Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘valtakunta nyt’

COMPETING NEW WORLD ORDERS – Part 3
By Jackie Alnor 10.2.2017, suom. SK

Edellisessä osassa Kilpailevat maailmanjärjestykset, osa 2 tarkasteltiin roomalaiskatolisuutta ja sen globaaleja päämääriä. Tässä osassa luodaan katsaus protestanttien ja evankelikaalien lopunaikojen odotuksiin.

Rekonstruktionistit ja Kingdom Now -liike

Aivan kuten 1980-luvun New Age -liike muuttui tämän päivän progressiivisiksi, tuon vuosikymmenen rekonstruktionistit ovat edelleen olemassa, mutta välttelevät otsikoita. Molempien uskomukset pysyvät koskemattomina. 2000-luvun rekot voidaan nähdä sellaisissa ryhmissä kuin Tea Party – poliittisissa aktivisteissa, jotka heiluttavat Amerikan lippua presidentti Trumpin yllä. Heillä on paremmat perustelut kuin muilla uskonnollisilla ryhmittymillä väittää olevansa hänen vaalivoittonsa salaisuus.

[Kristillinen rekonstruktionismi on lähinnä Yhdysvalloissa vaikuttava suuntaus, jonka mukaan valta yhteiskunnassa kuuluu kristityille ja että yhteiskunta tulee perustaa raamatulliselle laille. Kristityt on kutsuttu ottamaan valtaansa (dominion) koko maailma. Kyseessä on radikaali, kumouksellinen fundamentalismi, joka pyrkii valtaan enemmän tai vähemmän aggressiivisin keinoin. (Lähde)]

Kuten katolinen uskonpuolustaja totesi, protestanttinen näkemys lopunajoista on samanlainen kuin heidän omansa. Sekä katolinen kirkko että äitikirkosta lohjenneet kirkkokunnat ottavat eskatologiansa Augustinukselta, kirjan The City of God tekijältä. Molemmat kieltävät raamatullisen näkemyksen, että Jeesus palaa ja perustaa Jumalan Valtakunnan maan päälle 1000 vuodeksi halliten Jerusalemista – kun ”Uusi Jerusalem” laskeutuu taivaasta. Edelliset ovat amillennialisteja ja jälkimmäiset postmillennialisteja.

Hal Lindsey, kirjan Maa entinen suuri planeetta, tekijä, selittää eroa:

”Augustinuksen (354-425 jKr.), kuuluisan Hippon piispan aikaan, Origenesin tulkintasysteemi vallitsi kristillistä kenttää. Se oli kuitenkin Augustinus, joka systematisoi allegoriaan perustuvat opetukset yhtenäiseksi teologiaksi, joka tulisi vallitsemaan kirkkoa yli tuhat vuotta. Jopa uskonpuhdistajat jatkoivat pitäytymistä hänen useimpiin näkemyksiinsä, mukaan lukien hänen allegoriaan perustuva jalostamaton (unrefined) eskatologiansa. Roomalaiskatolinen kirkko (RKK)… pani alulle opetuksen, että he olivat Israelille kuvatun Valtakunnan perijä ja siksi heidän täytyy ottaa lopullinen valta yli tämän maailman poliittisten voimien.” (The Road to Holocaust, pp 9-10)

Katoliset amillennialistit eivät nähneet Kristuksen tulevaa hallintaa maan päällä; he näkivät Hänen toisen tulemuksensa merkitsevän historian loppua. Se tulisi olemaan yksi iso ylösnousemus kaikille koskaan eläneille, hyville ja pahoille yhdessä ja sitten viimeinen tuomio ja porukka menisi joko taivaaseen tai helvettiin.

Lindsey määrittelee postmillennialismin teoriana, joka ”olettaa, että Kristus tulee vasta, kun Hengen voimaannuttama seurakunta on perustanut Jumalan valtakunnan maan päällä asteittain alistamalla maailman ja ottamalla sen hallintaansa”. Sekä a- että postmillennialistit ”uskovat, että nykyinen aikakausi on Jumalan Valtakunta ja ymmärtävät sanan millennium vain symbolisessa merkityksessä. Tärkeä ero niiden välillä on, että postmillennialistit uskovat Jumalan Valtakunnan olevan, ei vain Kristuksen hengellinen hallinta uskovien sydämissä, vaan Kirkon todellinen hallinta yli koko yhteiskunnan tässä ajassa… he ovat siirtäneet seurakunnalle kaikki Israelin liitot ja lupaukset koskien globaalia teokraattista valtakuntaa ja siirtäneet niiden toteutumisen ajan aikaan ennen Kristuksen toista tulemusta ennemmin kuin aikaan toisen tulemuksen jälkeen.” (Ibid. Pp 28-29)

Sekä katoliset että päälinjan protestantit pitivät eskatologiaa hyllyllä satoja vuosia, kunnes syntyi uudelleen usko premillennialismiin – näkemykseen Kristuksen läheisestä paluusta – ja sillä oli lakipisteensä 1900-luvun puolivälissä. Vaikka tämä oli muinaisen kirkon näkemys seurakunnan kolmen ensimmäisen vuosisadan ajan, vanha kaarti näki sen uhkana omalle kirkon jäsenyydelleen. Itse asiassa monista tuli suorastaan vihamielisiä Hal Lindsey’n kaltaisille opettajille ym. Dallas’in teologisen seminaarin tutkijoille, jotka opettivat dispensationalistista näkemystä lopun ajoista.

Dispensationalismi näkee Ilmestyskirjan kirjana tulevista tapahtumista, kirjaimellisesti ymmärrettynä, silti tunnustaen sen symboliikan ja typologian käytön apokalyptisessä kielessään. Raamatun profeetallisten kirjojen, sekä Vanhan että Uuden testamentin ynnä Jeesuksen sanojen evankeliumeissa tutkimisesta tuli selkeä opetus kirjaimellisesta Kristuksen tuhatvuotisesta hallinnasta maan päällä, jota seuraa seitsenvuotinen Suureksi Ahdistukseksi kutsuttu vaivan aika, jossa paholainen Antikristuksen persoonassa valvoo globaalia maailmanhallitusta. Jumalan viha vuodatettaisiin hänen ja hänen seuraajiensa päälle tuona aikana, kunnes suurin osa elämästä maan päällä olisi tuhottu. Sitten Jeesus palaisi pyhiensä kanssa, jotka oli viety ruumiissaan taivaaseen seurakunnan tempauksessa ja paholainen sidottaisiin tuhanneksi vuodeksi vasta perustetun Jumalan maanpäällisen valtakunnan aikana.

Vastauksena tähän opetukseen päälinjan protestantit keksivät Ilmestyskirjan vaihtoehtoisen preterismiksi kutsutun tulkinnan, joka näkee apokalyptisten kirjojen tapahtumat allegorisina – raamatunhistorian menneitä tapahtumia kuvailevina. Preterismistä tuli lääke sellaiseen, jota he pitivät lopunaikojen kuumeena. Vaati jonkin verran todellista Raamatun vääntämistä heijastaa heidän haluamansa eskatologia Raamattuun, mutta he varmasti saivat sen kuulostamaan tieteelliseltä.

Rekonstruktionismin isoin nimi on tri. Rousas Rushdoony (1916-2001), presbyteeri saarnamies ja yli 30 kirjan tekijä. Hän perusti Chalcedon-säätiön. Hänen ylevä suunnitelmansa kristillistää moderni yhteiskunta on esitetty hänen kirjassaan Institutes of Biblical Law, julkaistu vuonna 1973. Hal Lindsey’n mukaan häntä avusti hänen vävynsä Gary North, joka palveli lehden The Journal of Christian Reconstruction toimittajana, kunnes nämä kaksi vuonna 1981 erosivat johtuen joistakin opillisista eroista.

