Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘valvominen’

The Rapture Will Occur Before The Tribulation
By Daniel Payne, 11.8.2019, suom. SK

Sukupolvien ajan todelliset uskovat – hengestä uudestisyntyneet – ovat odottaneet Vapahtajan ilmestyvän yhtäkkiä pilvissä heidän yläpuolellaan ja vapauttavan heidät maallisista koettelemuksista.

Monia näistä valppaista uskovista on pilkattu kärsivällisyydestään ja toivostaan Herran Jeesuksen Kristuksen läheiseen paluuseen. Väärät opettajat, jotka joko eivät ymmärrä Jumalan sanaa, tai kieltävät sen, ovat johtaneet hyökkäystä ennen ahdistusta tapahtuvaa tempausta vastaan.

Kuinka voi kukaan – luettuaan ja uskottuaan Jumalan Sanan – päätellä, että tempaus tapahtuu ahdistuksen vihan ja kauhujen jälkeen, eikä aikaisemmin?

Jumalan Sanahan kertoo tapahtumien järjestyksen päivänselvästi:

Ensin…

“…sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:17).

Sitten – vain kaksi jaetta myöhemmin:

“…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: ‘Nyt on rauha, ei hätää mitään’, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. (1. Tess. 5:2-3).

Tempaus: (1. Tess. 4:17) ennen ahdistusta: (1. Tess. 5:2-3).

Siis ensin ”meidät temmataan ylös yhdessä – pilvissä”. Sitten yhtäkkiä ”turmio tulee heille” – ei meille.

Jakeessa 4 Paavali oli juuri paljastanut tempauksen tessalonikalaisille. Sitten vain kaksi jaetta myöhemmin hän vastaa ilmeiseen kysymykseen, milloin tempaus tapahtuisi:

Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa” (1. Tess. 5:1).

On selvää, että tempaus tapahtuu ennen kaikkea ahdistuksen (Herran päivän) hävitystä, muutoinhan Paavali ei olisi keskittynyt siihen tosiasiaan, että Herran päivä saapuu kuin varas yöllä.

Paavali yhdisti tempauksen ajankohdan Herran päivän saapumiseen.

Mitä merkitystä olisi Herran päivän äkillisellä saapumisella, jos tempaus tapahtuisi sen lopussa? Muista, että Paavali oli vielä tempausaiheessa sanoessaan, että Herran päivä saapuu yhtäkkiä ja odottamatta kuin varas niille, jotka eivät ole valmiita.

Jos tempaus tapahtuisi ahdistuksen lopussa, niin Paavali olisi puhunut tapahtumista, jotka tapahtuvat silloin (kosmisista merkeistä jne.).

Hän sanoi, että valmiiden ja valvovien – todellisten uskovien – ei tarvitse olla huolissaan Herran päivän hävityksen saapumisesta. Meidän ei tarvitse huolestua ahdistuksen tuomiosta, koska emme ole silloin täällä.

Jos Paavali opetti, että tempaus tapahtuu ahdistuksen lopussa, niin 1. Tess. 5:2 kuuluisi jotenkin näin: ”Sillä te itse tiedätte hyvin, että Herran päivä kestää seitsemän vuotta, joten…” tai ”vihan aika Herran päivänä kestää seitsemän vuotta, kuten on puhuttu Danielin kautta…”

Paavali ei kuitenkaan puhunut mistään ahdistuksen aikana tapahtuvasta tapahtumasta, tai kuinka kauan ne kestävät; Paavali puhui vain Herran päivän saapumisesta. Silloin on selvää, että tempauksella ei ole mitään osaa ahdistuksen aikana, puhumattakaan sen jälkeen.

”…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä” (1. Tess. 5:2).

Meitä käsketään valvomaan ja olemaan valmiita tempaukseen, kun kohtaamme Vapahtajamme kasvoista kasvoihin ja kun:

…kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa” (2. Kor. 5:10).

Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas… Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit… Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” (1. Tess. 5:4, 6, 9).

Nyt liittyen Paavalin toiseen kirjeeseen tessalonikalaisille:

Ilmeisesti väärät opettajat olivat käyttäneet Paavalin ensimmäisen kirjeen opetusta tempauksesta ja sen Herran päivän saapumiseen liittyvää ajoitusta tekosyynä ahdistaa heidät tunteettomaan petokseen.

Heidät oli petetty uskomaan, että vaino, jota he olivat kärsimässä, oli tosiasiassa todellinen ahdistus eli Herran päivän viha. Heidät oli peloteltu uskomaan, että ahdistus oli jo alkanut.

(Sivuhuomautus: Tämä julma taktiikka on vulgaaristi samanlainen kuin se, jota tänä päivänä käyttävät ne, jotka näyttävät nauttivan niiden meistä naurunalaiseksi tekemisestä, jotka uskovat oppiin ennen vihaa tapahtuvasta tempauksesta. Aivan kuten Tessalonikan väärät opettajat tiesivät hyvin, että tessalonikalaisille oli opetettu tempauksen tapahtuvan ennen Herran päivän saapumista, niin myös tämän päivän väärät opettajat tietävät, että myös meille on opetettu tempauksen tapahtuvan ennen ahdistusta.

Kumpikin kategoria julmasydämisiä opettajia yrittää pettää Vapahtajansa paluuta odottavia uskomaan, että he jäävät pois kokoontumisesta kohtaamaan Herra yläilmoissa ennen ahdistusta. Tämän seurauksena meidän on sitten kärsittävä maailmalle kuuluva Jumalan ahdistuksen tuomion trauma ja tuska, maailmalle, joka tällä hetkellä hylkää Hänen pelastuksensa ja kansansa Israelin oikeutuksen.

He rakastavat pilkkaamistamme ikään kuin jonkinlaisena tyydytyksenä itselleen siitä, että meidät narrataan uskomaan, että meidän onkin kestettävä ahdistuksen viha, aivan kuten väärät opettajat tekivät Tessalonikassa).

Kuinka voi olla, että väärien opettajien oli niin helppoa pettää tessalonikalaiset? Koska he kärsivät jo vainoja ja ahdistuksia, joiden väärät opettajat olivat kertoneet olevan merkkejä, että ahdistus on jo alkanut.

…niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä” (2. Tess. 1:4).

Paavali aloitti lohdutuskirjeensä heille – 2. Tessalonikalaiskirje – kiittämällä heidän ”kärsivällisyyttään ja uskoaan” kaikissa heidän ”vainoissaan ja ahdistuksissaan”. Sitten hän jatkoi puhuen levosta, jonka uskolliset tessalonikalaiset saavat aikana, jolloin, Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille”, jotka vainoavat heitä (2. Tess. 1:7-8).

Ymmärtääksemme mitä Paavali tarkalleen opetti tessalonikalaisille Herran päivästä – että pitäisikö heidän käydä se läpi vai temmataanko heidät ennen sitä – niin asettakaamme jokainen tessalonikalainen toiseen kahdesta seuraavista ryhmistä 1 ja 2.

  1. Kokoaminen ahdistuksen jälkeen (Post-Trib Rapture Gathering): Paavali opetti tessalonikalaisille ja he uskoivat, että heidän olisi jotenkin kestettävä koko ahdistuksen (Kristuksen päivä, Herran päivä) läpi, selvittävä siitä (ollakseen elossa kokoontumista varten yläilmoissa) eikä otettava Pedonmerkkiä. Heidän olisi odotettava kokoamistaan kohtaamaan Herra yläilmoissa vasta sen jälkeen, kun ahdistus päättyy.
  2. Kokoaminen ennen ahdistusta (Pre-Trib Rapture Gathering): Paavali opetti tessalonikalaisille, että heidät koottaisiin yhdessä yläilmoihin olemaan Herran kanssa ikuisesti ennen kuin Ahdistus (Kristuksen päivä, Herran päivä) alkaa.

Jälleen me tiedämme Paavalin kirjeestä, että tessalonikalaiset todella uskoivat jo olevansa Ahdistuksessa. Jos he kaikki kuuluivat em. ryhmään yksi – ja koska uskoivat, että Ahdistus oli jo alkanut – niin miksi he olivat järkyttyneitä (ennen kuin Paavalin toinen kirje saapui), että Kristus oli varmasti palaamassa alle seitsemässä vuodessa ja lopettaisi heidän Ahdistuksen kärsimyksensä?

Saatat sanoa, että he olivat järkyttyneitä siitä, että heidän olisi silti vielä kestettävä jäljellä olevat Ahdistuksen vaikeudet ja siksi he olivat niin huolissaan. Se on täysin järkevää, jos ei oteta huomioon yhtä asiaa…

(Muista, että puhumme tässä edelleen em. ryhmästä 1.)

Miksi sitten se olisi heille lohdutus ja helpotus, jos Ahdistuksen kello ei olisi jo alkanut tikittää aikaa heidän Vapahtajansa paluuseen? Kuinka voi se tosiasia, että Ahdistus ei ollut vielä alkanut – kuten Paavali kertoo heille toisessa kirjeessään – ja että nyt Herran paluu olisi vieläkin kauempana, olla mikään välitön lohdutus heille? Varsinkin, kun Herran päivän todelliset kauhut voivat edelleen tulla milloin tahansa?

Kuinka on niin lohdullista tietää, että Herran päivä ei ole vielä alkanut, vaikka joudut vielä olemaan läsnä maan päällä läpi hävityksen ajan, kun se lopulta alkaa? Siinä vain ei ole mitään järkeä.

