällä ole juuri tällainen? Herra antaa meille monia hyviä asioita nautittavaksi tässä elämässä, mutta kuten hibiskuksen kukat, ne ovat väliaikaisia. Me nauramme ja nautimme hyvistä asioista, joita Hän lähettää tiellemme, ottaen huomioon, että ne ovat väliaikaisia eivätkä lopullinen toivomme. Kestävä ilomme on odotuksessamme paremmasta ajasta, joka ylittää kaikki maahan sidotut unelmamme ja siunauksemme.

Lisäksi Jeesuksen ilmestymisen odotuksemme antaa meille myös rohkeuden kestää koettelemuksia ja surun aikoja tietäessämme, että tämä elämä on vain sumua verrattuna siihen iloon, jota koemme iankaikkisuudessa.

Onko mikään ihme, jos ottaa huomioon kaikki tempauksen innokkaan odottamisen edut, että vihollisemme vihaa sitä ja tekee kaikkensa kääntääkseen katseemme pois siitä? Hän ei takuulla halua meidän odottavan mitään, mikä lisää keskittymistämme Jeesukseen ja riippuvuuttamme Hänestä.

Viime aikoina olen tuntenut vähän masennusta opetuksista, jotka kieltävät, ei vain tempauksen, vaan myös Jeesuksen loistavan paluun perustamaan valtakuntansa maan päälle. Näissä aatoksissa minua on lohduttanut se, että tämä väärä opetus on jälleen yksi merkki uskosta luopumisesta, jonka Paavali sanoi tapahtuvan viimeisinä päivinä (1. Tim. 4:1-5).

”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.” (1. Tim. 4:1-5)

Jonathan C. Brentner
Jonathanbrentner@yahoo.com
https://jonathanbrentner.com/

Read Full Post »

Living Between Here and Eternity
By Alice Childs, 5.8.2018, suom. SK

 Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee. Puhu tätä ja kehoita ja nuhtele kaikella käskyvallalla. Älköön kukaan sinua halveksiko.” (Tiit. 2:11-15)

On todella vaikeaa elää kahden maailman välissä, eikö totta? Kristukseen uskovina elämme maallista elämäämme kaikkien ihmisten keskuudessa kahden maailman ja kahden päämäärän välissä. Yhtäältä elämme tässä ajallisessa langenneessa yhä pahenevassa maailmassa vangittuina kuolevaiseen, puutteelliseen, syntikirouksen ruumiiseen. Silti toisaalta henkemme, ollen jo lunastettu, ikävöi pukeutua luvattuun kuolemattomaan ruumiiseemme niin, että lunastettu sielumme voi yhtyä lopullisesti vielä lunastamattomaan ruumiiseemme. Me ikävöimme tulla täysin ehjiksi turmeltumattomassa ruumiissamme, joka asuu ikuisuudessa Herramme kanssa.

On vaikeaa olla jaettu: elää tässä maailmassa ja ikävöidä tulevaa.

Me uskovat olemme ainoat ihmiset maan päällä, joiden on käsiteltävä tämän maailman rumuutta syntinen lihamme alinomaa sodassa jo lunastettua sieluamme vastaan. Apostoli Paavali ymmärsi tämän pulman oikein hyvin.

Mitä lähemmäksi tulemme vapautumistamme tästä viheliäisestä paikasta pian tapahtuvan tempauksen kautta, sitä vaikeammaksi käy viipyä täällä. Kuten hurskas Loot vangittuna hedonistiseen, homoseksuaaliseen, iljettävään Sodoman likakaivoon, niin myös me olemme vangittuja, ei vain pahassa ja irstailevassa kaupungissa, vaan kokonaisessa maailmassa, joka on vajonnut narsismin ja turmeluksen syvyyksiin. Loot oli kiusaantunut hurskaassa hengessään ja niin olemme mekin. EI MISSÄÄN tässä maailmassa ole paikkaa, johon paeta pahuutta, joka on juurtunut ytimeen saakka tähän helvettiin menevään maailmaan. Itseasiassa sillä hetkellä, kun uudestisynnymme Kristuksessa, me ikävöimme olla ”poissa ruumiista ja läsnä Herran kanssa” asustaen Hänen kanssaan ikuisessa paikassa, missä syntiä, kuolemaa ja pahuutta ei voi koskaan olla olemassa. Jokaiselle todelliselle uskovalle tuo päivä ON tulossa, mutta ennen kuin se vapautuksen päivä tulee, meidän on vielä elettävä TÄSSÄ maailmassa – niin ikävää ja kyllästyttävää, kuin se ehkä onkin.

Jeesus tiesi täsmälleen, mitä me, jotka elämme näinä viimeisinä päivinä, tulisimme kohtaamaan. Hän ymmärsi täydellisesti, kuinka pahoja nämä viimeiset päivät olisivat ja kuinka väsyneitä, kiusaantuneita ja yksinäisiä me, jotka elämme tempauksen kynnyksellä, olisimme. Hän tiesi, että meitä vihattaisiin, merkittäisiin, hyväksikäytettäisiin, meistä valehdeltaisiin, meitä kohdeltaisiin väärin, parjattaisiin ja monesti kidutettaisiin ja tapettaisiin. Hän tiesi täsmälleen, kuinka pahaksi se tulisi käymään meille, joten Hän varoitti meitä edeltä siitä, millaista elämä täsmälleen olisi täällä viimeisten päivien viimeisten tuntien viimeisillä minuuteilla.