Molemmat miehet katosivat näyttämöltä vuosisadan vaihteessa: toinen kuoli ja toisen maine meni, kun hän äänekkäästi mainosti tuon ajan hysteriaa, Y2K-pelkoa. Hän sai kristityt paniikkiin, että vuosisadan vaihtuessa uudenvuodenaattona 1999 keskellä yötä kaikki tietokoneet kaatuvat, koska päivämäärä ei enää ala numeroilla 1 ja 9. Tulisi sähkökatkoja, lentokoneita putoaisi taivaalta ja kaikki tietokoneita käyttävät nykyajan härvelit lakkaisivat toimimasta. Seuraisi planetaarinen kaaos.

North puhui premillennialisteista ”pessimillennialisteina”, koska näki heidät luusereina, joilla ei ole voittoisaa käsitystä tehtävästään. Hänen kumppaninsa, David Chilton, ilmaisi heidän dominionistisia haaveitaan:

”Raamattu antaa meille hallinnan eskatologian, voiton eskatologian. Tämä ei ole jotakin sokeaa ’kaikki onnistuu jotenkin’ -lajin optimismia. Se on vakaa, luottavainen, Raamattuun perustuva varmuus, että ennen Kristuksen toista tulemusta evankeliumi on voitokas koko maailmassa.’” (Quoted in Road to Holocaust, pg. 41)

North kutsuu uskollisen morsiamen uskonkäsityksiä ”eskapistiseksi uskonnoksi”. Hän selittää, mitä hän sillä tarkoittaa:

”Tämä on antikristillisen uskonnon toinen suuri perinne. Katsoen, että autonomisen vallan käyttö on ansa ja eksytys, eskapistisen uskonnon kannattajat ovat pyrkineet eristäytymään kulttuurista yleensä – vallan ylläpitämästä kulttuurista. He ovat paenneet maailmanlaajuisen hallinnan vastuita, tai jopa alueellisen hallinnan, toivossa, että Jumala vapauttaa heidät yleisestä hallintaliitosta… Perusajatus eskapistisen uskonnon taustalla on hallintaliiton kieltäminen… Tämä kilpaileva uskonto julistaa rauhaa, koska sillä on vain vähän kiinnostusta niihin systemaattisiin ponnistuksiin, joita aina vaaditaan instituutioiden puhdistamiseksi alkusoittona sosiaaliselle jälleenrakentamiselle (reconstruction). Lyhyesti, eskapistinen uskonto vaatii pakenemista maailmasta…” (North, Liberating Planet Earth: An Introduction to Biblical Blueprints, Dominion Press, 1987)

Raamatussa ei missään kutsuta seurakuntaa hallitsemaan maailmaa. Ainoa ihmiselle annettu hallinta on mainittu Genesiksessä, kun Jumala antoi Aadamille hallinnan eläimiin (1. Moos. 1:28). Hän ei milloinkaan antanut ihmiselle hallintaa toisiin ihmisiin jonkinlaisena hengellisenä valtuutena. Nämä ihmiset ovat niin eksyneitä. Sen sijaan, että kasvaisimme vallassa ja vaikutuksessa maailmassa Jeesus kertoi meille, että maailma tulisi vihaamaan meitä, aivan kuten se vihasi Häntä. Ja apostoli Johannes muistutti meitä siitä tosiasiasta: Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mikä maailmassa on. Jos joku maailmaa rakastaa, niin Isän rakkaus ei ole hänessä.” (1. Joh. 2:15)

Se, että North pilkkasi raamatullista kristinuskoa, saattoi hyvinkin olla syy siihen, että HERRA poisti hänet kaikesta vaikutusvallasta. Hänen jalkansa seisovat tukevasti tässä maailmassa, kuten voidaan sanoa kaikista rekonstruktioneista, mutta tosi uskova on taivaan kansalainen ja sieltä me odotamme Vapahtajaamme HERRAA Jeesusta Kristusta. Se ei ole eskapismia, vaan ”kerta kaikkiaan pyhille annettu usko.”

Valitettavasti North’in ja Rushdoony’n haaveet elävät ja voivat hyvin maaplaneetalla, vaikkakin eri etiketin alla. Eturintamassa on ryhmä nimeltä Herätyksen Koalitio (Coalition on Revival = COR), rekonstruktionistinen ryhmä, joka ajaa käsitystä, että seurakunnat toimien yhdessä voisivat määrätä Vanhan testamentin lait niin uskoville kuin uskomattomille. 30 vuotta sitten he tuottivat laajan dokumentin nimeltä A Manifesto for the Christian Church: Declaration and Covenant jota jaettiin moniin seurakuntiin ja parakirkollisiin järjestöihin, enimmäkseen reformoituihin (kalvinistisiin) ja protestanttisiin. Itse asiassa COR:in verkkosivusto on www.reformation.net, koska katolisen kirkon kesken jäänyt uskonpuhdistus (reformation) 16. vuosisadalla on heidän uskottavuuden merkkinsä.

Yksi manifestin päämääristä on saada koko kristikunta toimimaan yhdessä uuden teokratian saavuttamiseksi, he itse huipulla. He ajavat yhteyttä kaikkien kanssa ja kaavailevat nokkimisjärjestystä, johon kaikkien täytyy alistua. He tiivistävät sen sellaisessa, josta käyttävät nimeä ”Suunnitelma” (New Age -liike käyttää samaa sanaa), joka sanoo, että seurakunnalle (yleisnimi) täytyy opettaa: ”Strategian tarve yhteiskunnan rakenneuudistuksen saavuttamiseksi – kodissa ja lain, hallinnon, liike-elämän ja talouden, koulutuksen, median, taiteiden, tieteen ja lääketieteen jne. aloilla – että kaikki nämä alat voidaan tuoda Kristuksen herruuden alle ja toimimaan Raamatun periaatteiden mukaan.”

Yksi Manifestin pykälistä selvästi osoittaa vastustusta premillennialismia kohtaan, asennetta, jolla kaikki dominionistit löytävät yhteisen pohjan. Se ilmaisee sen näin:

”Olemme kiinnostuneet enemmän taivaasta, tulevaisuudesta ja pakenemisesta tästä maailmasta Kristuksen toisessa tulemuksessa, kuin Hänen morsiamensa valmistamisesta olemaan tahraton, kaunis, kunniakas ja mieluinen Hänelle, kun Hän tulee.”

”Me uskomme, että olisi strategisesti viisasta Jumalan tahdon toteutumisen kannalta maan päällä pyrkiä vaatimaan Amerikka takaisin ja palauttamaan se raamatullisen lain perustukselle, jolle se alun perin perustettiin. Uudelleen syntyneestä ja rakennetusta Amerikasta voitaisiin käynnistää lisääntynyt lähetystyöräjähdys ja kristillisvaikutteisen bisneksen, hallinnon, taiteen ja teknologian vienti.”