On paljon todennäköisempää, että he kuuluivat ryhmään 2, ja olivat järkyttyneitä siitä, että Kristus oli jo palannut ja he menettivät ”kokoontumisemme Hänen tykönsä” ja että Hän jätti heidät jäljelle kärsimään Ahdistuksen.

Suuri lohdutus heille ei silloin olisi se, että Ahdistus ei ole vielä alkanut ja että se voi silti saapua milloin tahansa, vaan että Herra Jeesus ei ollut vielä tullut ja tempaus voi edelleen tapahtua milloin tahansa.

Ensimmäisen tessalonikalaisille lähettämänsä kirjeen mukaisesti Paavali yhdisti tempauksen ajoituksen (2. Tess. 2:1) Herran päivän saapumiseen:

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi. (2. Tess. 2:1-3).

Paavali kertoi tessalonikalaisille, että Antikristus ”ilmestyy vasta ajallansa” (2. Tess. 2:6). Paavali yhdistää edelleen ahdistuksen ajan tempauksen jälkeiseen aikaan (”vasta ajallansa”). Hän kertoi tessalonikalaisille, että he voisivat tietää, että tempaus (2:1) ei ollut vielä tapahtunut, koska luopumus ja Antikristuksen paljastaminen eivät olleet vielä tapahtuneet.

Antikristus paljastetaan – niille, jotka lukevat, tai ovat lukeneet Raamattua – heti, kun hän vahvistaa rauhansopimuksen Israelin kanssa. Monta väärää ehdokasta on tullut sukupolvien saatossa, mutta vain yksi paljastetaan, joka täsmälleen vastaa Raamatun kuvausta.

Paavalin pääpainotus ei ollut, että tessalonikalaisten olisi tarkkailtava ahdistuksen aikana tapahtuvia tapahtumia; hän keskittyi ensisijaisesti siihen, että he olisivat tietoisia yksityiskohdista, jotka tapahtuvat ennen ahdistusta (2. Tess. 2:3; 5-7).

Sitten hän selittää, mitä tapahtuu tempauksen jälkeen, alkaen jakeessa 8:

Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä” (2. Tess. 2:7-8).

Sitten, kun Paavali selittää joitakin Ahdistuksen ajan tapahtumia, hän muistuttaa tessalonikalaisia, että heidän ei tarvitse kestää sellaisia tapahtumia:

Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen” (2. Tess. 2:13).

Mielenkiintoista on, että yllä olevassa jakeessa ”pelastusta” tarkoittava kreikan sana on ”soteria”. Sen tarkka merkitys määräytyy ympäröivän kontekstin perusteella.

Sama sana “soteria” löytyy jakeesta Fil. 1:19:

Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla.”

Paavali vakuutti filippiläisille, että heidän rukouksensa olivat riittävän voimakkaita vaikuttamaan hänen pakonsa Rooman vankilasta.

Paavali ei puhunut mistään suurista taivaallisista (celestial) tapahtumista, jotka välittömästi edeltäisivät Herran paluuta pyhillensä tempauksessa (luvussa 1. Tess.4). Kuitenkin, kun Herra palaa pyhiensä kanssa, niin on oleva suuria kosmisia merkkejä ja ihmeitä:

Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa ja tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella” (Matt. 24:29-30).

Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia…” (Juuda 1:14-15a).

Lopuksi, Jumalan sana ajoittaa tempauksen tapahtuvaksi nimenomaan ennen ahdistuksen tuomion saapumista.

Jeesus ja apostolit kehottivat meitä tarkkailemaan vain itse Jeesusta Kristusta, eikä monia ahdistuksen aikana tapahtuvia tapahtumia.

Jeesus ja apostolit kehottivat meitä myös siihen, että kun odotamme Hänen paluuta, meidän ei pitäisi antautua väärien opettajien harhoille, jotka lisääntyvästi sanovat, että Hän ei ole tulossa.

Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne, että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet (2. Piet. 3:1-2).

Mihin Herran käskyyn Pietari viittaa?

Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.(Matt. 24:42-44).

Herra Jeesus kehottaa meitä jälleen Ilmestyskirjassa pysymään lujina ja odottamaan Hänen paluutaan:

Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat (Ilm. 3:10).

Jeesus kiittää meitä kestävyydestämme pitäessämme kiinni perinteisestä toivostamme hänen läheiseen paluuseensa. Sitten Hän kertoo kruunusta, jonka saamme, jos jatkuvasti rakastamme, toivomme ja odotamme Hänen pikaista paluutaan:

Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi” (Ilm. 3:11).

Paavali kuvailee tätä samaa kruunua:

Tästedes on minulle tallelle pantu vanhurskauden kruunu, jonka Herra, vanhurskas tuomari, sinä päivänä minulle antaa, mutta ei ainoastansa minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestystänsä rakastavat (2. Tim. 4:8, Pyhä Raamattu 1776).

Paavali kehottaa meitä jälleen pysymään lujina opetuksissaan tempauksen toivostamme:

Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme” (2. Tess. 2:15).

Myös Pietari kehottaa meitä pysymään keskittyneinä Jeesuksen paluuseen eikä antaa periaatteettomien miesten väärien opetusten pettää meitä:

Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ‘Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’” (2. Piet. 3:3-4).

Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas ja silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat” (2. Piet. 3:10).

Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne” (2. Piet. 3:17).

Emme voi antaa pahuuden, joka on nopeasti sulkeutumassa ympärillemme, saada meitä menettämään tempauksen toivoamme tulemalla väärien opettajien eksyttämiksi. Meidän on jatkettava kestävinä riippumatta siitä, kuinka kauan meidän on odotettava, samalla kun jatkamme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen läheisen paluun toivossa ja rakkaudessa.

Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ‘Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20).

Read Full Post »

Dealing With End Times Complacency
Britt Gillette, 18.7.2019, suom. SK

Vuonna 1970 Hal Lindsey julkaisi kirjan Maa entinen suuri planeetta. Kirjaa myytiin miljoonia kappaleita ja se tutustutti sukupolven lopunajan profetioiden ihmeelliseen toteutumiseen meidän ajassamme. Välittömästi toisen maailmansodan, Israelin jälleensyntymisen, kuuden päivän sodan ja laajalle levinneen yhteiskunnallisen mullistuksen jälkeen monet olivat vakuuttuneita siitä, että tempaus tapahtuisi ennen vuosikymmenen loppua. 70-luku kuitenkin tuli ja meni, eikä Jeesus palannut.

Sitten 1980- ja 1990-luvuilla kaikkialla maailmassa myytiin lukuisia profetiakirjoja sellaisilla nimillä kuin Countdown to Armageddon (Lähtölaskenta Harmageddonille) ja Final Warning (Viimeinen varoitus). Jälleen monet olivat vakuuttuneita, että Jeesus palaisi ennen vuosisadan loppua. Jeesus kuitenkaan ei tullut. Sitten maailma koki Y2K:n (vuosituhannen vaihtuminen), syyskuun 11. päivän terrori-iskut ja ilmiömäisen Left Behind -kirjasarjan menestyksen. Jälleen kerran näytti, kuin Jeesus palaisi millä hetkellä tahansa, mutta taaskaan hän ei tullut. Ja sitten tapahtui jotakin. Tuli itsetyytyväisyys (complacency).

Lopunajan loppuun palaminen (burnout)

Koska Jeesus ei ollut tullut, monet kristityt alkoivat avoimesti epäillä tokko Hän tulisikaan. Miksi? Uskon siihen olevan ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin, elämme kulttuurissa, joka vaatii välitöntä tyydytystä. Emme tykkää odottaa edes kahta minuuttia, kun mikro lämmittää aterian, jonka valmistaminen vei isovanhemmiltamme puoli päivää. Olemme kärsimättömiä ja tottuneet saamaan, mitä haluamme ja silloin kuin haluamme.

Toinen syy on päivämäärän asettajien harhaiset ennustukset. Väärät profeetat, kuten Harold Camping ja Edgar Whisenant, kertoivat maailmalle, että Jeesus palaa tiettynä päivänä – vaikka Jeesus sanoi, että ”kukaan ei tiedä päivää eikä hetkeä” (Matt. 24:36). Tiedotusvälineissä kiinnitetään laajalti huomiota näihin ennustuksiin. Kun nämä päivät tulevat ja menevät, niin väärät profeetat paljastuvat. Tämä johtaa Raamatun profetian pilkkaamiseen ja joissakin tapauksissa jopa kristilliset johtajat hylkäävät julkisesti Raamatun profetian sekopäiden ja tietämättömien pelikentäksi. Kriitikot kuitenkin unohtavat sen, että ne olivat vääriä profeettoja, jotka esittivät näitä väitteitä, ei Raamattu. Raamatun ennustusten osumatarkkuus pysyy täydellisenä. Itse asiassa Raamattu ennusti tämän itsetyytyväisyyden kauan sitten.

Raamattu sanoi näin käyvän

Melkein 2000 vuotta sitten Pietari antoi varoituksen. Hän sanoi, että viimeisinä päivinä ihmiset kieltävät tänä päivänä näkemämme merkit. Hän sanoi, että he pilkkaavat ajatusta Jeesuksen paluusta. He tekevät pilaa niistä, jotka uskovat toiseen tulemukseen ja sanovat juuri tänä päivänä kuulemiamme asioita, kuten: ”Luulin, että Jeesus olisi tulossa takaisin. Mitä tapahtui Hänen lupaukselleen? Sukupolvi sukupolven jälkeen on sanonut, että Hän on tulossa. Silti maailman alusta lähtien kaikki on pysynyt samana!” (2. Piet. 3:3‐4). Todennäköisesti olet itse kuullut muunnelmia tästä valituksesta. Olet ehkä kuullut sen kirkossa. Mutta onko se totta? EI. Se ei ole totta. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

Ovatko asiat samoin, kuin aina ovat olleet?

