Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘tuhatvuotinen valtakunta’

”The Kingdom of God on Earth” Without a King
15.10.2019 Lighthouse Trails Editors, by Roger Oakland, suom. SK

Käynnissä on ovelasti laadittu suunnitelma, joka julistaa, että uskonpuhdistus on ohi. ”Pyhä Henki” on muka yhdistämässä seurakunnan valtavaa herätystä varten, ennen kuin Jeesus palaa. Ekumeeninen hulluus leviää kuin virus. Harvoilla pastoreilla on aikaa kuunnella tarkkaan, mitä nykyinen paavi itse sanoo. Hän kannattaa yhteyttä kaikkien ja jokaisen kanssa, jotka liittyvät Roomaan. Juuri tätä on Jesuiitta-agenda, yhdistää kaikki ihmiset ja uskonnot Rooman auktoriteetin alaisiksi. Ja ensimmäistä kertaa historiassa roomalaiskatolisella kirkolla on jesuiitta-paavi! Kun ajattelet, että paavi antoi ensimmäisille jesuiitoille viisisataa vuotta sitten tehtäväksi mitä ikinä tarvitaan uskonpuhdistuksen lopettamiseksi ja sitten ajattele paavinvallan ja joidenkin protestanttien (kuten edesmennyt Tony Palmer) nykyisiä ponnistuksia uskonpuhdistuksen lopettamiseksi, niin se on vertahyytävä skenaario.

Ekumeenisessa kärrynpyörässä on monta puolaa, mutta kaikilla puolilla on yhteinen keskiö. Keskiö on Roomassa sijaitseva Vatikaani, jossa paavi istuu ”Pietarin” valtaistuimella. Sieltä käsin ”Jumalan valtakunta” perustetaan. Artikkelista otsikolla: ”Pope’s Mass: We’re not Christian Without the Church”, (Paavin messu: Emme ole kristillisiä ilman kirkkoa)”, joka raportoi paavi Fransiskuksesta puhumassa suurelle messuun kokoontuneelle ryhmälle, luemme:

Ilman kirkkoa ei ole sellaista asiaa kuin kristitty, eli yksin vaeltavaa kristittyä, koska Jeesus asetti itsensä kansansa matkalle: Tämä oli paavi Fransiskuksen pohdintaa messussa tänä aamuna Casa Santa Marta’ssa. Päivän ensimmäisestä lukemisesta alkaen paavi Franciscus sanoi, että julistaessaan Jeesusta apostolit eivät aloittaneet Hänestä, vaan ihmisten historiasta. Itse asiassa ”Jeesuksessa ei ole mitään järkeä ilman tätä historiaa”, koska Hän ”on tämän tarinan [loppu], jota kohti tämä tarina menee, jota kohti se vaeltaa.”1 (hakasulut alkuperäisessä).

On selvää, että kun paavi Fransiskus puhuu eteensä kokoontuneelle ryhmälle johtaessaan messua, niin kun hän sanoo ”kirkko”, hän tarkoittaa katolista kirkkoa. Seuraava lainaus vahvistaa jokaiselle epäilevälle, että hän puhui roomalaiskatolisille ”uskovaisille”:

Katsoessaan eteenpäin kristitty on toivon mies, toivon nainen. Ja tässä kristitty seuraa Jumalan tietä ja uusii liiton Jumalan kanssa. Hän sanoo jatkuvasti Herralle: ”Kyllä, minä haluan käskyt, haluan sinun tahtoasi, seuraan sinua.” Hän on liiton ihminen ja me juhlimme liittoa joka päivä messussa: siten kristitty on ”eukaristian nainen, eukaristian mies”.2

Tai ajattele seuraavaa infoa, joka on saatavana katolisella sivustolla Catholicism.org:

”Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta” (extra ecclesiam nulla salus) on katolinen uskonoppi, jota Jeesus Kristus ja Hänen apostolinsa opettivat, Isät saarnasivat, paavit ja kirkolliskokoukset määrittelivät ja kirkon kaikkien aikakausien uskovaiset hartaasti uskoivat. Paavit määrittelivät sen näin:

    • ”On vain yksi uskovaisten yleinen kirkko, jonka ulkopuolella kukaan ei pelastu.” (Paavi Innocentius III, Fourth Lateran Council, 1215.)
    • ”Me julistamme, sanomme, määrittelemme ja lausumme, että pelastuksen kannalta on ehdottoman välttämätöntä jokaiselle ihmiselle olla Rooman paavin alamainen.” (Paavi Bonifacius VIII, Bula Unam Sanctam, 1302.)
    • ”Kaikkein pyhin Rooman Kirkko lujasti uskoo, tunnustaa ja saarnaa, ettei kukaan niistä, jotka ovat katolisen kirkon ulkopuolella, ei vain pakanat, vaan myös juutalaiset ja harhaoppiset ja skismaatikot, voi saada osaa ikuisessa elämässä, vaan että he menevät iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen, elleivät ennen kuolemaansa ole liittyneet Kirkkoon; ja että niin tärkeä on tämän seurakuntaruumiin yhteys, että vain ne, jotka pysyvät tämän yhteyden sisällä, voivat hyötyä Kirkon sakramenteista pelastukseksi ja vain he voivat saada ikuisen hyvityksen paastoistaan, almuistaan, muista kristillisen hurskauden töistään ja kristityn sotilaan velvollisuuksistaan. Ei yksikään, olkoot hänen almunsa vaikka kuinka suuret, ei yksikään, vaikka vuodattaisi verensä Kristuksen nimen tähden, voi pelastua, ellei pysy katolisen kirkon helmassa ja yhteydessä.” (Paavi Eugenius IV, Bulla Cantate Domino, 1441.)3

Kenellä on valtakunnan avaimet

Jos olet joskus kiertänyt pyhän Pietarin aukion Roomassa, niin tiedät, ennen kuin menet sisälle kirkkoon, että siellä on Pietarin patsas, kuvaamassa yhtä roomalaiskatolisen kirkon tärkeää pylvästä. Patsas esittää Pietaria, opetuslasta, jonka katolilaiset väittävät Jeesuksen valinneen ensimmäiseksi paaviksi. Väite on, että roomalaiskatolisuus on kristinuskon ainoa todellinen edustaja, koska sen uskonkäsitykset voidaan jäljittää Pietarin nimittämiseen Jeesuksen seuraajaksi. He sanovat, että Jeesus antoi hänelle ”valtakunnan avaimet”.

Jäljittääksemme tämän väitteen alkuperää meidän on mentävä Raamattuun ja tarkistettava pitääkö väite paikkansa. Se perustuu Raamatun jakeisiin, jotka löytyvät Matteuksen luvusta 16, kun Jeesus kysyi opetuslapsilta, kenenkä he sanoivat Hänen olevan?

Kun Jeesus tuli Filippuksen Kesarean tienoille, kysyi hän opetuslapsiltaan sanoen: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” Niin he sanoivat: ”Muutamat Johannes Kastajan, toiset Eliaan, toiset taas Jeremiaan tahi jonkun muun profeetoista”. Hän sanoi heille: ”Kenenkä te sanotte minun olevan?” Simon Pietari vastasi ja sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika”. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eivät sitä voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet ja minkä sinä sidot maan päällä, se on oleva sidottu taivaissa ja minkä sinä päästät maan päällä, se on oleva päästetty taivaissa.” Silloin hän varoitti vakavasti opetuslapsiaan kenellekään sanomasta, että hän on Kristus. Siitä lähtien Jeesus alkoi ilmoittaa opetuslapsilleen, että hänen piti menemän Jerusalemiin ja kärsimän paljon vanhimmilta ja ylipapeilta ja kirjanoppineilta ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös. (Matt. 16:13-21)

Vaikka roomalaiskatoliset uskovat innokkaasti, että Jeesus valitsi erään miehen seuraajakseen ja johtamaan kirkkoa, niin se ei ole, mitä Jeesus sanoi. Jeesus vastasi esittämäänsä kysymykseen, johon Pietari oli vastannut. Pietari sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.” Kallio, eli perustava usko, jolle kristinusko perustettaisiin, ei olisi ihmisen seuraamista. Perustus tarkoitti sen tietämistä, kuka Jeesus on ja mikä rooli Hänellä on historiassa. Tämä avain oli se avain taivaan valtakuntaan, ei avain valtakuntaan, jonka ihminen on perustanut maan päälle, vaikka se voisi olla Jeesuksen nimissä.

Roomalaiskatolisen dogman mukaan paavit kautta aikain ovat väittäneet, että vain Rooma voi jakaa pelastusta. Alusta lähtien, Filippuksen Kesareassa, Jeesus teki opetuslapsille ja Pietarille selväksi, ettei ketään ihmistä missään tapauksessa pidä seurata eikä antaa hänelle titteliä, joka osoittaisi hänen olevan Jeesuksen Kristuksen muoto lihassa.

Kun Jeesus kertoi opetuslapsille, mitä hänelle tapahtuisi ja että Hän kärsisi, kuolisi ja nousisi ylös, niin Pietari kieltäytyi uskomasta tätä tärkeää sanomaa, joka toteuttaa evankeliumin Raamatun mukaan: Raamattu sanoo: Silloin Pietari otti hänet erilleen ja rupesi nuhtelemaan häntä sanoen: ’Jumala varjelkoon, Herra, älköön se sinulle tapahtuko’.” (Matt. 16:22)

Jeesus vastasi välittömästi Pietarin harhaoppiseen vaatimukseen sanomalla:Mene pois minun edestäni, saatana; sinä olet minulle pahennukseksi, sillä sinä et ajattele sitä, mikä on Jumalan, vaan sitä, mikä on ihmisten” (Matt. 16:23).

Siinä on virhe, jota on siirretty kautta sukupolvien ja joka on vaikuttanut, ei vain roomalaiskatoliseen kirkkoon, vaan myös moniin protestanttisiin pastoreihin ja johtajiin, jotka tunnustavat uskovansa Jeesuksen evankeliumiin. Ihminen pääsee Jumalan ja ihmisen väliin. Ihmiset eivät ainoastaan käsitä väärin sitä, mitä Jeesus sanoi kalliosta, eli perustuksesta, jolle kristinusko pitäisi rakentaa, vaan he asettuvat Hyvän Paimenen asemaan ja väittävät, että heille ja ainoastaan heille, on annettu valtakunnan avainten haltijuus.

Valtakunta Nyt -evankelikaalit

Vaikka Rooma näyttää tietä rohkealla väitteellä, että Jumala valitsi Pietarin ja seuraavat paavit ottamaan tittelin ”Kristuksen sijainen” ja päättämään, mitä lampaiden pitäisi uskoa, tai olla uskomatta, niin muut ryhmät uskovat, että heidät on kutsuttu tuomaan, tai jopa valmistelemaan ja perustamaan Jumalan valtakunta tänne maan päälle ilman Kuninkaan läsnäoloa. Ottaen usein kannan, että Jeesus ei itse asiassa palaa fyysisesti hallitsemaan tuhannen vuoden ajan, nämä ryhmät näkevät itsensä Jumalan valitsemiksi olemaan inhimillisiä astioita tähän tarkoitukseen.

Tämän opetuksen yleisiä nimityksiä ovat: Valtakunta Nyt (Kingdom Now), Hallintateologia (Dominion Theology) ja Rekonstruktionismi (Reconstructionism). Ajatuksena on, että ennen kuin Kristus voi palata, maailma on tuotava yhteen yhteydessä ja täydellistämisessä ja tämän työn tekee kristillinen kirkko. Rick Warren’in päämäärätietoinen P.E.A.C.E.-suunnitelma, Jim Wallis’in sosiaalisen evankeliumin agenda ja Tony Campolo’n tai Brian McLaren’in esiintuleva kirkko (Emerging Church) ovat joitakin väylistä, joiden kautta tätä propagoidaan. Pohjimmiltaan tavoitteena on poistaa kaikki maailman ongelmat (esim. sairaudet, köyhyys, terrorismi ja saastuminen) ja siten luomme utopian ”taivaasta maan päällä”.