Kansallinen koordinoiva neuvosto (The National Coordinating Council), COR:in poliittinen käsi vuonna 1990, osoittaa, kuinka kauaskantoinen ja laaja rekojen johto on. Seuraavassa joitakin tunnetuimpia neuvostossa istuneita nimiä: Ted Baehr, Good News Communication, Cal Beisner, Prof. Covenant College, Harold O. J. Brown, Prof. Trinity Evangelical Seminary, Gary DeMar, American Vision, Duane Gish, Inst. For Creation Research, D. James Kennedy, Pastor Coral Ridge Presbyterian Church, Harold Lindsell, Editor Emeritus Christianity Today ja edustajia reformoiduista seminaareista ja protestanttisista kirkoista. Heillä oli jopa ”karismaattinen neuvosto”, jossa oli sellaisia arvohenkilöitä kuin: Jack Deere, Vineyard’iin kuuluva kirjailija, Vinson Synan, ekumeenisen kongressin sielu Pyhän Hengen megakonferensseilla, Rodman Williams, Regent -yliopiston professori, Karl Strader, Carpenters Home Church (joka käynnisti pyhän naurun riehan) ja nimiä, joilla on yhteyksiä Oral Roberts -yliopistoon ja YWAM:iin.

Jos katsot lehteä Christianity Today, voit nähdä katkelmia COR:lta kannesta kanteen.

COR:in suosittelemia kirjoja auttamaan seurakuntien johtajia mukaan ovat: Taking Our Cities for God (Kaupunkiemme valtaaminen Jumalalle), by John Dawson, Creation House, The Harvest (Sadonkorjuu), by Rick Joyner, MorningStar Publications, The Church Triumphant at the End of the Age (Seurakunta voittaa aikakauden lopussa), by Nate Krupp, Destiny Image Publishers; Winning the Battle for the Minds of Men (Voitto taistelussa ihmisten mielistä), by Dennis Peacocke, Alive and Free Publishing ja erilaisia kirjoja ja oppaita reformoiduilta kirjoittajilta. Syy karismaatikoiden kirjojen laittamiselle listalle on epäilemättä halu myydä hallintamandaatti heille. On valitettavaa COR:in kannalta, että he tekivät siitä niin hyvän homman, että ne, joita he yrittivät käännyttää, murtautuivat vapaiksi ja aloittivat omat Valtakunta Nyt -ponnistelunsa ilman reformoituja – plagioiden paljon teologiasta, jota rekot jo työstivät.

Karismaattinen vaihtoehto COR:ille on Uusi Apostoline Uskonpuhdistus (New Apostolic Reformation = NAR), jota johtaa miesten ja naisten ryhmä, joka väittää olevansa uudet profeetat ja apostolit (jotakin, joka saisi reformoidut kavahtamaan), jotka korvasivat Manifestin sellaisella, jota kutsuvat Seitsemän Vuoren Mandaatiksi (The Seven Mountain Mandate). Sillä on samat Valtakunta Nyt -päämäärät, mutta profeetallinen näky päälle kiinnitettynä – toinen kilpaileva UMJ New Agen innoittamille globalisteille, RKK:lle ja protestanttisille uudistajille. Myös heillä on suuria suunnitelmia presidentti Trump’ille.

Jatkuu artikkelissa Kilpailevat maailmanjärjestykset, osa 4

Read Full Post »

A Tale Of Two Kingdoms
By Sandy Simpson, 27.8.2011, suom. SK

Ole tarkkana niiden kanssa, jotka opettavat ”valtakunnasta”, joka ei ole sama, kuin mistä Raamattu opettaa.

Monissa seurakunnissa opetetaan tänä päivänä kahta valtakuntaa. Opetus toisesta valtakunnasta on laskussa, samalla kun toista mainostetaan joka puolella. Minä varoitan kristittyjä, että heidän täytyy tarkistaa, kuka käyttää sanaa ”valtakunta”; ”valtakuntaa” suosittelevat kirjat, joita ovat lukeneet ihmiset, joiden kanssa ovat hengailleet konferensseilla ja mitä he tarkoittavat ”valtakunnalla”.

Raamatullisten kristittyjen täytyy ymmärtää, että monet Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR), Esiintulevan Kirkon, seurakuntakasvun, uskonsanan ja muut liittyvät liikkeet toimivat paradigman muutoksen alaisina.

Sen vuoksi, kun he käyttävät sanaa ”valtakunta”, heillä ei ole sama raamatullinen käsitys tuosta sanasta, kuin mikä raamatullisilla kristityillä on. Joko tarkoituksella, tai Zeitgeist’in (ajan henki) vaikutuksesta, ”uuden rodun” paradigman muuttajat käyttävät sanaa ”valtakunta” houkutellakseen ihmisiä dominionistisen/sosiaalisen evankeliumin maailmankatsomukseen. He tietävät, että useimmat kristityt haluavat mielellään kuulla ”valtakunnasta”, joten he toimivat kuin puhuisivat heille uskon yhteydessä. Mutta niin ei ole.

Tämä on väärien opettajien ja kulttien vanha temppu. He määrittelevät uudelleen tietyt sanat, niin, että kun puhuvat raamatullisille kristityille, se kuulostaa, kuin olisivat samassa asiassa. Esimerkiksi New Age -kultti nimeltä ”Unity” teki tämän vuosia sitten monin kristillisin termein ja kykeni houkuttelemaan muutamia sillä perusteella. Kun heidät on houkuteltu sisään, niin sitten heidät vähitellen aivopestään pois entisestä noiden termien ymmärryksestään uuteen paradigmaan.

Ensimmäinen käsite on nimeltään ”Valtakunta Nyt” (Kingdom Now = KN). Toista kutsumme nimellä ”Valtakunta tulkoon” (Kingdom Come = KC): tulkoon sinun valtakuntasi; tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa” (Matt. 6:10). KN väittää, että tämä rukous koskee Valtakuntaa Nyt.

Raamatulliset kristityt ymmärtävät tämän viittaavan valtakuntaan, joka ensin perustetaan uudestisyntyneiden uskovien hengessä (Kol. 1:13) ja lopulta fyysisesti Kristuksen tuhatvuotisessa valtakunnassa Hänen palatessaan (1. Kor. 15:24), koska maan hallinta on nykyisin tilapäisesti annettu paholaiselle (Luuk. 4:5-8, Ef. 2:2).

Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa (1. Joh. 5:19).

KN-väki odottaa seurakunnan toteuttavan ”Herran rukouksen”, vaikka Jeesus ei viitannut seurakuntaan antaessaan tämän esimerkkirukouksen opetuslapsilleen. Tämä rukous tulee rukoilla Isä-Jumalalle, ei seurakunnalle. Jeesus puhui ensisijaisesti KC:sta, Jeesuksen Kristuksen fyysisestä tuhatvuotisesta valtakunnasta, kun Hän tulee jälleen, koska fyysisen valtakunnan perustaminen maan päälle on mahdotonta, koska se tällä hetkellä on vastoin Jumalan tahtoa.

KN-teologiaa on ollut jo kauan. Ne, jotka ovat levittäneet KN-teologiaa, edustavat koko joukkoa kirkkokuntia ja liikkeitä. Seuraavassa joitakin niistä, jotka opettavat KN:n jotakin muotoa (muutamat ovat kuolleet):

