Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘valvominen’

https://ericbarger.com/hughes.five.prophecy.htm
Suom. SK

Profetia täyttää Raamatun. Lopunajan profetia koskettaa jokaista tänä päivänä elävää ihmistä. Jeesus opetti sitä. Niin myös Johannes, Paavali, Pietari, Jaakob ja Juuda. Kuitenkin vain pieni osa seurakunnista opettaa tätä ratkaisevan tärkeää osaa Jumalan sanomasta sukupolvellemme.

Jotkut pastorit eivät opeta sitä teologisista syistä. He eivät usko siihen, luulevat, ettei se koske meitä, pitävät sitä vertauskuvallisena, tai vaikka minä. Toiset uskovat, että elämme luultavasti lähellä aikakauden loppua, mutta kieltäytyvät silti koskettamasta aihetta. He näkevät sen valinnaisena osana Jumalan opetussuunnitelmaa. Ota tai jätä.

Jeesus ei nähnyt sitä näin. Hän nuhteli fariseuksia ja saddukeuksia, että he eivät erottaneet ajanmerkkejä. Kun ilta tulee, sanotte te: ‘Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa’ ja aamulla: ‘Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä’. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa.” (Matt. 16:2-3). Yli neljännes Raamatusta on profetiaa – paljon siitä vielä toteutumatta. Kuinka voimme antaa seurakunnille tasapainoisen käsityksen pyhistä kirjoituksista, jos jätämme pois niin tärkeän osan?

Seuraavassa viisi syytä, miksi monet pastorit kieltäytyvät opettamasta Raamatun profetiaa.

1: He eivät ymmärrä sitä

Ehkä palvelet pastorina ja uskot, että elämme lähellä Kristuksen paluun aikaa, mutta et tunne olevasi pätevä opettamaan niin isosta aiheesta. Kysy itseltäsi. Kuka kelpuutti sinut opettamaan Raamattua ollenkaan? Herra teki sen. Kun hän kutsuu, Hän myös varustaa. Hänen kutsunsa on Hänen varustamisensa. Jos Hän kutsui sinut pastoriksi, Hän myös varustaa sinut opettamaan koko Raamattua. Muistan ensimmäisen kerran, kun tunsin Herran johtavan minua opettamaan Ilmestyskirjaa. Ajatus moisesta yrityksestä tuntui musertavalta, mutta Jumala muistutti minua, että voin opettaa Ilmestyskirjaa aivan kuten mitä tahansa Raamatun aihetta – rukouksen ja tutkistelun kautta.

Hanki erilaisia kommentaareja. Et ole samaa mieltä kaikkien kanssa, joten sinun on arvioitava niitä keskenään. 5. Moos. 19:18 kuvailee tuomarien työtä kolmella sanalla: tutkikoot tarkoin asian”. 5. Moos. 3:14 sanoo, että tuomitessasi ”tutki, tiedustele ja kysele tarkoin”.

Pastorina teet näitä asioita säännöllisesti. Ennen kuin opetat mitään Raamatun osaa, sinä ”tutkit, tiedustelet ja kyselet tarkoin”. Tämä on sama asia. Tee kotitehtäväsi ja rukoile. Muista, että Hän on sinun Opettajasi ja Valmentajasi.

2: He pelkäävät loukkaavansa seurakunnan jäseniä

Nykypäivän seurakunnassa pastorit kokevat usein olevansa enemmän erotuomareita kuin opettajia. Ihmiset loukkaantuvat niin monista asioista; pastori pelkää, että häntä ammutaan. Ehkä tiedostamattaan sitä, hän alkaa saarnata tavoilla, joiden arvelee vähiten loukkaavan.

Toiset pastorit näkevät saarnan keinona saada ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi. Ihmiset, jotka tuntevat olonsa hyväksi, haluavat saada tunteen uudelleen, joten he tulevat takaisin. Kofeiini saa ihmiset tuntemaan olonsa hyväksi, mutta kirkko ei ole Starbucks-kahvila.

Unohdamme, että Jumalan sana on miekka ja joskus se leikkaa kahtia. Jeesus sanoi:Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan(Matt. 10:34).

Adrian Rogers sanoi sen näin: ”Olen mieluummin totuuden jakama kuin harhan.”

