Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tieto’

Dramatic Increases in Travel and Knowledge
By Britt Gillette, 22.10.2020, suom. SK

2600 vuotta sitten Jumala antoi profeetta Danielille joukon näkyjä tulevaisuudesta. Yhdessä näistä näyistä Jumala paljasti useita tapahtumia, joiden on määrä tapahtua juuri ennen Toista Tulemusta. Enkeli kuitenkin käski Danielia sinetöimään näkynsä lopun aikaan asti, ”jolloin matkustaminen ja tieto lisääntyvät” (Dan. 12:4). (Useimmat englantilaiset käännökset kääntävät tämän kohdan kuten KJV: ”many shall run to and fro”. Suomalaiset Kirkkoraamattu 38 ja Raamattu Kansalle: ”Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” Kirkkoraamattu 92 lienee lähempänä oikeaa: ”Monet harhailevat, mutta tieto lisääntyy.” Suom. huom.) Se tarkoittaa, että yksi selkeimmistä lopunajan (ja siten Jeesuksen Kristuksen Toisen Tulemuksen) merkeistä on yleinen maailmanlaajuinen matkustamisen ja tiedon lisääntyminen.

Näemmekö sitten tällaisen lisääntyneen matkustelemisen ja tietämyksen, kun tarkastelemme tämän päivän maailmaa? Ehdottomasti näemme. Itse asiassa näemme dramaattisen ja kiistattoman lisääntymisen matkustamisessa ja tietämyksessä. Se on niin dramaattinen, että sitä voidaan parhaiten kuvailla eksponentiaaliseksi. Miksi? Koska Danielin ajasta (6. vuosisata eKr.) Noin vuoteen 1800 jKr. emme nähneet mitään huomattavaa kasvua kummassakaan. Sitten jotakin tapahtui. Matkustamisen nopeus ja tiheys alkoivat kasvaa ja muutos on jatkunut vauhdilla tähän päivään saakka. Entä ihmisen tieto? Se lähti myös kasvuun, eikä osoita merkkejä hidastumisesta. Muutostahti on ollut niin nopea ja johdonmukainen, että ihmiset pitävät sitä itsestään selvänä. Mutta jos otat hetken aikaa miettimiseen, mistä olemme lähteneet, missä olemme nyt ja minne olemme menossa, niin lupaan sinulle yhden asian – se tulee ällistyttämään sinua.

Lisääntynyt matkustaminen

Danielin päivinä useimmat ihmiset matkustivat alle 50 mailin päähän synnyinpaikastaan – ei yhden vuoden aikana, vaan koko elämänsä. Satojen mailien päähän synnyinpaikaltaan vietynä orjana Daniel oli poikkeus, ei sääntö. Saavuttuaan Babyloniin, hän vietti jäljellä olevat vuotensa kaupungissa ja sen ympäristössä. Muinaisessa maailmassa rutiininomainen matkustaminen valtakunnan osasta toiseen ei ollut tavallista. Se oli erittäin harvinaista ja joskus nämä matkat kestivät kuukausia, jopa vuosia.

Danielin aikana hevonen oli nopein tapa matkustaa maalla. Näin oli yli kahden tuhannen vuoden ajan. Kaikkien noiden vuosisatojen aikana ihmisen matkustusnopeus ei muuttunut havaittavasti. Vuonna 1800 nopein maaliikennemuoto oli – edelleen hevonen. Vuoden 1812 sota on erinomainen esimerkki havainnollistamaan, kuinka hidasta matkustaminen oli 1800-luvun alussa. Ghent’in sopimus lopetti sodan 24. joulukuuta 1814. Kuuluisa amerikkalainen voitto New Orleansin taistelussa oli 8. tammikuuta 1815 – 15 päivää myöhemmin. Matkustaminen oli niin hidasta, että kesti viikkoja, ennen kuin uutinen sopimuksesta saapui Yhdysvaltoihin. Mutta tämä osoittaa jotakin tärkeää – matkustamisen suhteen asiat pysyivät suhteellisen muuttumattomina Danielin päivistä New Orleans’in taisteluun.

Sitten kaikki muuttui. Ihmisten matkustaminen lisääntyi räjähdysmäisesti ja muutos oli sekä nopea että dramaattinen. Mikä aiheutti tämän muutoksen? Teollinen vallankumous. 1800-luvulla teollinen vallankumous synnytti höyryveturin. Se mullisti matkustamisen nopeuden. Kun keskiverto hevonen laukkasi 30 mailia tunnissa niin vuoteen 1900 tullessa junat kulkivat rutiininomaisesti kaksinkertaisella nopeudella. Sitten 1900-luvun alussa hevoseton vaunu (auto) vei maailman myrskyyn. Vuonna 1908 Ford Motor Company valmisti ensimmäisen T-mallin – auton, jonka huippunopeus oli 40 mailia tunnissa. 1920-luvulle tultaessa kilpa-autot ylittivät 100 mailia tunnissa.

Tuhansien vuosien ajan hevonen vallitsi maalla matkustamista. Kuitenkin yhden vuosisadan aikana junat ja autot korvasivat täysin hevoskyydin vallitsevana matkustusmuotona. Ja ihmisen matkustamisen nopeus ja voima jatkoivat kasvuaan koko 1900-luvun ja aina tähän päivään. Vastaavaa edistystä tapahtui sekä vesi- että ilmamatkustamisessa. Esimerkiksi vuonna 1952 valtamerialus Blue Riband ylitti Atlantin alle neljässä päivässä – matkan, johon Christopher Columbus ja hänen miehistönsä käyttivät viisi viikkoa. Vuonna 1998 tämä ennätys rikottiin. Matkustaja-alus ylitti Atlantin alle kolmessa päivässä.

Entä lentomatkustaminen? Mikään muu matkustustapa ei havainnollista paremmin Danielin kauan sitten ennustamaa kasvua matkustamisessa ja tietämyksessä. Tuhansia vuosia ihminen on haaveillut hallitusta lentämisestä. Mutta se oli vain unelmaa. Sitten vuonna 1903 Orville ja Wilbur Wright väsäsivät lentokoneen, joka lensi 120 jalkaa 12 sekunnissa. Vain 66 vuotta myöhemmin Neil Armstrong astui kuuhun. Luuletko, että sitä voidaan pitää merkittävänä matkustamisen ja tietämyksen kasvuna?

Lisääntyvä tieto

Noin kolmesataa vuotta ennen Jeesusta Egyptin Ptolemaios-dynastia rakensi kirjaston. Moni pitää Aleksandrian muinaisena kirjastona tunnettua kirjastoa muinaisen maailman suurimpana kirjallisen tiedon kokoelmana. Vaikka emme tiedä varmasti, kuinka paljon tietoa sinne oli sijoitettu, joissakin arvioissa sanotaan, että jopa 500 000 papyruskääröä. Tämä tarkoittaa, että kirjastossa oli todennäköisesti kymmeniä tuhansia alkuperäisteoksia, jotka ovat verrattavissa nykypäivän kirjoihin, vaikka jotkut niistä ovat voineet olla kopioita. Kaksituhatta vuotta sitten se oli inhimillisen tietämyksen huippu. Miten nyt? Sinulla on todennäköisesti suurempi kirjasto taskussasi olevassa älypuhelimessa.

Tänä päivänä kirjojen määrä maailmassa on aivan eri suuruusluokkaa kuin muinaisina aikoina. Kymmenen vuotta sitten Google arvioi, että yli 129 miljoonaa kirjaa on painettuna ja UNESCO sanoo, että 2,2 miljoonaa uutta kirjaa julkaistaan vuosittain. E-kirjojen ja omakustanteiden tulo on vielä kasvattanut tuota lukua. Nykyään voit ostaa Kindlen alle sadalla dollarilla ja pitää kämmenelläsi Aleksandrian kirjastoa suurempaa kirjastoa. Pelkästään kirjojen suhteen olemme nähneet räjähdysmäisen tiedon määrän ja saatavuuden kasvun.

1900-luku sai todistaa tiedon räjähdysmäisen kasvun sanomalehtien, aikakauslehtien, radion, television, 24/7 kaapeliverkkojen, internetin ja älypuhelinten kautta. Ajattele kaikkea internetissä saatavilla olevaa tietoa. Vuonna 1990 sivustoja oli vain yksi. Uskomatonta, vai mitä? Kuusi vuotta myöhemmin internetissä oli yli 100 000 verkkosivustoa. Entä 10 vuoden kuluttua? Sata miljoonaa. Tällä hetkellä arvioidaan, että on olemassa kaksi miljardia verkkosivustoa. Ja tämä luku on vanhentunut tätä lukiessasi, koska jokainen päivä näkee 500 000 uutta verkkosivustoa. Itse asiassa internettiin lisätään päivittäin enemmän tietoa, kuin mitä Aleksandrian muinaisessa kirjastossa oli.