Ernest Angley, John Arnott, Rob Bell, Todd Bentley, John Bevere, Mike Bickle, Markus Bishop, Reinhard Bonnke, William Branham, Michael Brown, Juanita Bynum, Paul Cain, Tony Campolo, Morris Cerullo, Paul (David) Yonggi Cho, Randy Clarke, Kim Clement, Gerald Coates, Chuck Colson, Kenneth Copeland, Paul Crouch, John Crowder, Paul Cunningham, John Dawson, Joy Dawson, Jack Deere, Creflo Dollar, Jesse Duplantis, Colin Dye, Gene Edwards, Richard Foster, Francis Frangipane, Nicky Gumbel, Ted Haggard, Kenneth Hagin, Bill Hamon, Christian Harfouche, Jack Hayford, Ruth Heflin, Marilyn Hickey, Steve Hill, John Hinkle, Benny Hinn, David Hogan, Rodney Howard-Browne, Larry Huch, Bill Hybels/Willow Creek, Cindy Jacobs, T.D. Jakes, Bill Johnson, Tony Jones, Manasseh Jordan, Rick Joyner, John Kilpatrick, Dan Kimbal, Patricia King, Roberts Liardon, Bishop Eddie L. Long, Brennan Manning, Brian McLaren, Clarence McClendon, Joyce Meyer, Miles Munroe, Steve Munsey, Mike Murdock, George Otis, Jr., Joel Osteen, Doug Pagitt, Rod Parsley, Carlton Pearson, Chuck Pierce, Peter Popoff, Fred Price, Oral Roberts, Pat Robertson, Robert Schuller, R.W. Shambach, Gwen Shaw, Dutch Sheets, Ed Silvoso, Don Stewart, Karl Strader, Leonard Sweet, Chad Taylor, Tommy Tenney, Robert Tilton, Richard Twiss, C. Peter Wagner, Rick Warren, Paula White, Bruce Wilkinson, John Wimber, Ed Young, YWAM (Suomessa nimellä Missionuoret)

[Suomentajan lisäys: Lihavoinnilla korostetut nimet ovat sellaisia, jotka ovat Suomessakin varsin tunnettuja ja joiden haltijan vaikutus on ollut huomattava helluntailaiskarismaatisissa piireissä maassamme. Ei tarvitse ihmetellä, jos eksytys leviää!]

On monia muitakin.  Lue seuraavat Kingdom Now (KN) -liikettä koskevat artikkelit.

Dominion Theology by Gary Gilley
Kingdom Now Theology by Jan Markell
What Is The Gospel Of The Kingdom? by The Berean Call
Kingdom Triumphalism by Mike Oppenheimer

Seuraavassa KN:n ja KC:n välinen vertailutaulukko.

Valtakunta Nyt (KN) Valtakunta Tulkoon (KC)
Seurakunnan tulee ottaa haltuunsa maailman hallintosysteemit miehittämällä ne kristityillä. Seurakunnan tulee saarnata evankeliumia, opetuslapseuttaa jokaisen kansan uskovat, olla valo ja suola ja odottaa Jeesusta muuttamaan maailma, kun Hän palaa.
Seurakunta on Kristus maan päällä. Seurakunta ei ole Kristus, vaan Kristuksen ruumis, Jumalan lapset, morsian.
On oltava maailmanhallitus, jota restoraatiokristityt johtavat ja valvovat. Se vaatii universaalisen Kingdom Now -liikkeen. Ei ole mitään kristillistä hallintoa ennen kuin Jeesus Kristus palaa ja perustaa teokratiansa.
Sellaiset dominionistit, kuin Rick Warren, ovat sanoneet, että kristityt ”ratkaisevat” köyhyyden, sairauden, koulutuksen puutteen jne. ongelmat. Kristityt eivät koskaan tule ratkaisemaan näitä ongelmia, jotka versovat synnistä. Jeesus Kristus ”pelastaa planeetan” tullessaan. Siihen saakka meidän täytyy olla työssä, jonka Hän jätti meille ja johon kuuluu lähetyskäsky.
Vanhan Testamentin kohdat, jotka puhuvat siunauksesta, jona Israel on oleva kansoille, on riisuttu heiltä pois ja liitetty seurakuntaan. Vanhan Testamentin lupausten poisottaminen kontekstistaan ja niiden liittäminen seurakuntaan on se, mitä NAR, Uskonsana ym. väärät opetussysteemit ovat tehneet vuosikymmeniä. Tämä riistää juutalaisilta heidän perintönsä.
Usein vaikkakaan ei aina, KN-paradigma sisältää suoran tai epäsuoran väitteen, että Kristus ei palaa (tai ei voi palata) ennen kuin seurakunta saavuttaa totaalisen herruuden tavoitteen. Tämä poistaa toivon Kristuksen läheisestä paluusta.

Itse asiassa KN pilkkaa ajatusta tempauksesta, varsinkin Esiintulevan Kirkon johto. Tämä ottaa pois myös Jumalan kaikkivaltiuden.

KN perustuu postmillenniaaliseen malliin, jossa Kristus tulee takaisin puhdistettuun maailmaan. Postmillenniaalinen KN päätyy kieltämään monet lopunajan profetiat, koska he eivät usko, että on tuhatvuotinen valtakunta tulossa. Raamatulliset eskatologiset näkemykset ovat premillenniaalisia.
KN tahtoo kautta linjan yhteyttä saavuttaakseen tavoitteensa. Tämä yhteys ulottuu liberaaleihin luopiokirkkoihin, kultteihin, roomalaiskatoliseen kirkkoon ja on jopa alkamassa sisältää islamin. Yhteys suuren porukan luomiseksi ei ole raamatullista yhteyttä. Raamatullinen yhteys perustuu Hengen yhteyteen, kun ihminen on todella uudestisyntynyt ja pidetään koossa uskonyhteydellä (opin yhteys).
KN:ssa heidän pragmatisminsa on rakennettu Raamatun ulkopuolisille uusien apostolien profetioille ja direktiiveille. He uskovat, että ohjelmat ja suunnitelmat ovat tehokkaita ”valtakunnan” rakentamisessa. Valtakunta ei ole ihmisen kyvyn varassa, vaan Jumalan, joka perustaa hengellisen valtakuntansa uskovien sydämiin, jota seuraa Kristuksen paluu, joka perustaa fyysisen valtakunnan maan päälle.
KN edellyttää organisoitua kirkkosysteemiä, joka perustuu nykyajan perustaviin apostoleihin ja profeettoihin. KC edellyttää vain pitäytymistä Jeesuksen Kristuksen ja apostolien opetuksiin.
KN pyrkii korvaamaan roolin, joka Raamatun mukaan kuuluu yksin Jeesukselle Hänen valtakunnassaan. Siten se myös alentaa Jumalan suvereniteettia. Jeesus Kristus on perustamassa Todellista valtakuntaa sekä nyt hengellisesti, että toisen tulemuksensa jälkeen Daavidin valtaistuimelle täällä maan päällä.
Väärällä KN -opetuksella on monia juuria ajassa taaksepäin William Branham’iin, Myöhäissateeseen (Latter Rain), reformoituun teologiaan, Jumalan ilmestyslapsiin (Manifest Sons of God), uskonsanaan (Word of Faith) ja moniin muihin harhaoppisiin systeemeihin. KC:n juuret on juurrutettu kirjoitettuun Jumalan Sanaan.

KN ja KC sisältävät monia muitakin puolia, joita ei voitu sisällyttää yllä olevaan taulukkoon. Jos haluat enemmän tietoa, viittaamme jälleen edellä mainittuihin erinomaisiin artikkeleihin.

Pidä korvasi auki tekemään ero niiden välillä. jotka puhuvat ”valtakunnasta” ja sen, mitä he itse asiassa opettavat, onko se KN vai KC.

KN-opettajilla on monia argumentteja, joita he yrittävät käyttää saadakseen ihmiset vakuuttuneiksi kannastaan, mutta loppujen lopuksi kaikki nämä argumentit osoittautuvat joko täysin epäraamatullisiksi, tai he vääntävät Raamattua voidakseen yrittää todistaa väitteensä.

Eräs argumentti, jonka KN:n kannattajat esittävät, on, että meidän tulee olla valo ja suola, joten meidän täytyy kansoittaa (populate) jokainen elämän alue toteuttaaksemme KN/sosiaalisen evankeliumin. He sanovat, että kristittyjen täytyy vallata jokainen elämän alue – liikeyritykset, hallitus, kaikki johtoasemat jne. Tämä opetus ei kuitenkaan ainoastaan puutu Raamatusta, vaan ensimmäisen vuosisadan seurakunta Roomassa osoitti käytännössä, kuinka elää valona ja suolana langenneessa maailmassa. Seuraava on esimerkki siitä, kuinka ensimmäisen vuosisadan seurakunta oli valo ja suola omalle sukupolvelleen.