Väite, että maailma on nykyään sama kuin menneinä vuosina – että emme elä ainutlaatuisia aikoja – ei pidä paikkaansa. Meillä on enemmän kuin millään muulla sukupolvella syytä odottaa Toista Tulemusta. Jeesus ja profeetat kehottivat etsimään erityisiä merkkejä, jotka ovat merkkeinä lopunajoista.

Yli 1800 vuoteen et voinut löytää yhtään niistä merkeistä, joita he kehottivat etsimään. Tänä päivänä löydät ne kaikki, muodossa tai toisessa. Seuraavassa vain joitakin esimerkkejä:

Juutalaiset ovat taas maassansa – Jumala lupasi tuoda juutalaiset takaisin Israelin maahan ennen kuin Hän palaa (Jer. 23:7-8). Hän sanoi kutsuvansa heidät ”kansojen seasta” (Hes. 39:28), ”maan neljästä äärestä” (Jes. 11:12) ja ”pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä” (Ps. 107:3). Hän lupasi toivottaa heidät tervetulleiksi kotiin maista, joissa he olivat hajotettuina (Hes. 20:34). Kun he tulisivat, Hän lupasi palata ja perustaa iankaikkisen valtakuntansa (Jes. 11:11-12). 1878 vuotta (vuodesta 70 vuoteen 1948) juutalaiset elivät karkotettuina. Toukokuun 14. päivänä 1948 he jälleen perustivat Israelin valtion toteuttaen Jumalan lupauksen tuoda heidät takaisin maahan.

Juutalaiset ovat taas Jerusalemissa – Jeesus profetoi, että armeijat ympäröisivät Jerusalemin, tuhoaisivat kaupungin ja orjuuttaisivat sen asukkaat. Vuonna 70 jKr. Rooman legioonat toteuttivat tämän profetian. Jeesus sanoi, että tulevina päivinä pakanat hallitsisivat Jerusalemia, kunnes ”pakanain ajat täyttyvät”. Sitten juutalaiset jälleen kerran ottaisivat Jerusalemin hallinnan. Heidän tehtyään sen Jeesus lupasi palata (Luuk. 21:24-28). Kesäkuussa 1967 juutalaiset ottivat jälleen Jerusalemin hallinnan.

Evankeliumi on saarnattu kaikkialla maailmassa – Kun opetuslapset kysyivät aikakauden lopusta ja Hänen tulemuksensa merkeistä, Jeesus kehotti heitä etsimään hyvin selvää merkkiä. Hän sanoi, että evankeliumi tullaan saarnaamaan koko maailmassa. Jokainen kansakunta tulee kuulemaan sen. Sitten tulee loppu (Matt. 24:14). Vuosisatojen ajan ristiinnaulitsemisen jälkeen evankeliumi saavutti pääasiassa pienen Välimerta ympäröivän alueen. Mutta menneiden kahden vuosisadan aikana kristityt veivät evankeliumin jokaiseen maailman maahan. Tänä päivänä lähetyssaarnaajia on jokaisessa kansakunnassa. Raamattu on käännetty sadoille kielille ja sanomaa Jeesuksesta lähetetään kaikkialle maailmaan radion, TV:n, satelliittien ja internetin kautta. Sukupolvemme on ensimmäinen, joka on sen kynnyksellä, että evankeliumi on levitetty joka ainoalle ihmiselle maan päällä.

Lisääntynyt matkustaminen ja tieto – Kuusisataa vuotta ennen Jeesusta enkeli antoi Danielille erityisen sanoman. Hän sanoi, että ”matkustaminen ja tieto” lisääntyvät lopunaikana (Dan. 12:4). Satoihin vuosiin ihmisen historiassa ei ollut mitään dramaattista kasvua matkustamisessa ja tiedossa. Kuitenkin kaksi viimeistä vuosisataa ovat nähneet räjähtävän kasvun matkustamisen nopeudessa ja tiheydessä, kuten myös tiedon määrässä ja saatavuudessa. Esimerkiksi aina aikaan noin 200 vuotta sitten saakka ihminen ei voinut matkustaa nopeammin, kuin hevonen pystyi kuljettamaan häntä. Tänä päivänä voimme matkustaa äänen nopeutta suuremmalla nopeudella. Monet pitävät Alexandrian kirjastoa antiikin maailman suurimpana kirjoitetun tiedon kokoelmana. Vaikka emme tiedä varmasti, kuinka paljon tietoa siellä oli, joidenkin arvioiden mukaan siellä oli jopa 500 000 papyruskääröä. Kaksituhatta vuotta sitten tämä oli ihmisten tietämyksen korkeus. Tänä päivänä sinulla on taskussasi suurempi kirjasto. Älypuhelimesi pystyy lataamaan melkein minkä tahansa koskaan kirjoitetun kirjan muutamassa sekunnissa. Sukupolvemme kokee eksponentiaalista kasvua matkustamisessa ja tiedossa.

Israel on vihollisten ympäröimä – Raamatun mukaan viholliset ympäröivät Israelin lopunaikana. Nuo viholliset sanovat: ”Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta” (Ps. 83:4) ja ”Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot” (Ps. 83:12). Hesekiel sanoi, että Israelin naapurit sanovat: ”Jumala on antanut heidän maansa meille” (Hes. 11:14‐17) ja “Ne kaksi kansaa ja kaksi maata ovat minun, me otamme ne omiksemme, vaikka siellä on Herra” (Hes. 35:10). Aina Israelin jälleensyntymisestä lähtien vuonna 1948 päivittäisiin otsikoihin ovat sisältyneet täsmälleen nämä tuntemukset. Israelin musliminaapurit vaativat Israelin maata itselleen, eivätkä lainkaan kunnioita Israelin jumalaa.

Israelin hyvin suuri armeija – Hesekiel sanoo, että viimeisinä päivinä Israel tulee jalkauttamaan ”hyvin suuren armeijan” (Hes. 37:10). Sakarja sanoi, että Israel on oleva kuin tuli lyhteiden keskellä ja polttaa ympäröivät kansakunnat (Sak. 12:6) ja että heikoinkin israelilainen sotilas on kuin Daavid (Sak. 12:8). Vuodesta 1948 Israel on käynyt ainakin neljä konventionaalista sotaa naapureitaan vastaan. Huolimatta yli 50-kertaisesta numeerisesta ylivoimasta Israel on joka kerran saavuttanut murskavoiton.

Googin ja Maagogin liiton nousu – Raamattu sanoo, että sotilaallinen liittouma, johon kuuluvat Venäjä, Iran, Turkki ja joukko muslimimaita, hyökkää Israeliin ”vuotten lopulla” (Hes. 38:8), kun Jumala tuo kansansa kotiin viholliskansojen seasta (Hes. 39:27). Tänä päivänä näemme juuri noiden kansakuntien tulevan yhteen. Heidän muodostamansa liitto on liitto, jota ei milloinkaan ole ollut olemassa maailmanhistoriassa.

Yhdistetyn Euroopan nousu – Raamattu sanoo, että elpynyt Rooman valtakunta tulee valtaan lopunaikana (Dan. 2, Dan. 7, Ilm. 17). Danielin mukaan se on heikkojen ja vahvojen valtioiden kymmenvaltioliitto. Jotkut osat ovat vahvoja kuin rauta, kun taas toiset ovat heikkoja kuin savi (Dan. 2:42). Näemme tämän liiton alkuvaiheet Euroopan Unionissa – Rooman valtakunnan perinnön laillisena ja kulttuurisena perijänä. Tämän päivän EU on sekä heikkojen että vahvojen valtioiden koalitio. Epävakaana liittona se taistelee pysyäkseen yhdessä.

Globaalin hallituksen nousu – Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä maailmaa hallitsee yksi hallitus poliittisesti (Ilm. 13:7), uskonnollisesti (Ilm. 13:8) ja taloudellisesti (Ilm. 13:16‐17). Se hallitsee ”kaikkia sukukuntia ja kansoja ja kieliä ja kansanheimoja” maan päällä (Ilm. 13:7). Sen valta on niin täydellinen, että kukaan ei voi ostaa eikä myydä mitään ilman sen lupaa (Ilm. 13:16‐17). Vuosisatojen ajan todellinen globaali hallitus oli mahdoton. Tänä päivänä maailman johtajat puhuvat siitä avoimesti ja teknologia on olemassa sellaisen hallituksen toteuttamiseksi ja hallitsemiseksi.

Jo yksinään jokainen merkki näistä osoittaa, että lopunaika on lähellä. Yhdessä ne todistavat, että meidän sukupolvemme on lopunajan sukupolvi. Jeesus itse käski etsimään näitä merkkejä. Hän sanoi, että kun te näette ne, niin tiedätte, että Hänen paluunsa on lähellä (Matt. 24:33). Itse asiassa Hän sanoi, että se sukupolvi, joka näkee nämä merkit, ei kuole ennen kuin Hän palaa (Matt. 24:34). Tämä merkkien yhteen tuleminen on tärkein syy uskoa, että meidän sukupolvemme on Toisen Tulemuksen kynnyksellä. Kuitenkin sen sijaan, että innostuisi ja kiihdyttäisi ponnistuksia evankeliumin levittämiseksi, kristillinen seurakunta enimmäkseen vaikenee asiasta. Suuri osa seurakuntaa on itsetyytyväinen ja Raamattu varoittaa myös siitä.

