Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘uskonto’

The Divine Origin of the Old Testament Scriptures
Robert Dick Wilson, suom. SK

Ennen kuin lopetamme tämän tiiviin katsauksen Vanhan testamentin kirjoitusten puolustuslinjoihin, meidän on korostettava lyhyesti kaikkien niiden vahvinta puolta, kiistatonta ainutlaatuisuutta ja niihin sisältyvien uskonnollisten ideoiden superlatiivista selkeyttä ja merkitystä.

Egyptiläisten, babylonialaisten ja muiden muinaisten kansojen uskonnollisten järjestelmien tutkimus on paljastanut meille hapuilun Jumalan perään, jos sattumalta voisivat löytää hänet; mutta missään minkään kansakunnan keskuudessa ei ole kirjattu, että ainoan elävän ja todellisen Jumalan – luojan ja ylläpitäjän, oppaan, tuomarin, pelastajan ja Hänen kansansa pyhittäjän – selkeä käsittäminen olisi saavutettu. Muut uskonnot ovat ulkoisia ja koskevat sanoja ja tekoja. Niiden synnit ovat loukkauksia tai rikkomuksia, niiden korvaukset ovat aineellisia vastineita, niiden sovitukset ovat fyysisiä puhdistuksia, niiden ylösnousemus on perusteeton odotus, niiden tuomiossa ei ole armoa, niiden kuolemattomuus merkitsee pimeyttä ja tomua ja tuleva ilon elämä on korkeintaan harvoille ja suurille. Vanhan testamentin uskonto on pohjimmiltaan sisäinen. Se on mielen ja sydämen, rakkauden, ilon, luottamuksen, toivon ja pelastuksen uskonto yksin Jumalan armon kautta.

Kuinka selittää tämä uskonto? Sen on täytynyt tulla joko johtumalla, kehittymällä, tai ilmoituksen kautta. Profeettojen mukaan se tuli Jumalalta. Mikään muu alkuperäteoria ei voi ottaa huomioon sen ainutlaatuisuutta ja sen tuloksia, ylivertaisuutta ja sen vaikutusta. Profeetat ja heidän ideansa ovat näkyviä tosiasioita, joita kriitikkojen kaikki saivartelu ei voi kyseenalaistaa. Profeetat sanovat, että heidän ideansa olivat Jumalalta. Jos eivät, niin mistä? Se ei ole voinut tulla johtumalla; sillä yhdelläkään muulla kansakunnalla ei ollut samoja ideoita Jumalasta, luomisesta, synnistä ja lunastuksesta. Jos se tuli ilmoituksella, niin on tapahtunut suurin ihmeistä käsittäen kaiken muun. Sillä jos Jumala puhui profeettojen kautta, niin ajan ja olosuhteiden kahleet eivät voineet sitoa Hänen tahtonsa ilmoituksia. Hänen puolestaan puhuneet profeetat eivät puhuneet pelkästään oman aikansa ihmisinä, vaan kaikkien aikojen ihmisinä, kuten ihmiset, jotka olivat puhemiehiä Hänelle, joka tietää lopun alusta alkaen ja jolla on kaikki valta taivaassa ja maan päällä.

Nykyaikaisen kriittisen koulun kaanon, joka käsittelee profeettoja aikansa luomuksina, on antagonistinen tälle peruskäsitykselle profeettojen tehtävästä sellaisena, kuin profeetat sen itse ilmoittivat. He sanovat, että Jumala puhui heille ja he puhuivat Jumalan puolesta. Kriitikot sanovat, että he puhuivat ajan hengelle (Zeitgeist) ja että he olivat syntymänsä ajan ja paikan rajoittamia.