Tuon ajan roomalaiset olivat tulossa hyvin moraalittomiksi. Koska prostituutio ja huoruus lisääntyivät nopeasti Roomassa, siellä oli paljon ei-toivottuja raskauksia. Roomalaisille tuli käytännöksi viedä ei toivotut vauvansa ulos kallioille kaupungin ympärillä ja jättää ne sinne kuolemaan kuumaan auringonpaisteeseen. Mitä teki ensimmäisen vuosisadan seurakunta Roomassa? Yrittivätkö he saada hallituksen väkeä puolelleen? Yrittivätkö he miehittää hallitusta kristityillä? Protestoivatko he kaduilla ja järjestivät julkisia rukouskokouksia ”erottaakseen Neron”? Julistivatko he vapauttavansa maan tästä käytännöstä? Yrittivätkö he ”kaataa” Rooman hallituksen? Ei. He vain menivät ulos, hakivat vauvat pois kallioilta, veivät ne kotiinsa, hoitivat ne taas terveiksi ja pitivät niitä omina lapsinaan.

Sen sijaan, että pyrkisivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen moraalittomuuteen huipulta käsin, tosi kristityt käsittelevät ongelmaa pohjalta, koska se on ainoa ratkaisu, joka todella toimii. He elävät Kristuksen laissa, joka on rakkaus, osoittamalla sen käytännöllisellä tavalla siten saaden ihmiset huomaamaan, mikä tekee kristityt erilaisiksi. Lopulta evankeliumi on silloin osoitettu opetetuksi ja ihmiset pelastuvat.

Haluat ehkä lukea artikkelin A Response To ”An Urgent Message From Peter” kirj. Sandy Simpson, 20.8.2011, joka sisältää monia muita linkkejä ja lainauksia tästä aiheesta.

 

Read Full Post »

The neutralisation of the church in preparation for the coming antichrist

By Gregory R. Reid

Suomentanut Samuel Korhonen

Kirjoittajan huomautus:

Jotkut näistä varoituksista olivat ensimmäisen kerran artikkelissani ”The Trojan Horse”. Tämä artikkeli on päivitetty käsitykseni, joka perustuu nykyisiin olosuhteisiin (2007) evankelikaalisessa seurakunnassa läntisessä maailmassa Gregory Reid

Jeesus sanoi, että helvetin portit eivät voita seurakuntaa. Seurakunta ovat ne, jotka kokoontuvat yhteen Hänen nimessään tekemään Hänen tahtoaan ja levittämään Hänen evankeliumiaan. Ja se seurakunta ei todellakaan epäonnistu, mutta silloin sen täytyy merkitä, että suurin osa siitä, mitä näemme evankelikaalisissa, postmoderneissa, esiintulevissa uskonnollisissa piireissä, ei ole ”seurakunta”, vaan ennemmin uskonnon muoto, jolla on seurakunnan ulkoiset merkit, mutta ei sitä voimaa, eikä valtakirjaa, eikä arvovaltaa, joka tulee vain Jumalan Sanasta ja Pyhän Hengen voimasta.

Se on vain kadotetuista ihmisistä koostuva fyysinen kuori, jotka jostakin syystä on vedetty yhteen uskonnolliseen paikkaan ja uskonnollisiin ideoihin, mutta heitä ei ole vedetty täydelliseen antautumiseen Jeesukselle eikä alistumaan Hänen täydelliseen herruuteensa. He ovat niitä, joista Paavali puhuu, että heillä onjumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman” (2. Tim. 3:5).

Siksi Paavali kehottaakin meitä, ”Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa” (2. Kor. 13:5), koska on ilmeistä, että voidaan olla SEURAKUNNASSA olematta USKOSSA. Sitten hän antaa kriteerin: ”Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta.” Toisin sanoen, ellei Jeesus elä sinuSSA, et ole Hänen omansa. Sinun elämäsi täytyy kuulua Herralle Jeesukselle Kristukselle – kaikkineen.

Jeesuksen ”vastaanottaminen” (engl. accepting) on nykyajan keksintö. Keith Green’illä oli tapana huomauttaa, että Jeesuksella ei ole ongelmaa minä-kuvan suhteen, joten Hän ei tarvitse meidän ”hyväksymistämme” (engl. accept). Me tarvitsemme, että hän hyväksyy meidät ja Hän tekee sen, kun tulemme ristin luokse ja luovutamme ”vanhan elämämme” kuolemalle ja ”uuden elämämme” Hänelle.

Pelkään, että nykyajan seurakunta on suurimmaksi osaksi ryhmä mukavia ihmisiä, jotka ovat viehättyneet mukaviin ideoihin Jeesuksesta, perheestä ja seurakunnasta, mutta eivät koskaan ole olleet alttarilla, eivätkä huutaneet Hänen armoaan ja anteeksiantamusta synneistään, eivätkä luovuttaneet elämäänsä Hänen herruuteensa. Ja se, rakkaat ystävät, on sitä, mitä ”kristittynä” oleminen todella on.

Nykyajan seurakuntasekoitus koostuu monista ihmisistä, jotka on vedetty seurakunnan ideoihin ja ulkoisiin merkkeihin, mutta jotka eivät ole Herran Jeesuksen antautunutta omaisuutta, ynnä niistä, jotka OVAT antautuneet Jeesukselle jossakin vaiheessa, mutta ovat väsyneet hyvän tekemiseen ja lakanneet olemasta vartijoita ja ovat yksinkertaisesti sallineet kaikkien uusien muutosten ”seurakunnassa” tulla sisään tutkimatta niitä, vastustamatta niissä olevaa väärää ja asettumatta vastustamaan lisääntyvää okkulttisten New Age’n valheiden soluttautumista, koska he ovat….väsyneet.

Kolmantena on pieni ryhmä, jotka tietävät, mitä on tulossa ja joita marginalisoidaan, koska he nostavat varoitushuudon.

Jotta maailmanjärjestys/maailmanuskonto voisi onnistua ja valmistaa tien antikristuksen valtaannousulle, niin ensimmäinen ryhmä on tunnustettava ”seurakunnaksi”, toinen todellisten uskovien ryhmä täytyy neutralisoida, nukuttaa tai väsyttää liian heikoksi taistelemaan ja kolmas täytyy marginalisoida, kritisoida, pilkata ja hylätä, niin että he eivät enää kuulu esiintulevaan ”seurakuntaan”, vaan heidän katsotaan olevan hylkiöitä, eksteemistejä ja kummajaisia.

Tämä tehdään seuraavasti:

1. He muuttavat seurakunnan sanaston

Paljolti kuin Orwellilaisessa hengellisessä painajaisessa seurakunnan ”antiikkinen ja vieraannuttava” kieli korvataan kokonaan uudella iskulauseiden sanakirjalla, viehkeillä ja sointuvilla tyhjänpäiväisyyksillä, vinkeillä ja lausahduksilla, kuten myös new-age-ystävällisillä ja -vaihtokelpoisilla sanoilla ja lauseilla. Kelpaamattomia ovat sanat ”synti, parannus, Jeesuksen toinen tulemus, ahdistus, taivas, ikuinen elämä, tuomio, risti, Jeesuksen veri, kärsimys, nuhteleminen, Herra Jeesus”.