Maailmassa on tänä päivänä yli 25 000 yliopistoa. University World News’in mukaan yli 30 000 tieteellistä lehteä julkaisee vuosittain yhteensä kaksi miljoonaa artikkelia. Olemmeko kokemassa tiedon merkittävää kasvua, mitä luulet? Uskon niin ja Raamatun mukaan se tarkoittaa, että olemme merkittävien maailmantapahtumien kynnyksellä.

Minne olemme menossa

Danielin kirja sanoo, että matkustamisen ja tiedon lisääntyminen edeltää välittömästi Toista Tulemusta (Daniel 12: 4). Juuri sitä näemme tänään.

Tuhansien vuosien ajan hevonen oli nopein matkustuskeino maalla, samalla kun maailman kuuluisimmissa kirjastoissa oli enintään muutama sata tuhatta papyruskääröä. Tänä päivänä suihkukoneet kulkevat ääntä nopeammin ja kädessä pidettävissä laitteissa on satoja kertoja enemmän tietoa kuin Aleksandrian kirjastossa.

On selvää, että maailma, jossa elämme, on muuttunut dramaattisesti Danielin päivistä. Kriitikot pilkkaavat tätä ajatusta. He sanovat: ”Jeesus on tulossa takaisin, vai onko?” He sanovat: ”Kristityt ovat puhuneet siitä 2000 vuotta. Silti maailma jatkuu täsmälleen samalla tavalla, kuin se on aina tehnyt. Mikä on niin erilaista nyt?” Tämä on juuri se väite, josta Pietari varoitti melkein 2000 vuotta sitten (2. Piet. 3:3-4), mutta se on järjetön.

Uskotko tosiaan, että tämän päivän maailma on sama, kuin ”on aina ollut”? Minä en. Vuosisatojen ajan Jeesuksen ristiinnaulitsemisen jälkeen maailma oli paljolti sama. Ei ainuttakaan Jeesuksen Toisen Tulemuksen merkeistä, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ollut nähtävissä. Entä nyt?

On selvää, että matkustaminen ja tieto on kasvanut räjähdysmäisesti ja kaikki merkit, joita Jeesus ja profeetat kehottivat odottamaan, ovat nähtävissä. Niitä ovat muiden muassa seuraavat asiat:

  • Israelin ennallistaminen (Jer. 23:7-8; Jes. 11:11-12)
  • Jerusalem juutalaisten hallussa (Luuk. 21:24-28)
  • Evankeliumin globaali leviäminen (Matt. 24:14)
  • Israel vihollisten ympäröimänä (Ps. 83:4-12; Hes. 11:14-17; Hes. 35:10)
  • Israelilla suuri armeija (Hes. 37:10; Sak. 12:6,8)
  • Yhdistyneen Euroopan nousu (Dan. 2; Dan. 7; Ilm. 17)
  • Maagogin / Googin liiton nousu (Hes. 38:8; Hes. 39:27)
  • Maailmanhallituksen vaatiminen lisääntynyt (Ilm. 13:7)
  • Ihmiset toimivat kuten Paavali sanoi heidän tulevan toimimaan (2. Tim. 3:1–5)
  • Toisen tulemuksen yleinen pilkkaaminen (2. Piet. 3:3-4)

Nämä merkit viittaavat Jeesuksen pikaiseen paluuseen. Hän on ihan ovella. Jeesus kehotti meitä ”nostamaan päämme”, kun näemme kaikkien näiden merkkien tapahtuvan (Luuk. 21:28) ja ne tapahtuvat juuri nyt. Se tarkoittaa, että olemme lopun aikojen kynnyksellä ja Jeesuksen Kristuksen Toinen Tulemus on hyvin lähellä.

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second ComingRacing Toward Armageddon, and The End Times. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

***

Lue myös artikkeli Kaikki kiihtyy loppua kohti mentäessä

Read Full Post »

Spiritual sight (part one)
6.7.2019, by Simon Desjardins, suom. SK

Ensimmäinen väite, jonka haluan tuoda esiin tässä postissa, on, että hengellinen näkökyky on yhtä todellinen kuin sen fyysinen vastine ja että molemmat ovat välttämättömiä ihmisen elämän täydellisen ilmaisun saavuttamiseksi. Tämä ei ole vain minun väitteeni, vaan se on juurtunut pyhiin kirjoituksiin ja sitä tukevat ihmisten kokemukset muinaisista ajoista lähtien.

Näkökyky tuo tiedon

Apostoli Paavali – Pyhän Hengen innoittamana – vakuuttaa, että ilman hengellistä näkökykyä kristillisen tiedon hankkiminen tulee mahdottomaksi. Hän kirjoittaa näin:

“Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan…” (Ef. 1:15–19).

Tässä Paavali sanoo, että ymmärryksemme silmät täytyy valaista tietääksemme. Hänen mukaansa ilman tällaista näkökykyä meidät suljetaan pois kristillisestä tiedosta. Kuten olen kirjoittanut toisaalla, että niin hyödylliset kuin aivot ovatkin, ne eivät voi tuottaa tietoa Pyhästä, sillä tuo tieto on varattu niille, jotka ovat ylittäneet pyhitetyn elämän kynnyksen.

Jumalan vahvistus

Jumala itse vahvistaa saman asian. Puhuen profeetta Jeremian kautta Hän sanoo:

“Minä kasvatan erämaahan setripuita, akasioita, myrttejä ja öljypuita; minä istutan arolle kypressejä, jalavia ynnä hopeakuusia, jotta he näkisivät ja tietäisivät, huomaisivat ja myös ymmärtäisivät, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä sen luonut” (Jes. 41:19,20).

Tässä se on sanottu selvästi: ”…jotta he näkisivät ja tietäisivät.” Näkökyky on ja tulee aina olemaan välttämätön edellytys kristityn oppimiselle. Tästä syystä sokeilla ei ole juurikaan sanottavaa ohjausta tarvitseville ihmisille. Jeremian kirjasta luemme myös: “Kiertäkää Jerusalemin katuja, katsokaa ja tiedustelkaa…” (Jer. 5:1).

Mitä tulee Jesajaan, niin hän julistaa: Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä” (Jes. 44:18). Tieto on tässä liitetty silmiin ja ymmärrys sydämeen.

Yksi asia on varma: hengellisesti sokea kristitty ei saavuta kristillistä tietoa. Vaikka lukisi Raamattua neljä tuntia päivässä, kävisi kirkossa kahdesti viikossa ja raamattukoulua neljä vuotta, niin jos hänellä ei ole hengellistä näkökykyä, hän on tuomittu lojumaan tiedon valtameren rannalla kuin tyhjä simpukankuori, joka on täynnä hiekkaista tietoa, yhtä elotonta kuin kuu.

Sanat eivät riitä

Joitakin vuosia sitten kysyin eräältä espanjalaiselta veljeltä, voisiko hän kääntää yhden Amy Carmichael’in runon espanjaksi. Runon nimi on Fire Words. Veli vastasi myöntävästi vain palatakseen muutamaa päivää myöhemmin kertomaan minulle ymmärtävänsä runon kokonaan paitsi alkuosaa, joka kuuluu näin:

“O God, my words are cold:
The frosted frond of fern or feathery palm
Wrought on the whitened pane –
They are as near to fire as these my words;
Oh, that they were flames!”
Thus did I cry.

”Oi Jumala, sanani ovat kylmiä
Jäätynyt saniaisen tai koristepalmun lehvä
muodostunut kuuraiseen ikkunaruutuun
ne muistuttavat yhtä vähän tulta kuin minun sanani
Oi, jospa ne olisivat liekkejä!”
Niin minä itkin

Hän ei tiennyt, mitä nämä sanat tarkoittivat, sillä hän ei ollut koskaan nähnyt taidokkaita kuvioita, joita pakkanen voi tehdä ikkunaan. Pohjoisesta tuleville ihmisille Carmichael’in viittaus on selkeä ja ilmeinen, mutta ei sellaiselle, joka ei ole koskaan nähnyt jäätynyttä ikkunaruutua. Raamattu ei ole erilainen. Siinä on merkityksiä, joita ei tunneta, ennen kuin lukija näkee huurteen ikkunassa niin sanoakseni, taivaallisen todellisuuden sen pelkän kuvauksen sijaan.

Esimerkki periaatteesta

Toisessa Kuningastenkirjassa on tarina, joka ilmentää sitä, mitä olemme tähän mennessä nähneet. Se liittyy profeetta Elisan palvelijaan. Syyrian kuningas oli raivostunut profeetalle ja aikoi vangita hänet.