Vaikka tällaisen maailman luominen kuulostaa erittäin hyvältä, niin Raamatun mukaan se ei tule onnistumaan. Monet Raamatun kohdat sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa, kuvaavat hyvin erilaista skenaariota, kuten esim. seuraava:

Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. Ja silloin monet lankeavat pois ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu. Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu. (Matt. 24:9-14)

Seuraava luettelo eräistä Valtakunta Nyt -teologian virheellisistä opetuksista valaisee sitä, kuinka vaarallinen tämä uskomusjärjestelmä on, mutta silti se on tänä päivänä valtavasti levinnyt seurakuntaan:

  • Profeetalliset Raamatun kohdat kielletään, tai niiden sanotaan toteutuneen vuonna 70 jKr. (kuten myös preterismi uskoo).
  • Seurakunta on uusi Israel (korvausteologia).
  • Harmageddon on jatkuva taistelu valon ja pimeyden voimien välillä.
  • Antikristus on henki, ei todellinen henkilö.
  • Me olemme jo Ahdistuksen ajassa, mutta samalla olemme tuhatvuotisessa valtakunnassa. Ei se sen kummempaa! Toinen tai toinen.
  • Sen sijaan, että seuraisivat perinteisiä Raamatun profetioita, he seuraavat ”uusia ilmoituksia”.
  • Nykyajan profeettoja on toteltava, eikä heitä saa tuomita epätarkkuudesta.
  • He haluavat palauttaa maan eedeniläisen luonteen, vaikka synti alkoi Eedenistä.4

Tämä liike on temmannut mukaansa planeetan ja niitä, jotka eivät suostu liittymään siihen, pidetään ”kolonialisteina”, ”sotaisina fundamentalisteina” ja ”ahdasmielisinä jauholakkeina”, jotka eivät halua tarttua ”uuteen aaltoon” ja lähteä mukaan mahtavaan herätykseen, joka on siirtämässä maailman kohti yhteyttä ja rauhaa. Monilla tämän liikkeen johtajista ei ole mitään ongelmaa liittyä Rooman paaviin ja maanpäällisiin valtakuntasuunnitelmiin, joita hänellä on liittyä yhteen muiden uskontojen, mukaan lukien islamin, kanssa.

Vaikka jotkut arvostelukykyiset kristityt näkevät, kuinka tällä suuntauksella on rooli Raamatun profetian valossa, niin valtavan suuri osa kristittyjä ei sitä näe. Nämä ovat niitä, jotka lukevat kirjoja kirjoittajilta, jotka edistävät esiintulevan kirkon (eli ”progressiivisen kristinuskon”) ajatuksia postmodernille sukupolvelle, joka hylkää Raamatun opetukset ja hyväksyy Jumalan valtakunnan perustamisen maan päälle nyt heti. He ovat valmiita liittymään yhteen muiden uskontojen kanssa uudelleen määrittelemällä kristinuskon ”lavean tien” (broad-way) hengellisyydeksi, jossa kaikki pelastuvat ja ovat osa Jumalan valtakuntaa. He eivät enää usko iankaikkisuuteen johtavaan ”kaitaan tiehen”. Jumalan valtakunta on kaikille uskonnoille, he sanovat (jopa niille, jotka eivät usko mihinkään). Yhteys, rauha, kytkeytyneisyys (connectedness) ja ykseys on kaikki, millä on merkitystä, samalla kun raamatullinen oppi pannaan syrjään merkityksettömänä käsillä olevalle ”uudelle uskonpuhdistukselle”. On selvää, että tällainen näkemys jättää hyvin vähän tilaa Ristille ja Raamatun evankeliumille ja sellaisia kirjoituksia kuin tämä, ei oteta huomioon:

Ja hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti, kulkien Jerusalemia kohti. Ja joku kysyi häneltä: ”Herra, onko niitä vähän, jotka pelastuvat? Niin hän sanoi heille: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisälle ahtaasta ovesta, sillä monet, sanon minä teille, koettavat päästä sisälle, mutta eivät voi. Sen jälkeen kuin perheenisäntä on noussut ja sulkenut oven ja te rupeatte seisomaan ulkona ja kolkuttamaan ovea sanoen: ’Herra, avaa meille’, vastaa hän ja sanoo teille: ’En minä tunne teitä enkä tiedä, mistä te olette’. (Luuk. 13:22-25)

Valitettavasti, vaikka voi olla monia pastoreita, kuten Rick Warren, jotka vielä pitävät kiinni henkilökohtaisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen pelastajanaan, tulee aika, jolloin heidän nyt valitsemansa tie voi tulla heille kalliiksi. Toivon, että nämä johtajat heräävät näkemään, mitä tekevät, ennen kuin se on liian myöhäistä. Äläkä unohda niitä lukemattomia ihmisiä, jotka seuraavat näitä paimenia ja jotka eivät koskaan voi omaksua pelastavaa tietoa Jeesuksesta Kristuksesta, koska totuudet pidätetään heiltä ”rauhan” ja ”yhteyden” vuoksi.

On myös surullista tietää, että suuri joukko ”kristillisiä” johtajia ei enää usko (tai ei ole koskaan uskonut) ristiin synnin sovituksena, vaan säilyttävät uskonsa, että sellainen käsite on sekä muinaisaikainen että barbaarinen. He pitävät kiinni näkemyksestä, että kristinusko täytyy uudelleen määritellä ajallemme. Brian McLaren, joka vuonna 2015 edusti ”kristinuskoa” Utahissa pidetyssä maailman uskontojen parlamentissa, pitää kiinni juuri tällaisesta näkemyksestä. Yhdessä haastattelussa hän sanoi, että ajatus siitä, että Jumala lähettää poikansa väkivaltaiseen kuolemaan, on ”väärää mainostamista Jumalalle” ja samoin perustein hylkäsi myös opin helvetistä.5

Lisäksi McLaren’illa on ollut merkittävä rooli Valtakunta Nyt -teologian edistämisessä, kuten voidaan nähdä hänen kirjassaan The Secret Message of Jesus: Uncovering the Truth That Could Change Everything (Jeesuksen salainen sanoma: Kaiken muuttavan totuuden paljastaminen). McLaren, jonka Time-lehti listasi kerran yhdeksi 25 vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä evankelikaalisessa kristikunnassa, on pyrkinyt päivittämään kristillisen uskon tehdäkseen sen relevantiksi ajallemme. Hän esittää kirjansa alussa useita kysymyksiä, jotka antavat ymmärtää, että seurakunta on esittänyt väärin Jeesuksen ydinsanoman ja edistää ajatusta siitä, että kristittyjen on oltava rehellisiä itselleen, vaikka se merkitsisi heidän uskonsa muuttamista. Tässä kirjassa hän esittää seuraavan lausunnon:

Valitettavasti kristinusko on vuosisatoja kerrallaan liian monessa paikassa laskettavaksi, vähätellyt, tulkinnut väärin tai kokonaan unohtanut Jeesuksen salaisen sanoman. Sen sijaan, että koskisi maan päälle tulevaa Jumalan valtakuntaa, kristinusko on liian usein syventynyt hylkäämään ja pakenemaan maata ja menemään taivaaseen. … Olemme pettäneet sanoman, että Jumalan valtakunta on saatavana kaikille, alkaen vähimmistä ja viimeisistä ja kadotetuista – ja olemme sen sijaan uskoneet ja opettaneet, että Jumalan valtakunta on saatavana eliitille, alkaen moitteettomista ja puhtaista ja voimakkaista.6

McLaren’in kirjassa vuodelta 2016, otsikolla The Great Spiritual Migration: How the World’s Largest Religion is Seeking a Better Way to be Christian (Suuri hengellinen muuttoliike: Kuinka maailman suurin uskonto etsii parempaa tapaa olla kristitty), hän kuvaa tätä kaikki käsittävää ”Jumalan valtakuntaa”, joka sisältää ”moniuskoiset (so. kaikkien uskontojen) yhteistoiminnot”. Hän toteaa:

Tällainen yhteistyö johtaa uuteen ymmärrykseen siitä, mitä evankeliointi tarkoittaa. Minulle opetettiin, että se tarkoitti ihmisten käännyttämistä yhteen tosi uskontoon, nimittäin omaani [kristinusko]. Nyt uskon, että evankeliointi tarkoittaa ihmisten kutsumista sydämestä sydämeen yhteyteen ja yhteistyöhön Jumalan ja lähimmäisten kanssa suuressa maan parantamisen, rakastetun yhteisön rakentamisen, Jumalan valtakunnan ensin etsimisen ja Jumalan oikeudenmukaisuuden etsimisen kanssa kaikille. Kunkin perinteen jäsenet tuovat pöytään ainutlaatuiset lahjansa, valmiina jakamaan ja vastaanottamaan, oppimaan ja opettamaan, antamaan ja ottamaan anteliaisuuden ja haavoittuvuuden hengessä. Ei naapuriani eikä myöskään minua velvoiteta eikä odoteta käännyttämään. … Kun toimimme yhdessä yhteisen hyvän puolesta, muutumme kaikki. Ne, jotka eivät ole kokeneet tällaista muuttavaa yhteistyötä, eivät yksinkertaisesti tiedä, mitä heiltä puuttuu. … Moniuskoisten toimintojen kautta olen tullut näkemään, kuinka kieli, jota Paavali käytti yhdestä ruumiista, jossa on monia jäsentä (1. Kor. 12, Room. 12: 4–5), soveltuu, ei vain erilaisiin lahjoihin yksittäisten kristittyjen keskuudessa, vaan myös erilaisiin lahjoihin uskontojen keskuudessa.7 (korostus lisätty).

Vaikka monet evankelikaalit ovat nyt työntäneet Brian McLareni’n evankelisen kristinuskon sivustakatsojaksi, toiset ovat jatkaneet hänen sanomansa välittämistä, joskus hienovaraisemmilla tavoilla. Mutta kuten Raamattu sanoo: ei mitään uutta auringon alla. Saatanan juonet ovat koko ajan käynnissä. Hänen päämääränsä on tuhota Ristin sanoma ja vaikka hän ei voi koskaan todella tuhota sitä, hän voi saada lukemattoman määrän sieluja hylkäämään sen tarjoamalla heille korvikkeita. Mutta me tiedämme, ettei ole olemassa mitään korviketta sille täytetylle työlle, jonka Jeesus Kristus, ihmiskunnan ainoa Vapahtaja, suoritti ristillä.

Mitä tämä meille kertoo?

On yleinen klisee: jos se kaakattaa kuin ankka, kävelee kuin ankka ja sillä on höyhenet kuin ankalla – niin se on ankka! Tässä artikkelissa olemme kosketelleet kolmea eri aluetta koskien Jumalan valtakunnan perustamista maan päälle ilman kuningasta nyt. Onko tämä sitä, mitä Jeesus tarkoitti, vai johtavatko meitä harhaan ihmiset, jotka noudattavat omia kuvitelmiaan, tai mikä vielä pahempaa: Saatanan innoitusta?

Vaikka ajatus siitä, että ihmisjohtajat perustavat Jumalan valtakunnan tänne maan päälle, on ollut olemassa jo vuosisatoja, meidän tulisi kiinnittää erityistä huomiota, kun nykytapahtumat paljastavat, että vaikka maailma tulee yhä pahemmaksi, niin meille sanotaan, että se tulee yhä paremmaksi. Kun väärät uskonnot tulevat osaksi valtakuntaa, niin selvästikään se ei ole Jumalan valtakunta, vaan ennemmin valtakunta, joka kuuluu tämän maailman jumalalle. Jeesus teki sen hyvin selväksi, että valtakuntia on kaksi – yksi Jumalan ja toinen tämän maailman – kun hän vähän ennen ristiinnaulitsemistaan sanoi Pontius Pilatukselle:Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta” (Joh. 18:36). Myös samassa keskustelussa Jeesus sanoi Pilatukselle: Jokainen, joka on totuudesta, kuulee minun ääneni.” Kysy itseltäsi, kuuletko Hyvän Paimenen äänen, vai onko se tämän maailman jumalan ääni, joka johtaa valtakuntaa, joka ei ole Jumalasta?

Viitteet:

  1. Pope Francis, “Pope’s Mass: We’re not Christian without the Church” (Rome Reports TV News Agency, May 5, 2015).
  2. Ibid.
  3. Outside the Church There is No Salvation” (Catholicism.org, “an online journal edited by the Slaves of the Immaculate Heart of Mary,” St. Benedict Center, NH, ).
  4. Taken from“Kingdom-Now Theology” (Lighthouse Trails blog, March 6, 2007, ).
  5. Interview by Leif Hansen (The Bleeding Purple Podcast) with Brian McLaren, January 8th, 2006); Part 1Part II ).
  6. Brian McLaren, The Secret Message of Jesus(Nashville, TN: Thomas Nelson, 2006), pp. 78-79.
  7. Brian McLaren, The Great Spiritual Migration(New York, NY: Convergent Books, an imprint of the Crown Publishing Group, a division of Penguin Random House LLC, 2016), Kindle location 2768.

Roger Oakland is the author of several Lighthouse Trails books, booklets, and lecture DVDs. He is the founder and director of Understand the Times, International and the Bryce Homes for Widows and Children.

 

Read Full Post »

Rapture Conflict
By tri. David R. Reagan, suom. SK

Michael Brown (vas.), Craig Keener (oik.)

Olen murheellinen ilmoittaessani, että tri. Michael Brown, jota suuresti kunnioitan, on hiljattain toisen kirjoittajan kanssa tehnyt kirjan, jossa he hyökkäävät ennen vihaa/ahdistusta tapahtuvaa tempausta (Pre-Tribulation Rapture) vastaan. Hänen kirjoittajakumppaninsa on tri. Craig Keener, joka on Kentucky’n Willmore’n Asbury-seminaarin Raamatun tutkimuksen professori.