Mutta jos tämä kaikki oli heidän tietolähteensä, miten sitten tapahtui, että ei Teeban eikä Memphis’in oraakkeleilta, Babylonin temppeleistä, Delfoin pyhiltä alueilta eikä Rooman Sibylloilta ja auguureilta, vaan Midianin autiomaista, Tekoan lammastarhoista ja Sidkian tyrmistä ja vankien  matalista majoista Kebarin ja Eufratin rannoilla tulivat esiin nämä toivon ja pelastuksen ja kunnian  taianomaiset sanat synnin kiroamalle maailmalle saaden kaikkien kuulijoiden autiot sydämet riemuitsemaan ja kukkimaan kuin ruusu Jumalan suosion paisteessa Hänen läsnäolonsa elvyttävässä ilmapiirissä? Jumala kanssamme! Tämä on avain Vanhan testamentin salaperäisten kammioiden avaamiselle.

***

Robert Dick Wilson (1856-1930) oli seemiläisen filologian professori Princeton’in telogisessa seminaarissa, ennen kuin liberalismi valtasi tuon oppilaitoksen. Yllä oleva ote on hänen kirjastaan A Scientific Investigation of the Old Testament (Vanhan testamentin tieteellinen tutkimus), jonka on julkaissut Marshall Brothers, Ltd., Lontoo, vuonna 1926. Wilson oppi lukemaan neljän vuoden ikäisenä, ja kahdeksanvuotiaana hän oli lukenut muun muassa Rawlinson’in Ancient Monarchies (Muinaiset monarkiat). Hän valmistautui yliopistoon ranskan, saksan ja kreikan kielillä ja opetteli itse heprean. 25-vuotiaana hän pystyi lukemaan Uutta testamenttia yhdeksällä eri kielellä. Hän pystyi toistamaan ulkoa koko Uuden testamentista hepreankielisen käännöksen unohtamatta yhtään tavua ja pystyi tekemään saman suurilla osilla Vanhaa testamenttia. Hän hallitsi kaikki muinaiset kielet ja murteet, joita tarvitaan Raamatun eri käsikirjoitusten lukemiseen. Itse asiassa hän lopulta hallitsi 45 muinaista kieltä ja murretta. Hän omisti elämänsä Vanhan testamentin tutkimiseen kaikilla sen kielillä, sen arkeologiaan ja käännöksiin. Laajan tutkimustyönsä ansiosta hän oli tutkija, joka oli paljon paljon yläpuolella kaikkia Raamatun liberaaleja kriitikoita yhteensä ja hänen työnsä osoitti ilman epäilyn varjoakaan Vanhan testamentin luotettavuuden. Hän oli uskollinen puolustaja opille Pyhien kirjoitusten sanallisesta inspiraatiosta. Hän sanoi: ”45-vuotinen Raamatun tutkimiseni on johtanut minua koko ajan yhä vahvempaan uskoon, että Vanhassa testamentissa meillä on totuudenmukainen historiallinen selonteko Israelin kansan historiasta.” Ja: ”Voin vakuuttaa, että Vanhassa testamentissa ei ole sivua, jota koskien meillä täytyisi olla jotain epäiltävää.”

Ja kuitenkin laajasta oppineisuudestaan huolimatta hänen kuultiin sanovan oppilailleen: ”Nuoret miehet, tässä elämässä on paljon mysteerejä, enkä väitä ymmärtäväni monia vaikeasti selitettäviä asioita, mutta tänä aamuna voin kertoa teille täysin vakuuttuneena, että:

”Jeesus mua rakastaa,
Raamattu sen ilmoittaa.”

Bible Based Ministries
info@biblebasedministries.co.uk
http://www.biblebasedministries.co.uk
WORLDWIDE CONTACT FOR BIBLE BASED MINISTRIES:
Contending for the Faith Ministries
695 Kentons Run Ave Henderson, NV 89052 USA
BBMUSAorders@gmail.com

Read Full Post »

The Things We Leave Behind
By Pete Garcia 9.2.2019, suom. SK

Yksi suurimmista esteistä, joita ihmisillä on tulla kristityksi, on, että he luulevat kaiken hauskan loppuvan siihen, kuten liityttäessä papistoon, jossa heillä ei ole muuta odotettavaa, kuin selibaatti ja loputtomat saarnat. He näkevät vain kieltoja ”älä” eikä mitään siitä vapaudesta, joka löytyy Kristuksessa.