“Niin hän lähetti sinne hevosia ja sotavaunuja ja suuren sotajoukon. He tulivat sinne yöllä ja ympäröivät kaupungin. Kun Jumalan miehen palvelija nousi aamulla varhain ja meni ulos, niin katso, sotajoukko, hevoset ja sotavaunut piirittivät kaupunkia. Ja hänen palvelijansa sanoi hänelle: ’Voi, herrani, mitä me nyt teemme?’ Hän sanoi: ’Älä pelkää, sillä niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa.’” (2. Kun. 6:14–16)

Elisan palvelija odotti tavallista päivää. Hän nousi ylös rauhallisesti, lähti talosta ja yhtäkkiä hänen kasvojensa ilme muuttui. Pelko tarttui häneen ja epäilykset valtasivat hänen sydämensä, koska hän näki Syyrian armeijan ympäröivän kaupungin. Niinpä hän ryntäsi takaisin ja kertoi herralleen, mitä oli tapahtumassa: ”Voi, herrani, mitä me nyt teemme?”

Palvelijaparka ei tiennyt mistä aloittaa. Niinpä Elisa meni ovelle, katsoi ulos ja hymyili. ”Älä pelkää”, hän sanoi palvelijalleen, ”niitä, jotka ovat meidän kanssamme, on enemmän kuin niitä, jotka ovat heidän kanssansa”. Niin palvelija sai rohkeutta Elisan sanoista; rohkeus ja rauha täyttivät hänen sydämensä ja tyyneys valtasi hänen hätääntyneen mielensä.

Tapahtuiko se, mitä palvelija pelkäsi? EI! Tuhannesti EI! Elisa tiesi, että hänen sanansa eivät riitä, joten hän rukoili:

”’Herra, avaa hänen silmänsä, että hän näkisi.’ Ja Herra avasi palvelijan silmät ja hän näki ja katso: vuori oli täynnä tulisia hevosia ja tulisia vaunuja Elisan ympärillä.” (2. Kun. 6:17)

Vasta, kun palvelija näki, hän käsitti tiedon. Elisa olisi voinut täyttää päänsä tiedolla, mutta se ei olisi riittänyt. Hänen palvelijansa tarvitsi nähdä tietääkseen. Entä me?

Jatkuu artikkelissa Hengellinen näkökyky (osa 2).

Read Full Post »

Knowledge and Faith
11.3.2015 by Simon Desjardins, suom. SK

Muiden muassa on kaksi tekijää, joilla on kyky vaikuttaa kristilliseen elämäämme ja ratkaista, millainen opetuslapsi meistä tulee, nimittäin tieto ja usko. Raamatulla on paljon sanottavaa näistä kahdesta asiasta ja on vain hyödyllistä pohtia niitä hetken ajan.

Väite, jonka esitän tässä lyhyessä esseessä, on seuraava: Usko ja tieto ovat aina samanaikaiset, ja niiden rinnakkaiselo on suhteellinen. Toisin sanoen uskosi ei milloinkaan ylitä tietoasi ja tietosi ei milloinkaan ylitä uskoasi. Nyt voin jo kuulla vastaväitteitä, sillä kukapa ei olisi nähnyt sellaista ihmistä, jonka pää on täynnä kristillistä informaatiota ja sydän on lähes tyhjä aidosta uskosta? Kestä kuitenkin hetkinen, niin ehkä pääsemme yhteisymmärrykseen.

Vähän ajattelemista

Ajatelkaamme seuraavaa lausuntoa: Minä tiedän, että auto on punainen, mutta en usko, että auto on punainen. Mielestäni me kaikki ymmärrämme, että tällainen lausunto on järjetön ja ymmärrämme niin, koska tiedämme ja uskomme, että henkilön, joka tietää auton olevan punainen, on välttämättä uskottava, että auto on punainen. Jos käännämme tämän väitteen ympäri, niin se on edelleen yhtä epälooginen kuin neliskulmainen ympyrä: Uskon, että auto on punainen, mutta en tiedä, että auto on punainen. Lyhyesti, kaikki tiedämme, että siellä, missä on tietoa, on välttämättä uskoa ja kumpaakin samassa suhteessa.

Kaksi erilaista kategoriaa

Kun siirrämme tämän periaatteen kristilliseen elämäämme, se voi aiheuttaa joitakin ongelmia. Ajattele seuraavaa lausuntoa: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, mitä Raamattu sanoo. Tässä näyttää siltä, että tieto ja usko voidaan erottaa toisistaan ongelmitta. Itseasiassa olisi perusteltavissa, että ihmisellä voi olla tietoa ilman, että hänellä on uskoa. Mutta tämä jakautuminen tulee esiin, koska käsittelemme tässä kahta erilaista kategoriaa, nimittäin ”älyllistä” ja ”kokemuksellista”.

Vaikka älyllistä tietoa ei voida erottaa älyllisestä uskosta, se voidaan ongelmitta erottaa kokemuksellisesta uskosta. Eikä vain sitä, mutta kuten näemme, älyllinen usko voidaan erottaa kokemuksellisesta uskosta luomatta mitään jännitettä. Siksi on olemassa kaksi kategoriaa.

Palatkaamme edellä esitettyyn lausuntoon: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, mitä Raamattu sanoo. Kuten me kaikki ymmärrämme, tässä vahvistuksessa ei ole mitään väärää; ja siinä ei ole mitään väärää, koska olemme siirtymässä yhdestä kategoriasta toiseen. Mutta entäpä seuraava lausunto: Hän tietää, mitä Raamattu sanoo, mutta hän ei usko, että Raamattu sanoo sen. Tässä meillä jälleen on jotakin absurdia. Sääntö voidaan ilmoittaa näin: Älyllinen usko liittyy aina älylliseen tietoon ja kokemuksellinen usko liittyy aina kokemukselliseen tietoon. Niin kauan, kuin pysymme samassa kategoriassa, usko ja tieto ovat aina olemassa yhtä aikaa ja samassa suhteessa.

Uskosta erotettu usko

Jos lähestymme aihetta eri tavalla, tulemme samaan johtopäätökseen. Ajatelkaamme seuraavaa kysymystä: Onko usko aina olemassa yhtä aikaa uskon kanssa samassa suhteessa? Ensi silmäyksellä tämä kysymys saattaa tuntua lähes idioottimaiselta, mutta se ei ole. Oikea vastaus on: Usko esiintyy aina itsensä kanssa ja pakostakin samassa suhteessa vain, jos pysymme samassa kategoriassa. Sillä hetkellä, kun vaihdamme kategoriaa, tämä rinnakkaiselo romahtaa ja suhde muuttuu dramaattisesti. Siksi voimme sanoa: Hän uskoo, että se on kirjoitettu Raamattuun, mutta hän ei usko siihen, mitä on kirjoitettu Raamattuun. Kuten me kaikki ymmärrämme, sellaisessa vahvistuksessa ei ole mitään väärää, koska käsittelemme kahta kategoriaa. Näin ollen älyllinen usko voidaan erottaa kokemuksellisesta uskosta, koska se voidaan erottaa kokeellisesta tiedosta.

Aikajärjestys

Kysymys: Kumpi kahdesta tulee ensin, tieto vai usko? Todellisuus vastaa: Molemmat tulevat yhtä aikaa. Sitä voisi verrata jonkin esineen ulottuvuuksiin. Ottakaamme esimerkiksi omena. Tuleeko sen leveys olevaiseksi ennen korkeutta? Vastaus on yksinkertainen, olevaisessa tilan ja ajan maailmassa molemmat ulottuvuudet syntyvät yhtä aikaa.

Augustinus Hippolainen

Viidennellä vuosisadalla jKr. Augustinus Hippolainen kirjoitti: ”Voidaksemme tietää meidän täytyy ensin uskoa.” Tässä sana ”ensin” on hieman harhaanjohtava, sillä se näyttää viittaavan siihen, että usko – joka tulee ensin – voi olla olemassa jonkin aikaa ilman vastaavaa tietoa. Mutta Augustinus ei tarkoita tätä. Hän sanoo vain, että tiedon lähteeseen täytyy luottaa saadakseen sen annin. Salli minun antaa muutama esimerkki.

Henkilö, joka sanoo tietävänsä, että auto on punainen, omistaa tällaisen tiedon, koska uskoo, että hänen aistihavaintonsa on luotettava. Ellei tätä nimenomaista uskoa olisi, hän ei voisi väittää tietävänsä auton olevan punainen. Näin ollen: ”Voidaksemme tietää meidän täytyy ensin uskoa.” On tietysti ymmärrettävä, että henkilö, joka uskoo, että hänen aistihavaintonsa on luotettava, tietää, että hänen aistihavaintonsa on luotettava. Näin ollen tässä jälleen tieto on yhtä aikaa uskon kanssa.