Perusolettamus

Kirjan nimi, Not Afraid of the Antichrist (Antikristus ei pelota), tiivistää yhden heidän perusargumenteistaan ennen vihaa tapahtuvaa tempausta vastaan. Periaatteessa he väittävät, että ne meistä, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, ovat nynnyporukkaa, jotka eivät halua kärsiä Herran tähden ja siksi olemme pettäneet itsemme uskomaan, että meidät otetaan yliluonnollisesti pois tästä maailmasta ennen ahdistuksen alkamista.

Tämä on tietysti klassinen olkiukkoargumentti. Tunnen monia raamatunopettajia ja professoreita, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, eikä mieleeni tule yhtään, jonka usko perustuisi Antikristuksen pelkoon. Sen sijaan heidän käsityksensä perustuu Raamatun kallisarvoiseen lupaukseen, että milloin tahansa Jeesus voi palata ylkänä viemään morsiamensa, seurakunnan, pois tästä maailmasta (1. Tess. 4:13-18). Ja he uskovat, että Raamatun perusteella paras päätelmä on, että se tapahtuu ennen ahdistuksen alkamista.

Yrittäessään todistaa perätöntä väitettään kirjoittajat kuluttavat paljon aikaansa kertoen kauhistuttavasta kristittyjen kärsimästä vainosta Kiinan ja Nigerian kaltaisissa paikoissa. He myös omistautuvat lainaamaan jakeita, jotka vakuuttavat meille, että jos todella olemme Jeesuksen puolella, niin tulemme kärsimään vainoa. Sitten he kysyvät, miksi todellisten kristittyjen Amerikassa pitäisi ajatella, etteivät he jonakin päivänä joudu kärsimään samanlaista ahdistusta.

Merkittävä ero

Vastaus heidän kysymykseensä on, että ahdistuksen (Joh. 16:33) ja suuren Ahdistuksen (Ilm. 7:14) välillä on suuri ero. Ei kukaan tuntemistani ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen uskovista usko, että kristityt olisivat immuuneja häirinnälle, vainoille ja jopa murhille. Meitä Lännen kristittyjä on siunattu niin, että elämme suhteellisessa rauhassa verrattuna uskoviin Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta nuo ajat ovat ohi. Tänä päivänä kristittyjä marginalisoidaan koko Länsi-Euroopassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja he kohtaavat kasvavaa vainoa ja se tulee lisääntymään lukumäärien ja voimakkuuden suhteen johtuen kulttuurimme pakanallistumisesta.

Ne meistä, jotka uskovat ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen, odottavat saavansa täysillä kärsiä saatanallista vainoa yhteiskunnan taholta, mutta Raamattu lupaa meille suojan Jumalan eskatologiselta vihalta – Jumalan vihan lopulliselta mallilta, jonka Jumala vuodattaa koko maailman päälle.

Jumala on käyttänyt tätä vihan mallia kerran aikaisemmin maailmanlaajuisessa Vedenpaisumuksessa. Hän on luvannut sen jälleen seurakunta-ajan lopussa sarjana vertaansa vailla olevan kauheita tuomioita, jotka kestävät seitsemän vuotta.

Uskoville on luvattu immuniteetti tällaisen Jumalan vihan suhteen (1. Tess. 1:10). Ja ne meistä, jotka uskovat tähän lupaukseen, odottavat seurakunnan tempausta ennen ahdistusta. Toivomme perustuu Raamatun lupaukseen, eikä Antikristuksen pelkoon.

Toinen heiveröinen argumentti

Tämän tempausta vastustavan kirjan toinen teema on, että usko ahdistusta edeltävään tempaukseen perustuu yksinomaan virheelliseen opetukseen ja saarnaamiseen, koska siihen ei voida mitenkään päästä tutkimalla vain Raamattua. Jälleen olkiukko!

Kirjoittajat perustavat tämän väitteen omiin kokemuksiinsa. Molemmat kasvoivat seurakunnissa, joissa opetettiin ahdistusta edeltävää tempausta ja molemmat tulivat myöhemmin elämässään johtopäätökseen, että käsitystä ei voi perustella Raamatulla.

No niin, minulla on heille uutisia. Kasvoin sotaisan amillenniaalisessa kirkossa, jonka johtajat suhtautuivat uskoonsa niin dogmaattisesti, että jos joku uskalsi olla eri mieltä heidän kanssaan, niin häntä pilkattiin. Itse asiassa, jos hän jatkuvasti epäili Amillenniaalista näkökulmaa, hänet virallisesti erotettiin! [Amillenialismi: tuhatvuotinen valtakunta on symbolinen kuvaus, ei kirjaimellisesti toteutuva ajanjakso.]

Minä tulin premillenniaalisen käsitykseen Jumalan Sanasta Raamattua tutkimalla, enkä opetuksen ja saarnaamisen kautta. Ja samalla tavalla tulin johtopäätökseen, että luvussa 1. Tess. 4 kuvatun tempauksen oli oltava erillinen tapahtuma ja erossa Ilmestyskirjan 19. luvun kuvailemasta Jeesuksen paluusta. [Premillenialismi: Jeesus palaa ennen tuhatvuotisen valtakunnan ajanjaksoa perustamaan kyseisen valtakunnan, jonka pääkaupunkina on Jerusalem.]

En ole myöskään ainoa henkilö, joka on tullut näihin johtopäätöksiin pelkästään tutkimalla Raamattua. Hiljattaisessa kirjassaan Dispensationalism Before Darby (Dispensationalismi ennen Darby’a) (2015) tri. William Watson todistaa, että 1600–1700-luvuilla oli monia, jotka myös päättelivät, että Tempaus ja Paluu ovat kaksi erilaista ja eriaikaista tapahtumaa – ja jotkut jopa uskoivat, että Tempaus on ennen Ahdistusta.

Tohtori Watson päättelee, että 1800-luvun alussa ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen uskoivat ”ei vain baptistit – vaan myös johtavat anglikaanit – ja jopa skotlantilaiset presbyteerit” (sivu 262). Toisin sanoen, se ei ollut vain jokin epärealistinen käsite, joka vuonna 1830 poksahti englantilaisen teologin, nimeltä John Nelson Darby, kekseliääseen mieleen, kuten kirjoittajat väittävät.

Ilman tohtori Watson’in yksityiskohtaista aineistoa historioitsija nimeltä tohtori Paul Boyer oli jo tullut samaan johtopäätökseen kirjassaan When Time Shall Be No More: Prophecy Belief in Modern America (Kun aikaa ei enää ole: profetiausko nykyajan Amerikassa). Tämän kirjan julkaisi Harvard University Press vuonna 1994. Hän kirjoittaa:

Tietyssä mielessä Darby’n järjestelmä ei sisältänyt mitään uutta. Hänen keskittymisensä profetian toteutumiseen tulevaisuudessa noudatti varhaisten kristittyjen eskatologiaa… Jopa tempausoppi … löytyy varhaisten tulkitsijoiden kirjoituksista. … Mutta Darby kutoi nämä eri säikeet tiukaksi ja yhtenäiseksi systeemiksi, jota hän tuki joka tilanteessa runsailla Raamatunkohdilla ja sitten uupumatta julisti kirjoitustensa ja saarnamatkojensa kautta (sivu 188).

Vielä yksi asiaton argumentti

Yksi tohtoreiden Brown and Keener rakentamista olkiukoista on, että usko ennen vihaa tapahtuvaan tempaukseen tuottaa apaattisia kristittyjä, jotka tyytyvät istumaan syrjässä odottaen Herran ilmestymistä unohtaen evankelioimisen ja yhteiskunnalliset ongelmat.

Ei pidä paikkaansa – en tunne ketään tästäkään porukasta! Itse asiassa viime vuosien johtava vihaa edeltävän tempauksen puolustaja – Tim LaHaye – oli yksi johtavista kristityistä poliittisista aktivisteista, joka oli voimakkaasti mukana Moral Majority -liikkeessä. Ja hänen vaimonsa Beverly perusti konservatiivisen kristittyjen naisten aktivistiryhmän nimeltä Concerned Women of America (Amerikan huolestuneet naiset).

Kirjan pahin vika

Suurin heikkous Brown’in & Keener’in kirjassa on sen tapa käsitellä läheisyyttä. Kirjoittajat kirjaimellisesti tanssivat aiheen ympärillä ja heillä on tietysti siihen hyvä syy.

Raamattu tekee selväksi, että Herra voi palata milloin tahansa ja että meidän kristittyinä tulee elää odottaen Hänen paluutaan. Sitä kutsutaan läheisyydeksi. Mutta jos hylkäät tempauksen ja uskot vain siihen, mitä kutsutaan Toiseksi Tulemukseksi, niin ei ole olemassa mitään läheisyyttä. Se johtuu siitä, että on niin monta profetiaa, joiden on täytyttävä, ennen kuin Toinen Tulemus voi tapahtua. Mainitaksemme vain yhden – ensin on oltava seitsenvuotinen Ahdistus!

Ne, jotka hylkäävät Tempauksen ja uskovat vain Toiseen tulemukseen elävät odottaen Antikristusta. Ne meistä, jotka uskovat tempauksen olevan erillinen tapahtuma Herran paluusta maan päälle, elävät odottaen Jeesusta Kristusta – ei Antikristusta.

Kirjoittajien käsitys tempauksesta

Julisteen teksti: RAUHOITTUKAA! Mitään ei tapahdu, ennen kuin Antikristus tulee.

Mitä kirjoittajat sitten tekevät sille tempaukselle, jota apostoli Paavali kuvailee yksityiskohtaisesti luvussa 1. Tess. 4? He yhdistävät sen Toiseen Tulemukseen. Siten he väittävät, että kun Herra ilmestyy taivaissa, uskovat temmataan kohtaamaan hänet taivaalla ja sitten he välittömästi palaavat hänen kanssaan maan päälle hallitsemaan Hänen kanssaan tuhannen vuotta Millenniumissa (tuhatvuotinen valtakunta).

Tähän käsitykseen vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta liittyy monta ongelmaa. Yksi on, kuten olen jo todennut, että se tuhoaa läheisyyden.

Toinen ongelma on, että se ei anna asukkaita Millenniumiin. Miksi? Koska jos Tempaus ja Toinen Tulemus ovat yksi tapahtuma, niin jokainen uskova, sekä juutalainen että pakana, elävä ja kuollut, kirkastetaan Herran paluun hetkellä. Kaikki muut lähetetään Tuonelaan. Se tarkoittaa, ettei ole kuolevaisia ihmisiä menemässä Millenniumiin ja kansoittamassa maata uudelleen.

Tämä ei ole ongelma vihaa edeltävän tempauksen käsityksessä, sillä sen mukaan kaikki seurakunta-ajan uskovat, elävät ja kuolleet, saavat kirkastetun ruumiin tempauksen hetkellä – ennen kuin Ahdistus alkaa. Sitten seuraavien seitsemän Ahdistuksen vuoden aikana monet hyväksyvät Jeesuksen ja vaikka Antikristus surmaa suurimman osan heistä, niin tulee olemaan jäännös sekä juutalaisista että pakanauskovista, jotka elävät ahdistuksen loppuun asti. Tämän ryhmän sallitaan mennä Millenniumiin lihassa. He asuttavat maan uudelleen ja ne meistä, jotka ovat kirkastetussa ruumiissa, hallitsevat heitä.

Toistan, käsitys vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta ei anna hallittavia Millenniumiin.

Loppuhuomautus

Päätän lainauksella tohtori Ron Rhodes’ilta, joka on yksi suosikeistani, mitä tulee raamatunprofetian opettamiseen. Useita vuosia sitten hän oli yksi puhujista vuosittaisessa raamattukonferenssissamme. Häntä pyydettiin puhumaan tempauksesta ja kun hän pääsi siihen asti, että arvioi käsitystä vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta, hän aloitti muistuttamalla yleisöä, että apostoli Paavali lopetti tempauksen kuvauksensa sanomalla:Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4:18).

Sitten hän tiivisti käsityksen vihan jälkeen tapahtuvasta tempauksesta näin:

Kuvitelkaamme hetken ajan, että tempaus vihan jälkeen on totta. Seuraavassa on, mitä tämä tempauskäsitys tarkoittaa:

      • Käytte läpi seitsemän vuotta Jumalan vihaa.
      • Kärsitte Antikristuksen kauhistuttavan hallinnon kautta.
      • Koette tuskalliset sinetti-, pasuuna- ja maljatuomiot – jotka käyvät kerta kerralta pahemmiksi ja tuskallisemmiksi.
      • Suurin osa teistä kärsii tuskallisen marttyyrikuoleman.

Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla” (1. Tess. 4:18). Sorry, ystävät – se vain ei pelitä!

Tähän en voi sanoa muuta kuin Aamen!