On aika pysyä hereillä

Ristiinnaulitsemista edeltävänä iltana Jeesus oli Getsemanen puutarhassa. Hän meni olemaan yksin ja rukoilemaan. Mutta sitä ennen hän pyysi apostoleja valvomaan ja rukoilemaan kanssansa. Hän varoitti heitä nukahtamasta. Siitä huolimatta he nukkuivat. Lopulta heidät herätettiin, kun sotilaat tulivat pidättämään Jeesuksen.

Samalla tavalla Jeesus varoitti meitä, ettei meitä tavattaisi nukkumasta Hänen palatessaan (Mark. 13:36). Havainnollistaakseen sitä Hän kertoi tarinan kymmenestä morsiusneidosta. Viisi heistä olivat tyhmiä ja viisi viisaita. Viisi tyhmää morsiusneitoa eivät ottaneet riittävästi öljyä lamppujaan varten mennessään odottamaan sulhasta. Kun he lähtivät ostamaan lisää öljyä, sulhanen tuli ja he jäivät pois hääjuhlasta. Jeesus varoitti, ettemme olisi tyhmien morsiusneitojen kaltaisia. Hän sanoi: Valvokaa siis, sillä ette tiedä päivää ettekä hetkeä” (Matt. 25:1-13). Toisessa vertauksessa Jeesus jälleen kerran käski meitä valvomaan: Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla, ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta” (Mark. 13:35-37).

Itse olen kirjoittanut Toisen Tulemuksen läheisyydestä yli 13 vuoden ajan. On selvää, ettei Jeesus palannut näiden 13 vuoden sisällä, mutta yksikään syistä odottaa Hänen paluutaan ei ole poistunut. Itse asiassa asia on juuri päinvastoin. Syyt odottaa Jeesuksen palaavan milloin tahansa ovat merkittävästi lisääntyneet. Silti suureksi hämmästyksekseni monet kristityt näyttävät itsetyytyväisemmiltä ja tietämättömämmiltä merkeistä kuin koskaan. Miksi? En tiedä. Jatkan kuitenkin hälyttämistä ja sinunkin pitäisi tehdä niin. Raamattu sanoo, että jos me tunnistamme merkit, emmekä kerro niistä toisille, emme mitenkään poikkea vartijasta, joka näkee hyökkäävän armeijan, eikä anna hälytystä. Jos emme tee tehtäväämme vartijana, niin Jumala sanoo pitävänsä meitä vastuullisina niistä, jotka hukkuvat (Hes. 33:1-6).

Kaikki ne merkit, joita Jeesus ja profeetat käskivät meitä odottamaan, ovat läsnä juuri nyt. Lähes 2000 vuoteen kukaan kristitty ei voinut sanoa sitä. Sukupolvemme on silminnäkijätodistaja merkeille, joista aikaisemmat kristityt eivät osanneet uneksiakaan. Jos merkit kertovat meille, että Ahdistus ja Toinen Tulemus ovat lähellä, niin se tarkoittaa, että tempaus on vielä lähempänä. Älä nukahda, äläkä anna kenenkään ympärilläsi nukahtaa. Ei koskaan ole ollut tärkeämpää pysyä hereillä. Jeesus tulee!

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.

 

Read Full Post »

https://ericbarger.com/hughes.five.prophecy.htm
Suom. SK

Profetia täyttää Raamatun. Lopunajan profetia koskettaa jokaista tänä päivänä elävää ihmistä. Jeesus opetti sitä. Niin myös Johannes, Paavali, Pietari, Jaakob ja Juuda. Kuitenkin vain pieni osa seurakunnista opettaa tätä ratkaisevan tärkeää osaa Jumalan sanomasta sukupolvellemme.

Jotkut pastorit eivät opeta sitä teologisista syistä. He eivät usko siihen, luulevat, ettei se koske meitä, pitävät sitä vertauskuvallisena, tai vaikka minä. Toiset uskovat, että elämme luultavasti lähellä aikakauden loppua, mutta kieltäytyvät silti koskettamasta aihetta. He näkevät sen valinnaisena osana Jumalan opetussuunnitelmaa. Ota tai jätä.

Jeesus ei nähnyt sitä näin. Hän nuhteli fariseuksia ja saddukeuksia, että he eivät erottaneet ajanmerkkejä. Kun ilta tulee, sanotte te: ‘Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa’ ja aamulla: ‘Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä’. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.” (Matt. 16:2-3). Yli neljännes Raamatusta on profetiaa – paljon siitä vielä toteutumatta. Kuinka voimme antaa seurakunnille tasapainoisen käsityksen pyhistä kirjoituksista, jos jätämme pois niin tärkeän osan?

Seuraavassa viisi syytä, miksi monet pastorit kieltäytyvät opettamasta Raamatun profetiaa.

1: He eivät ymmärrä sitä

Ehkä palvelet pastorina ja uskot, että elämme lähellä Kristuksen paluun aikaa, mutta et tunne olevasi pätevä opettamaan niin isosta aiheesta. Kysy itseltäsi. Kuka kelpuutti sinut opettamaan Raamattua ollenkaan? Herra teki sen. Kun hän kutsuu, Hän myös varustaa. Hänen kutsunsa on Hänen varustamisensa. Jos Hän kutsui sinut pastoriksi, Hän myös varustaa sinut opettamaan koko Raamattua. Muistan ensimmäisen kerran, kun tunsin Herran johtavan minua opettamaan Ilmestyskirjaa. Ajatus moisesta yrityksestä tuntui musertavalta, mutta Jumala muistutti minua, että voin opettaa Ilmestyskirjaa aivan kuten mitä tahansa Raamatun aihetta – rukouksen ja tutkistelun kautta.

Hanki erilaisia kommentaareja. Et ole samaa mieltä kaikkien kanssa, joten sinun on arvioitava niitä keskenään. 5. Moos. 19:18 kuvailee tuomarien työtä kolmella sanalla: tutkikoot tarkoin asian”. 5. Moos. 3:14 sanoo, että tuomitessasi ”tutki, tiedustele ja kysele tarkoin”.

Pastorina teet näitä asioita säännöllisesti. Ennen kuin opetat mitään Raamatun osaa, sinä ”tutkit, tiedustelet ja kyselet tarkoin”. Tämä on sama asia. Tee kotitehtäväsi ja rukoile. Muista, että Hän on sinun Opettajasi ja Valmentajasi.

2: He pelkäävät loukkaavansa seurakunnan jäseniä

Nykypäivän seurakunnassa pastorit kokevat usein olevansa enemmän erotuomareita kuin opettajia. Ihmiset loukkaantuvat niin monista asioista; pastori pelkää, että häntä ammutaan. Ehkä tiedostamattaan sitä, hän alkaa saarnata tavoilla, joiden arvelee vähiten loukkaavan.

Toiset pastorit näkevät saarnan keinona saada ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi. Ihmiset, jotka tuntevat olonsa hyväksi, haluavat saada tunteen uudelleen, joten he tulevat takaisin. Kofeiini saa ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi, mutta kirkko ei ole Starbucks-kahvila.

Unohdamme, että Jumalan sana on miekka ja joskus se leikkaa kahtia. Jeesus sanoi:Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan(Matt. 10:34).

Adrian Rogers sanoi sen näin: ”Olen mieluummin totuuden jakama kuin harhan.”

Raamattu loukkaa. Jeesus loukkasi eliittiä ja uskonnollisia. Kuningas Ahab esitteli 400 väärää profeettaa valtaistuimensa edessä. He kertoivat hänelle mukavia uutisia, mutta yksi profeetta kertoi aina totuuden ja kuningas Ahab vihasi häntä siksi. Hänen nimensä oli Miika. Hän ennusti, että Ahab kuolisi, jos menisi taisteluun. Kuningas kuoli sinä päivänä ja 400 hyvän olon profeettaa pakenivat pelosta. (1. Kun. 22)

Jokaisen pastorin tulisi muistaa, että hänet on kutsuttu tiukempaan standardiin ja että hänellä on kaksinkertainen vastuu tuomiopäivänä. Me emme saa pyrkiä miellyttämään ihmisiä, vaan Jumalaa. Onpa kyseessä kultainen sääntö tai tempaus, niin totuus aina loukkaa jotakuta. Tosiasia kuitenkin on, että – Jeesus tulee takaisin! Pastoreilla on velvollisuus puhua tämä totuus ja sekä varoittaa että rohkaista seurakuntalaisiaan.

Tahallinen loukkaaminen ei kuitenkaan koskaan ole hyvä. Suurta osaa kiistelystä profeetallisen tulkinnan suhteen voidaan lieventää yksinkertaisesti saarnaamalla nöyryydellä. Näillä asioilla ei tule nostaa omaa profiilia. Kukaan meistä ei tiedä kaikkea. Älä kohtele erimielisiä kuin hulluja. Kunnioita heitä. Esitä näkemyksesi arvovallalla, mutta myös nöyryydessä, rukouksella kylvetettynä.

3: Ihmiset pelästyvät.

Raamatun profetia voi pelästyttää. Hollywood tekee rahaa pelottelemalla ihmisiä, joten se rakastaa apokalyptisia teemoja. Totuus voi olla pelottava. Eikö kuitenkin ole parempi olla peloissaan ja valmis, kuin onnellinen ja tuomittu?

Niitä, jotka tuntevat Herran, lopunaikojen ymmärtäminen auttaa pelkäämisen sijaan olemaan uskollisia. Paavali kirjoitti Timoteukselle:Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat (2. Tim. 4:8).

Opeta seurakuntasi ”rakastamaan Hänen ilmestymistään” ja he lakkaavat pelkäämästä.