Toinen tapa tarkastella sitä on opiskelijan esimerkin kautta. Ellei hän usko opettajansa olevan luotettava, hänellä ei ole varmuutta, että se, mitä opetetaan, on totta. Näin ollen hän ei vastaanota opetusta pätevänä tietona. Tässä jälleen näemme, kuinka ”meidän täytyy ensin uskoa, että voimme tietää”. Mutta logiikka voidaan ilmaista eri tavalla. Voisimme sanoa: Opiskelijan täytyy tietää, että hänen opettajansa on luotettava vastaanottaakseen hänen sanansa pätevänä tietona. Täten julistus: ”Meidän on ensin uskottava, että opettaja on luotettava” vastaa julistusta: ”Meidän on ensin tiedettävä, että opettaja on luotettava.” Tästä seuraa, että mitä uskotaan, se tiedetään ja mitä tiedetään, se uskotaan. (1. Tim. 4:3).

Johtopäätös

Tämän periaatteen ymmärtäminen on tärkeää useista syistä: Ensinnäkin, koska se luo selvän kontrastin kahden samanlaisen kategorian välille – kontrastin, jota ei aina havaita. Valitettavasti tämä havaitsemisen puuttuminen on johtanut siihen, että jotkut evankelikaalit ovat kanonisoineet pään tiedon, ja uskonnon nimissä korottaneet jokaisen sitä tuottavan laitoksen. Tästä syystä tutkintotodistuksesta on tullut eräänlainen lukkosepän työkalu, joka avaa melkein jokaisen oven.

Toinen syy, miksi tämä ymmärrys on tärkeä, on, että se korostaa jumalallisten ilmoitusten tarvetta ja on varmaa, että tätä tarvetta ei voida ylikorostaa, sillä “missä ilmoitus puuttuu, siinä kansa käy kurittomaksi” (Sananl. 29:18). Epäilemättä kuria ollaan näinä päivinä heittämässä pois ja usein sen heittävät pois kylmät evankelikaaliset akateemisen tutkinnon suorittaneet.

Voin vain yhtyä Thomas Watsoniin, kun hän kirjoittaa: ”Tieto ilman katumusta on vain lyhty, joka valaisee ihmisille tietä helvettiin”, tai C.S. Lewisiin, joka väittää, että: ”Koulutus ilman arvoja, niin hyödyllinen kuin se onkin, näyttää pikemminkin tekevän ihmisestä älykkäämmän paholaisen.” Ja on selvä, että tässä vaiheessa tarvittavat arvot eivät voi olla horjuvaa lajia. Niiden on oltava seurausta jumalallisista ilmoituksista: vakaita ja kestäviä, ei riippuvaisia yleisestä mielipiteestä, vaan Jumalan viisaudesta.

Lopuksi, mutta ei vähäisimpänä, periaatteen ymmärtäminen auttaa meitä panostamaan kokemukselliseen tietoon, jota ilman kokemuksellinen usko ei voi hengittää.

 

Read Full Post »

Evolution is just a big fat lie

By Pat Franklin 01/10/2010, suom. Samuel Korhonen

Evoluutio vai luominen? Mikä on totta? Kamppailetko löytääksesi totuuden? Yritätkö saada Raamatun sopimaan kehitysopin ’vuosimiljooniin’? Lue tässä uudelleen painettu lukumme evoluutiosta ja me toivomme sen auttavan lukijoita saamaan ajatuksensa ojennukseen siitä, mitä todella tapahtui ja kuinka me tulimme tänne. Se on viimeisestä kirjastamme, Cults and Isms – True or False, joka on saatavana verkkokaupastamme. Kuten on laita koskien kaikkia artikkeleitamme, niin sinulla on vapaus kopioida sitä ja antaa jokaiselle, joka on valmis harkitsemaan tätä tärkeää kysymystä.

evolutionOlipa kerran miljoonia ja miljoonia vuosia sitten hyvin pikkuinen esine, pienempi kuin nuppineulan pää. Yhtäkkiä tapahtui iso pamaus ja se pikkuinen esine levisi joka suuntaan. Sen palaset laajenivat ja tulivat hyvin kuumiksi ja niistä tuli miljardeja tähtiä. Toisia palasia sinkoutui kaikkialle ja niistä tuli planeettoja ja kuita. Sitten eräällä kivisellä tyhjällä planeetalla, nimeltä Maa, alkoi sataa ja salamoida kovasti jatkuen miljoonia vuosia. Silloin oli hirveä sää. Jonkinlainen alkuliemi alkoi loiskahdella. Eräänä päivänä pieni limaköntti alkoi ryömiä liemestä. Ennen kuin huomaatkaan, on mennyt muutama vuosimiljoona ja pian koko planeetta on täynnä hämmästyttävän monenlaisia kaikkien lajien monimutkaisia eläviä olioita, kuten me. Tämä on tarinasi tälle illalle rakas; mene nyt nukkumaan.

Myönnät, että tämä on erityisen typerä satu, siitä olen varma. Se ei olisi huvittanut lapsiani, mutta se pitää akateemikkojen tiheät rivit onnellisina kaikkialla maailmassa. Mitä minuun tulee, kasvoin ulos saduista jo kauan sitten.

Jo ennen kuin olin kristitty pesunkestävänä liberaalina, joka oli totaalisesti kristinuskoa vastaan, en uskonut evoluutioon. Se vain on niin kerta kaikkiaan typerää. Lapsikin voi nähdä sen läpi. Näinä päivinä tiedemiehet ovat lisääntyvästi haastamassa sen. Ennen kaikkea luonnossahan mikään ei tule tyhjästä, kuten termodynamiikan ensimmäinen laki todella julistaa (aine ja energia ovat vakioita, joita ei voi luoda eikä hävittää). Tämä ei tietenkään koske Jumalaa, jolle ei ole mikään ongelma luoda jotakin tyhjästä. Sitten on toinen termodynamiikan laki entropian käsitteineen, joka sisältää idean, että kaikki huononee ajan oloon, kun taas evoluutioteoria sanoo, että yksinkertaiset organismit muodostavat itsestään yhä monimutkaisempia ja järjestäytyneempiä kokonaisuuksia. Toinen laki oli evoluutioteorialle niin tuhoisa, että he ovat nyt muuttamassa entropian käsitettä sopivaksi evoluutiolle väittäen, että järjestys tulee epäjärjestyksestä.

Eläin ei muutu toiseksi siitä riippumatta, kuinka paljon sille annetaan aikaa. Sitä ei tapahdu, ei ole koskaan tapahtunut ja se on mahdotonta. Siksi ei ole mitään siirtymäfossiileja. On selvää, että valikoiva rodunjalostus on tieteellinen fakta, mutta se ei ole evoluutiota. Valikoiva rodunjalostus käyttää olemassa olevaa geneettistä informaatiota valikoivasti tiettyjen ominaisuuksien aikaansaamiseksi. Evoluutiossa oletetaan syntyvän uutta informaatiota, mutta soluissamme ei ole mitään mekanismia lisäämään informaatiota DNA:han. Niinpä heillä on ongelma. Lajitko muuntuvat toisiksi lajeiksi? Älä naurata minua! Se on tieteistarua ja kolmannen luokan sellaista.

darwinDarwin oli vakuuttunut, että yksi laji saattoi vähitellen muuttua toiseksi, mutta hän oli viktoriaaninen. Hän eli ajassa ennen kuin tieto räjähti ja tiedemiehet löysivät lisätietoa siitä, kuinka luonto todella toimii. Darwin’illa ei ollut elektronimikroskooppia, eikä hän ollut koskaan kuullut DNA:sta. Kuten Jacob Prasch sanoi kerran, että yhden solun yksi tuma on paljon monimutkaisempi kuin avaruussukkulan koko sähköjärjestelmä.

dnaMeidän DNA:mme, kaksoiskierre ruumiimme jokaisessa solussa, kopioi itsensä, kun solu jakautuu. Se on koodi, kieli, informaatiojärjestelmä, joka määrää ominaisuutemme. Siinä ei ole mitään mekanismia uuden informaation lisäämiseksi, mutta informaatio voi vahingoittua, tai kadota. Niinpä jos muodostuessamme äitimme kohdussa meillä on DNA koodattu kahdelle kädelle, niin saamme kaksi kättä. Jos tuo koodi menee sekaisin, tai muuttuu, niin olemme pulassa. Mutaatiot voivat olla harmittomia, mutta ne eivät koskaan ole hyvä uutinen. Evolutionistit eivät pysty esittämään esimerkkiä hyvästä mutaatiosta. Silti evoluutioteoria on rakennettu olettamukselle, että kyllin pitkällä aikajaksolla tapahtuu mutaatioita, jotka muuttavat yhden lajin toiseksi aina lisäten informaatiota, aina lisäten monimutkaisuutta ja edeten runsaammiksi ja paremmiksi elämän muodoiksi. Sitä vain ei tapahdu eikä ole tapahtunut. Pohdin, mitä evolutionisti tekisi, jos saisi tietää, että vauvalla hänen vaimonsa kohdussa olisi mutaatio geeneissään. Luulenpa, että hän olisi mielettömässä paniikissa ja yrittäisi selvittää onko vauva pahastikin vammainen. Hän tuskin iloitsisi, että rotu oli ottamassa suuren harppauksen eteenpäin.