Raamattu loukkaa. Jeesus loukkasi eliittiä ja uskonnollisia. Kuningas Ahab esitteli 400 väärää profeettaa valtaistuimensa edessä. He kertoivat hänelle mukavia uutisia, mutta yksi profeetta kertoi aina totuuden ja kuningas Ahab vihasi häntä siksi. Hänen nimensä oli Miika. Hän ennusti, että Ahab kuolisi, jos menisi taisteluun. Kuningas kuoli sinä päivänä ja 400 hyvän olon profeettaa pakenivat pelosta. (1. Kun. 22)

Jokaisen pastorin tulisi muistaa, että hänet on kutsuttu tiukempaan standardiin ja että hänellä on kaksinkertainen vastuu tuomiopäivänä. Me emme saa pyrkiä miellyttämään ihmisiä, vaan Jumalaa. Onpa kyseessä kultainen sääntö tai tempaus, niin totuus aina loukkaa jotakuta. Tosiasia kuitenkin on, että – Jeesus tulee takaisin! Pastoreilla on velvollisuus puhua tämä totuus ja sekä varoittaa että rohkaista seurakuntalaisiaan.

Tahallinen loukkaaminen ei kuitenkaan koskaan ole hyvä. Suurta osaa kiistelystä profeetallisen tulkinnan suhteen voidaan lieventää yksinkertaisesti saarnaamalla nöyryydellä. Näillä asioilla ei tule nostaa omaa profiilia. Kukaan meistä ei tiedä kaikkea. Älä kohtele erimielisiä kuin hulluja. Kunnioita heitä. Esitä näkemyksesi arvovallalla, mutta myös nöyryydessä, rukouksella kylvetettynä.

3: Ihmiset pelästyvät.

Raamatun profetia voi pelästyttää. Hollywood tekee rahaa pelottelemalla ihmisiä, joten se rakastaa apokalyptisia teemoja. Totuus voi olla pelottava. Eikö kuitenkin ole parempi olla peloissaan ja valmis, kuin onnellinen ja tuomittu?

Niitä, jotka tuntevat Herran, lopunaikojen ymmärtäminen auttaa pelkäämisen sijaan olemaan uskollisia. Paavali kirjoitti Timoteukselle:Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele, jonka Herra, vanhurskas tuomari, on antava minulle sinä päivänä, eikä ainoastaan minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestymistään rakastavat (2. Tim. 4:8).

Opeta seurakuntasi ”rakastamaan Hänen ilmestymistään” ja he lakkaavat pelkäämästä.

Me ihmiset pelkäämme tuntematonta, mutta ilman jumalallista ilmoitusta emme koskaan tiedä mitään tulevaisuudesta yli sen hetken. jossa elämme. Emme ole ikuisen pelon tilassa, koska pystymme tarkastelemaan menneisyyttä ja sen perusteella päättelemään jotakin tulevaisuudesta.

Mutta me emme tiedä. Teemme viisaita arvauksia. Voit istua kotonasi lukemassa tätä ja kappale ”avaruusromua” putoaa taivaalta katon läpi ja osuu päähäsi. Kukaan meistä ei tiedä, mitä seuraava sekunti tai nanosekunti tuo.

Onneksi Jumala ei ole jättänyt meitä pimeään todella tärkeissä asioissa. Hän on antanut meille ilmoituksen. Yhdistämme lopunajalle ennustetut kauheudet sanaan ”apokalyptinen”. Tuo sana tulee verbistä, joka tarkoittaa ”paljastaa”. Kirjaimellisesti se tarkoittaa ”ilmestys”.

Jonkin paljastaminen antaa meille mahdollisuuden nähdä ja ymmärtää. Se antaa meille suunnan ja kiintopisteen. Emme enää kompastele pimeässä, vaan alamme vaeltaa valossa. Dorothy ja hänen ystävänsä kävivät läpi monia koetuksia Oz’issa, mutta heillä oli aina ”keltainen tiilitie”. Tämän vuoksi he tiesivät aina, missä olivat ja mihin menivät. Se antoi heille suunnan. Olla eksyksissä vaarallisessa maassa on äärettömän paljon pelottavampaa kuin olla samassa paikassa kartan kanssa.