 

Read Full Post »

What Does the Bible Say About the Rapture?
By Pete Garcia, 16.9.2019, suom. SK

Ennen kuin aloitamme syvällisen keskustelun tempauksesta ja muista eskatologisista kysymyksistä, tarvitsemme alustavan keskustelun. On olemassa kaksi viestinnän mallia, joita välitetään Pyhän Raamatun kautta ja sen takia: Progressiivinen ilmoitus ja progressiivinen valaistus. Progressiivinen ilmoitus opettaa meille, että Jumala avasi lunastussuunnitelmansa ihmiskunnalle progressiivisesti (asteittain). Se alkoi paratiisista (1. Moos. 3:14-19) ja päättyi apostoli Johannekseen Patmoksen saarella.

Progressiivinen valaistus alkoi, kun Raamatun kaanon suljettiin vuonna 95 jKr. ja Pyhän Hengen kautta alkoi paljastaa raamatullisia totuuksia ihmiskunnalle Hänen avautuvan suunnitelmansa mukaisesti. Siten on järkeen käyvää, että jos Herra voi järjestellä, milloin opit asioista, kuten Raamatun erehtymättömyys, kolminaisuus, seurakunta ja pelastus, pitää systematisoida (codify), niin Jumalan pitäisi myös pystyä sallimaan ajoitus sen suhteen, milloin ihmiset alkavat ymmärtää paremmin viimeisiä päiviä. Toisin sanoen, Hän tekee sen, kun se on tarkoituksenmukaista.

Herra on kaikkitietävä (Jes. 46:9-10) ja on aina tiennyt, että toinen tulemus ei tapahdu ainakaan ennen 2000-lukua; siksi Hänen kannaltaan ei olisi kovin järkevää valaista ihmisen ymmärrystä tästä aiheesta toisella vuosisadalla eKr. Olisiko Hän voinut tehdä sen? Ehdottomasti. Kuitenkin, vaikka Hän ei tehnyt sitä, se ei vähennä sitä tosiasiaa, että kaikki viimeisiä päiviä koskeva oli jo Raamatussa. Se ei myöskään vähennä ymmärrystämme siitä, milloin Hän palaa (kukaan ei tiedä päivää eikä hetkeä).

Jumala sai ihmisiä tiettyinä aikoina suorittamaan tiettyjä asioita. Neljännellä vuosisadalla jKr. Hän pani Jeromen kääntämään Raamatun latinaksi. 1200-luvulla Hän pani John Wycliffe’n kääntämään sen englanniksi. 1500-luvulla Hän antoi Martti Lutherille ahaa-elämyksen, kun hän tuli ymmärtämään pelastuksen armosta uskon kautta eikä tekojen. Samalla tavalla Jumala 1800-luvulla järjesteli myös, milloin John Nelson Darby elvyttäisi opin tempauksesta tärkeänä kristillisenä kysymyksenä.

Kaikki tämä tarkoittaa, että Jumalan ajoitus määrää, milloin ihmiset tulevat ymmärrykseen Raamatun totuuksista ja kuinka ne ovat sovellettavissa aikaan, jossa he elävät. Mikä oli tärkeä sanoma Nooan ajassa, se ei ollut sanoma Jobin eikä Daavidin ajalle. Todellinen ongelma tulee esiin siinä, kuinka me (ihmiset) päätämme tulkita totuutta, joka jo on Raamatussa.

Jos ajattelemme, kuinka tulkitsemme Raamattua, niin se muistuttaa hyvin paljon spektriä. Spektrin toisessa päässä on niitä, jotka jättävät täysin huomioimatta Raamatun erehtymättömyyden ja haluavat laittaa omat vaihtuvat tulkintansa sopimaan aikansa käsityksiin. Toisaalta on niitä, jotka väärinkäyttävät Raamatun erehtymättömyyttä noudattamalla puisevaa kirjaimellisuutta, etenkin tietyissä kohdissa, samalla jättäen huomiotta muun Raamatun yleisen kontekstin (esim. käärmeen käsittely).

Keskellä näemme, että tasapainoinen näkemys Raamatusta ottaa kieliopillisen, kirjaimellisen ja historiallisen lähestymistavan raamatuntulkintaan (eli hermeneutiikkaan) ja asettaa kontekstin kaiken yläpuolelle. Meidän on ymmärrettävä, kenelle kirjoittaja puhui (yleisölle) ja miten se sopii yhteen muiden kaikkialta Raamatusta löytyvien tärkeiden oppien kanssa (johdonmukaisuus). Alla on hyvin yksinkertaistettu graafinen esitys tämän idean esittämiseksi. Mistä sinä löydät itsesi tästä spektristä?

Et yleensä yhdistä kultteja ”puisevaan kirjaimellisuuteen”, kuitenkin, jotta kultti voisi rakentaa ”perustuksensa”, sen on sekoitettava totuus harhaan. Sekoittaessaan tuota myrkyllistä keittoa se väärinkäyttää tiettyjä kohtia viemällä ne kirjaimellisiin äärimmäisyyksiin (esim. roomalaiskatolinen transubstantiaatio, mormonismin Jumalan poika). He tekevät niin myös painottamalla enemmän tiettyjä opin kohtia saaden sen voittamaan kaikki muut.

Esimerkiksi spektrin toisessa päässä Raamattu käyttää symbolismia viestinnän muotona. Se ei kuitenkaan tarkoita, että symbolismi olisi mielivaltaista tai subjektiivista. Symbolismi löytyy ja määritellään aina muissa Raamatun kohdissa (esim. Ilm.12 ja 1. Moos. 37). Siten tekstin väärinkäyttö allegorisoimalla (symbolinen kuvaustapa) asioita, joita ei ole tarkoitettu allegorisoitaviksi (so. tuhatvuotinen valtakunta), tai tekemällä symbolismista täysin subjektiivinen ja avoin kenen tahansa tulkinnalle, on toinen kirjallisen väärinkäytön muoto. Kuitenkin siitä huolimatta, mitä monet kirkkokunnat ja teologiset keulakuvat opettavat, Raamatulla on aika paljon sanottavaa tempauksesta. Tietenkin ensimmäinen asia, josta kriitikot rakastavat huomauttaa koskien tempausta, on, että sanaa ei edes ole Raamatussa.

Pitää paikkansa. Sitä ei ole englanninkielisessä Raamatussasi.

Kuitenkin vuosituhansia sana rapio tai rapiemur oli sana, jota latinalainen Vulgate käytti kääntäessään koine-kreikan sanan harpazo. Harpazo on kreikan sana englannin sanonnalle “caught up”, kuten se esiintyy englantilaisissa Raamatuissa. Sana tempaus kapseloi opin samalla tavalla kuin sana kolminaisuus kapseloi Jumalan kolmioluonteen. Sana rapture (tempaus) kapseloi opin samalla tavalla, kuin sana kolminaisuus kapseloi Jumalan kolmiyhteisen luonteen. [Sanaa Kolminaisuus ei myöskään ole Raamatussa]. Lisäksi siitä ei vain kirjoiteta, mutta sitä kuvataan symbolisesti (Vanhan Testamentin esikuvat), kirjaimellisesti (fyysisesti) ja futuristisesti.

Vanhan Testamentin esikuvat

  • Eenok muuttui kuolevaisesta kuolemattomaksi näkemättä kuolemaa (1. Moos. 5:24; Hepr. 11:5).
  • Jumalan tuliset vaunut muuttivat Elian kuolevaisesta kuolemattomaksi (2. Kun. 2:11-12).

Uudessa Testamentissa kirjaimellisesti

  • Jeesus nousee taivaaseen ja meille kerrotaan, että Hän palaa samalla tavalla. (Apt. 1:9). Myöhemmin Paavali vahvistaa, että me (seurakunta) kohtaamme Hänet yläilmoissa (1. Tess. 4:13-18).
  • Filippus temmataan pois kastettuaan etiopialaisen eunukin (Apt. 8:39).
  • Paavali temmataan kolmanteen taivaaseen ja näkee asioita, joita ei voi ilmaista ihmiskielellä (2. Kor. 12:2-5).
  • Johannes temmataan ylös hengessä ja hänelle annetaan Ilmestyskirja (Ilm. 4:1-2).

Futuristisesti

  • Jeesus lupaa seurakunnalleen, että Hän tulee takaisin heille viemään heidät olemaan siellä, missä Hän on (Joh. 14:1-3).
  • Paavali opettaa, että tämä harpazo (ylösotto) on salaisuus, jota ei ollut paljastettu Vanhan Testamentin pyhille, vaan se tapahtuisi yhdelle uskovien sukupolvelle. Lisäksi ne, jotka olivat jo kuolleet, tulisivat takaisin Kristuksen kanssa kohtaamaan meidät (vielä elossa olevat) yläilmoissa. (1. Kor. 15:51-56, 1. Tess. 4:13-18)
  • Jeesus käyttää tempausta varoituksena nukkuvalle seurakunnalle (Ilm. 3: 3) ja siunauksena uskolliselle (Ilm. 3:10).
  • Kaksi todistajaa herätetään kuolleista ja välittömästi otetaan ylös maattuaan kuolleina Jerusalemin kaduilla kolme päivää (Ilm. 11:11-12).

Siksi riippumatta siitä, mitä pastorisi, pappisi tai saarnaajasi sanoo tempauksesta, niin Raamatussa se on sekä käsite että tosiasia. Jos he kieltävät sen, sivuuttavat sen opettamisen, tai sanovat, että se on jotakin ”ihmistekoista”, tai merkityksetöntä, niin kävelen pois siitä seurakunnasta, enkä koskaan katso taakseni. Se on tärkeä oppi, siinä kuin mikä tahansa. Jotta kristitty voisi kasvaa ja tulla sellaiseksi, kuin Kristus tarkoitti meidän olevan, hänen on tiedettävä enemmän kuin vain kuinka olla kristitty. Meille on annettava ”autuas toivo” voidaksemme seisoa ja kestää tässä pimenevässä ajassa.

Uuden testamentin malli

Kuten useimmat tätä lukevat tietävät, niin Raamattu on jaettu kahteen osaan, Vanhaan ja Uuteen testamenttiin. Vaikka Vanhassa testamentissa on siroteltuna joitakin arvoituksellisia ”tempausta muistuttavia” kohtia (esim. Jes. 26: 20-21; Laul.l. 2:10-13; Ps. 90:10 jne.), niin apostoli Paavali totesi tempauksen olevan salaisuus (kreikan musterion). Se oli jotakin, jota ei vielä ollut paljastettu julkisesti yhdellekään uskovalle ennen häntä. Kristuksen lausunnot yläsalin puheessa merkitsevät tämän tapahtuman ensimmäistä opetusta, mutta se oli tarkoitettu yksityiselle yleisölle (opetuslapset paitsi Juudas). Tässä kohtaa Kristus lupaa vastaanottaa omansa takaisin itselleen, ja viedä heidät olemaan siellä, mistä Hän palaisi (kolmanteen taivaaseen). Tämä on erossa toisesta tulemuksesta, sillä Hän ei tule taivaan sotajoukko perässään, hänen viittansa ei ole kastettu vereen, eikä hän käy myöskään sotaa. Luvussa Ilm.19 Kristus on tulossa miehittämään ja ottamaan haltuunsa vihollisalueen. Jakeissa Joh. 14:1-3 Kristus esiintyy täysin epäsotilaallisessa tapahtumassa. Tarkastelkaamme Uutta testamenttia ja vetäkäämme esiin joitakin mielenkiintoisia eroja ja vertailuja.

Evankeliumit

Matteus

  • Esittää Jeesuksen juutalaisten kuninkaana
  • Sukupuu alkaa Abrahamista
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Markus

  • Esittää Jeesuksen juutalaisten kuninkaana
  • Sukupuuta ei kerrota
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Luukas

  • Esittää Kristuksen ihmisyyden
  • Sukupuu alkaa Aadamista
  • Öljymäen puheessa Hän opettaa toista tulemusta selvästi, viittaa tempaukseen hienovaraisesti ennen viimeistä illallista (eli ensimmäistä ehtoollista)

Johannes

  • Esittää Kristuksen Vapahtajana
  • Sukupuu osoittaa Kristuksen jumaluuden
  • Viimeisen illallisen (eli ensimmäisen ehtoollisen) aikana Juudas lähtee, sitten Jeesus pitää yläsalin puheen, jossa Hän opettaa heille tempausta
    • Mielenkiintoista on, että Juudas, joka lähtee ennen yläsalin puhetta, ennakoi aikakauden lopussa (nyt) tapahtuvaa apostasiaa (sekä luopumusta että fyysistä poistumista)
    • Myöhemmin Paavali opettaa, että tämän apostasian on tapahduttava ennen tempausta (2. Tess. 2:3).