Evolutionistit osoittavat ”kallioiden todistukseen”, miljooniin fossiileihin, mutta sitä ”todistusta” ei vain ole olemassa. Fossiilit eivät osoita olioiden vähitellen muuttuvan uusiksi lajeiksi. Ne osoittavat, että jokainen laji oli juuri siinä, täysin muodostuneena ja täydellisenä ilman mitään vähittäisiä, hitaita muutoksia ja ”puolivalmiita” luomuksia. Nokkela kreationisti, tri. Kent Hovind, puhui konferenssissa, johon osallistuimme Pennsylvania’ssa vuonna 2002. Hän kertoi, että eräässä väittelyssä amerikkalaisessa collegessa eräs akateemikko oli sanonut: ”Kuinka voitte odottaa meidän uskovan, että 270 koirarotua tulivat kaikki vain yhdestä parista koiria, jotka lähtivät arkista?” Tri. Hovind vastasi: ”Teillä itsellänne on isompi ongelma kuin minulla, koska uskotte, että 270 koirarotua tulivat kalliosta.” ”Tuota emme lainkaan väitä”, vastusti akateemikko. ”Kyllä vain väitätte”, sanoi tri. Hovind ja vei heidät läpi normaalin evolutionistisen uskontunnustuksen: iso pamaus, miljoonia vuosia, sadetta kallioille, alkuliemen muodostuminen, limainen ulosryömivä olio – koiria kalliosta, mikä oli todistettava! Akateemikko hiipi pois hukuttamaan surunsa alkuliemeen.

Hyvät ystävät, se vain ei tapahtunut sillä tavalla. Se, mitä tapahtui, on, että alussa Jumala loi taivaat ja maan juuri niin, kuin Hän sanoo Genesiksen 1. luvussa. Miksi se on niin vaikea uskoa? Siinä on paljon enemmän järkeä kuin evoluutiossa. Emme saa pyydellä anteeksi, että uskomme, mitä Jumala sanoo kirjassaan. Hän ei erehtynyt sen ensimmäisellä sivulla. Luoja tietää kuinka, milloin, missä ja miksi Hän teki ensimmäisen miehen ja naisen. Voimme täysin luottaa Hänen sanaansa siitä, mitä Hän teki.

Evolutionisteilla itsellään on ongelma, ei meillä. Siitä riippumatta kuinka monta miljoonaa vuotta melomme meressä, meille ei kasva kiduksia ja siitä riippumatta kuinka kauan jälkeläisemme ehkä heiluttelevat käsivarsiaan, heille ei verso siipiä eivätkä he lennä. Ja jos nyt joku onneton vauva syntyisi varustettuna käsivarsien asemesta höyhenillä, niin mikä murheen päivä se olisikaan, mitkä kyynelten virrat, mikä hätä etsiä parasta kirurgia, mitä rahalla saa. Onneksi sitä ei koskaan voi tapahtua, koska DNA ei sisällä höyhenten muodostumiseen tarvittavaa informaatiota eikä ole mitään keinoa, jolla luonto voisi lisätä informaatiota geeneihimme. Geenimme voivat menettää informaatiota, mutta eivät saada sitä. Se tosiasia, että tiedemiehet tänä päivänä sähläävät genetiikan parissa ja ”luovat” hirviöitä, ei todista evoluutiota; se todistaa vain, että ihmiset jälleen kerran sylkevät Jumalaa kasvoille. On vain yksi Luoja ja jos yrität omaksua Hänen roolinsa, niin se iskee takaisin. Jumala ei siedä sitä kovin kauan.

Jotkut evolutionistit ovat ylittäneet itsensä, kun on kyse dinosauruksista, teoretisoiden, että dinot olisivat voineet kehittyä linnuiksi. Hetkinen, järkeenkäypää, eikö vain? Ne eivät voineet pärjätä isoina kavereina, joten ehkä ne alkoivat köyristyä alaspäin jokaisessa sukupolvessa ja niiden suomut (jos niillä oli sellaiset) alkoivat vain kehittyä höyheniksi. Se oli varmaan muutaman miljardin sukupolven ajan sellaista kutinaa ja epämukavuutta ja niillä oli oltava aika lailla dino-kuria ruuan suhteen pienentyäkseen 10-kerroksisen talon koosta puutarhassani olevan varpusen kokoon. Älkää viitsikö pojat, teidän täytyy pelleillä! Ettekö pysty parempaan? Ja he sanovat meidän olevan sinisilmäisiä uskoessamme Jumalaan. Hetkinen, mutta nyt he sanovat, että vain jotkut pienet dinosaurukset muuttuivat varpusiksi. No niin, pelkäänpä, että tuokaan ei mene jakeluun. Jokainen eläinlaji lisääntyy ”lajinsa mukaan”, kuten Genesiksen 1. luku sen ilmaisee. Toisin sanoen kunkin lajin lisääntyvä kanta kopioi oman DNA:nsa jälkeläisissään ja kukin lisääntyvä kanta kasvaa tuon nimenomaisen ”lajin” mukaan, aivan kuten Genesiksen 1. luku osoittaa. Tämä on täysin sopusoinnussa todellisen tieteen kanssa. Tyttäremme tuli eräänä päivänä kotiin collegesta sanoen, että biologian opiskelijat olivat tulleet ulos luokastaan nauraen. Joku kysyi heiltä, mikä oli niin hauskaa. Evoluutio, he sanoivat. Tuon päivän oppitunti oli ollut evoluutiosta ja he kaikki väittivät sitä vastaan nauraen, kuinka typerältä se näytti kaiken heidän tietämänsä valossa. Nämä eivät olleet kristittyjä opiskelijoita, kaukana siitä, mutta he olivat nähneet valheiden verkon läpi. He tiesivät, ettei keisarilla ollut vaatteita ja olivat kyllin rohkeita sanomaan sen! Pohdin, ovatko he yhtä rohkeita ja valmiita puolustamaan totuutta, jos heidän työpaikkansa jonakin päivänä riippuvat siitä opettavatko he evoluution valhetta vai eivät.

Entä suuri vedenpaisumus? Totta vai tarua? Ehdottomasti totta. Tri. Farid Abou-Rahme, konsultoiva rakennusinsinööri, joka asuu Woking’issa Englannin Surrey’ssa, piti vakuuttavan seminaarin Surrey’n yliopistossa aiheesta vedenpaisumus. Hankkikaa hänen kirjansa, And God Said… (Ja Jumala sanoi…), tai mikä vielä parempi, kutsukaa hänet puhumaan. Hän pitää seminaarisarjaa luomisesta, tieteestä, vedenpaisumuksesta, Nooan arkista PowerPoint-esityksin ja hänen kirjansa on käännetty monille kielille.

Meidän kannaltamme maailman vedenpaisumuksessa on järkeä. Kun seuraavan kerran matkustat, niin tarkkaile todisteita vedenpaisumuksesta. On hämmästyttävää, mitä näet, jos tarkkailet, vaikka sinulla meidän laillamme ei olisikaan erityistä tietämystä. Esimerkiksi Wight’in saarella Englannin etelärannikolla on paikka nimeltä Alum Bay, joka on kuuluisa värillisestä hiekastaan (ks. Wikimedia Commonsin kuva alla).

Alum_Bay

Hiekkakalliot ovat hämmästyttävä näky sateen jälkeen, jolloin värit erottuvat paljon selvemmin. On okraa, vaaleanpunaista, harmaata, mustaa ja keltaista suurissa tilkuissa, näyttäen kuin Jumala olisi juuri maalannut valtavan abstraktin seinämaalauksen. Ollessamme siellä joitakin vuosia sitten kalliot olivat tilapäisen esteen takana. Kyltti varoitti turisteja koskemasta hauraisiin kallioihin, koska ne kuluivat. Hassua, olisi luullut, että kaikki nuo vuosimiljoonat ja kaikki tuo sade olisivat kauan sitten kuluttaneet murenevat kalliot, mutta ei, jotenkin nuo herkät rakenteet yhä vain seisovat. Eikö evoluutio olekin ihana? Ei, vakavasti ottaen nuo kauniit kalliot eivät ole olleet siellä miljoonia vuosia. Ne ovat hohtaneet siellä siitä saakka, kun ne muodostuivat Nooan vedenpaisumuksessa noin 4500 eKr.

Jos kävelet rannalla noiden ihanien kallioiden juurella, näet runsaasti kimpaleita värillisestä mineraalihiekasta, joita jatkuvasti irtautuu ja vierii alas rannalle. Emme tiedä, sallitaanko sinun nykyisin enää poimia niitä, koska ”Äiti Maa” voi loukkaantua ja jokin oikeusistuin lätkäistä sinulle sakot. Siellä oleva kauppa myy hiekka-astioita värillisin hiekkakerroksin. Meillä on sellainen näyttää jokaiselle, jota Jumalan uskomaton luomakunta kiinnostaa. Se on matkamuisto Nooan vedenpaisumuksesta.