Me ihmiset pelkäämme tuntematonta, mutta ilman jumalallista ilmoitusta emme koskaan tiedä mitään tulevaisuudesta yli sen hetken. jossa elämme. Emme ole ikuisen pelon tilassa, koska pystymme tarkastelemaan menneisyyttä ja sen perusteella päättelemään jotakin tulevaisuudesta.

Mutta me emme tiedä. Teemme viisaita arvauksia. Voit istua kotonasi lukemassa tätä ja kappale ”avaruusromua” putoaa taivaalta katon läpi ja osuu päähäsi. Kukaan meistä ei tiedä, mitä seuraava sekunti tai nanosekunti tuo.

Onneksi Jumala ei ole jättänyt meitä pimeään todella tärkeissä asioissa. Hän on antanut meille ilmoituksen. Yhdistämme lopunajalle ennustetut kauheudet sanaan ”apokalyptinen”. Tuo sana tulee verbistä, joka tarkoittaa ”paljastaa”. Kirjaimellisesti se tarkoittaa ”ilmestys”.

Jonkin paljastaminen antaa meille mahdollisuuden nähdä ja ymmärtää. Se antaa meille suunnan ja kiintopisteen. Emme enää kompastele pimeässä, vaan alamme vaeltaa valossa. Dorothy ja hänen ystävänsä kävivät läpi monia koetuksia Oz’issa, mutta heillä oli aina ”keltainen tiilitie”. Tämän vuoksi he tiesivät aina, missä olivat ja mihin menivät. Se antoi heille suunnan. Olla eksyksissä vaarallisessa maassa on äärettömän paljon pelottavampaa kuin olla samassa paikassa kartan kanssa.

Katsot karttaa (Raamatun profetiaa) ja sanot: ”Okei. Pelottavaa, mutta sehän menee, niin kuin pitikin. Kaikki hyvin. Jumalalla on homma hanskassa!”

4: Ihmiset eivät ehkä maksa kymmenyksiä, jos luulevat lopun olevan lähellä

Lopunajan profetioiden tutkistelu ei saa ihmisiä asettamaan itsekkäitä tavoitteita Kristuksen edelle.

Päinvastoin. Jos seurakuntasi uskoo, että Herra tulee pian, he ovat vähemmän itsekeskeisiä ja enemmän jumalakeskeisiä. He ovat parempia seurakunnan jäseniä, parempia aviopuolisoita, parempia vanhempia, parempia ihmisiä ja myös parempia antajia. He eivät todennäköisesti kokoa aarteita itselleen vaan elävät anteliaasti. Heidän mielensä suuntautuu enemmän iankaikkisiin ja vähemmän ajallisiin.

Kun näemme profetian toteutuvan ajassamme, se muistuttaa meitä, että loppu tulee ja voi tulla piankin. Muistutus hänen pikaisesta tulemuksestaan on muistutus sijoittaa iankaikkisuuteen ja lopettaa yritykset rakentaa katoavaiselle (Matt. 6:19-21).

Puhuessaan tulevasta valtakunnastaan Jeesus sanoi: Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa” (Luuk. 21:34-36).

Kristuksen lääke ”päihtymyksen, juoppouden ja elatuksen murheiden raskauttamiseen” on ”rukoilkaa” ja ”valvokaa” Hänen tulemustaan. Mutta voit valvoa, vain jos tiedät, mitä on odotettavissa.

Lopuksi, jos olet pastori, joka saarnaa kymmenyksistä, sinun täytyy harkita uudelleen ja tehdä parannus. Raamattu sanoo sinusta todella pahoja asioita, joista lievin on ”palkkalainen”. Sinun täytyy tutkia profetiaa, jotta sinä ja seurakuntalaisesi saisitte iankaikkisuusperspektiivin ja alkaisitte koota kaikenlaisia aarteita taivaaseen.

Muista, että Jeesus on seurakunnan pää. Ole uskollinen ja julista koko totuutta ja Hän on uskollinen ja pitää huolen seurakunnastaan.

5: Pelko joutumisesta hörhöjen kategoriaan

Vääriä ja epäraamatullisia profetian opettajia on paljon. Heitä on radiossa, TV:ssä ja varsinkin internetissä! Mutta nämä eivät ole syitä välttää profetian opettamista. Harhat, liioittelut ja petkuttajat ovat parhaita syitä opettaa todellista asiaa. Seurakuntasi kuulee paljon hölmöyksiä. Sinun täytyy opettaa heille totuus, etteivät olisi haavoittuvia valheille.

Katsokaamme sitä nyt toiselta puolelta.

Profetia on ihmeellinen uskonpuolustaja

Profetiat Kristuksen ensimmäisestä tulemuksesta toteutuivat. Ne todistavat, että Raamattuun voi luottaa. Profetiat Hänen toisesta tulemuksestaan toimivat samalla tavalla, paitsi että saamme todistaa näitä tapahtumia omassa ajassamme ja usein omin silmin.

Näyttää, kuin näkymätön käsi liikuttelisi maailman kansakuntia täsmälleen oikeisiin asemiinsa globaalilla shakkilaudalla. Miten ihmeellistä onkaan nähdä sen tapahtuvan silmiemme edessä! Se vahvistaa uskoa ja vetää huomiotamme kohti Jumalaa.

Profetia on tänä päivänä paras evankelioimisen työkalu

Tulevaisuus kiehtoo meitä, koska siihen suuntaan olemme kaikki menossa. Raamattu sanoo paljon tulevaisuudesta, joten ihmiset todennäköisesti kuuntelevat, jos puhut profetiasta. Todisteet siitä, että Jeesus tulee pain, pakottaa kuuntelijat tunnistamaan Raamatun todenmukaisuuden ja antavat heille välähdyksen Kristuksen väitteiden suunnattomuudesta.

Jos Raamatun profetia on toteutumassa ajassamme, se tarkoittaa, että kaikki muukin Raamatussa on totta. Jeesus on todella Jumalan Poika ja todella kuoli meidän sijastamme, niin että syntimme voidaan antaa anteeksi. Raamatun profetian totuus ei jätä tilaa tämän maailman messiaan jäljittelijöille. Selviää nopeasti, ettei pelastusta ole missään muussa nimessä.

Oikein opetettuna se on motivaattori hyvän tekemiseen ja sydämen valmiuteen

Profetian ymmärtäminen antaa ikuisuusnäkökulman elämään. Se osoittaa meille oikean kontekstin, jossa arvioida elämässämme tapahtuvia asioita. Profetia tekee meistä vähemmän sitoutuneita ajalliseen ja valmiimpia investoimaan ikuiseen.

Pietari kirjoitti: Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas ja silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista. (2. Piet. 3:10-12)

Profetian opetus korostaa, millaisia meidän pitäisi olla – käytökseltämme pyhiä ja hurskaita.

Muita syitä opettaa lopunajan profetiaa

Yhä uudelleen Jeesus kehotti opetuslapsiaan ottamaan esimerkkiä itsestään. Jakeessa Joh. 13:15 Hän pesee opetuslastensa jalat. Sitten Hän sanoo heille:Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.”

Antakaamme Jeesuksen olla esimerkki myös sen suhteen, mitä opetamme ja saarnaamme. Hän opetti paljon toisesta tulemuksestaan ja sitä edeltävistä merkeistä. Myös meidän pitäisi opettaa.

Jeesus sanoi usein: ”Valvokaa!”

Paavali kirjoitti: ”…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. … Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.(1. Tess. 5:2, 4-6)

Rukoukseni on, että yhä useammat kristilliset seurakunnat ympäri maailman alkaisivat ”valvoa ja olla raittiita” niin, että se päivä ei yllättäisi niitä kuin varas.

Tom Hughes on Kalifornian San Jacinto’n 412 -kirkon johtava pastori. Hän on kirjailija, konferenssipuhuja ja TV-juontaja, joka tunnetaan selkeästä ja ytimekkäästä viestinnästä koskien Raamatun profetiaa ja nykytapahtumia.

 

Read Full Post »

It’s the End of the World, Now What?
5.12.2018 by Pete Garcia, suom.SK

Hal Lindsey on sanonut nyt jo yli 50 vuotta, että Kristuksen paluu on välitön, mutta minä pelkään, että monille on tulossa apokalypsi-uupumus. Left Behind -kirjat (Viimeisten päivien vaellus, Aika Oy, 2001) synnyttivät valtavan uudistuneen mielenkiinnon tempauksen ideaan ja sen jälkeisiin tapahtumiin, mutta tuokin innostus näyttää talttuneen. Kaikkien päivittäin tapahtuvien geopoliittisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten myötä nykyajan ihminen on kehittänyt yhä lyhenevän yhteen asiaan keskittymisen kyvyn.

Yhä useammin ilmaisemme huolemme antikristillisestä tunnelmasta, joka on kasvussa täällä lännessä ja ilmaisemme järkytyksemme saman antikristillisen tunnelman julmuudesta idässä. Puolet kristikunnasta haluaa vaatia maailman takaisin Kristukselle ja rakentaa Hänen valtakuntansa ja loput ovat eri mieltä lopunajan tapahtumista. Itseasiassa suurin osa siitä, jota tänä päivänä kutsumme kristikunnaksi, ei kannata ainoaa loogista, raamatullista, teologisesti terveoppista kantaa tempauksesta ennen ahdistusta, joka muuten tunnetaan ”autuaana toivonamme”.