Uskontomme

Kirkot kaikkialla hedelmällisellä tasangolla ovat täynnä ”hurskaita” ihmisiä, joiden kasvojen halkeaisivat kahtia, jos he joskus yrittäisivät hymyillä. Tämä johtuu suurelta osin saarnaajista ja pastoreista, jotka kuumeisesti rakentavat aidan oppiensa ympärille pitämään laumansa sisällä vakuuttamalla seurakunnilleen, että heidän moraaliset perinteensä ovat ainoa tie Jeesuksen tykö, mutta se myös pitää tehokkaasti monet ulkona. Meidät pitäisi tuntea rakkaudesta (1. Joh. 3:11), ei kyvystämme olla uskonnollisia. Uskonto itsessään ja itsestään ei milloinkaan ole pelastanut KETÄÄN.

Rakastettavuutemme ei kuitenkaan vapauta meitä velvollisuudestamme olla erottamiskykyisiä. Jeesus kehotti opetuslapsiaan olemaan älykkäitä kuin käärmeet ja viattomia kuin kyyhkyset, kun menevät ulos susien keskelle (Matt. 10:16). Meillä voi olla erottamiskykyä vasta, kun olemme täytetyt Hengellä ja vietämme aikaa Hänen sanassaan. Nämä kaksi johtuvat henkilökohtaisesta suhteesta Jeesukseen Kristukseen. Suhde ei ole sama asia kuin uskonto. Uskonnot ovat ideologioita täynnä rituaaleja ja tekoja, jotka tuovat ihmisen (omasta mielestään) lähemmäksi jumalaansa yrityksessä tehdä itsensä arvokkaaksi kyseiselle jumalalle. Henkilökohtainen suhde maailmankaikkeuden Luojan kanssa korostaa kyvyttömyyttämme pelastaa itsemme, koska jos ymmärrämme, kuka Jumala on, niin tiedämme, ettemme milloinkaan yllä Hänen vanhurskauden malliinsa. Vain Jeesus voi tehdä meidät otollisiksi Jumalalle, kun hyväksymme Hänen ilmaisen pelastuksen tarjouksensa (Joh. 3:16).

Kokemuksemme

”Ihminen, jolla on ystävä, pitää oleman ystävällinen; sillä ystävä pitää lujemmin hänen kanssansa kuin veli” (Sananl. 18:24, Biblia 1776).

Menneet kokemukset auttavat muotoilemaan maailmankuvaamme ja toimivat kuin peräsimenä ratkaisuille, joita teemme tulevaisuudessa. Oikein käytettyinä ne voivat olla hyödyllisiä, mutta kukaan ei ole päässyt kovin pitkälle elämässä, jos on juuttunut elämään menneisyydessä. Jollakin on ehkä ollut huono kokemus seurakunnassa, tai ”kristittyjen” kanssa ja sanoutunut irti heistä ja heidän Jeesuksestaan lopullisesti.

Se voi olla äärimmäisen vaikea este voittaa, koska kukaan ei voi suostutella sinua toisiin ajatuksiin kokemustesi suhteen. Ehkä pappi käytti sinua hyväkseen, tai joku seurakunnasta petkutti sinulta kovalla työllä ansaittua rahaa. Voin lohduttaa sinua vain, että kaikki ihmiset ovat viallisia ja valitettavasti kristitytkin ovat ihmisiä.

Ajattele kuitenkin sitä, että Jeesus oli enemmän kuin vain ihminen – Hän oli myös täydellisesti Jumala. Hänen ei ollut pakko tulla maan päälle kuolemaan syntiemme tähden, mutta päätti tehdä sen johtuen äärettömästä rakkaudestaan meihin. Älä pahenna kärsimääsi vahinkoa hylkäämällä se ainoa täydellinen, pyhä, nuhteeton ihminen – johtuen jostakin vahingosta, jonka sinulle on aiheuttanut joku, joka väittää olevansa Hänen edustajansa. Usko ja luota Jumalaan ja anna Hänen lajitella pois paha siemen aidoista uskovista.