Apostolien teot

Kertoo alkuseurakunnan muodostumisen, eikä ole luonteeltaan eskatologinen. Siinä on kuitenkin joitakin tärkeitä tietoja, joita tässä selvennetään:

  • Kristuksen on palattava samalla tavalla, kuin hän lähti (Luuk. 24:51; Apt. 1:9-11)
  • Viimeiset ajat alkoivat ensimmäisestä helluntaista (Apt. 2:17)

Kirjeet

1. Tess. 1-5: Opettaa tempausta ja Kristuksen läheistä paluuta jokaisessa luvussa

Jaak. 5: Opettaa tempausta ja läheisyyttä

2. Tess. 2: Opettaa tempausta ja läheisyyttä

1. Kor. 13-15: Opettaa, että profetian lahja on jumalallisesti asetettu; tempauksen varmuus (ja välttämättömyys) ylösnousemuksen vuoksi

2. Kor. 5: Opettaa ylösnousemuksesta ja Bema-tuomiosta (uskovien palkkatuomio)

Fil. 3: Opettaa tempauksesta ja taivaan kansalaisuudesta

2. Piet. 1, 3-4: Opettaa, että profetia ei ole ihmisestä; väärien opettajien tuhoa ja että Herra tulee takaisin, kun ihmiset avoimesti pilkkaavat Hänen paluutaan (on mielenkiintoista, että pilkkaaminen ei voi tapahtua, elleivät ihmiset jo puhu siitä)

Juuda: Opettaa toisesta tulemuksesta jo Eenokin ennustamana

Ilmestyskirja

  • 1-3: Seitsemän seurakuntaa (niiden antama profeetallinen järjestys antaa kirkkohistorialliset aikakaudet)
  • 4-5: Taivaallinen näkymä, seurakunta nyt taivaassa (Jumala hallitsee täysin tuomioita; Kristus avaa sinetit)
  • 6-18: 21 tuomiota Kristuksen hylkäävälle maailmalle, ei mainintaa seurakunnasta maan päällä
  • 19-20: Harmageddonin taistelu ja Kristuksen tuhatvuotinen hallinta maan päällä
  • 21-22: Uudet taivaat ja uusi maa

Yhteenveto

Toistamisen arvoista on, että syy siihen, että ihmisillä on varaa ivata, pilkata, keskustella ja väitellä seurakunnan tempauksesta, on, että Jumala toi sen takaisin kristillisen ajattelun eturintamaan. Syy siihen, että hän teki sen sellaisten miesten kautta kuin Joseph Mede, Morgan Edwards, James Frere, William Cuninghame, John N. Darby, William Blackstone, Cyrus Scofield, Clarence Larkin, Harry Ironside, Hal Lindsey ym., oli se, että aika on lähellä ja Jumala varoitti seurakuntaa (ja maailmaa), mitä on tapahtumassa. Todisteeksi Jumala myös paljasti näille miehille, että Israelista tulee jälleen valtio kauan ennen, kuin se todella tapahtui vuonna 1948.

”…että Herra Jeesus tulee henkilökohtaisesti tuomaan tuhatvuotisen aikakauden, jolloin Israel palautetaan omaan maahansa ja maa on täynnä Herran tuntemusta; ja että tämä henkilökohtainen ja premillenniaalinen tulemus on se autuas toivo, joka on asetettu eteemme evankeliumissa ja jota meidän tulisi jatkuvasti odottaa” (Niagra Bible Conference, 1878).

Dispensationalistit eivät kuitenkaan olleet ainoat, jotka uskoivat, että Israel tulisi jälleen valtioksi muinaisessa raamatullisessa kotimaassaan. Mitä tulee tulevaan aikakauden loppumiseen, niin Pyhä Henki liikutti kristittyjä monien erilaisten uskonsuuntien ja hermeneuttisten virtausten keskuudessa. Sellaiset teologit kuin, Charles Spurgeon, J.C. Ryle ja Bonar’in veljekset (Horatius ja Andrew) uskoivat myös, että Israelin olisi tultava maahansa.

“Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille” (Aamos 3:7).

Jos seurakunnan tempaus ei olisi totta, niin kuinka (ja miksi) niin monet miehet eri aikakausilta, sukupolvista ja uskonsuunnista ovat tulleet samaan johtopäätökseen? He eivät tehneet niin Darby’n tai edes Hal Lindsey’n ansiosta, vaan yksinkertaisesti palaamalla Raamatun kirjaimelliseen, kieliopilliseen, historialliseen ja tasapainoiseen tulkintaan. He tekivät niin Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta. He jättivät syrjään teologiset dogminsa, kirkkokunnalliset uskontunnustuksensa ja akateemiset tulkintansa ja yksinkertaisesti antoivat Raamatun puhua itselleen.

Vaikka en mene niin pitkälle, että sanoisin Darby’n kaltaisten miesten olleen profeettoja, he olivat epäilemättä sanansaattajia, joita Jumala käytti valaisemaan sukupolvensa ymmärrystä. Darby ei keksinyt tempausta, kuten ei Lutherkaan keksinyt pelastusta armosta uskon kautta. Darby (hänen edeltäjänsä ja seuraajansa) vain koonsivat (codified) sen, mikä oli jo paljastettu Raamatussa. Jos tempaus ei olisi jo ollut Raamatussa, niin Darby’n olisi pitänyt luoda se tyhjästä ja siten luoda uusi kulttiliike niiden pitkään riviin 1700-luvulla, jotka oikeaoppinen kristinusko hylkäsi. Koska se kuitenkin on selvästi Raamatussa, niin todisteet viittaavat siihen, että Jumalan Pyhä Henki järjesti ajankohdan sen palauttamiselle kristilliseen keskusteluun tapahtuman läheisyyden vuoksi.

Ajattele, mistä Nooa saarnasi vedenpaisumusta edeltävinä vuosina (2. Piet. 2:5). Saarnasiko hän aiheesta: Paras elämäsi nyt? Saarnasiko hän tulevasta Messiaasta? Saarnasiko hän tulevasta valtakunnasta?

Ei, ei ja ei. Hän saarnasi tulevasta tuomiosta.

Syy, että hän saarnasi siitä, oli, koska se oli olennaisen tärkeää hänen aikansa yleisölle. Hän saarnasi sukupolvelleen kehottaen sitä parannukseen ja tulemaan arkkiin, koska tuomio oli tulossa koko maan päälle. Ja saarnattuaan yli 100 vuotta vain hän ja hänen perheensä pelastuivat.

Jeesus totesi, että viimeisinä päivinä olisi hyvin samanlaista kuin Nooan ja Lootin päivinä. (Luuk. 17:25-27). Maailmassa ihmiset eläisivät elämäänsä huolettomasti. Pietari lisäsi, että ihmiset pilkkaisivat Kristuksen lupausta palata sanoen, että koska mitään ei ole vielä tapahtunut, niin mitään ei tule tapahtumaankaan (2. Piet. 3:3-7). Tässä myös Pietari linkittää Nooan päiviin sanoen, että sama sana, joka tuhosi maailman vedellä, tuhoaa sen eräänä päivänä tulella.

“Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ‘yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä’. Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:8-9)

Jumalan kärsivällisyys johtuu puhtaasti Hänen pitkämielisestä luonteestaan ja suuresta rakkaudestaan ja armostaan kadotettuja kohtaan. Jumalan kärsivällisyys tässä suhteessa ei kuitenkaan ole rajaton, sillä eräänä päivänä ja pian Hän toteuttaa lupauksen, jonka hän antoi jakeissa Joh. 14:1-3 (Yläsalin puhe). Hänen oma sanansa velvoittaa Häntä tekemään, mitä Hän on sanonut tekevänsä. Jumalan pitkämielisyys on syy, miksi Jumala salli kysymyksen tempauksesta tuotavan takaisin maailman huomion keskipisteeseen. Hän käyttää näitä miehiä (ja naisia) varoittamaan maailmaa siitä, mitä on tulossa aivan kuten Hän käytti Nooaa. Aivan kuten Hän käytti Lootia (1. Moos. 19:14).  Aivan kuten Jumala käytti profeettoja ja apostoleja varoittamaan maailmaa tulevasta, Jumala käyttää palvelijoitaan tänä päivänä tekemään tunnetuksi, mitä on tapahtumassa.

Juuri siksi Hal Lindsey’n kirja Maa entinen suuri planeetta (Late Great Planet Earth) oli 1970-luvun myydyin kirja. Juuri siksi kirjasarjaa Left Behind (Suomessa: Viimeisten päivien vaellus) myytiin sadoissa miljoonissa 1990–2000-luvuilla. Vielä tärkeämpää on, että juuri siksi Hän käyttää sinua ja minua varoittamaan ystäviämme ja perheitämme niin, että kun se tapahtuu, he TIETÄVÄT, mitä tapahtui, ennen kuin Jumala sallii väkevän eksytyksen tapahtua (2. Tess. 2:11).

Viimeinen ajatus tempauksesta on se miksi. Miksi Jumala päätti tehdä tempauksesta niin sensaatiomaisen, dramaattisen, sellaisen äärimmäisyyden, jumalallisesti oikeutetun lunastustoimen? Sinun on myönnettävä, että tempaus näyttää toteutettavuudeltaan kovin kohtuuttomalta. Joten miksi Jumala valitsee tällaisen tavan lunastaa seurakuntamorsiamensa?

Jeesus sanoi Öljymäen puheessaan, että viimeisen sukupolven sydämet kylmenisivät. Paavali sanoi, että ihmiset rakastaisivat itseään. Pietari sanoi, että he olisivat pilkkaajia. Toisin sanoen viimeinen sukupolvi tulisi olemaan kaikkein kovasydämisin, paksupäisin ja hengellisesti kuollein sukupolvi. Vaaditaan niin äärimmäisen tapahtuma, kuin tempaus, edes muutamien saavuttamiseksi. Joka juontaa juurensa siihen, miksi Jumala tuo tätä ihmisten huomioon välittömästi sen edellä.

Ystävät, seurakunnan tempaus on niin lähellä. Tunnen sen hengessäni. Tunnen monia muita kirjoittajia ja lukijoita, jotka kaikki tuntevat saman kiireellisyyden tunteen vellovan sisällään. Tämä ei ole jonkinlainen kollektiivisen mielenvikaisuuden muoto. Me kaikki olemme eri taustoista, eri kulttuureista, eri koulutustasoilta ja eri kirkkokunnista, mutta silti me kaikki tunnemme, että Herran paluu on lähellä, jopa ovella! Jos se oli lähellä Jaakobin aikaan, niin kuinka paljon lähempänä olemmekaan nyt noin 2000 vuotta myöhemmin?

“Niin olkaa kärsivällisiä, veljet, Herran tulemukseen asti. Katso, peltomies odottaa maan kallista hedelmää, kärsivällisesti sitä vartoen, kunnes saa syksyisen sateen ja keväisen. Olkaa tekin kärsivällisiä, vahvistakaa sydämenne, sillä Herran tulemus on lähellä.” (Jaak. 5:7-8)

Amen, tule, Herra Jeesus!

Read Full Post »

The Single Greatest Sign of the End Times
By Britt Gillette, 18.5.2019, suom. SK

Tänä päivänä näyttää, että minne katsommekin, niin näemme väkivaltaa, vihaa ja kaikenlaista irstautta. Kaupungit seuraavat murhien määrää vuosittain ja paikallisuutiset raportoivat, oliko viimeinen ruumiiden määrä uusi ennätys. Elokuvat ja televisio-ohjelmat siirtävät jatkuvasti rajoja kuvaillen alati lisääntyvää väkivaltaa ja kaikenlaista seksuaalista moraalittomuutta. Tämä on sitä, mitä Paavali sanoi viimeisten päivien olevan. Hän sanoi, että ihmiset rakastavat vain itseään ja rahojaan. He ovat kerskailevia, ylpeitä, pilkallisia, tottelemattomia, kiittämättömiä, rakkaudettomia ja anteeksiantamattomia. He eivät pidä mitään pyhänä. He herjaavat muita eikä heillä ole itsehillintää. He ovat julmia ja vihaavat hyvää, kavaltavat ystävänsä, ovat holtittomia, paisuneita ylpeydestä ja rakastavat nautintoja enemmän kuin Jumalaa. (2. Tim. 3:2-5). Juuri tällaista käytöstä me näemme tänä päivänä. Siksi ei ole yllätys, että niin monet ajattelevat lopun olevan lähellä.

Itseasiassa osoittautuu todeksi, mitä monet vaistomaisesti ajattelevat. Loppu on lähellä. Kuinka voin olla näin varma? Koska Jeesus ja heprealaiset profeetat viittasivat tiettyihin tapahtumiin, joiden sanoivat olevan lopunajan merkkejä. Tänä päivänä me näemme noita tapahtumia. Evankeliumi on saarnattu maan ääriin (Matt. 24:14)… Matkustaminen ja tieto lisääntyvät eksponentiaalisesti (Dan. 12:4)… Juutalaiset hallitsevat jälleen Jerusalemia (Luuk. 21:24)… Ja nämä ovat vain muutamia merkeistä. Jeesus sanoi: Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28). Tämä tarkoittaa, että kaikkien näiden merkkien yhteen tuleminen on tärkein syy uskoa, että Hänen toinen tulemuksensa on lähellä.

Mutta mikä sitten kaikista merkeistä on suurin? Mikä on tärkein yksittäinen merkki siitä, että Jeesus on palaamassa?