Jos joku lukijoista sattuisi olemaan menossa Alum Bay’hin, niin siellä lähellä on toinenkin kiinnostava nähtävyys.

Kävelimme tietä ylös ohi vanhan linnakkeen ja katselimme etäällä valkoisina hohtavia kalkkikallioita. Ne sisältävät siistejä vaakasuoria tummien täplien rivejä, jotka saatoimme erottaa kiikarilla. Pohdin voisivatko ne olla siististi kerrostuneita piikivilohkareita, kun kukin tulva-aalto pyyhkäisi yli, jättäen uuttaa materiaalia vedenpaisumuksen aikana. Samanlaisia muodostumia on Englannissa valtatie A3:n varrella, valkoisia kallioita, joiden läpi kulkee tummien täplien rivejä. Ne kaikki ovat varmasti jäänteitä vedenpaisumuksesta.

Näimme saman ilmiön Pohjois-Israelissa aivan Libanonin rajalla paikassa nimeltä Rosh Ha Nikra (ks. Wikimedia Commonsin kuva alla). Siellä pääsimme kyllin lähelle kallioita ja otimme kuvia. Upeat valkoiset kalliot näyttivät monin paikoin, kuin olisivat juuri pusertuneet valtavasta sekoittimesta ja siellä siisteihin riveihin järjestyneinä olivat vaakasuorat rivit mustia kiviä. Nauroin oikein ilosta, kun näin ne. Minulle ne ovat kuin ilmoitustaulu Jumalalta, joka sanoo jotenkin näin: ”Katsokaapas pojat, tässä on vähän lisätodisteita; Laitan sen mustalla ja valkoisella, ettei tällä kertaa jää väliin.”

Rosh_Hanikra

On vain niin selvää, että kalliot syntyivät, kun vedenpaisumus sekoitti ja yhdisti maan ja veden, hiekan ja merielävät, sen kaiken jättimäisessä sekoittavassa pyörteessä, joka läikkyi ympäriinsä jokaisen tulva-aallon liikkeen myötä ja kuohui yli, kun kuiva maa alkoi näkyä. Jokaisen tulva-aallon myötä suuri määrä ainetta kulkeutui joka puolelle ja hautautui ja raskaammat kivet vajosivat pohjalle muodostaen nuo siistit rivit. Sitten tuli uusi tulva-aalto ja hautasi uuden lastin ainetta eilisen hautauksen päälle. Taas kerran mustat raskaat kivet vajosivat tuon päivän hiekkaisen hautauksen pohjalle ja uusi rivi mustia täpliä kulkee pitkin rannikkoa. Nuo mustat täplät ovat kuin Morse-koodia ja käännös kuuluu: ”Tässä on lisää todisteita; vedenpaisumus oli todellinen; Raamattu on todellista historiaa; avatkaa vain silmänne ja käyttäkää lanttuanne muutoksen hyväksi.”

Kun seuraavan kerran lähdet lomalle jonnekin, niin tarkkaile kallioita ja kiviä ja katso, kuinka maa on muodostunut; tarkkaile voitko löytää joitakin uusia todisteita vedenpaisumuksesta. Luulen, että Jumala rakastaa sitä, että teemme tätä. Se tuo Hänelle kunniaa, kun uskot, mitä Hän kirjoittanut maan, nimikkoplaneettansa, historiasta.

Oletko muuten koskaan pysähtynyt ajattelemaan, että sana ”esihistoriallinen” on itsessään valhe? Ei ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin esihistoria. Jumala kertoo meille koko maailmankaikkeuden historian alkaen päivästä yksi, tai niin paljon kuin Hän tässä vaiheessa viitsii paljastaa. Kuten Dave Hunt osoittaa, me tunnemme sen historian – kuka teki sen (Jumala) ja kuinka Hän teki sen (sanoilla, puhumalla) ja jopa miksi (niin on Jumala maailmaa rakastanut…). Hän teki sen, vaikka tiesi millaisia me olisimme ja kaiken, mitä tapahtuisi, mutta Hän rakasti kuitenkin ja rakastaa meitä joka tapauksessa.

Aadam on myös hyvinkin voinut olla kirjoitustaitoinen, joten unohda satu esihistoriasta. Herraa Jeesusta lukuun ottamatta hänen on täytynyt olla älykkäin koskaan elänyt ihminen, eikä jokin ähkivä luolamies. Hän antoi nimet kaikille eläimille ja minulle on kerrottu, että heprealaiset nimet todella kuvailevat eläimiä. Evolutionistit luulevat, että kun sopivimmat jäävät eloon, niin me kehitymme supermiehiksi ja naisiksi. Ylöspäin ja eteenpäin! Asia on päinvastoin – olemme menneet alamäkeä aina siitä saakka, kun Aadam teki syntiä. Ihmiset olivat silloin paljon älykkäämpiä johtuen paremmista geeneistä, mutta yli 6000 vuoden aikana on tapahtunut niin monia vahingollisia mutaatioita, että rotu on liukumassa alas liukasta rinnettä. Mutaatiot ovat tuhoamassa meidät, eivätkä ”kehittämässä” superlajiksi.

Tiede tietää nyt, että Aadam oli olemassa. National Geographic’in erikoisohjelma, ”DNA Mysteries: The Search for Adam”, lähetettiin Britanniassa vuonna 2006. Se seurasi geneetikko Spencer Wells’in tutkimustyötä. Wells tutki Y-kromosomia, joka on vain miehillä. Se siirtyy isältä pojalle. Seuraten tiettyjen mutaatioiden jälkeä Y-kromosomissa Wells pääsi ”superesi-isiin”, jotka jättivät geneettisen leimansa valtavaan määrään ihmisiä. Nämä ”superesi-isät” olivat Tsingis-kaanin kaltaisia miehiä, joilla uskotaan olevan miljoonia jälkeläisiä. Wells havaitsi, että miesten DNA-näytteet ympäri maailman johtivat ”superesi-isien” eri haaroihin ja että hän pystyi jäljittämään aina yhteen ainoaan esi-isään, yhteen mieheen, jonka Y-kromosomin tietty mutaatio löytyy jokaisessa tänä päivänä elävässä miehessä. Hän nimesi tämän miehen ”tieteelliseksi Aadamiksi” ja hänen tutkimuksensa osoitti, että hän todennäköisesti eli Itä-Afrikassa 60 000 vuotta sitten. Tämä ohjelma on todella kiehtova; on ihanaa nähdä, kuinka aito tiede osoittaa Raamattuun eikä Darwiniin.

Sanot ehkä, että evoluutio on silti totta, koska me tulemme koko ajan älykkäämmiksi ja tiedämme nyt niin paljon enemmän. Me tiedämme enemmän, koska Jumala on sallinut tiedon lisääntyä. Profeetta Danielin kirja sanoo luvun 14 jakeessa 4: ”Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy.” (KJV: Many shall run to and fro, and knowledge shall be increased). Tämä viittaa lähinnä niihin, jotka viimeisinä päivinä yrittävät ymmärtää Raamatun profetiaa, mutta se on suurenmoinen määritelmä nykyajasta – me matkustelemme alinomaa ja tieto on lisääntynyt. Emme ole tulossa sen älykkäämmiksi, mutta Jumala on sallinut meidän saavuttaa suuremman tiedon. Tieto paisuttaa ja se taatusti on paisuttanut meidät; luulemme todella olevamme jotakin. Ilman Jumalan armoa emme ole yhtään mitään. Emme voisi vetää henkeämme ainuttakaan kertaa, ellei Hän sallisi sitä.

Mitä luolamiehiin tulee, niin eikö olekin mielenkiintoista, että silloin, kun tuleva Suuri Ahdistus järkyttää maata, niin suuret miehet (ja naiset) piiloutuvat luoliin ja rukoilevat kallioita kaatumaan päällensä? Jumalalla on ehkä vähän ironiaa.

solar-eclipseYksi luomakunnan ihmeistä, joka minusta on todiste Jumalan olemassaolosta, on täydellisen auringonpimennyksen ilmiö. Se tapahtuu, kun kuu peittää auringon täydellisesti. Muutaman hetken ajan maa on pimennetty ja aurinko on vain ohut tulinen rengas pimeän kuun reunojen ympärillä. Se tosiasia, että tämä voi tapahtua, on täysin uskomaton. Kun ajattelet siihen liittyviä valtavia etäisyyksiä – 384 400 kilometriä kuuhun, 149,6 miljoonaa kilometriä aurinkoon – maaplaneettamme kiertäessä auringon ympäri ja kuun kiertäessä maan ympäri ja kas kummaa, tiettyinä hetkinä kuu on täsmälleen oikeassa paikassa täydellisesti peittämään auringon. Se on mahdotonta! Eikä ainoastaan oikeassa paikassa, vaan se on myös täsmälleen oikean kokoinen pimentämään koko auringon! Ei senttiäkään liian iso; ei senttiäkään liian pieni, vaan juuri oikean kokoinen. Jos joku koskaan voisi selvittää millä todennäköisyydellä sellainen taivaallinen tapahtuma voisi KOSKAAN tapahtua, niin luulen, että se luku olisi suurempi kuin itse maailmankaikkeus. Se on niin epätodennäköistä, niin täysin mahdotonta, että sitä ei pitäisi KOSKAAN tapahtua! Kuitenkin se tapahtuu. Taas kerran taivaat julistavat Jumalan kunniaa!