Katsot karttaa (Raamatun profetiaa) ja sanot: ”Okei. Pelottavaa, mutta sehän menee, niin kuin pitikin. Kaikki hyvin. Jumalalla on homma hanskassa!”

4: Ihmiset eivät ehkä maksa kymmenyksiä, jos luulevat lopun olevan lähellä

Lopunajan profetioiden tutkistelu ei saa ihmisiä asettamaan itsekkäitä tavoitteita Kristuksen edelle.

Päinvastoin. Jos seurakuntasi uskoo, että Herra tulee pian, he ovat vähemmän itsekeskeisiä ja enemmän jumalakeskeisiä. He ovat parempia seurakunnan jäseniä, parempia aviopuolisoita, parempia vanhempia, parempia ihmisiä ja myös parempia antajia. He eivät todennäköisesti kokoa aarteita itselleen vaan elävät anteliaasti. Heidän mielensä suuntautuu enemmän iankaikkisiin ja vähemmän ajallisiin.

Kun näemme profetian toteutuvan ajassamme, se muistuttaa meitä, että loppu tulee ja voi tulla piankin. Muistutus hänen pikaisesta tulemuksestaan on muistutus sijoittaa iankaikkisuuteen ja lopettaa yritykset rakentaa katoavaiselle (Matt. 6:19-21).

Puhuessaan tulevasta valtakunnastaan Jeesus sanoi: Mutta pitäkää vaari itsestänne, ettei teidän sydämiänne raskauta päihtymys ja juoppous eikä elatuksen murheet, niin että se päivä yllättää teidät äkkiarvaamatta niinkuin paula; sillä se on saavuttava kaikki, jotka koko maan päällä asuvat. Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa” (Luuk. 21:34-36).

Kristuksen lääke ”päihtymyksen, juoppouden ja elatuksen murheiden raskauttamiseen” on ”rukoilkaa” ja ”valvokaa” Hänen tulemustaan. Mutta voit valvoa, vain jos tiedät, mitä on odotettavissa.

Lopuksi, jos olet pastori, joka saarnaa kymmenyksistä, sinun täytyy harkita uudelleen ja tehdä parannus. Raamattu sanoo sinusta todella pahoja asioita, joista lievin on ”palkkalainen”. Sinun täytyy tutkia profetiaa, jotta sinä ja seurakuntalaisesi saisitte iankaikkisuusperspektiivin ja alkaisitte koota kaikenlaisia aarteita taivaaseen.

Muista, että Jeesus on seurakunnan pää. Ole uskollinen ja julista koko totuutta ja Hän on uskollinen ja pitää huolen seurakunnastaan.

5: Pelko joutumisesta hörhöjen kategoriaan

Vääriä ja epäraamatullisia profetian opettajia on paljon. Heitä on radiossa, TV:ssä ja varsinkin internetissä! Mutta nämä eivät ole syitä välttää profetian opettamista. Harhat, liioittelut ja petkuttajat ovat parhaita syitä opettaa todellista asiaa. Seurakuntasi kuulee paljon hölmöyksiä. Sinun täytyy opettaa heille totuus, etteivät olisi haavoittuvia valheille.

Katsokaamme sitä nyt toiselta puolelta.

Profetia on ihmeellinen uskonpuolustaja

Profetiat Kristuksen ensimmäisestä tulemuksesta toteutuivat. Ne todistavat, että Raamattuun voi luottaa. Profetiat Hänen toisesta tulemuksestaan toimivat samalla tavalla, paitsi että saamme todistaa näitä tapahtumia omassa ajassamme ja usein omin silmin.

Näyttää, kuin näkymätön käsi liikuttelisi maailman kansakuntia täsmälleen oikeisiin asemiinsa globaalilla shakkilaudalla. Miten ihmeellistä onkaan nähdä sen tapahtuvan silmiemme edessä! Se vahvistaa uskoa ja vetää huomiotamme kohti Jumalaa.

Profetia on tänä päivänä paras evankelioimisen työkalu

Tulevaisuus kiehtoo meitä, koska siihen suuntaan olemme kaikki menossa. Raamattu sanoo paljon tulevaisuudesta, joten ihmiset todennäköisesti kuuntelevat, jos puhut profetiasta. Todisteet siitä, että Jeesus tulee pain, pakottaa kuuntelijat tunnistamaan Raamatun todenmukaisuuden ja antavat heille välähdyksen Kristuksen väitteiden suunnattomuudesta.