Jälleenkokoaminen

Minun mielestäni epäilemättä suurin merkki on juutalaisten jälleenkokoaminen Israelin maahan. Jumala ei ainoastaan luvannut, että se tapahtuisi viimeisinä päivinä, vaan itse ahdistus ei voi toteutua ilman Israelia. Tässä on vain muutamia lopunajan tapahtumia, jotka edellyttävät Israelin olemassaoloa:

Antikristuksen liitto – Ahdistus alkaa, kun Israel tekee liiton eli sopimuksen Antikristuksen kanssa

(Dan. 9:27). Miten Israel voisi hyväksyä tällaisen liiton, jos sitä ei ole olemassakaan?

Ahdistuksen tarkoitus – Jumalan ensisijainen tarkoitus ahdistuksessa on toteuttaa lupauksensa Israelin kansalle (Dan. 9:24). Ennen kuin se voi tapahtua, Israelin täytyy olla olemassa.

Jerusalem – Jeesus sanoi, että juutalaiset menettävät määräysvaltansa Jerusalemissa, mutta myöhemmin he saavat sen takaisin (Luuk. 21:24). Vasta silloin toteutuvat Hänen kuvailemansa lopunajan tapahtumat. Se tarkoittaa, että ahdistus ei voi toteutua, elleivät juutalaiset hallitse Jerusalemia.

Hes. 38-39 – Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä, kun Jumala tuo juutalaiset takaisin maahan monista maista, joissa he olivat hajotettuina (Hes. 38:8), massiivinen armeijoiden koalitio valtaa Israelin. Se ei voi tapahtua, ellei Israelia ole olemassa.

Israelin ”tavattoman suuri” armeija – Hesekiel sanoo, että Israelilla tulee viimeisinä päivinä olemaan ”tavattoman suuri armeija” (exceedingly great army) (Hes. 37:10, KJV). Jumala sanoo, että Israel on oleva kuin tuli lyhteiden keskellä, joka polttaa naapurivaltiot (Sak. 12:6). Hän sanoo, että heikoinkin sotilas heidän joukossaan on kuin Daavid (Sak. 12:8). Jälleen, kuinka tämä voi toteutua, ellei Israelia ole olemassa?

Hävityksen kauhistus – Ahdistuksen puolivälissä Antikristus lakkauttaa temppeliuhrit (Dan. 9:27). Sitten hän asettuu temppeliin ja julistaa itsensä Jumalaksi (2. Tess. 2:3-4). Tämä on häpäisevä teko, jota Jeesus kutsuu ”hävityksen kauhistukseksi” (Matt. 24:15). Ennen kuin se tapahtuu, niin juutalaisen temppelin täytyy olla olemassa. Rooman legioonat tuhosivat sen vuonna 70 jKr. Se merkitsee, että on rakennettava uusi temppeli. Ja jotta se voisi toteutua, niin juutalaisten on oltava maassansa ja hallittava Jerusalemia.

Nämä ovat vain muutamia niistä tapahtumista, joita Raamattu sanoo tapahtuvan lopunajassa. Kuinka ne voivat tapahtua, jos Israelia ei ole olemassa? Eivät mitenkään. Ne edellyttävät, että juutalaiset ovat jälleen Israelin maassa. Epäilemättä Israelilla on johtava rooli Jumalan lopunajan suunnitelmassa. Ilman sitä ei voi olla mitään lopunaikaa.

Ennen toukokuun 14. päivää vuonna 1948 se oli ongelma. Israelia ei ollut olemassa. Maailman silmissä Israel oli mennyt pois ikuisesti.  Raamatun profetiaa ymmärtävät tiesivät kuitenkin paremmin. He tiesivät Jumalan luvanneen tuoda juutalaiset takaisin maahan. He tiesivät, että heprealaiset profeetat sanoivat uudelleen ja uudelleen, että viimeisinä päivinä Israelin kanssa tuodaan takaisin maahan. Ja juuri niin tapahtui.

Jumalan lupaus

Koko Raamattu (ja varsinkin Vanha testamentti) sisältää selviä ja kiistämättömiä Jumalan lupauksia tuoda Hänen kansansa takaisin Israelin maahan. Esimerkiksi Jumala lupasi Moosekselle ja israelilaisille: Vaikka sinun karkoitettusi olisivat taivaan äärissä, niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin. Ja Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet, ja niin sinä otat sen omaksesi.” (5. Moos. 30:4-5).

Kautta Israelin historian yksi profeetta toisensa jälkeen sanoi saman asian. Heidän kauttansa Jumala lupasi tuoda juutalaiset takaisin maahan huolimatta vaikeuksista, joita he kohtasivat (Jes. 43:1-13). Hän lupasi kerätä heidät ”maan neljästä äärestä” (Jes. 11:12), ”pakanakansojen keskuudesta” (Hes. 39:28) ja ”pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä” (Ps. 107:3). Hän lupasi tuoda heidät kotiin ja näyttää pyhyytensä kansoille (Hes. 20:41-42). Hän lupasi toivottaa heidät tervetulleiksi kotiin ”maista, joissa he olivat hajotettuina” (Hes. 20:34). Hän sanoi palauttavansa heidät Israelin maahan kaukaisista maista (Jer. 30:2-10). Ja Jumala lupasi, että vaikka olivat hajotettuina kansojen sekaan, Hänen kansansa ei koskaan unohtaisi Häntä ja Hän toisi heidät takaisin Israelin maahan (Sak. 10:9). Jumala piti lupauksensa. Nykyinen Israel todistaa sen.

Mutta Jumala lupasi tehdä enemmän kuin vain palauttaa Israelin valtion. Hän sanoi kuinka Hän tekisi sen. Hän sanoi, että Israel synnytettäisiin yhdessä päivässä (Jes. 66:7-8), palaisi yhdistyneenä kansana (Hes. 37:22), muuttuisi autiomaasta vehreäksi puutarhaksi (Hes. 36:34-35; Jes. 51:3) ja muodostaisi ”tavattoman suuren armeijan” (Hes. 37:10, KJV). Joka ainoa näistä asioista on toteutunut.

Milloin tämä kaikki tapahtuu?

Mutta niin hämmästyttäviä kuin nämä toteutuvat profetiat ovatkin, niin se, mikä on yllätys useimmille, on, että milloin Jumala sanoi niiden toteutuvan, koska heprealaiset profetiat suoraan yhdistivät Israelin jälleensyntymisen Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemukseen.

Hoosean kautta Jumala sanoi, että Israelin kansa on oleva kauan ilman kuningasta, uhreja, pyhiä pilareita ja pappeja ja sitten he palaavat maahan ja etsivät Jumalaansa ja Messiastaan viimeisinä päivinä (Hoos. 3:4-5). Joel sanoi, että maailman armeijat kokoontuvat yhteen Harmageddonin taistelua varten ”aikana, jolloin Jumala kääntää Juudan ja Jerusalemin kohtalon” tuoden kansansa takaisin kansojen seasta, jossa he olivat hajotettuina (Joel 3:1-2). Toisin sanoen, kun Jumala palauttaa Israelin kansan, niin Harmageddon ja lopunaika seuraavat pian.

Jumala lupasi, että juutalaiset palaavat maahan ja erämaa kukoistaa (Jes. 35:1). Sitten Herra palaa tuhoamaan Israelin viholliset (Jes. 35:2-4). Jeremian kautta Jumala lupasi koota laumansa jäännöksen kansoista, jonne hän oli ajanut heidät ja tuoda heidät takaisin maahan (Jer. 23:3-4). Sitten Hän lupasi herättää kuningas Daavidin vanhurskaan jälkeläisen, kuninkaan, joka hallitsee maata viisaudella (Jer. 23:5-6). Tämä on kauan odotettu Messias ja Hän tulee hallitsemaan ”kun kansa asuu omassa maassansa” (Jer. 23:7-8).

Jesajan kautta Jumala lupasi palauttaa Israelin valtion ja nostaa sen lipun kansakuntien keskuudessa (Jes. 11:12). Kun se toteutuu, niin Jumala sanoo, että ”susi asuu lampaan kanssa” ja ”leopardi makaa vuohien vieressä”. Jopa vauva leikkii kobran kanssa, eikä se pure! (Jes.11:6-9). Daavidin valtaistuimen perillinen (Jeesus Kristus) hallitsee kansakuntia ja muuttaa maailman rauhan ja tyyneyden paikaksi (Jes. 11:10). Tämä kuvailee Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotista valtakuntaa. Milloin sitten Hänen valtakuntansa tulee? Sen jälkeen, kun Hänen kansansa on palautettu ”kaukaisista maista” ja ”maan ääristä” (Jes. 11:11-12) ja sen jälkeen, kun Israel on jälleensyntynyt yhtenä yhdistettynä kansakuntana (Jes. 11:13).

Eikä tässä kylliksi, Jeesus sanoi, että kun juutalaiset palaavat maahan, he saavat takaisin Jerusalemin hallinnan. Hän sanoi, että pakanat tallaavat Jerusalemia, kunnes pakanain ajat täyttyvät. Kun tämä tapahtuu, Hän sanoi sen olevan merkki Hänen paluustaan (Luuk. 21:24). Vuonna 1967 Israelin valtio otti haltuunsa Jerusalemin ensimmäisen kerran 1897 vuoteen. Sattumaltako? Ei. Jeesus sanoi, että se sukupolvi, joka todistaa näitä tapahtumia, ei mene pois, ennen kuin Hän palaa (Luuk. 21:32).

Tänä vuonna nykyinen Israelin valtio juhlii 71. vuosipäivää perustamisestaan. Siitä on 52 vuotta, kun Israel otti jälleen Jerusalemin hallinnan. Kuinka monta vuotta voi mennä, ennen kuin se sukupolvi, joka todisti näitä tapahtumia, on mennyt pois? Kuinka monta vuotta vielä voi mennä, ennen kuin Jeesus palaa? Ei montakaan.

Miksi sillä on merkitystä?

Juutalaisten jälleenkokoaminen takaisin Israelin maahan on lopunajan tärkein merkki. 1878 vuoden ajan tätä merkkiä ei ollut olemassa. Tänä päivänä se on. Ajattele sitä ihmettä, jota se edustaa. Kautta historian valloitetut kansakunnat katoavat. Ne assimiloituvat ympäröiviin kansoihin. Missä ovat Israelin muinaiset naapurit? Missä ovat heettiläiset, girgasilaiset, amorilaiset, kanaanilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset? (4. Moos. 7:1)? Ne ovat kadonneet historiaan. Silti siitä huolimatta, että ovat olleet melkein 2000 vuotta ilman kotimaata, juutalaiset menestyvät edelleen. He säilyttävät edelleen ainutlaatuisen kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen identiteettinsä. Huolimatta melkein 2000 vuoden rehottavasta antisemitismistä, jota ilmensivät Espanjan inkvisitio, Venäjän pogromit ja natsien holokausti, juutalaiset ovat yhä maisemassa. Nyt he ovat jälleen maassa. Tämä ei ole yhtään vähemmän kuin moderni ihme. Se on selvä todistus koko maailmalle, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on ainoa tosi Jumala. Se on myös tärkein syy uskoa, että Jeesus tulee pian!

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

Read Full Post »

Viisaan miehen viisaita ajatuksia by Gary Stearman, suom SK

Ajatellessani Jumalan armoa Hänen tuomitessaan maailman, minua muistutettiin jälleen kerran sen maailman luonteesta, jossa elämme:

“Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, sen vanhan käärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja sulki ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet pitää päästettämän irti vähäksi aikaa. Ja minä näin valtaistuimia, ja he istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta; ja minä näin niiden sielut, jotka olivat teloitetut Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden, ja niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eikä sen kuvaa eivätkä ottaneet sen merkkiä otsaansa eikä käteensä; ja he virkosivat eloon ja hallitsivat Kristuksen kanssa tuhannen vuotta. Muut kuolleet eivät vironneet eloon, ennenkuin ne tuhat vuotta olivat loppuun kuluneet. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.(Ilm. 20:2-5)

Seitsemän vuoden ahdistuksen lopussa saatana sidotaan ja vangitaan tuhanneksi vuodeksi, mikä on Kristuksen millenniaalisen hallitusajan pituus. Paljon tapahtuu tuon hallituksen aikana. Maa peruskorjataan. Israel on Luvatussa Maassa. Israelin juutalainen temppeli on maailman tärkeä vallankäyttäjä – koko maailman ihme!

Mutta ihaninta kaikista (ainakin uskoville) on se, että ensimmäinen ylösnousemus on saatu päätökseen! Kuten edellä lainatussa Ilmestyskirjan kohdassa sanotaan, armosta pelastuneiden ylösnousemus saatetaan päätökseen. Tämä uskomaton suoritus alkoi Kristuksen ylösnousemuksella ja sitä seurasi seurakunnan ylösnousemus tempauksessa noin seitsemän vuotta aikaisemmin – ennen Ahdistuksen alkua.