Meidän täytyy varmistaa, että lapsemme eivät ainoastaan tiedä totuutta luomisesta, vaan että he pystyvät kumoamaan valheen evoluutiosta. Todiste luomisesta on tässä – jokaisen luodun uskomattoman monimutkainen ja täydellinen suunnitelma, jonka on luonut Olento, joka on äärettömän paljon meitä älykkäämpi. Evolutionistit sanovat, että se kaikki tuli sattumalta. Ai joo, varmasti. Ehkä nuo kaverit todella tulivat apinoista, sillä älykäs Jumalan kuvaksi tehty ihmisen tuskin voisi uskoa moista hölynpölyä. Se vain ei ole järkevää. Ollaan rohkeita. Meidän ei tarvitse pyydellä anteeksi, että uskomme luomiseen kirjaimellisesti; se on erittäin järkevää.

Luulisi, että tiedemiehet tähän mennessä jo olisivat viskanneet Darwinin ja kumppanit mustaan aukkoon, mutta kun ei. Suuren osan heistä täytyy tietää totuus, mutta he eivät myönnä sitä. Ensiksikin se maksaisi heille heidän työpaikkansa. Myös tutkimusrahat kuivuisivat ehkä miljooniksi vuosiksi.

Heillä oli varmasti herätyskutsu, kun St Helen’s -tulivuoren huippu räjähti. Toivon, että se räjäytti vähän järkeä joihinkin kalloihin, sillä se oli kuin Jumalan järjestämä tieteellinen demonstraatio megaskaalassa osoittamaan kaikille, mikä voima on Hänen kädessään ja mitä yksi räjähdys voi tehdä.

 image1  image2
St. Helens 17. toukokuuta 1980,
päivää ennen purkautumistaan
St. Helens 19. toukokuuta 1982, kaksi vuotta ja päivä purkautumisensa jälkeen

Ihmettelin erästä Creation -lehden kuvaa, jossa mies seisoo noin 60 metriä korkean kallion edessä täynnä kerrostumalinjoja, jollaisten laskeutumisen meille kerrotaan vaatineen miljoonia vuosia – kaikki ne muodostuivat yhdessä iltapäivässä, kun St. Helen’s röyhtäisi. Näytin tätä vaikuttavaa todistetta eräälle maantiedon opettajalle. Häneen se ei tehnyt vaikutusta! Enkö sanonut sinulle, että olemme alamäessä? Hänen täytyy olla yksi noista apinoista polveutuvista.

Britannian TV:n tiedeohjelmat ovat viime vuosina olleet erittäin mielenkiintoisia. Eräs esitti kysymyksen: ”Missä on maailmankaikkeuden puuttuva 96 %?” Ilmeisesti nyt tiedetään, että maailmankaikkeuden pitäisi itse asiassa hajota, koska siinä ei ole riittävästi ainetta antamaan sen koossapitämiseksi tarvittavan painovoiman. He ovat siis nyt päättäneet, että siinä on noin 75 % pimeää energiaa ja noin 20 % pimeää ainetta. Emme voi nähdä, tuntea emmekä koskettaa mitään tästä oletetusta pimeästä kamasta, mutta he uskovat sen olevan siellä pitämässä meitä koossa. Vau. Taas nämä kaverit voisivat lukea Hepr. 1:3 ja löytää totuuden, että Herra Jeesus ”ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla…” Kuinka hämmästyttävää onkaan, että Herralla oli nuo sanat laitettuina Kirjaansa. Hän tiesi, että niitä tarvittaisiin meidän ajassamme.

Eräässä toisessa brittiläisessä ohjelmassa oli johtavia evolutionisteja ja radiotoimittajia antamassa synkkiä varoituksia yhteiskuntamme edessä olevasta kauheasta vaarasta, vaarasta, joka on niin suuri, että se voisi syöstä meidät takaisin pimeään keskiaikaan aiheuttaen sivistyksemme lopun. Tuo kauhea uhkaava katastrofi on, että jotkut kasvattajat ja tiedemiehet todella puhuvat vakavissaan Älykkään Suunnittelun (Intelligent Design) käsitteestä. Ei tietenkään! Seuraava asia on, että he uskovat luomiseen! Tässä ohjelmassa annettu neuvo oli: tiedemiesten ei missään tapauksessa pitäisi suostua julkiseen väittelyyn Älykkään Suunnittelun kysymyksestä. Tämä oli heidän neuvonsa: älkää väitelkö! Heitä pelottaa. He eivät halua väitellä, koska tietävät, etteivät voi voittaa. Kun olin kasvuikäinen, meillä oli erikoissana tälle: scaredy cat (pelokas kissa).

Vielä yksi asia – bakteerit. Evolutionistit sanovat, että bakteerien mutaatio tapahtuu nopeasti ja se todistaa evoluution. Ei. Viittaamme tri. Jonathan Sarfati’in työhön Creation Ministries International’in verkkosivustolla (creation.com), erityisesti hänen artikkeliinsa, ”Anthrax and antibiotics: Is evolution relevant?” (Pernarutto ja antibiootit: Onko evoluutio uskottava?) Kiitos Jumalalle tri. Sarfati’n kaltaisista asiantuntijoista, jotka eivät ainoastaan tiedä, että Raamattu on totta, vaan myös osaavat perustella sitä tieteellä. Voisin jatkaa tästä vaikka kuinka kauan, mutta on tonneittain informaatiota, joka on helposti saatavana. Meille tulee Creation-lehti, joka on erinomainen ja siitä on teknisempi versio tiedefaneille. Tilaa ja ota ylimääräinen tilaus lainattavaksi tai annettavaksi. Se on täynnä helppolukuisia artikkeleita, loistavia valokuvia ja grafiikkaa ja paljon aiheita lapsille ja teini- ikäisille. Kehotamme vanhempia hankkimaan Creation -lehden (www.creation.com) lapsilleen tai pyhäkoulua varten. (Lehden suomenkielisiä versioita saa täältä: www.luominen.fi)

Yhdessä vaiheessa tyttäremme sai koulunsa laittamaan lehden kirjastoon. Olemme silloin tällöin jättäneet lehtiä virassa oleville lääkäreille. Anna tilaus jollekulle joulu- tai syntymäpäivälahjaksi. Mikä suurenmoinen lahja – totuus – mikään muu ei niin voi täyttää sydäntäsi ilolla.

Jos olet Britanniassa, niin eräässä rakennuksessa meren äärellä Portsmouth’in Hampshire’ssa on myös pysyvä luomisnäyttely. Se on nimeltään Genesis Expo, se on osoitteessa 17 The Hard ja sisäänpääsy on ilmainen. Jotkut siellä myytävistä fossiileista tulevat rannalta Dorset’in Charmouth’issa. Vietimme kerran muutaman onnellisen tunnin metsästäen fossiileja Charmouth’issa ja tyttäremme Annie tuli sieltä mukanaan suuri ammoninsarvi – yksi hänen matkamuistoistaan Nooan vedenpaisumuksesta (katso sitä kuvasivullamme). Iloista kivenetsintää! Ja ajattele – jos olet Herraan Jeesukseen uskova, niin eräänä päivänä kohtaat tuon ihanan miehen, Nooan, kaukaisen sukulaisemme. Ja ole huoletta – hän ei polveutunut apinasta!