Jos Raamatun profetia on toteutumassa ajassamme, se tarkoittaa, että kaikki muukin Raamatussa on totta. Jeesus on todella Jumalan Poika ja todella kuoli meidän sijastamme, niin että syntimme voidaan antaa anteeksi. Raamatun profetian totuus ei jätä tilaa tämän maailman messiaan jäljittelijöille. Selviää nopeasti, ettei pelastusta ole missään muussa nimessä.

Oikein opetettuna se on motivaattori hyvän tekemiseen ja sydämen valmiuteen

Profetian ymmärtäminen antaa ikuisuusnäkökulman elämään. Se osoittaa meille oikean kontekstin, jossa arvioida elämässämme tapahtuvia asioita. Profetia tekee meistä vähemmän sitoutuneita ajalliseen ja valmiimpia investoimaan ikuiseen.

Pietari kirjoitti: Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas ja silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista. (2. Piet. 3:10-12)

Profetian opetus korostaa, millaisia meidän pitäisi olla – käytökseltämme pyhiä ja hurskaita.

Muita syitä opettaa lopunajan profetiaa

Yhä uudelleen Jeesus kehotti opetuslapsiaan ottamaan esimerkkiä itsestään. Jakeessa Joh. 13:15 Hän pesee opetuslastensa jalat. Sitten Hän sanoo heille:Sillä minä annoin teille esikuvan, että myös te niin tekisitte, kuin minä olen teille tehnyt.”

Antakaamme Jeesuksen olla esimerkki myös sen suhteen, mitä opetamme ja saarnaamme. Hän opetti paljon toisesta tulemuksestaan ja sitä edeltävistä merkeistä. Myös meidän pitäisi opettaa.

Jeesus sanoi usein: ”Valvokaa!”

Paavali kirjoitti: ”…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. … Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia. Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit.(1. Tess. 5:2, 4-6)

Rukoukseni on, että yhä useammat kristilliset seurakunnat ympäri maailman alkaisivat ”valvoa ja olla raittiita” niin, että se päivä ei yllättäisi niitä kuin varas.

Tom Hughes on Kalifornian San Jacinto’n 412 -kirkon johtava pastori. Hän on kirjailija, konferenssipuhuja ja TV-juontaja, joka tunnetaan selkeästä ja ytimekkäästä viestinnästä koskien Raamatun profetiaa ja nykytapahtumia.

 

Read Full Post »

It’s the End of the World, Now What?
5.12.2018 by Pete Garcia, suom.SK

Hal Lindsey on sanonut nyt jo yli 50 vuotta, että Kristuksen paluu on välitön, mutta minä pelkään, että monille on tulossa apokalypsi-uupumus. Left Behind -kirjat (Viimeisten päivien vaellus, Aika Oy, 2001) synnyttivät valtavan uudistuneen mielenkiinnon tempauksen ideaan ja sen jälkeisiin tapahtumiin, mutta tuokin innostus näyttää talttuneen. Kaikkien päivittäin tapahtuvien geopoliittisten, taloudellisten ja teknologisten muutosten myötä nykyajan ihminen on kehittänyt yhä lyhenevän yhteen asiaan keskittymisen kyvyn.

Yhä useammin ilmaisemme huolemme antikristillisestä tunnelmasta, joka on kasvussa täällä lännessä ja ilmaisemme järkytyksemme saman antikristillisen tunnelman julmuudesta idässä. Puolet kristikunnasta haluaa vaatia maailman takaisin Kristukselle ja rakentaa Hänen valtakuntansa ja loput ovat eri mieltä lopunajan tapahtumista. Itseasiassa suurin osa siitä, jota tänä päivänä kutsumme kristikunnaksi, ei kannata ainoaa loogista, raamatullista, teologisesti terveoppista kantaa tempauksesta ennen ahdistusta, joka muuten tunnetaan ”autuaana toivonamme”.