Kaiken tämän lisäksi totuus on, että uskovat tuhansien vuosien ajan ovat pohtineet, ihmetelleet ja ikävöineet nähdä, millaisia ne päivät, joita me elämme, olisivat. Vaikka päivämme voivat olla yhä uuvuttavampia ja vaarallisempia, on myös jännittävää nähdä profeetallisten kirjoitusten sivujen heräävän elämään silmiemme edessä. Siksi on sekä katkeraa että suloista, että elämme ja näemme näiden päivien toteutuvan aivan kuten Kristus, profeetat ja apostolit sanoivat niiden toteutuvan.

”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.  Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. … Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.” (1. Tess.5:4-6, 9-10)

Niinpä meidät viimeisenä sukupolvena on kutsuttu seisomaan lujina yhä tihenevässä pimeydessä, joka verhoaa tätä langennutta planeettaa. Mutta asemassamme meidän tulee tehdä neljää asiaa, jotka eivät ainoastaan tuo kunniaa Jumalalle ja ole todistukseksi kadotetuille, vaan myös rohkaisevat veljiämme ja sisariamme tänä koettelevana aikana. Meidän tulee: palvoa, odottaa, tehdä työtä ja valvoa (worship, wait, work, and watch.)

Palvo

”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Room. 12:1-2)

Uudestisyntyneinä kristittyinä palvontamme ei rajoitu pelkästään siihen, mitä me teemme kirkkorakennuksessa sunnuntaiaamuisin, vaan kuinka me elämme elämäämme. Elämämme KOKONAISUUDESSAAN pitäisi olla palvonnan teko. Apostoli Paavali neuvoo meitä Pyhän Hengen kautta antamaan ruumiimme, sydämemme ja mielemme Jumalalle elävänä uhrina. Kun sinusta tulee Jeesukseen Kristukseen uskova, et enää omista itseäsi, koska sinut ostettiin kalliisti (1. Kor. 6:19-20). Meidän on tultava eläviksi uhreiksi, jotka ristiinnaulitsevat lihansa päivittäin, niin että voimme elää Hengessä. Se ei ole helppoa, koska liha tulee voimakkaaksi esteeksi vaelluksellemme Jumalan kanssa.

Ensisijaiset tavoitteemme uskovina ovat palvoa Jumalaa, kypsyä uskossa ja olla todistajia niille, jotka eivät tunne Herraa. Osoitamme palvontamme sillä, kuinka elämme elämäämme; olemalla elävä uhri. Kypsymme uskossa, kun opimme elämään palvontamme kautta, joka kirkastamalla Jumalaa asettaa luottamuksemme Häneen eikä itseemme ja palvonnastamme tulee elävä todistus niille, jotka eivät tunne Kristusta ja Kristus sanoi, että jos me kirkastamme Häntä, niin HÄN vetää kaikki tykönsä (Joh. 12:31-33).

Odota

”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa ja sieltä me myös innokkaasti odotamme (NASB: eagerly await) Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21)

Jokainen, joka on joskus joutunut odottamaan jotakin, ymmärtää, että odottaminen ei ole kivaa. Odottaminen kuitenkin lisää uskoosi, mitä välitön tyydytys ei voi. Se kehittää ja kypsyttää sinua vaelluksessasi (pyhitys) Herran kanssa. Aabraham, joka osoitti hämmästyttävää uskon määrää, odotti monta kymmentä vuotta poikaa, jonka Herra oli luvannut sekä hänelle että Saaralle. Kun tuo perillinen (Iisak) syntyi ja kasvoi, niin Jumala käski Aabrahamia viemään hänet Moorian vuorelle (nykyinen Temppelivuori) ja panemaan Iisak kantamaan omat puunsa, joita Aabraham käyttäisi uhratessaan häntä. Tämä tuntui olevan vastoin kaikkea, mitä Jumala oli luvannut hänelle, mutta Aabraham oli valmistautunut tekemään sen aina siihen saakka, kunnes Herran enkeli pysäytti hänen kätensä. Aabraham todisti uskonsa, että vaikka Jumala olisi saanut hänet tappamaan oman poikansa, niin Jumala herättäisi hänet jälleen, tai muuten Jumala rikkoisi oman lupauksensa. (1. Moos. 15:1-5; 22:3-5)

Vaikka odottaminen oli vaikeaa Aarahamille ja Saaralle, se kehitti ja kypsytti heitä. Ja meidänkään odottamisemme ei ole turhaa, koska: Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2.Piet. 3:9).

Aina kun unohdat tämän, niin muista vain sitä päivää, kun tulit Kristuksen tykö ja ajattele sitä, että jospa Jumala olisi valinnut edellisen päivänä tempauksen päiväksi. Odottaessasi anna Jumalan kehittää sinut mieheksi tai naiseksi, joksi Hän tahtoo sinun tulevan. Odottaessamme säilyttäkäämme päämäärä kilvoitella palkinnosta (1. Kor. 9:25; Fil. 3:14). Vaikka päämäärämme on, että ”taivaallinen kutsumus” voisi olla lopputila, niin tavoitteemme täällä maan päällä pitäisi olla: ”kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus” (Ef. 4:13-15).

Tee työtä

”Mutta me kehoitamme teitä, veljet, siinä varttumaan yhä enemmän ja katsomaan kunniaksenne, että elätte hiljaisuudessa ja toimitatte omia tehtäviänne ja teette työtä käsillänne, niinkuin olemme teitä käskeneet, että vaelluksessanne olisitte säädylliset ulkopuolella olevia kohtaan, ettekä olisi kenenkään avun tarpeessa” (1. Tess. 4:10-12).

Vastoin menestyspropagandaa, jota monet menestyksekkäät TV-evankelistat rakastavat edistää, Jumala ei kutsunut meitä ylelliseen ja aineellisesti rikkaaseen elämään. En sano, että kristitty ei voi olla varakas, tai että Jumala ei voi edes siunata meitä noilla alueilla, koska Hän siunaa ja voi siunata. Se, mitä sanon, on, että sen ei pitäisi olla meidän menettelytapamme. Vaikka paperirahasysteemimme voi olla välttämättömyys selviytyäksemme näinä viimeisinä päivinä, niin sen ei pitäisi olla motivaattorimme. Sen ei pitäisi olla se, mihin pyrimme ja mitä kaipaamme. Missä sitten oletkin ja mitä teetkin, niin tee se Herralle. Älä tee sitä niin, että toiset huomaavat sinut, tai että teet sen ihmisten kunnianosoitusten ja kiitosten vuoksi, vaan palvele Jumalaa alttiilla sydämellä.

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt. 6:19-21)

Valvo

”Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle. Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä. Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan. Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” (Luuk. 12:35-40)

Se, mikä yhä enemmän hämmentää minua, ottaen huomioon kaiken, mitä tulee esiin eri puolilla maailmaa, on suora hylkääminen ja kieltäminen niiden taholta, jotka väittävät olevansa kristittyjä. Odotankin sitä kyllä valtavirran medialta, hallitukselta ja pop-kulttuurilta, mutta kuinka jokin kirkkokunta (valitse mikä tahansa) hylkää 30 % Raamatustaan vain keskittyäkseen kaikkeen PAITSI Kristuksen pikaiseen paluuseen, menee minulla yli hilseen. Ajattele seuraavia tapahtumisia, jotka etenevät nopeasti ajassamme:

  • globaalin hallinnon yhteen tuleminen
  • nopeat teknologiset edistysaskeleet, jotka mahdollistavat ja sulauttavat yhteen jäljitys-, tarkkailu- ja digitaalisen rahasysteemin, josta lopulta tulee pedonmerkki
  • ”kristinuskon” kasvava penseys ja luopio luonne
  • kansakuntien geopoliittiset linjaukset, kaikki nähtävästi Israelille vihamielisiä
  • yhä tuhoisampia luonnonkatastrofeja ja kulkutauteja
  • vääriä messiaita
  • sotia ja huhuja sodista
  • okkultismin ja pakanuuden nousu
  • kaikenlaisen väkivallan nousu ympäri maapallon
  • globaali talous romahduksen partaalla

Voisin kirjaimellisesti jatkaa vaikka kuinka paljon siitä, mitä maailmassa on menossa pieleen, mutta luulen, että ymmärrät, mistä on kysymys. Monet kristikunnassa sanoisivat mahtipontisesti: ”Tuohan on jatkunut alusta saakka. Kaikki vain toistuu loputtomassa kiertokulussa. Asiat huononevat, sitten paranevat ja sitten taas huononevat jne. jne.”

Olen puhunut henkilökohtaisesti monille maallikoille ja papeille, jotka ovat tätä mieltä. Heille ja heidän järjestöillensä Kristuksen paluu on suurin piirtein yhtä tärkeä fokus kuin jääpuikkojen väri Saturnuksen renkaissa. Heillä on aivan liian kiire rakentaa Hänen valtakuntaansa täällä, että murehtisivat palaako Kristus ja milloin. Näille ihmisille Kristus itse sanoi näin: ”Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.” (Ilm. 3:3)

Skeptikko kuitenkin voi sanoa: Hei, tuo ei koske minua. Jeesus (jos edes kirjoitti tuota) puhui jollekin seurakunnalle muinaisessa Vähässä Aasiassa. Sillä ei ole mitään merkitystä minulle tänä päivänä.

Huomaa, mitä Kristus sanoo Sardeen seurakunnalle lopuksi: ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo” (Ilm. 3:6).