Jotkut ovat verranneet sitä kulkueeseen: Kristus ”ensihedelmänä” johdossa, pyhät perässä tempauksessa. Sen jälkeen tulevat pyhät, joista tuli uskovia Ahdistuksessa. Häntäpään muodostavat ne (noin 1000 vuotta myöhemmin), jotka herätetään Suuren Valkean Valtaistuimen tuomiolle (Ilm. 20:11). Ne, jotka eivät kuulu kulkueeseen, heitetään ”tuliseen järveen” ikuisuudeksi.

Tässä on kuitenkin tärkeä seikka: Rakastavassa armossaan Jumala on sallinut pahan ja vääryyden menestyä tuhansia vuosia, jotta voisi ulottaa armonsa jopa iankaikkisen kadotuksen partaalla oleville! Saatanan synnistä alkaen hän aloitti rakastavan prosessin tuoda pelastus maailmalle; ei asetuksella, vaan rakastavalla armolla!

Ollen rakkauden ruumiillistuma, hän tuomitsee ja ennallistaa kadotetun maailman. Tämä on Raamatun keskeinen teema:

”Lapsukaiset, te olette Jumalasta ja olette voittaneet heidät; sillä hän, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta; sentähden he puhuvat, niinkuin maailma puhuu ja maailma kuulee heitä. Me olemme Jumalasta. Joka tuntee Jumalan, se kuulee meitä; joka ei ole Jumalasta, se ei kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen. Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, se ei tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.(1. Joh. 4:4-8)

Ehkä suurin kaikista raamatullisista totuuksista on, että ”Jumala on rakkaus”. Maailman koko epäuskoinen älymystö ei osaa käsitellä tätä perustotuutta. Mutta uskovina me ymmärrämme sen perustavan todellisuuden. Ylösnousemus on matkalla!

 

Read Full Post »

What Are The Two Kinds of Myths Regarding Israel?
Lamb & Lion Ministries -uutiskirje 6.3.2019
Dr. David Reagan, suom. Hannu

Nykyään on kahdenlaisia myyttejä koskien juutalaisia ja heidän maataan Israelia. Ensinnäkin kristilliset teologit ovat luoneet kauhistuttavia teologisia myyttejä, ja toisekseen Israelin poliittiset viholliset ovat rakennelleet poliittisia myyttejä.

Teologiset myytit perustuvat niin sanotulle korvausteologialle. Ne koostuvat seuraavanlaisista väitteistä:

  1. Jumala on pessyt kätensä juutalaisista, koska he hylkäsivät ja murhasivat Jeesuksen.
  2. Jumala on korvannut Israelin kristillisellä kirkolla/seurakunnalla.
  3. Jumala on siirtänyt kaikki Israelille luvatut siunaukset kirkolle/seurakunnalle.
  4. Jumalalla ei ole enää mitään tarkoitusta juutalaisille.

Kaikki nämä neljä väitettä ovat ilmiselvästi vääriä. Ne kaikki ovat täydellisiä myyttejä, ja olen käsitellyt niitä erityisesti teoksessani The Jewish People: Rejected or Beloved? (Juutalaiset: hylättyjä vai rakastettuja?).

Perustotuus

Ensimmäinen seikka, joka kannattaa huomioida näihin myytteihin liittyen, on se, että ne eivät ole sattumia. Ne juontavat juurensa Saatanan syvästä vihasta juutalaisia kohtaan. Se vihaa heitä, koska:

  1. Juutalaiset ovat Jumalan valittua kansaa.
  2. Heidän kauttaan Jumala antoi maailmalle Raamatun.
  3. Heidän kauttaan Jumala antoi maailmalle Messiaan.

Edelleen Saatana vihaa juutalaisia, koska Jumala on antanut heille lupauksia. Jumala on luvannut, että:

  1. Juutalaisten suuri jäännös pelastuu lopunaikoina Jeesuksen toisessa tulemuksessa, kun he tekevät parannuksen ja hyväksyvät Hänet Messiaanaan (Sak. 12:10).
  2. Juutalaiset kootaan kotimaahansa (5. Moos. 30:1-5).
  3. Israelin kansalle annetaan kaikki se maa, joka on luvattu Jumalan Aabrahamin kanssa tekemässä liitossa (1. Moos. 15: 18-21).
  4. Juutalainen valtio tulee olemaan keskeinen kansakunta Jeesuksen tuhatvuotisen valtakunnan aikana (Jes. 2:1-4).
  5. Jumalan siunaukset maailman kansoille tuhatvuotisen valtakunnan aikana kulkevat juutalaisten kautta (Jes. 62:1-7).
  6. Maailma kunnioittaa juutalaisia niin paljon, että kun juutalainen kävelee, kymmenen pakanaa sanoo: ”Me tahdomme kulkea teidän mukananne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne” (Sak. 8:23).

Saatana ei halua nähdä yhtäkään näistä lupauksista täytettyinä, ja siksi se on päättänyt tuhota juutalaiset. Juuri tästä oli kyse holokaustissa, kun neljäsosa heistä tapettiin. Ja se on syynä siihen, että Saatana pyrkii tuhoamaan heidät jälleen kerran ahdistuksen aikana, kun hän onnistuu tappamaan kaksi kolmasosaa heistä (Sak. 13:8).

Saatana on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, sillä Jumalan tahto on tuoda juutalaisten jäännös parannukseen ja pelastukseen. Ja Hän täyttää jokaisen tekemänsä lupauksen juutalaisille. Apostoli Paavali vahvisti tämän, kun hän kirjoitti nämä sanat (Room. 3:1-4):

”Mitä etuja sitten on juutalaisilla, tai mitä hyötyä on ympärileikkauksesta? Paljonkin, kaikin tavoin. Ensinnäkin se, että heille on uskottu Jumalan sanat. Entä jos jotkut ovat olleet epäuskoisia? Ei kai heidän epäuskonsa tee Jumalan uskollisuutta tyhjäksi? Ei tietenkään! Olkoon Jumala luotettava, vaikka kaikki ihmiset olisivat valehtelijoita!”

Paavali jatkaa edelleen (Room. 9:3-5):

”Minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat sukulaisiani lihan puolesta. Ovathan he israelilaisia, joille kuuluu lapsen asema ja kirkkaus ja liitot. Heille hän antoi lain ja lupaukset ja sääti jumalanpalveluksen. Heidän ovat kantaisät, ja heistä on Kristus lihan puolesta. Hän on yli kaiken, Jumala, iankaikkisesti ylistetty. Aamen.”

Nämä sanat kirjoitettiin seurakunnan perustamisen jälkeen, ja kuten nähdään, Paavali vahvistaa, että Jumalalla on edelleen suhde Israeliin eikä ole kiistänyt lupauksiaan heiltä. Roomalaiskirjeen luvuissa 9-11 Paavali tekee kristallinkirkkaan selväksi, että Jumala ei ole pessyt käsiään juutalaisten suhteen eikä seurakunta ole korvannut Israelia. Jeesus itse sanoi, että Hän ei palaa maapallolle ennen kuin juutalaiset ovat valmiita sanomaan: ”Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!” (Matt. 23:37-39).

Näistä Jumalan lupauksista huolimatta Saatana pysyy hulluudessaan juutalaisia kohtaan, koska hän on pettänyt itsensä uskomaan, että hän voi ylittää Jumalan – eikä ole huonompaa petosta kuin itsepetos. Ja näin Saatana nyt organisoi kaikki kansakunnat pientä Israelia vastaan heitä syyttävien myyttien avulla.

Paradoksaalisesti Saatana tässä prosessissa täyttää Raamatun profetian, sillä profeetta Sakarja ilmoitti 2500 vuotta sitten, että lopulta koko maailma tulee asettumaan Israelia vastaan (Sak. 12:2-3):

”Katso, minä teen Jerusalemin juovuttavaksi maljaksi kaikille kansoille, kun ne piirittävät Juudaa ja Jerusalemia. Sinä päivänä minä teen Jerusalemista väkikiven kaikille kansoille: kaikki, jotka sitä nostavat, repivät pahoin itsensä. Kuitenkin kaikki maan kansakunnat kokoontuvat sitä vastaan.”

Read Full Post »

Warning to Those Who Are Of This World
By Geri Ungurean, October 25, 2018, suom. SK

Jos olet lukemassa tätä artikkelia, niin ehkä ihmettelet, miksi minä varoitan niitä, jotka ovat tästä maailmasta. Minä näet en ole tästä maailmasta – minä kuulun Jeesukselle Kristukselle. Minä olen maailmassa, mutta en maailmasta.

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Kuinka uskovat voivat olla maailmassa, mutta ei maailmasta?”

Vastaus: Kun luemme ”maailmasta” Uudessa Testamentissa, niin luemme kreikan sanan kosmos. Useimmiten se viittaa asuttuun maahan ja ihmisiin, jotka elävät maan päällä ja jotka toimivat erillään Jumalasta. Saatana on tämän ”kosmoksen” hallitsija (Joh. 12:31; 16:11; 1. Joh. 5:19). Yksinkertaisella määritelmällä, että sana maailma viittaa Saatanan hallitsemaan maailman järjestelmään, voimme helpommin ymmärtää Kristuksen väitteitä, että uskovat eivät enää ole maailmasta – synti ei enää hallitse meitä, emmekä ole tämän maailman periaatteiden sitomia. Lisäksi meitä muutetaan Kristuksen kuvaksi, mikä saa mielenkiintomme maailman asioihin tulemaan yhä vähäisemmäksi, kun kypsymme Kristuksessa.

Jeesukseen Kristukseen uskovat ovat kyllä maailmassa – fyysisesti läsnä – mutta eivät siitä, eivät osa sen arvoja. (Joh. 17:14-15). Uskovina meidän pitäisi erottautua maailmasta. Tätä tarkoittaa se, että olemme pyhiä ja elämme pyhää ja hurskasta elämää – erottaudumme. Meidän ei tule sitoutua syntiseen toimintaan, jota maailma edistää, eikä meidän tule säilyttää sitä tyhjänpäiväistä turmeltunutta mieltä, jonka maailma synnyttää. Sen sijaan meidän tulee mukauttaa itsemme ja mielemme Jeesuksen Kristuksen mieleen (Room. 12:1-2). Se on päivittäinen tehtävä ja velvollisuus.

Meidän täytyy myös ymmärtää, että olla maailmassa, mutta ei siitä, on välttämätöntä, jos aiomme olla valona niille, jotka ovat hengellisessä pimeydessä. Meidän tulee elää niin, että epäuskoiset näkevät hyvät tekomme ja tapamme ja tietävät, että meissä on jotakin ”erilaista”. Kristityt, jotka pyrkivät kaikin tavoin elämään, ajattelemaan ja toimimaan kuin ne, jotka eivät tunne Kristusta, tekevät Hänelle karhunpalveluksen. Pakanatkin tietävät, että ”hedelmistään te tunnette heidät” ja kristittyinä meidän pitäisi osoittaa Hengen hedelmää itsessämme.

Maailmassa oleminen tarkoittaa myös, että voimme nauttia maailman asioista, kuten Jumalan antamasta kauniista luomakunnasta, mutta meidän ei tule uppoutua siihen, mitä maailma arvostaa, eikä meidän tule ajaa takaa maailmallisia huvituksia. Nautinto ei enää ole kutsumuksemme elämässä, kuten se kerran oli, vaan sen sijaan Jumalan palvominen. Lähde

Vuonna 1983 tajusin olevani kadotettu syntinen. Ymmärsin myös, että jos olisin kuollut hetkeä ennen, kuin tajusin olevani syntinen, olisin joutunut helvettiin. Halusin kuoltuani mennä taivaaseen. Muutamat tapaamani kristityt kertoivat minulle kaiken Jeesuksesta ja kuinka Hän kuoli puolestani. Tuo ilta oli koko elämäni ihmeellisin ilta. Jumala rakasti minua! Hän halusi antaa minulle anteeksi, jotta voisin olla Hänen perheessään. Kuinka ihanaa se onkaan!

Hän antoi minulle anteeksi kaikki syntini. Ymmärsin, että Jeesuksen kuolema ristillä oli maksu synnistäni – kaikesta synnistä – ja jokaisen puolesta, joka uskoo Häneen ja luottaa Häneen.

“Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.” (Joh. 3:16-17)

Takaisin varoitukseeni sinulle, jos olet maailmasta. Jos et ole koskaan kuullut Jeesuksen evankeliumia, niin et voi enää sanoa niin. Sinä luet sitä nyt. Jumala rakastaa sinua niin paljon. Hän tahtoo sinun olevan Hänen perheessään. Tähän asti sinä olet hyljännyt Hänet. Vain sinä tiedät, miksi et ole halunnut kuulua Jumalan perheeseen. Olet ehkä ajatellut, että menetät ystäväsi ja jopa perheesi.