Älä tuomitse kristinuskoa ja Kristusta sen perusteella, että joku teki sinulle vääryyttä aikoinaan. Kristus voi olla ystävä veljeäkin uskollisempi. Hän ei milloinkaan petä sinua, eikä hylkää sinua. Jopa kun olet elämäsi syvimmässä laaksossa Hän rakastaa sinua, kun kukaan muu ei sitä tekisi.

Järkemme

”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti” (1. Kor. 2:14).

Nykyisessä modernissa maailmassa kristityksi tulemista on myös verrattu eräänlaiseen mielisairauteen. Kuin menisi entisajan hullujenhuoneeseen, jossa kyltti oven päällä toteaa pahaenteisesti: ”Ken tästä käy saa kaiken toivon heittää!” Uudestisyntyneeksi uskovaksi tuleminen on sopeutumista kaiken järjen hylkäämiseen, koska me uskomme Jumalaan, jota kukaan ei voi nähdä, mikä paljolti on totta, vaikka todistusaineisto Raamatun Jumalasta on musertava.

Uskottomalle Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on hullutus, koska se kieltää ihmiskunnan kyvyn vaatia mitään ansiota oman pelastuksemme hyväksi. Tämä tekee kristinuskosta ainutlaatuisen. KAIKKI muut uskonnot julistavat, että sinun täytyy TEHDÄ jotakin hyvittääksesi joku jumala tai kanssaihminen saavuttaaksesi Paratiisin, Taivaan, Nirvanan, Kolobin jne. Kristinuskon pelastus perustuu pelkästään yhteen asiaan, joka erottaa meidät jokaisesta muusta tämän planeetan elämänmuodosta ja se on meidän kykymme ajatella ja perustella. Meidän on vapaaehtoisesti tehtävä tuo päätös tulla Kristuksen tykö. Kun hylkäämme omat yrityksemme pelastaa itsemme ja sen sijaan riipumme kiinni Jeesuksessa Kristuksessa, niin silloin ja vasta silloin meillä voi olla rauha Jumalan kanssa Hänen Poikansa kautta.

Aineellisuuden halu

”Niin Jeesus katsoi häneen ja rakasti häntä ja sanoi hänelle: ’Yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaassa; ja tule ja seuraa minua’.” (Markus 10:21)

Huomaa tässä yhteydessä, että Jeesus ei ollut vielä mennyt ristille. Tuohon aikaan risti ei ollut vain julma kidutusväline, vaan juutalaisille se oli Jumalan kirouksen symboli (5. Moos. 21:23). Jeesus katsoi tähän nuoreen mieheen ja saattoi nähdä, että hänen varallisuutensa oli hänen turvapeittonsa. Hän oli ollut uskollinen käskyille (uskonto), mutta luotti enemmän maalliseen omaisuuteensa kuin Jumalaan. Siksi, kun Jeesus kehotti häntä myymään omaisuutensa, se tarkoitti, että hänen tuli kieltää tämä maailma. Ottamalla ristinsä hänen on kiellettävä itsensä, jopa terveytensä. Tämä ajattelutapa törmää liian moniin terveys-, rikkaus-, ja menestysevankeliumin liikkeessä, josta on tullut niin suosittu Amerikan seurakuntamaailmassa näinä päivinä.

Tämä maailma

”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21)

Kristityille, joilla on toinen jalka maailmassa. sanoisin: Muistakaa Lootin vaimoa! (1. Moos. 19:26). Me emme saa liikaa kiinnittyä tähän maailmaan, emmekä sen asioihin. Se, että niin moni kristitty on kiinnittynyt tähän maailmaan, on jälleen osittain tunnustuskunnallisten uskontojen vika. Kun seurakunta kieltäytyy opettamasta kaikkea Jumalan sanaa, sen on täytettävä tämä suuri profeetallinen tyhjiö jollakin ja tuo jokin tavallisesti keskittyy vain siihen, mikä on tässä ja nyt, eikä tuleviin asioihin.