Johtopäätös

Meitä kutsutaan näinä viimeisinä päivinä seisomaan lujina ja olemaan suojavalleina voimistuvassa myrskyssä, joka lisääntyvästi ja väkivaltaisesti siirtelee ja liikuttelee kaikkea. Ainoa keinomme pysyä vahvoina on, että seisomme Kristuksessa, koska itsessämme meillä ei ole kykyä, eikä edes halua, vastustaa pimeyden tulvaa. Se ei ole mukavaa, varsinkin ottaen huomioon, mitä on tulossa maan päälle ja varsinkin, mitä meillä on odotettavissa niin kauan, kuin Herra viipyy. Siitä huolimatta me seisomme ja julistamme Kristuksen veren pelastavaa voimaa palvomalla, odottamalla, tekemällä työtä ja valvomalla.

Jotkut palvovat ja tekevät työtä eivätkä valvo ja odota Herran paluuta – ja palavat nopeasti loppuun. Jotkut valvovat ja odottavat, mutta eivät tee työtä eivätkä palvo ja ajautuvat syrjään. Tarvitsemme kaikki neljä uskomme tasapainottamiseksi, koska työ on väsyttävää ja ilman ”autuasta toivoa” menetämme rohkeutemme.

Pelkkä valvominen ilman palvomista saa meidät valvomaan mitä tahansa ja kohta lyhytjänteiset sydämemme ajautuvat alueille, jotka näyttävät jännittävämmiltä ja salaperäisemmiltä (more conspiratorial). Tarvitsemme kaikki neljä, koska Jumala rakensi meidät tekemään niitä kaikkia ja kun joku neljästä puuttuu, niin ajaudumme pois siitä, missä Jumala tarkoitti meidän olevan. Jumala rakensi meidät iankaikkisuus sydämissämme ja vain ikuinen voi täysin tyydyttää sen, minkä tiedämme puuttuvan tässä ja nyt.

”Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” (2. Kor. 4:16-18)

Read Full Post »

Amir Tsarfati, suom. SK

Shalom Galileasta!

Kun vuosi 2018 on päättymässä, voin katsoa taaksepäin ja iloita siitä, mitä Herra on tehnyt. Kuitenkin sanoma, jonka Hän on laskenut sydämelleni, kaikuu mielessäni: Lopeta hyvin!

Niin ystävät, olemme lähellä maaliviivaa. Kirjoitus on seinällä, merkit ovat paikalla, kaikki näyttelijät ovat paikalla. Me olemme se sukupolvi, joka ei nuku pois. Me olemme sukupolvi, joka kokee enemmän petosta, kuin mikään toinen, koska digitaalisessa maailmassa on niin helppo tulla petetyksi.

Kysymykset, joita minun, kuten teidän kaikkien, on pitänyt esittää itselleni, ovat: Onko elämä tässä maailmassa kaikki, mistä välität? Onko tämä maailma kaikki, mitä sinulla on? Onko se kaikki vain sitä, että ”saan siitä irti mahdollisimman paljon”? Ovatko tämän maailman asiat pääasioita mielessäsi ja elämäsi ensisijaisia tavoitteita?

Kuulin tunnetun pastorin sanovan, että hänen kuoleva poikansa, jolla oli vain kolme viikkoa elinaikaa johtuen vakavasta syövästä, sanoi hänelle: ”Isä, olen niin innoissani, siitä mitä on tulossa seuraavaksi!”

Toinen hyvä ystäväni, joka sattuu olemaan pastori täällä Israelissa, sanoi minulle: ”Kun olen kuollut, niin älä anna kenenkään elvyttää minua, tai muuten minä tapan hänet!”

Oletko niin innostunut ikuisuudesta, ettet haluaisi elää enää tässä maailmassa? Onko taivas kotisi, vai tämä maailma? Sinulla voi olla koti-ikävä vain sinne, missä kotisi on!

Voitko rehellisesti elää elämääsi innostuneena tulevasta? Onko tämä maailma sinulle päämäärä?

Kun heräät aamulla ja aloitat päivän, niin ketä aiot miellyttää ja kehen tehdä vaikutusta?

“Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:16).

Voitko vuonna 2019 sanoa rehellisesti: “Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21)?

Kun lähestymme maaliviivaa, meidän jokaisen täytyy tutkia sydäntämme ja kysyä itseltämme … Tiedämmekö Herran sanovan meille takaisin tullessaan: “…hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija!”  (Matt. 25:23)?

Ystävät, lopettakaamme hyvin, lopettakaamme vahvoina!

“…Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa. Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon Luojansa kuvan mukaan. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.” (Kol. 3:1-11)

Hänen tulemustaan odottaen,

Amir

Read Full Post »

Getting Anxious
By Daymond Duck, 2.12.2018, suom. SK

Syyskuussa 2015 valtuutetut 193 maasta hyväksyivät yksimielisesti YK:n asiakirjan nimeltä ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development” (Maailmamme muuttaminen: Kestävän kehityksen Agenda 2030).

Asiakirjan johdanto kutsui sitä ”Uudeksi Yleisohjelmaksi” (New Universal Agenda). Päämääränä on perustaa maailmanhallitus, maailmanuskonto ja taloudellinen maailmanjärjestelmä vuoteen 2030 mennessä.

Raamattu opettaa selvästi, että saatanallinen maailmanhallitus on tulossa. Jumala kuitenkin hallitsee, eivätkä YK:n päämäärät sido Häntä. Hän voi nopeuttaa tai hidastaa sitä, tai antaa sen toteutua suunnitellusti.

Tämän sanottuamme vuosi 2030 on vähän yli 11 vuoden päässä ja globalistit näyttävät olevan huolestumassa, saavatko pallon liikkeelle ns. ”Yleisohjelmassaan”.

Puheessa Pariisin rauhanfoorumissa (11.11.2018), joka pidettiin toisen maailmansodan päättymisen 100-vuotismuistoksi, Saksan kansleri Angela Merkel hyökkäsi ”nationalismia” ja ”tuhoisaa eristäytymispolitiikkaa” vastaan.

Hän hyökkäsi selvästi presidentti Trump’ia ja hänen ”Amerikka ensin”-politiikkaansa vastaan.

Hän sanoi: ”Tiedämme, että tämän päivän haasteita ja uhkia ei voi enää ratkaista yksi maa (USA) yksinään, vaan ne voidaan ratkaista vain, jos toimimme yhdessä (maailmanhallituksena). Siksi meidän on noustava puolustamaan tällaista yhteistyötä” (eli vastustettava presidentti Trump’in ”Amerikka ensin”-politiikkaa).

Hän lisäsi: ”Tiivis kansainvälinen yhteistyö (globalisaatio) yhteisten arvojen (maailmanuskonto) pohjalta, jotka on vahvistettu YK:n peruskirjoissa (sisältyvät YK:n asiakirjoihin): Tämä on ainoa keino voittaa menneisyyden kauhut ja pohjustaa uutta tulevaisuutta” (heidän Yleisohjelmansa).

Marraskuussa 2018 raportoitiin myös, että YK:n ihmisoikeuskomitea on laatinut muistion, jossa vaaditaan abortin tekemistä ihmisoikeudeksi ja että abortin vastustaminen julistetaan laittomaksi kaikkialla maailmassa (globaaleiksi laeiksi, jotka ylittävät kansalliset lait).

Tämä vastaa hyvin viimeaikaista raporttia, että YK:n pakolaisvirasto käski presidentti Trump’ia päästämään Yhdysvaltoihin ihmiset, jotka ovat karavaanissa USA:n ja Meksikon rajalla. Näillä YK:n virastoilla ei ole oikeutta päättää, mikä on laitonta Yhdysvalloissa, eikä oikeutta käskeä YK:n presidenttiä mukautumaan YK:n määräyksiin.

Siitä huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut globaalia lakia, jota jokaista maailman valtiota vaaditaan noudattamaan (yksi laki, joka korvaa maailman jokaisen valtion lait, USA:n perustuslaki mukaan lukien).

On helppo uskoa, että YK on muuttanut taktiikkansa ja julistanut sodan Yhdysvaltoja ja jokaista valtiota vastaan, joka vastustaa sen halua perustaa maailmanhallitus ja globaali maailmanetiikka.

YK vaatii nyt maailmanlaajuisia tukahduttamistoimia kansallista populismia vastaan, eli niitä vastaan, jotka vastustavat globalisaatiota, LGBT-oikeuksia, avoimia rajoja, islamia ym.).

YK uskoo, että kansallinen populismi (mikä on suosittua yhdessä kansakunnassa) on paha ja kasvava uhka maailmanhallitukselle ja maailmanuskonnolle. He haluavat, että maailmanhallituksen ja maailmanuskonnon vastustajat asetetaan syytteeseen kansainvälisen lain rikkomisesta.

Kansainväliset lait ovat yritys riittävästi hiljentää maailmanhallituksen ja maailmanuskonnon vastustusta, jotta he voisivat saavuttaa globaalin valtauksen päämääränsä vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei ole muuta kuin YK:n vaatimus vainota ja syyttää niitä, jotka vastustavat maailmanhallitusta ja maailmanuskontoa. Se tulee johtamaan siihen, että ihmisiä vaaditaan tukemaan maailmanhallitusta ottamalla Pedonmerkki.

Sen lisäksi, että vaativat kansainvälisen lain rikkojia syytteeseen, Antikristus ja Väärä Profeetta määräävät kuolemantuomion sitä vastustaville.

Yrittäminen pakottaa ihmiset kaikkialla maailmassa uskomaan, mitä YK uskoo (että LGBT, islam ja abortti ovat hyviä asioita, mutta niiden arvosteleminen pitäisi tehdä laittomaksi ja asettaa syytteeseen) on tärkeä askel kohti globaalia etiikkaa (maailmanuskontoa) ja YK näyttää olevan innokas tuomaan sen.