Sen sijaan uusi sanasto on lauma-ajattelun messu, sopulimaisia seuraavia moderneja sanoja ja sanontoja, joiden tarkoitus on aivopestä ja saada meidät kaikki ”samalle sivulle” (käyttääkseni erästä uuspuheen sanontaa) sisältäen nämä heikot ja voimattomat korvikkeet ”tuolle vanhan ajan uskonnon” puheelle: paradigman muutos, esiintuleva, valaistus, transformaatio (= muutos), etsijäystävällinen, vuoropuheleminen, pyhät heimot (= kultit, noidat, pakanat, saatanistit), Jeesus johtajana ja ohjaajana (ei Herrana), valtakunta nyt, valtakunta tulkoon, kuten ylhäällä niin alhaalla (as above so below = okkulttinen termi, suom. huom.), maailman muuttajat, unelman etsijät (dream seekers), vision casting (näyn valaminen), suunnan tai ajattelutavan muuttaminen (katumisen asemesta), keskittyminen (centering), kontemplatiivinen (mietiskelevä) rukous, unelman pyydystäjät (dream catchers), uudistus (reformation) jne.

Kun kaikki ne sanat, jotka aina ovat määritelleet ja vahvistaneet evankeliumin, ei vain sanoina vaan voimana, on eliminoitu, niin silloin tämä uusi sanasto tulee ikäänkuin poissulkevaksi kieleksi, joka saa ”vanhan puhujat” näyttämään vanhentuneilta (outdated), ”valaistumattomilta” ja pysähtyneiltä hengellisiltä entisajan reliikeiltä vähemmän ”transformoidulta” ajalta.

Koska New Age’n sanakirja on malli kaikelle uudelle esiintulevalle ”seurakuntapuheelle”, niin kaikki uudet ”esiintulevat” (emergents) todellakin ovat ”samalla sivulla” – suoraan Saatanan käsikirjasta ”seurakunnan” absorboimiseksi ja neutralisoimiseksi. Se tekee tuosta seurakunnasta yhtä voimattoman kuin hampaaton puudeli.

2. He suolistavat Jumalan Sanan voiman

Tätä ollaan tekemässä monilla hyvin harkituilla keinoilla. Ensiksi, he ovat kyllästämässä kristilliset markkinat uusilla raamatunkäännöksillä, joista useimmat perustuvat väärään tekstiin, jota on vuosisatojen ajan pidetty virheellisenä, jonka sitten kaksi englantilaista spiritualistia (viite 1) (Westcott & Hort – tarkista käännöksesi ja voit nähdä siinä heidän nimensä) työstivät uudelleen ja se on ollut teksti, jota on ajettu siksi tekstiksi, johon melkein KAIKKI uudet raamatunkäännökset perustuvat NIV:istä New Century:iin. Sitten he heittävät sekaan valtavat määrät Raamatun ”translitterointeja”, jotka eivät ole käännöksiä, vaan vain henkilön idea siitä, mitä hän luulee sen tarkoittavan, kuten The Message (Sanoma). Kun kerran luotettavasta KJV-käännöksestä tulee reliikki, joka ei ole tervetullut ”esiintulevassa kirkossa”, niin Saatana iloitsee nähdessään hämmentyneen katseen ihmisten kasvoilla, kun yhtä jaetta näytetään powerpointilla ja kymmenellä ihmisellä on kymmenen erilaista käännöstä, jotka eivät ole lähelläkään videotykillä näytettyä – ja he päättelevät hiljaa: ”Tämä on hämmentävää. Minä kyllä lopetan oman lukemiseni.” Tämän vuoksi niin harvat lapset koskaan tulevat seurakuntaan Raamattu mukanaan ja vain luottavat siihen, että mitä tahansa videokankaalta näytetään, on ok.

Koska sadat viittaukset Jeesuksen herruuteen, ristiin, syntiin ja Jeesuksen vereen on rutiininomaisesti (ja useinkin sattumanvaraisesti perustuen translitteroijan näkemykseen) poistettu, niin kohta Jumalan Sanan voima ja arvovalta otetaan pois seurakunnasta ja jätetään vain niille harvoille, jotka uskaltavat todella uskoa sen olevan Jumalan täydellinen Sana. Tämä uusi ”seurakunta” ja uusi ”nuorison paradigma” tulee olemaan sellainen, joka käyttää Raamattua vain ”hyödyllisenä oppaana”. Lapsia ei enää kehoteta ”osoittautumaan Jumalalle semmoiseksi, joka koetukset kestää” (2. Tim. 2:15), vaan sen sijaan syötetään ”kokemusta” tärkeämpänä kuin Raamattua. Saarnaamisen ja opettamisen voimaa – ja tärkeyttä – vähätellään ja jopa pilkataan. Tämä ”kokemuksen” etsiminen tulee olemaan portti massiiviseen petokseen, koska yksi kokemus avaa tien uudelle. Niitä, jotka haastavat kokemukset, jos ne eivät ole sanan linjoilla, kutsutaan Raamatulla takojiksi, ekstreemisteiksi, fariseuksiksi ja Pyhän Hengen rajoittajiksi.

Kun vanhemmat ja seurakunnan johtajat lakkaavat pitämästä tärkeimpänä Jumalan Sanaa, niin lapsetkaan eivät enää ota sitä vakavasti. Kehotuksesta ”hiljaiseen hetkeen” tulee vähän enemmän kuin Raamatun puraisu (scripture bite) ”kontemplatiivisten” toimien, ”henkäysrukousten” ja muiden hinduvetoisten temppujen kanssa. Raamattu tulee merkityksettömäksi tai enintään mukavaksi oppaaksi parempaan elämään.

Kuinka kaukana tämä onkaan siitä pyhästä Jumalan Sanasta, joka vuosisatojen aikana on maksanut MILJOONILLE uskoville heidän HENKENSÄ siksi, että he omistivat siitä vain OSANKIN!

On vaikea uskoa, että tulee päivä, jolloin käsitys Jeesuksesta, kuka Hän oli ja on, on niin uudelleenmääritelty ja muutettu, että ”rauhan mies” tulee ja monet ’esiintulevan’ kirkon uskovat sanovat: ”Me käsitimme sen väärin! Hän on tullut takaisin, mutta ei ihan niin kuin luulimme! Hän on tullut takaisin ihmisenä ja hänellä on rakkaus ja ihmeet ja voima todistaa se!” Ja siten petos on oleva täydellinen.

Sen jälkeen, kun riittävä määrä uusia raamatunkäännöksiä on täyttänyt seurakunnan, niin että samalla, kun me kaikki olemme ”samalla sivulla”, KUKAAN ei ole oikealla sivulla, koska sivut ja sanat ovat niin erilaisia ja kun riittävästi ”inklusiivista” kieltä on pantu uusiin Raamattuihin korvaamaan vanhaa, niin sitten tulee ”new age’n” versio, jonka jopa hindut, buddhistit, wiccalaiset ja pakanat voivat hyväksyä. Ja minä uskon, että se on jo tätä kirjoittaessani tekeillä. Silloin, kun sitä julkaistaan ja ylistetään inklusiivisena kaikkien aikojen lopullisena Raamattuna, niin ne, jotka puolustavat Jumalan Sanan puhtautta ja arvovaltaa, tulevat olemaan niin pilkattuja ja hyljättyjä, että he ovat näille uusille ”new age -uskoville” vain vitsi ja ärtymyksen aihe.

3. Heidän täytyy tuoda seurakunta pakanuuteen synkretismin kautta

Tämä on jopa nyt käynnissä oleva ohjelma, jossa me vähitellen ”madallamme totuuden kynnystä” antaaksemme seurakunnattomien (unchurched) ihmisten päästä sisälle – ei Jumalan valtakuntaan – vaan tähän uuteen seurakuntaan.