Se, mitä Hän on kutsunut meitä tekemään, on että ”asioimme, kunnes Hän tulee”. Se tarkoittaa, että meidän tulee olla ”toimeliaita sopivaan ja sopimattomaan aikaan”. Toisin sanoen meidän tulee pysyä uskollisina Hänelle ja sille, mitä Hän kutsunut ja asettanut meidät tekemään olipa se sitten helppoa tai vaikeaa, suosittua tai epäsuosittua, olipa elämämme levollista, tai lähes sietämätöntä.  Miksi? Koska TÄMÄ maailma EI ole todellinen kotimme.

TÄSSÄ maailmassa me olemme vain pyhiinvaeltajia kauttakulkumatkalla – muukalaisia vieraalla maalla ja niin kauan kuin olemme täällä, meidän tulee olla siinä tehtävässä, jonka Kaikkivaltias Kuninkaamme on antanut meille tehtäväksi. Meidän tulee levittää evankeliumia kaikkialla jokaiselle, joka kuuntelee. Meidän tulee ”vakavasti kilvoitella uskon puolesta” riippumatta poliittisesta ilmastosta, jossa olemme ja meidän tulee varoittaa kuolevaa maailmaa tulevasta tuomiosta.

Me näet olemme Kristuksen suurlähettiläitä. Se tarkoittaa, että tässä vieraassa ja vihamielisessä maailmassa, joka vihaa Jumalaa ja Hänen Sanaansa, ME olemme Hänen edustajiaan kadotetulle helvettiin menevälle maailmalle, joka on aivan Jumalan vihan ja tuomion kynnyksellä.

Me olemme Hänen ”vartijoitaan muurilla” – Hänen vartiomiehiään, jotka on kutsuttu hälyttämään tulevasta tuomiosta, jotka parkuvat kadotettuja parannukseen – tulemaan pelastukseen NYT.

Tämä on sitä, mitä Hän tarkoittaa ”asioimisella”, kunnes Hän tulee pelastamaan meidät. Vain meillä on totuus sekä toteutuneesta että vielä toteutumattomasta profetiasta sellaisena, kuin se on kirjattu Hänen Sanaansa. Vain meillä on totuus pelastuksesta, koska vain me uskovat tunnemme todellisen Jumalan sellaisena, kuin Hänet on ilmoitettu meille Hänen erehtymättömässä, virheettömässä, muuttumattomassa Sanassaan. Tämä on se, mitä Jeesus on käskenyt meitä tekemään odottaessamme Hänen kutsuaan ”nouse ylös tänne” kohtaamaan Hänet yläilmoissa.

Olemme kyllä väsyneitä. Olemme lopen uupuneita. Olemme hengessämme kiusaantuneita sen pahuuden syvyydestä ja laajuudesta, joka käy päivä päivältä rohkeammaksi ja röyhkeämmäksi. Me kyllä IKÄVÖIMME mennä Kotiin paikkaan, jossa emme ole milloinkaan olleet. Me ikävöimme saada laskea sota-aseemme ja löytää ne ikuiset ”vihreät laitumet”, joilla voimme turvallisesti asustaa koko iankaikkisuuden seuraten Hyvää Paimentamme, kun Hän johtaa meitä noiden ”virvoittavien vetten” luona.

Oi, kuinka sielumme kaipaakaan ikuista sapatin lepoamme. Sydämemme kaipaa ikuista rauhaa. Se on tulossa. Jeesus ei ole sokea ahdingollemme, eivätkä Hänen korvansa kuurot kärsivän morsiamensa huudoille. Vain Hänen suuri armonsa ja rakkautensa viivyttää Hänen paluutaan vielä hetkisen, koska Hän ”ei tahdo, että kukaan hukkuisi, vaan että kaikki tulisivat parannukseen”. Hänen kärsivällisyydellään on kuitenkin rajansa ja Hänen armonsa ei tule jatkamaan tätä Armon Aikakautta ikuisesti.

Herra Jeesus kuulee morsiamensa huudot ja sillä hetkellä, kun pakanoiden täysi luku on ”tullut sisälle”, Hänen morsiamensa on täydellinen. Kun viimeinen pakana tulee laumaan, niin Herra, Kuningas Jeesus, nousee istuimeltaan Isän oikealla puolella. Hän lähtee Taivaan suuresta valtaistuinsalista ja astuu ulos ilmakehään maan yläpuolelle.

Seisoen siinä keskellä taivaitten taivaita kirkkauden pilvien seppelöimänä ja arkkienkelin mahtavan pasuunan soidessa ja valtavan huudon kajahdellessa kirkkauden saleissa Herra huutaa jylisevällä äänellä, jonka kuulevat sekä elävät että kuolleet, jotka ovat Kristuksessa. Hän kutsuu meitä, morsiantaan: ”NOUSE YLÖS TÄNNE!” Hän kutsuu meidät Kotiin – lopullisesti ja ikuisesti KOTIIN!

Oi, älkäämme väsykö hyvän tekemisessä, sillä aikanaan me saamme palkinnon, jonka olemme voittaneet. Tuona päivänä me kuulemme siunatuimmat sanat, mitä ihmisen puheessa on koskaan lausuttu. Kuulemme ylösnousseen Herramme sanovan meille: ”Hyvin tehty, hyvä ja uskollinen palvelijani, mene Taivaan iloihin.”

Oi kanssauskovani, vaikka onkin niin vaikeaa elää täällä ajan ja ikuisuuden välissä, niin älkäämme horjuko näin lähellä maalia. Jatkakaamme jaksamista, sillä eräänä päivänä hyvin pian, kun sitä vähiten odotamme, Vapauttajamme tulee meille ja meidät vapautetaan – lopullisesti.

Maranata!

 

Read Full Post »

Older Posts »