Kaiken tämän lisäksi totuus on, että uskovat tuhansien vuosien ajan ovat pohtineet, ihmetelleet ja ikävöineet nähdä, millaisia ne päivät, joita me elämme, olisivat. Vaikka päivämme voivat olla yhä uuvuttavampia ja vaarallisempia, on myös jännittävää nähdä profeetallisten kirjoitusten sivujen heräävän elämään silmiemme edessä. Siksi on sekä katkeraa että suloista, että elämme ja näemme näiden päivien toteutuvan aivan kuten Kristus, profeetat ja apostolit sanoivat niiden toteutuvan.

”Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas; sillä kaikki te olette valkeuden lapsia ja päivän lapsia; me emme ole yön emmekä pimeyden lapsia.  Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit. … Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, joka on kuollut meidän edestämme, että me, valvoimmepa tai nukuimme, eläisimme yhdessä hänen kanssaan.” (1. Tess.5:4-6, 9-10)

Niinpä meidät viimeisenä sukupolvena on kutsuttu seisomaan lujina yhä tihenevässä pimeydessä, joka verhoaa tätä langennutta planeettaa. Mutta asemassamme meidän tulee tehdä neljää asiaa, jotka eivät ainoastaan tuo kunniaa Jumalalle ja ole todistukseksi kadotetuille, vaan myös rohkaisevat veljiämme ja sisariamme tänä koettelevana aikana. Meidän tulee: palvoa, odottaa, tehdä työtä ja valvoa (worship, wait, work, and watch.)

Palvo

”Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan ruumiinne eläväksi, pyhäksi, Jumalalle otolliseksi uhriksi; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne. Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” (Room. 12:1-2)

Uudestisyntyneinä kristittyinä palvontamme ei rajoitu pelkästään siihen, mitä me teemme kirkkorakennuksessa sunnuntaiaamuisin, vaan kuinka me elämme elämäämme. Elämämme KOKONAISUUDESSAAN pitäisi olla palvonnan teko. Apostoli Paavali neuvoo meitä Pyhän Hengen kautta antamaan ruumiimme, sydämemme ja mielemme Jumalalle elävänä uhrina. Kun sinusta tulee Jeesukseen Kristukseen uskova, et enää omista itseäsi, koska sinut ostettiin kalliisti (1. Kor. 6:19-20). Meidän on tultava eläviksi uhreiksi, jotka ristiinnaulitsevat lihansa päivittäin, niin että voimme elää Hengessä. Se ei ole helppoa, koska liha tulee voimakkaaksi esteeksi vaelluksellemme Jumalan kanssa.

Ensisijaiset tavoitteemme uskovina ovat palvoa Jumalaa, kypsyä uskossa ja olla todistajia niille, jotka eivät tunne Herraa. Osoitamme palvontamme sillä, kuinka elämme elämäämme; olemalla elävä uhri. Kypsymme uskossa, kun opimme elämään palvontamme kautta, joka kirkastamalla Jumalaa asettaa luottamuksemme Häneen eikä itseemme ja palvonnastamme tulee elävä todistus niille, jotka eivät tunne Kristusta ja Kristus sanoi, että jos me kirkastamme Häntä, niin HÄN vetää kaikki tykönsä (Joh. 12:31-33).

Odota

”Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa ja sieltä me myös innokkaasti odotamme (NASB: eagerly await) Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi, joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:20-21)

Jokainen, joka on joskus joutunut odottamaan jotakin, ymmärtää, että odottaminen ei ole kivaa. Odottaminen kuitenkin lisää uskoosi, mitä välitön tyydytys ei voi. Se kehittää ja kypsyttää sinua vaelluksessasi (pyhitys) Herran kanssa. Aabraham, joka osoitti hämmästyttävää uskon määrää, odotti monta kymmentä vuotta poikaa, jonka Herra oli luvannut sekä hänelle että Saaralle. Kun tuo perillinen (Iisak) syntyi ja kasvoi, niin Jumala käski Aabrahamia viemään hänet Moorian vuorelle (nykyinen Temppelivuori) ja panemaan Iisak kantamaan omat puunsa, joita Aabraham käyttäisi uhratessaan häntä. Tämä tuntui olevan vastoin kaikkea, mitä Jumala oli luvannut hänelle, mutta Aabraham oli valmistautunut tekemään sen aina siihen saakka, kunnes Herran enkeli pysäytti hänen kätensä. Aabraham todisti uskonsa, että vaikka Jumala olisi saanut hänet tappamaan oman poikansa, niin Jumala herättäisi hänet jälleen, tai muuten Jumala rikkoisi oman lupauksensa. (1. Moos. 15:1-5; 22:3-5)

Vaikka odottaminen oli vaikeaa Aarahamille ja Saaralle, se kehitti ja kypsytti heitä. Ja meidänkään odottamisemme ei ole turhaa, koska: Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2.Piet. 3:9).