Tässä seurakunnassa ei puhuta okkultismista eikä okkulttisista harjoituksista ”pahana”, ei muista uskonnoista pahana, ei Jeesuksesta AINOANA tienä. Se tulee olemaan seurakunta, joka painottaa positiivista ja poistaa negatiivisen ja se tulee kasvamaan eksponentiaalisesti, koska noidat, okkultistit, homot, radikaalit feministit, sosialistit, huorintekijät ja pedofiilit tiedostavat, että tämä on seurakunta, joka ei esitä mitään kysymyksiä, ei aseta mitään mallia, eikä vaadi katumusta. Uusi viiri: ”Tule sellaisena kuin olet”, ei koskaan tule saamaan lisäystä: ”Mene äläkä enää syntiä tee.” Siellä ei ole mukavuuden puutetta, ei haastetta, ei tuomitsemista. Tämä seurakunta on oleva suuri teoissa ja siitä tulee täydellinen ”malli” maailmanjärjestykselle, joka pakottaa ihmiset ”parantamaan maailman” ennemmin kuin valmistautumaan Kristuksen paluuta varten. Se on oleva sosialistinen klubi, joka suutelee buddhistipapin poskea, kun he vajoavat ikuiseen helvettiin, ottaa saarnapöntössä, kädestä homo pastoria  joka menee ja kihlaa nuo samat kädet vastenmielisessä ja kielletyssä perversiossa ja he kutsuvat häntä ”hurskaaksi” ja siten täyttävät Babylonin porton rienauksen ja uudelleen perustavat Baalin profeetat ja homoseksuaaliset prostituoidut Jumalan huoneeseen.

Kun seurakuntaa viedään pois odottamasta ”tempausta” ja kohti sosialistista tekoihin suuntautunutta uskontoa, joka tulee ottamaan yhteiskunnallisten ohjelmien paikan, niin se tulee siirtymään täsmälleen siihen asemaan, johon ne, jotka valvovat lusiferistista ohjelmaa, sen tarkoittivat. He eivät kuitenkaan tahdo eliminoida evankelikaalista seurakuntaa, vaan neutralisoida, valita kumppaniksi ja absorboida sen. Sillä tämä lusiferistinen järjestys ei halua tuhota maailmaa, vaan tehdä siitä TÄYDELLISEN – vapaan taudeista, vapaan köyhyydestä, vapaan sodasta – yksin Lusifer jumalana, eikä Jeesus kaiken Herrana. Esiintulevan kirkon kannalta liike tulla työnnetyksi kohti ”maailman korjaamista” ja olla vastustamattomasti sekaantunut yhteiskunnallisiin ja poliittisiin rientoihin on kaikki osa suunnitelmaa.

4. Valheelliset merkit ja ihmeet ovat tulleet

Kun totuuden muuri on revitty alas ja ”uusi totuuden ymmärtämisen ja tulkitsemisen muuri” on pystytetty polttamattomalla laastilla, niin minä näen valtavan halkeaman eli aukon seurakunnan peräseinässä. Tämän seurakunnnan keskellä on oleva tuskaa tuntevia sieluja, jotka kaipaavat Jumalan yliluonnollista voimaa – kuten meidän kaikkien pitäisi. Mutta siellä on valtava joukko niitä, jotka EIVÄT ole harjoitettuja Jumalan Sanassa erottamaan totuutta harhasta. Heille ei ole opetettu, eivätkä he sitä harjoita, kuinka ”koetella henget, ovatko ne Jumalasta” (1. Joh. 4:1). He etsivät kokemusta Jumalan kanssa (kuten meidän pitäisi!), mutta totuuden rajaa ei ole vahvistettu vuosien sitoutumisella kirjoitettuun, oksastettuun Sanaan, joten se  ei ole siellä varjelemassa heitä. Tämä väistämättä tarjoaa hengellisen halkeaman, joka sallii yliluonnollisten tapahtumien pisaroimisen, sitten virran, sitten tulvan täyttää tämän uuden seurakunnan. Olen murheellinen ja epäröin sanoa, mutta minä uskon, että paljon tästä on jo tapahtunut uuden ns. ”profeetallisen” liikkeen kautta. Halkeama on jo ammottava aukko ja tulva on alkanut (Tätä saamme todistaa Suomessakin ainakin TV7:n ohjelmassa ”Yliluonnollista”. Suom. huom.)

Kuulkaa nyt minua – olin hengellisesti kasvatettu helluntailainen, minä uskon kaikkiin Pyhän Hengen lahjoihin ja ilmiöihin ja minä uskon, että tarvitsemme niitä nyt enemmän kuin koskaan historiassa. Minä olen sekä esirukoilija että vartija. Minä uskon, minä uskon, MINÄ USKON! – KOKO Jumalan Pyhän Hengen ihmeitätekevään voimaan! Ja minä KAIPAAN sitä kaikkea.

Minä olen kuitenkin myös entinen okkultisti ja olen taistellut noita voimia vastaan koko ikäni. Ja voin kertoa teille Jumalan edessä, että Saatana osaa matkia sitä KAIKKEA. Olen kuullut kielilläpuhumista ja profetoimista ja kuullut evankeliumivirsiä ja kuoroja spiritualistiseurakunnassa. Olen nähnyt demonisia parantumisia ja valheellisia merkkejä ja ihmeitä, jotka saisivat hiuksenne nousemaan pystyyn.

Ja minä kerron teille, että niin paljon kuin näenkin profeetallisuuden tarpeellisuuden ja uskon, että aito on Jumalasta, niin minä näen, että suuri osa siitä on toisesta lähteestä. On niin paljon arvaamista, spekuloimista, taitavaa sanailua, jota ei koetella. Raamattu ei voisi sanoa selvemmin: ”Älkää jokaista henkeä uskoko” (1. Joh. 4:1). Olen huolestunut, koska sukupolvi, joka on kasvatettu ja totutettu ja okkultismiin median ja kirjojen kautta, ei osaa luonnostaan erottaa toisistaan okkulttista toimintaa ja aitoa Pyhän Hengen ilmenemistä!

Ovi on avattu ”tyydyttämään” ”yliluonnollisen etsijät”, jotka eivät erota, koska heitä ei ole opetettu, kuinka ”koetella henget”. Heitä ei käsketä koettelemaan henkiä, etteivät he ”epäilisi Jumalaa” ja ”rajoittaisi Henkeä”. Tämä halkeama totuudessa antaa tietä ”valheellisille merkeille ja ihmeille”, ”pyhitetylle” henkien manaamiselle eli nekromantialle (sitä jo tapahtuu), tyhjänpäiväisille ihmeille (mitä tarkoitusta kultapöly palvelee?) ja suoralle ”profetialle” valhehengiltä. ”Kaikelle avoin” seurakunta on joutumassa kaiken saaliiksi.

Minä uskon Jumalan todelliseen voimaan ja yliluonnollisiin ihmeisiin enemmän nyt kuin koskaan olen uskonut. Siitä syystä annan tämän varoituksen. KAIKKI, MIKÄ KIILTÄÄ, EI OLE JUMALA! Koetelkaa se kaikki!

Viimeinen askel: Poistakaa apokalyptinen

Mikään New Age’n ohjelmassa eikä maailmanuskonnossa voi onnistua, ellei poisteta suurinta estettä evankelikaalisesta seurakunnasta sellaisena kuin se nyt seisoo, nimittäin Herran Jeesuksen Kristuksen paluu pilvissä, tuleva ahdistus ja kaiken loppu.