Kun annat elämäsi Jeesukselle Kristukselle, sinusta tehdään uusi luomus (2. Kor. 5:17). Et ole enää vain tämän maailman asukas, vaan sinulla on uusi kansalaisuus taivaassa Jumalan kanssa. Sillä hetkellä, kun tulet kristityksi, alat elää iankaikkisuudessa. Ihminen voi toivoa elävänsä tässä elämässä korkeintaan noin 100 vuotta ja viimeiset vuosikymmenet voivat olla ruumiin kannalta vaikeita ja tavallisesti käy niin, että sinulla on oltava joku hoitamassa sinua.  Se on niin lyhyt aika, kun otat huomioon, että sillä hetkellä, kun kuolet, sinä tuijotat iankaikkisuuden kasvoja.

Johtopäätös

Jeesuksessa Kristuksessa on vapaus, jota maailma ei voi käsittää. Mikä on tuo vapaus? Se on siinä, ettei ole enää synnin kirouksen kuoleman ja tuomion alainen (Joh. 3:18). Se on vapauttavaa, koska kuolemantuomio ei enää riipu päämme yläpuolella.

Kun näemme, että vielä asumme tässä syntiin taipuvaisessa ruumiissa (lihan teltassa, 2. Kor. 5:1-5) ja edelleen elämme langenneessa maailmassa, joka on väliaikaisesti Saatanan valvonnassa, niin vielä lihassamme ollessamme meidän on ”ahkeroitava” (ajatustreeniä, think exercise) pelastuksemme pelolla ja vavistuksella.

Kristittyinä meidän on vielä seisottava Jeesuksen Kristuksen edessä tuomiolla, mutta se ei koske pelastumistamme. Seisomme Jeesuksen Kristuksen edessä Bema-tuomiolla (1. Kor. 3:9-15) koskien tässä elämässä Kristukselle tehtyjä asioita, joko hyviä tai pahoja. Onko se, mitä teimme Jeesukselle, tehty omien päämääriemme hyväksi, vai teimmekö sen Jumalan kunniaksi? Lepäämme varmoina siitä, että ikuinen kohtalomme on turvattu siinä voitossa, jonka Kristus hankki hyväksemme ristillä 2000 vuotta sitten, jolloin kaikki syntimme – menneet, nykyiset ja tulevat, pyyhittiin pois.

Kristuksessa me pääsemme sapatinlepoon (Hepr. 4:8-16) kykenemättöminä omilla yrityksillämme säilyttämään pelastustamme, mutta löydämme rauhan Hänen täydellisen sovittavan kuolemansa, hautaamisensa ja ylösnousemisensa kautta, rauhan niin tyydyttävän, että sitä ei voisi ostaa maailman kaikilla rahoilla. Kun päätät sallia Jumalan käyttää sinua, Hän tekee ihmeen kauttasi vaikuttaen kaikkiin ympärilläsi oleviin ja antaa sinulle elämän, joka on täynnä tarkoitusta ja mielekkyyttä, joka on kutsumuksesi arvoinen ja täynnä toivoa tulevasta elämästä. Paras elämämme ei ole tällä langenneella planeetalla; se on kirkastetuissa iankaikkisissa ruumiissamme, sitten kun hallitsemme Kristuksen kanssa. Joten heittäkäämme pois kaikki nämä merkityksettömät häiriötekijät, jotka joko estävät meitä tulemasta Kristuksen tykö, tai elämästä elämää, jota Hän on kutsunut meitä elämään.

Onko tämä maailma ollut sinua kohtaan niin hyvä, että sinun pitäisi lähteä harmitellen? Edessä on parempia asioita kuin mikään, mitä jätämme taaksemme. (C.S. Lewis)

 

Read Full Post »