Seuraavassa meidän totuuden taulukkomme:

Evoluutioteoria: Raamattu:
Noin 15 miljardia vuotta sitten oli nuppineulanpäätä pienempi piste, joka sisälsi koko maailmankaikkeuden kaiken aineen ja energian. Se laajeni yhtäkkiä muuttuen pienestä pisteestä ulospäin laajenevan maailmankaikkeuden kaikeksi kamaksi. Tämä tunnetaan Isona Pamauksena (Big Bang). ”Alussa loi Jumala taivaan ja maan” (1. Moos. 1:1). Heprean sana bara (loi) tarkoittaa tyhjästä luomista. Jumala loi kaiken tyhjästä.
Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa. ”Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja” (Ps. 19:1). Luonto itse, Jumalan luomistyö, on todistus Hänen olemassaolostaan. Kokosiko autosi itsensä? Rakensiko talosi itsensä? Ei, eikä myöskään maailmankaikkeus vain sattumalta putkahtanut olemassa olevaksi. Järjestys luonnossa puhuu selvästi mestarillisesta Suunnittelijasta.
Kesti miljoonia vuosia, että kaikki Ison Pamauksen kaasu yhdistyi ja muodosti planeettoja jne. ”Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä” 1. (Moos. 1:5). Päivä on hepreaksi yom ja kun sitä edeltää numero, niin se tarkoittaa aina 24 tunnin ajanjaksoa. Myös konteksti todistaa, että se on kirjaimellisesti 24 tuntia – ”ehtoo ja aamu”.
Ihminen on vain eläin. ”Ja Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme; ja vallitkoot he … koko maan …’” (1. Moos. 1:26). Ihminen on tehty Jumalan kuvaksi ja kaltaiseksi.
Miljoonia vuosia sitten esi-isämme liikkuivat puissa… ”Ja Jumala sanoi: … vallitkaa … kaikkia eläviä, jotka liikkuvat maan päällä” (1. Moos. 1:28 NASB (New American Standard Bible). Ensimmäinen ihminen ei liikkunut puissa; hän vallitsi puissa liikkuvia.
Ihminen on vain ajan ja sattuman tuottama vahinko. ”Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi…” (Ps. 139:14).
Laji voi kehittyä toiseksi, joka on aivan erilainen. ”Ja Jumala sanoi: ’Tuottakoon maa elävät olennot, kunkin lajinsa mukaan.’ … Ja tapahtui niin.” (1. Moos. 1:24). Muurahainen ei voi kehittyä elefantiksi, koira karhuksi jne. Tietomme DNA:sta vahvistaa sen. Jokainen lisääntyy lajinsa mukaan. Darwinilla ja hänen viktoriaanisilla kumppaneillaan ei ollut tietoa riittävästi!
Elämä tuli jotenkin elottomasta aineesta – Ison Pamauksen kivistä ja kaasusta. (Se on vastoin biologian ns. biogeneesin lakia, joka sanoo, että elämä tulee elämästä; se ei voi tulla elottomasta aineesta. Louis Pasteur todisti tämän biologian lain, mutta sen hylkää jokainen Isoon Pamaukseen uskovainen. ”Silloin Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu” (1. Moos. 2:7).
Maa muodostui aurinkopilvestä, joka koostui pääasiassa vedystä. Painovoiman vaikutuksesta pilvi tiivistyi ja kutistui muodostaen aurinkoa kiertävät planeetat. Ensimmäiset kalliot muodostuivat yli 3500 miljoonaa vuotta sitten. ”Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle” (Job 26:7). (Jobin kirja on kirjoitettu noin 2000 eKr., Raamatun vanhin kirja.)
Jumala ei ole tehnyt mitään. ”Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin… ja hän sanoi suurella äänellä: ’Peljätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia, sillä hänen tuomionsa hetki on tullut, ja kumartakaa häntä, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vetten lähteet.’”( Ilm. 14: 6-7)
Ei ole Jumalaa. ”Hullu sanoo sydämessänsä: Ei ole Jumalaa.” (Ps. 14:1 ja Ps. 53:1)
Huolimatta kaikessa havaittavasta monimutkaisen suunnittelun todisteista ei ole mitään Suunnittelijaa; se kaikki vain kehittyi pitkien ajanjaksojen aikana. ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin…” (Kol. 2:8).

Vaikka Raamattu ei ole tieteen oppikirja, niin sikäli kuin se mainitsee tieteellisiä tosiasioita, tarkkuus on 100 %. Esimerkiksi:

  • Maalla elävien dinosaurusten olemassaolo. ”Katso Behemotia… se syö ruohoa niinkuin raavas; Se ojentaa jäykäksi häntänsä kuin setripuun… sen nikamat ovat niinkuin raudasta taotut… Se on Jumalan töiden esikoinen… Lootuspensaiden alla se makaa, ruovikon ja rämeen kätkössä… Lootuspensaat peittävät sen varjoonsa, puron pajut ympäröivät sitä…” (Job 40:10-28). Jobinkirja on Raamatun vanhin kirja, kirjoitettu noin 2000 eKr. Tämän luultiin tarkoittavan elefanttia, kunnes löydettiin fossiloituneita dinosaurusten luita.
  • Meressä elävien dinosaurusten olemassaolo. ”Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi… Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan… Ei ole maan päällä sen vertaista…” (Jobinkirjasta). Koko luku 41 kuvailee yksityiskohtaisesti tätä meren hirviötä.
  • Mannerten liike ja laattatektoniikka. ”Ja Eeberille syntyi kaksi poikaa: toisen nimi oli Peleg (merkitsee jakaantuminen), sillä hänen aikanansa jakaantuivat maan asukkaat…” (1. Moos. 10:25). Näin kirjoitti Mooses noin 1400 eKr. Vasta 1900-luvulla tiede hyväksyi teorian, että maa oli kerran ollut yksi veden ympäröimä maamassa. Muistan artikkeleita paremmissa sanomalehdissä Englannissa 1970-luvulla, joissa yritettiin todistaa, että mantereet olivat kerran liittyneet yhteen.
  • Veden kiertokulku luonnossa. ”… vedenpisarat … vihmovat virtanaan sadetta, jota pilvet vuodattavat…” (Job 36:27,28). ”Kaikki joet laskevat mereen, mutta meri ei siitänsä täyty; samaan paikkaan, johon joet ovat laskeneet, ne aina edelleen laskevat” (Saarnaaja 1:7). Tämän kirjoitti kuningas Salomo noin 900 eKr.
  • Globaali ilman liike. Tuuli menee etelään ja kiertää pohjoiseen, kiertää yhä kiertämistään, ja samalle kierrollensa tuuli palajaa” (Saarnaaja 1:6). Tämän kirjoitti kuningas Salomo noin 900 eKr.
  • Maa on pyöreä. ”Hän (Jumala) istuu korkealla maanpiirin päällä…” (Jes. 40:22), kirjoitettu noin 760 eKr.
  • Maa on ripustettu avaruuteen. ”Pohjoisen hän kaarruttaa autiuden ylle, ripustaa maan tyhjyyden päälle” (Job 26:7). (Kirjoitettu noin 2000 eKr. Raamatun vanhimmassa kirjassa). Hindut uskoivat, että maata kannatteli neljä elefanttia, jotka seisoivat kilpikonnien päällä.
  • Maa ei ole syntynyt näkyväisistä asioista. Hepr. 11:3
  • Ajallakin oli alkunsa. ”Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä” (1. Moos. 1:5).
  • Laajeneva maailmankaikkeus. ”… hän yksinänsä levittää taivaat…” (Job 9:8), kirjoitettu noin 2000 eKr.; ”…sinä levität taivaat niinkuin teltan” (Ps. 104:2) (kirjoitettu noin 1000 eKr.); ”hän levittää taivaan niinkuin harson…” (Jes. 40:22); ja ”unhotat Herran, joka on sinut tehnyt, joka on levittänyt taivaan ja perustanut maan…” (Jes. 51:13) (kirjoitettu noin 700 eKr.)
  • Ihmiskunta tuli yhdestä miehestä ja naisesta. Se on nyt vahvistettu kattavilla maailmanlaajuisilla DNA-testeillä. Testit osoittavat, että kaikilla miehillä on yksi yhteinen tietty geeni Y-kromosomissa, joka todistaa, että he kaikki polveutuvat yhdestä tietystä miehestä. Mitä naisiin tulee, niin testit osoittavat, että kaikki polveudumme yhdestä tietystä naisesta, jota jotkut kutsuvat ”mitokondriaaliseksi Eevaksi”.
  • On mahdotonta laskea tähtiä. ”Niinkuin taivaan joukkoa ei voida lukea…” (Jer. 33:22), kirjoitettu noin 600 eKr.; Jumala kuitenkin tietää lukumäärän, koska: ”Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä” (Ps. 147:4). Yhteen aikaan ihmiset luulivat voivansa laskea tähdet, mutta Jumala tiesi, ettemme koskaan voisi ja nyt tiedemiehetkin tietävät London Daily Telegraph’in artikkeli (23.7.2003) arvioi, että yötaivaalla on kymmenen kertaa enemmän tähtiä kuin hiekkajyväsiä maailman kaikissa autiomaissa ja rannoilla – liian paljon laskettavaksi kehittyneimmillekin tietokoneille.
  • Meren polut. ”… ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee” (P 8:8), jonka kuningas Daavid kirjoitti noin vuonna 1000 eKr. Laivoillemme on suurta etua merivirtojen olemassaolosta, kuten Golf-virta, eräänlainen kuljetinhihna, joka ylittää Atlantin 40 mailia leveänä ja 2000 jalkaa syvänä.

Read Full Post »