Ahdistus, vaino, ilmestys, toinen tulemus, tempaus, kaikki täytyy eliminoida ”esiintulevan kirkon” sanastosta, saarnasta ja opetuksesta, jos he aikovat onnistua evankelikaalisen seurakunnan viettelemisessä. Ja olemme jo nyt melkein siinä pisteessä. Juuri tänä aamuna luin nämä pelottavat sanat eräästä ”profeetallisesta” konferenssista: ”Meidän täytyy lopettaa harhainen luulottelu pakenemisesta tempauksella. Tehkäämme siitä parannus! Seurakunta on VUOKRALLA asumisen kannalla, mutta Jumala haluaa haluaa omistaa koko asian (maan)!”

Tässä me näemme tämän uuden ajattelun villakoiranytimen: ”Valtakunta nyt”, ”valtakunta on teissä ja keskuudessanne”, ”tapahtukoon Sinun tahtosi maan päällä … nyt”-sanoman. Tunnustan, että Jeesus todella puhui ”nykyisestä” (evankeliumin) valtakunnasta, josta Hän sanoi, ettei se tule ”julkisesti” ja joka on ”keskuudessamme” (s.o. sydämissämme (teissä) ja keskellämme) – vrt. Luukas 17:21. Kuitenkin Hän puhui myös tulevasta ”valtakunnan tulemisesta”, jonka ajan ja paikan tietäminen ei kuulu meille, vrt. Apt. 1:6-7. ”Valtakunta nyt” on oksymoron jopa niille, jota sitä kannattavat, sillä he sanovat, että me ”seurakunta” tuomme valtakunnan, joten he tunnustavat, että se tapahtuu tulevaisuudessa. He ovat tietysti väärässä, koska Raamattu sanoo, että Kristus tuo palatessaan valtakunnan. Harha sisältää lähes aina jonkin verran totuutta – kun totuus viedään äärimmäisyyksiin, siitä tulee aina harhaa.

Ja se tulee lähettämään valtaisan joukon sinisilmäisiä ja erottamiskyvyttömiä uskovia luulottelun ansaan, että he muka tulisivat hallitsemaan maan päällä, mutta sen sijaan he kohtaavatkin uskovien vangitsemisen ja vainon, jonka kaltaista maailma ei koskaan ole nähnyt. Tätä en ole sanonut minä, vaan Jeesus. Lue Matteuksen luku 24.

Uuden Testamentin perinpohjainen ja rehellinen lukeminen tekee ylenmäärin selväksi, että Hän tulee takaisin pilvissä ja että seurakunnan tulee odottaa Hänen Tulemustaan – kirjaimellisesti ”rakastaa Hänen ilmestymistään” (2. Tim. 4:8). Viimeisiä päiviä koskevat profetian sanat ovat ylenpalttiset ja lukuisat.

Miksi on sitten niin, että tälle sukupolvelle tämä kaikki on täysin outoa? Milloin viimeksi kuulit sanoman Jeesuksen tulemuksesta, tai viimeisten päivien tapahtumista, tai valmistautumisesta?

Pelkään, että mitä tahansa hyvää ”Left Behind”-kirjat (viite 2) saivatkin aikaan, niin vahinko voi olla vielä suurempi, koska nyt se kaikki on tarua – pelkkiä tarinoita, tai jopa fantasiaa.

Jotta tulevan antikristuksen ohjelma onnistuisi, hänellä täytyy olla seurakunta, joka sanoo:”Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.” (2. Piet. 3:4).

Emmekö ole jo siinä? Eikö ne, jotka saarnaavat Jeesuksen pikaista paluuta, jotka varoittavat tulevasta ahdistuksesta ja tuomiosta, olekin luokiteltu ja hyljätty ”tuomiopäivän saarnaajina”, ihmisinä, joita tulee nauraa ja pilkata, tai vähintäänkin, ovatko ihmiset lempeästi kääntäneet silmänsä heihin huvittuneina ja säälien?

Tarkkaile sitä, että ”esiintuleva kirkko” nopeasti uudelleen määrittelee, selittää pois ja muuttaa kaikkien niiden kirjoitusten merkityksen, jotka koskevat profetiaa ja viimeisiä päiviä. Ja koska suurin osa uuden ”seurakunnan” väkeä ei itse lue oikeaa Raamattua, niin kysymystä harvoin edes tiedostetaan.

Sen sijaan, että olisivat pyhiinvaeltajia ja muukalaisia, joiden koti on taivaassa, jotka uskovat, että ”olla Kristuksen kanssa olisi monin verroin parempi” (Fil. 1:23), jotka tietävät, että valtakunta on näkymätön ja jotka tietävät, ettemme ole täällä ”parantamassa maailmaa”, vaan kutsumassa jokaista ihmistä parannukseen, tästä uudesta seurakunnasta tulee vähän enemmän kuin sosiaaliaputoimisto tälle tulevalle antikristuksen maailmanjärjestelmälle ja se antaa heille väärän uskonnollisen tunteen ”tarkoituksesta” ja ”päämäärästä” ja ”hyvien tekojen tekemisestä”, kun he kadottavat oikean valtuutuksensa: saarnata Jeesuksen tulista evankeliumia, koska tietävät, että ”kaiken loppu on lähellä” (1. Piet. 4:7).

On vaikea uskoa, että tulee päivä, jolloin käsitys siitä, kuka Jeesus oli ja on, tulee olemaan niin vääristetty, että ”rauhan mies” tulee ja monet näistä ”esiintulevan” seurakunnan uskovista sanovat: ”Me käsitimme sen väärin! Hän on tullut takaisin, vaan ei ihan niin kuin luulimme! Hän on tullut takaisin ihmisenä ja hänellä on rakkaus ja ihmeet ja voima osoittaa se!” Ja siten petos – ja tie – asioiden lopulle – on oleva täydellinen ja valmis aloittamaan lopullisen lähtölaskennan.

En pysty lopettamaan tätä positiiviseen huomautukseen, etten vähentäisi sen vakavuutta, mitä olen kirjoittanut ja osoittanut.

Haluan vain sanoa niille, joilla on korvat kuulla, että säilyttäkää asemanne; olkaa vahvoja; käyttäytykää kuin elävän Jumalan miehet ja naiset; pukeutukaa koko sota-asuunne, valvokaa ja kilvoitelkaa vakavasti sen uskon puolesta, joka teille annettiin; pitäkää laukkunne pakattuna ja pitäkää vain kevyesti kiinni käsissänne olevasta; saarnatkaa tinkimätöntä sanaa, joka saa ihmiset hikoilemaan, vihastumaan ja lähtemään pois, tai sitten katumaan ja itkemään ja pelastumaan; älkää sovitelko; valmistautukaa vaikeisiin aikoihin ja nostakaa katseenne ja ILOITKAA, koska teidän lunastuksenne lähestyy!

Miehittäkää etulinjan asemat! Pidä linjat. Ole soturi. Älä peräydy. Seiso lujana totuudessa ja helvetin portit EIVÄT VOITA niitä, jotka seisovat ja taistelevat loppuun asti!

Viitteet:

1. Molemmat uskoivat olevan mahdollista kommunikoida kuolleiden kanssa ja tekivät monia yrityksiä tehdä juuri sitä organisoimansa yhteisön kautta, jolle antoivat nimen ”The Ghostly Guild” (Aavekilta) http://www.chick.com/reading/books/158/158_44.asp

2. Tämä on viittaus suosittuun Tim LaHaye’n ja Jerry B. Jenkins’in kirjasarjaan, jotka suomeksi on julkaissut Aikamedia Oy – ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Left_Behind

Read Full Post »