Muuten, marraskuun 23. päivänä 2018 Saksan kansleri Angela Merkel puhui tapahtumassa “Parliamentarianism between Globalisation and National Sovereignty” (Parlamentarismi globalisaation ja kansallisen itsenäisyyden välissä) sanoen: ”Tänä päivänä, kansallisvaltioiden täytyy tänä päivänä – pitäisi tänä päivänä, minä sanon – olla valmiita luovuttamaan itsemääräämisoikeutensa. (In this day, nation states must today—should today, I say—be ready to give up sovereignty).”

Saatanallinen maailmanhallitus, joka tulee vainoamaan ja tappamaan miljardeja ihmisiä, on nousemassa ja on laajalle levinnyt huoli, että monet seurakunnassa nukkuvat eivätkä rukoile.

Prophecy Plus Ministries, Inc.
Daymond & Rachel Duck
duck_daymond@yahoo.com

 

Read Full Post »

What Will Happen After the Rapture? (Part I)
The Prophetic Explorer, suom. SK

Profetia on kiinnostanut minua jo hyvin nuoresta. Kuitenkin, ennen kuin täysin luovutin elämäni Kristukselle, se ei avautunut minulle. Kalliin Pyhä Henkensä armon kautta Jumala on näyttänyt minulle jotain siitä, mitä tulee tapahtumaan seurakunnan tempauksen jälkeen, mutta ennen kuin menen siihen, haluaisin ensin puhua siitä, kuka tarkalleen ottaen jätetään ja miksi.

Näinä aikoina maailmalle esitellään niin monia vääriä Kristuksia ja monet petetään. Jos itseään kristityiksi kutsuvat todella harjoittaisivat uskoa ja tutkisivat kirjoituksia itse, sen sijaan että ulkoistavat kaiken hengellisen erottamisensa väärille paimenille, niin seurakunta ei olisi siinä sotkussa, missä se nyt on. Se, mitä he eivät näytä käsittävän, on yksi musertava tosiasia: useimmat heistä tulevat jäämään jäljelle, kun seurakunnan tempaus tapahtuu.

”Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että juuri sinä olet kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.” (Ilm. 3:17 Raamattu Kansalle)

Katsokaamme; kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Kuulostavatko ne myönteisiltä piirteiltä Kristuksen morsiamelle? Raamattu kertoo selvästi Laodikean seurakunnan tilan ja vaikka se on niin paha, niin seurakunta on täysin tietämätön langenneesta tilastaan. Mutta onko se todella ’langennut armosta’, kuten Paavali ilmaisee asian? Voi, kyllä se on!

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” (Ilm. 3:20 RK)

Todellisuuden tarkistus; jos Kristus seisoo Laodikean seurakunnan ulkopuolella kolkuttamassa päästäkseen sisälle, niin arvaa mitä? Hän ei ole sisällä! Vertaa nyt Laodikeaa todelliseen Kristuksen morsiameen:

”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet. Hänen morsiamensa on laittautunut valmiiksi.” (Ilm. 19:7 RK)

Laodikean seurakunta on tuuditettu väärään tunteeseen ikuisesta turvallisuudesta. He kertovat sinulle, että Jumala ei vaadi heiltä mitään. Eikä vain sitä, vaan jotkut sanovat, että jos yrittää miellyttää Jumalaa kääntymällä synneistään ja tekemällä hyviä töitä, niin se on sama, kuin yrittäisi ansaita pelastuksensa! Minulle tämä herättää kysymyksen: Kuinka voi joku tulla niin suvaitsevaiseksi luontaisen synnin luontonsa suhteen? Se todella tuntuu yhtä käsittämättömältä, kuin nainen, joka on kurja, surkea, köyhä, sokea ja alaston ja luulee, ettei tarvitse mitään.

“Sanon siis tämän ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin pakanat turhanpäiväisissä ajatuksissaan. Heidän ymmärryksensä on pimentynyt ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen tähden. Heidän tuntonsa on turtunut, he ovat antautuneet irstauteen ja ahneudessaan harjoittavat kaikenlaista saastaisuutta.” (Ef. 4:17-19 RK)

Haluaisin hetkeksi keskittyä Laodikean seurakunnan sokeuteen. Se ei tietenkään ole normaalia sokeutta, vaan sydämen hengellistä sokeutta. Mikä on kuitenkin tämän hengellisen sokeuden luonne? Se on tahallista sokeutta, jonka aiheuttaa silmien sulkeminen!

“Sillä paatunut on tämän kansan sydän. Vaivoin he kuulevat korvillaan, ja silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, etteivät he kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.” (Matt.13:15 RK)

Ei ole toista sokeutta, yhtä vaarallista, kuin sen ihmisen sokeus, jonka silmät ovat täysin auki. Hän kuulee Jumalan Sanan, mutta hylkää sen, koska ei halua muuttaa tapojaan. Riippumatta kuinka monta Raamatun kohtaa jaat hänen kanssaan, joissa selvästi sanotaan, että meidän täytyy ahkeroida pelolla ja vavistuksella pelastuaksemme, kestää loppuun saakka ja pestä vaatteemme, hän ei ota vaaria. Miksi? Koska Jumalan Sanan evankeliumi ei ole se, johon hän ilmoittautui! Hän ilmoittautui väärälle Kristukselle, joka ei vaadi häneltä mitään; hän vain kerran puolisydämisesti mumisi joitakin lupauksia huulillaan, joita ei aikonutkaan pitää.

”Minä vastasin hänelle: ’Herrani, sinä sen tiedät.’ Hän sanoi minulle: ’Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.’” (Ilm. 7:14 RK)

Useimmat kristityt näyttävät olevan tietoisia Matt. 24 lopunajan kuvauksesta, mutta Luukkaan kertomus tästä samasta keskustelusta lisää siihen mitä ihanimman lupauksen. Tässä esitellään ne, jotka ovat pesseet vaatteensa, mutta yhdellä suurella erolla. Nämä ovat tulleet suuresta ahdistuksesta. Kuten näet, niin Luuk. 21:36 tekee selväksi, että vain muutamat havaitaan arvollisiksi pakenemaan suurta ahdistusta. Puhdas logiikkaa sanoo, että tullakseen havaituksi arvolliseksi, ihmisen on täytynyt tehdä jotakin eri tavalla kuin toiset. Jos jotkut havaitaan arvollisiksi, niin toisten täytyy olla arvottomia. Sanomme sitä ehdolliseksi turvallisuudeksi. Ennen kuin yrität väittää, että kaikki kristityt havaitaan arvollisiksi ja arvottomia tässä ovat pelastumattomat, niin salli minun muistuttaa, että arvottomiksi havaitut em. jakeessa havaittiin arvottomiksi sen jälkeen, kun suuri ahdistus oli jo alkanut. Vain ne, jotka ovat pesseet vaatteensa ennen ahdistusta, voivat paeta sitä.

Kun seurakunta on temmattu ylös ja Antikristus ilmestynyt, niin jäljelle jääneillä on pieni mahdollisuus pestä vaatteensa, mikä tarkoittaa, että he katuvat syntejään ja palaavat Isän taloon, kuten tuhlaajapoika palasi. Kun tuo mahdollisuus on sulkeutunut, niin väkevä eksytys valtaa ne, jotka edelleen kieltäytyvät katumasta. Selitän sitä tämän artikkelin osassa II.

Seurakunnan tempaus merkitsee hetken, jolloin Pyhä Henki on otettu maan päältä. Mistä tiedän sen? Henki vain näytti sen minulle, kunnia Jumalalle! Katsokaamme Raamatun todistusta:

“Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.” (2. Tess. 2:7-8 RK)

Kuka on tämä, joka pidättää ”Laitonta” ilmestymästä maan päällä? Se on Hän, Pyhä Henki, joka on se pidättävä voima, joka täytyy ensin ottaa pois Antikristuksen tieltä, ennen kuin hänet paljastetaan.  Se, että sana ”Laiton” (KJV: Wicked) alkaa isolla kirjaimella paljastaa sen, että se ei adjektiivi vaan substantiivi, tarkoittaen nimenomaan henkilöä. Nyt hyvin yksinkertaiseen ilmoitukseen, jonka Pyhä Henki antoi minulle. Missä hän on? Leijuuko Pyhä Henki ympärillämme eetterissä? Ei.

”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat.” (1. Kor. 6:19 (RK)

Koska Pyhä Henki asuu jokaisen todellisen kristityn sydämessä, niin mitä heistä tulee, kun Hänet otetaan pois tieltä? Reväistäänkö Pyhä Henki Jumalan kansan sydämistä ja he jäävät maan päälle vailla lohduttajaa?  Ei tietenkään! Joka ainut Hengellä täytetty kristitty temmataan ylös ja viedään pois Hänen kanssaan, koska Hän on osa meitä! Kunnia Jumalalle! Antikristus ei voi ilmestyä, ennen kuin se on tapahtunut. Ongelma on siinä, että suuri joukko ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, eivät ole Hengellä täytettyjä. Joten miten heille käy? He jäävät jäljelle.

Aion kertoa teille, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta suurin osa teistä ei halua uskoa minua. Miksi? Koska se todennäköisesti on oudoin asia, mitä koskaan olet kuullut. Kun Jumala näytti sen minulle ensimmäisen kerran, niin ajattelin, että mielikuvitukseni oli seonnut. Häneltä vei täydet 20 vuotta vahvistaa minulle, että siitä, mikä näytti olevan täyttä scifi-fantasiaa, tulisi pian todellisuutta maailmalle.

Jatkuu artikkelissa Mitä tapahtuu tempauksen jälkeen? Osa 2.

Read Full Post »

Older Posts »