Minä menetin perheen. Olin näet kasvatettu juutalaisessa kodissa. Useimmat perheestäni ovat hylänneet minut. Herra antoi minulle etuoikeuden johdattaa isäni Hänen tykönsä. Hän odottaa minua taivaassa, mutta muut perheestäni ovat hyljänneet minut. Jeesus sanoo siitä näin:

Luuletteko, että minä olen tullut tuomaan maan päälle rauhaa? Ei, sanon minä teille, vaan eripuraisuutta. Sillä tästedes riitautuu viisi samassa talossa keskenään, kolme joutuu riitaan kahta vastaan ja kaksi kolmea vastaan, isä poikaansa vastaan ja poika isäänsä vastaan, äiti tytärtänsä vastaan ja tytär äitiänsä vastaan, anoppi miniäänsä vastaan ja miniä anoppiansa vastaan.” (Luuk. 12:51-53)

Aika on lyhyt. Raamatussa on sadoittain profetioita – monet ovat jo toteutuneet. Kuitenkin profetiat Ilmestyskirjassa, Danielissa ja muissa paikoissa Sanassa ovat vielä toteutumatta.

On tulossa aika, jota kutsutaan Ahdistukseksi. Raamattu sanoo, että ne hirvittävät tapahtumat, jotka tapahtuvat maailmassa Ahdistuksen aikana, eivät ole tapahtuneet koskaan aikaisemmin eivätkä tule koskaan tapahtumaan uudelleen. Seurakunnan (johon minä kuulun) vie taivaaseen Jeesus itse ja sitten se ”Ahdistus” alkaa.

Mikä on ahdistus?

Sivustolta gotquestions.org:

Kysymys: ”Mikä on Ahdistus? Mistä tiedämme, että Ahdistus kestää seitsemän vuotta?”

Vastaus: Ahdistus on tuleva seitsemän vuoden ajanjakso, jolloin Jumala vie päätökseen kurituksensa Israelille ja viimeistelee tuomionsa epäuskoiselle maailmalle. Seurakunta, joka koostuu kaikista, jotka ovat luottaneet Herran Jeesuksen persoonaan ja työhön pelastamaan heidät synnin rangaistuksesta, ei ole läsnä ahdistuksen aikana. Seurakunta otetaan pois maan päältä tapahtumassa, joka tunnetaan tempauksena (1. Tess. 4:13-18; 1. Kor. 15:51-53). Seurakunta pelastetaan tulevasta vihasta (1. Tess. 5:9).

Kaikkialla Raamatussa ahdistukseen viitataan muilla nimillä, kuten Herran päivä (Jes. 2:12; 13:6-9; Joel 1:15; 2:1-31; 3:14; 1. Tess. 5:2); tuskan ja ahdistuksen päivä (5. Moos. 4:30; Sef. 1:15); suuri ahdistus, joka viittaa pahempaan seitsemän vuoden jakson toiseen puoliskoon (Matt. 24:21); ahdistuksen aika tai päivä (Dan. 12:1; Sef. 1:15); Jaakobin vaivan aika (Jer. 30:7).

Kohdan Dan. 9:24-27 ymmärtäminen on välttämätöntä ahdistuksen tarkoituksen ja ajan ymmärtämiseksi. Tämä kohta puhuu 70 viikosta, jotka on julistettu ”sinun kansaasi” vastaan. Danielin kansa ovat juutalaiset, Israelin kansa ja Daniel 9:24 puhuu ajanjaksosta, jonka Jumala on antanut ”lopettamaan luopumuksen, lukitsemaan synnin, sovittamaan pahat teot, tuomaan iankaikkisen vanhurskauden, sinetöimään näyn ja profetian ja voitelemaan kaikkeinpyhimmän.” Jumala julistaa, että ”70 seitsemää” toteuttaa kaikki nämä asiat. Tämä on 70 vuosiviikkoa, eli 490 vuotta (jotkut käännökset puhuvat 70 vuosiviikosta).

Tämän vahvistaa em. Danielin kohdan toinen osa. Jakeissa 25 ja 26 Danielille kerrotaan, että Messias tuhotaan ”seitsemän seitsemän ja kuudenkymmenenkahden seitsemän” (kaikkiaan 69 seitsemän) jälkeen, jotka alkavat määräyksellä jälleenrakentaa Jerusalem. Toisin sanoen 69 vuosiviikkoa (483 vuotta) määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem Messias tuhotaan. Raamatun historioitsijat vahvistavat, että 483 vuotta kului Jerusalemin jälleenrakentamismääräyksen ajasta aikaan, jolloin Jeesus ristiinnaulittiin. Useimmilla kristillisillä tutkijoilla riippumatta eskatologisesta näkemyksestään on em. käsitys Danielin 70 vuosiviikosta. Kun 483 vuotta on kulunut määräyksestä jälleenrakentaa Jerusalem, niin jää vielä yksi seitsemän vuoden jakso toteutumaan jakeen Daniel 9:24 puitteissa: silloin luopumus päättyy, ja synti sinetillä lukitaan ja pahat teot sovitetaan ja iankaikkinen vanhurskaus tuodaan ja näky ja profeetta sinetillä vahvistetaan ja kaikkeinpyhin voidellaan:” Tämä viimeinen seitsemän vuoden jakso tunnetaan ahdistuksen aikana – se on aika, jolloin Jumala vie loppuun Israelin tuomitsemisen sen synneistä.

Daniel 9:27 antaa muutaman kohokohdan seitsemän vuoden ahdistuksen jaksosta: ”Hän vahvistaa liiton monien kanssa yhden ’seitsemän’ ajaksi. ’Seitsemän’ keskellä hän lopettaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Ja temppelin siivelle hän pystyttää kauhistuksen, joka aiheuttaa hävityksen, kunnes loppu, joka on säädetty, vuodatetaan hänen päällensä” (Gerin käyttämä käännös suomennettuna).

”Hän tekee lujan liiton monien kanssa yhdeksi vuosiviikoksi, mutta viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin, ja hävittäjä tulee iljetysten siivin. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio vuodatetaan hävittäjän yli.” (Raamattu Kansalle)

Henkilö, josta tämä jae puhuu, on henkilö, jota Jeesus kutsuu ”kauhistukseksi, joka aiheuttaa hävityksen” (Matt. 24:15) ja ”pedoksi” Ilm.13. luvussa.

Daniel 9:27 sanoo, että peto tekee liiton seitsemäksi vuodeksi, mutta keskellä viikkoa (kun ahdistusta on kulunut 3½ vuotta) hän rikkoo liiton lakkauttaen uhraamisen. Ilm. 13 selittää, että peto asettaa oman kuvansa temppeliin ja vaatii maailmaa palvomaan häntä. Ilm. 13:5 sanoo, että tämä jatkuu 42 kuukautta, mikä on 3½ vuotta.

Koska Daniel 9:27 sanoo, että tämä tapahtuu keskellä viikkoa ja Ilm. 13:5 sanoo, että peto tekee sitä 42 kuukauden ajan, niin on helppo nähdä, että ajan kokonaispituus on 84 kuukautta eli seitsemän vuotta. Katso myös kohtaa Daniel 7:25, jossa ”aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa” myös viittaavat ”suureen ahdistukseen”, seitsenvuotisen ahdistuksen jakson jälkimmäiseen puoliskoon, jolloin peto on vallassa.

Lisää viittauksia ahdistukseen on kohdassa Ilm. 11:2-3, joka puhuu 1260 päivästä ja 42 kuukaudesta sekä kohdassa Daniel 12:11-12, joka puhuu 1290 päivästä ja 1335 päivästä. Näiden päivämäärien referenssipiste on ahdistuksen puoliväli. Lisäpäivät Daniel 12 luvussa voivat sisältää lopussa ajan kansojen tuomiolle (Matt. 25:31-46) ja ajan Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan perustamiselle (Ilm. 20:4-6).

Lyhyesti: Ahdistus on seitsemän vuoden ajanjakso lopunaikoina, jolloin ihmiskunnan rappio ja turmelus on tullut täydelliseksi ja Jumala tuomitsee sen mukaisesti. Lähde

Vedenpaisumus ja Jumalan lasten tempaus

Raamattu kertoo, että Jumala tuhosi maan, lukuun ottamatta Nooaa ja hänen perhettään, suurella vedenpaisumuksella. Kertomus tästä on Vanhassa Testamentissa. Jumala sanoi, että ihmisten ajatukset olivat kaiken aikaa ainoastaan pahat ja että Hän katui, että oli luonut heidät. Ihmisrotu oli hyljännyt tekijänsä – Herran.

Jumala ei ole vastuussa kaikista hirvittävistä asioista, joita tapahtuu tällä pallolla. Eedenin paratiisi oli täydellinen. Siellä ei ollut syntiä. Aadam ja Eeva vaelsivat Jumalan kanssa ja puhuivat Hänen kanssaan. Kaikki oli juuri, kuten Jumala halusi. Jumala loi Aadamin ja Eevan kuvakseen, mutta antoi heille myös mahdollisuuden valita vapaasti joko hyvä tai paha. Saatana petti Eevan ja Aadam teki syntiä tahallaan. Siitä lähtien tämä maa on ollut täysin kaaoksessa. Ahdistus on sitä, että Jumalan viha vuodatetaan kaiken lihan päälle heidän syntinsä ja tottelemattomuutensa tähden.

Jeesus on pelastuksen arkki kaikille, jotka luottavat Häneen

Raamattu sanoo:

Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva. (Matt. 24:37-39)

Laittomuuden ihmisen tulemus

Mies, jota Raamattu kutsuu ”Antikristukseksi” narraa maailmaa ja monet palvovat häntä. He ottavat hänen ”merkkinsä”, mikä osoittaa, että he ovat alamaisia Pedolle (Antikristukselle). Pedon ”merkin” ottavat tuomitaan kuollessaan helvettiin. Seurakunta on siinä vaiheessa mennyt taivaaseen, kuten myös lapset, jotka eivät ole saavuttaneet vastuullista ikää. Jos olet jäänyt tempauksesta, joudut kärsimään suuresti. Raamattu sanoo, että ihmiset haluavat kuolla, mutta eivät voi.

Itse Saatana tulee asumaan Antikristuksessa

Kun ahdistus alkaa, jotkut tajuavat, etteivät nähneet totuutta – että Jeesus Kristus on todella Jumala ja että Hän on maailman Vapahtaja. Nämä ihmiset antavat sydämensä Kristukselle. Antikristus metsästää ja teurastaa heitä, koska he eivät kumarra häntä. Heidän kärsittyään marttyyrikuoleman Jeesus ottaa heidät valtakuntaansa. Tämä ajanjakso on pahin, mitä koskaan on nähty maan päällä.

Aika on lyhyt. Päivittäin lukemasi uutisotsikot koskien Lähi-itää ovat vain toteutuvaa Jumalan profeetallista Sanaa. Kukaan ei tiedä Jeesuksen Kristuksen tulemuksen hetkeä tempaamaan seurakuntansa! Kenellekään ei ole taattu uutta päivää eikä minuuttiakaan tässä elämässä. Oletko valmis menemään iankaikkisuuteen ilman Kristusta ja tulemaan tuomituksi helvettiin?

Pallo on sinulla

Haluatko olla täällä tuona aikana? Sinun ei tarvitse olla täällä. Voit pysähtyä nyt heti – missä ikinä oletkin ja tunnustaa ja myöntää Jumalalle olevasi syntinen ja tehdä parannuksen noista synneistä. Voit sanoa Jeesukselle tarvitsevasi Häntä Vapahtajaksesi ja että luotat Häneen, että Hän pelastaa sinut.

Tiedä kuitenkin tämä: Jumalaa ei pilkata. Hän tietää, onko tunnustuksesi uskosta Häneen vilpitön. Mikään ei ole salassa Herraltamme.

Kuinka voit pelastua?

ÄLÄ usko, että Jumalan luokse on monta tietä. Sinne on YKSI tie: Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’ (Joh. 14:6). Ei ole mitään jälleensyntymistä. Se on paholaisen valhe. Ei ole sellaista asiaa kuin Krislam. Se on myös paholaisesta. Raamatun Jumala ja Allah eivät ole sama. Allah on väärä jumala.

Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio” (Hepr. 9:27).

Toivon ja rukoilen, että monet tästä maailmasta olevat ottavat sydämelleen asiat, joista olen puhunut tässä artikkelissa. Se, missä vietät iäisyytesi, riippuu siitä, hyväksytkö Jeesuksen sydämeesi, vai hylkäätkö Hänet.

Hänen rakkautensa sinua kohtaan on rajaton ja Hän odottaa sinua syli avoinna. Riippumatta mitä olet tehnyt tässä elämässä Hän odottaa antaakseen sinulle anteeksi, tehdäkseen sinusta uuden ihmisen ja ottaakseen sinut omaan perheeseensä.

Rukoilen, että avaisit sydämesi Hänelle.

How Can I Be Saved?

Siunausta Jeesuksessa,

MARANATHA (Come O Lord!)

Grandmageri422@gmail.com

Articles at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

Older Posts »