Aina kun unohdat tämän, niin muista vain sitä päivää, kun tulit Kristuksen tykö ja ajattele sitä, että jospa Jumala olisi valinnut edellisen päivänä tempauksen päiväksi. Odottaessasi anna Jumalan kehittää sinut mieheksi tai naiseksi, joksi Hän tahtoo sinun tulevan. Odottaessamme säilyttäkäämme päämäärä kilvoitella palkinnosta (1. Kor. 9:25; Fil. 3:14). Vaikka päämäärämme on, että ”taivaallinen kutsumus” voisi olla lopputila, niin tavoitteemme täällä maan päällä pitäisi olla: ”kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään, ettemme enää olisi alaikäisiä, jotka ajelehtivat ja joita viskellään kaikissa opintuulissa ja ihmisten arpapelissä ja eksytyksen kavalissa juonissa; vaan että me, totuutta noudattaen rakkaudessa, kaikin tavoin kasvaisimme häneen, joka on pää, Kristus” (Ef. 4:13-15).

Tee työtä

”Mutta me kehoitamme teitä, veljet, siinä varttumaan yhä enemmän ja katsomaan kunniaksenne, että elätte hiljaisuudessa ja toimitatte omia tehtäviänne ja teette työtä käsillänne, niinkuin olemme teitä käskeneet, että vaelluksessanne olisitte säädylliset ulkopuolella olevia kohtaan, ettekä olisi kenenkään avun tarpeessa” (1. Tess. 4:10-12).

Vastoin menestyspropagandaa, jota monet menestyksekkäät TV-evankelistat rakastavat edistää, Jumala ei kutsunut meitä ylelliseen ja aineellisesti rikkaaseen elämään. En sano, että kristitty ei voi olla varakas, tai että Jumala ei voi edes siunata meitä noilla alueilla, koska Hän siunaa ja voi siunata. Se, mitä sanon, on, että sen ei pitäisi olla meidän menettelytapamme. Vaikka paperirahasysteemimme voi olla välttämättömyys selviytyäksemme näinä viimeisinä päivinä, niin sen ei pitäisi olla motivaattorimme. Sen ei pitäisi olla se, mihin pyrimme ja mitä kaipaamme. Missä sitten oletkin ja mitä teetkin, niin tee se Herralle. Älä tee sitä niin, että toiset huomaavat sinut, tai että teet sen ihmisten kunnianosoitusten ja kiitosten vuoksi, vaan palvele Jumalaa alttiilla sydämellä.

”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta. Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.” (Matt. 6:19-21)

Valvo

”Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa; ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle. Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä. Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan. Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” (Luuk. 12:35-40)

Se, mikä yhä enemmän hämmentää minua, ottaen huomioon kaiken, mitä tulee esiin eri puolilla maailmaa, on suora hylkääminen ja kieltäminen niiden taholta, jotka väittävät olevansa kristittyjä. Odotankin sitä kyllä valtavirran medialta, hallitukselta ja pop-kulttuurilta, mutta kuinka jokin kirkkokunta (valitse mikä tahansa) hylkää 30 % Raamatustaan vain keskittyäkseen kaikkeen PAITSI Kristuksen pikaiseen paluuseen, menee minulla yli hilseen. Ajattele seuraavia tapahtumisia, jotka etenevät nopeasti ajassamme:

  • globaalin hallinnon yhteen tuleminen
  • nopeat teknologiset edistysaskeleet, jotka mahdollistavat ja sulauttavat yhteen jäljitys-, tarkkailu- ja digitaalisen rahasysteemin, josta lopulta tulee pedonmerkki
  • ”kristinuskon” kasvava penseys ja luopio luonne
  • kansakuntien geopoliittiset linjaukset, kaikki nähtävästi Israelille vihamielisiä
  • yhä tuhoisampia luonnonkatastrofeja ja kulkutauteja
  • vääriä messiaita
  • sotia ja huhuja sodista
  • okkultismin ja pakanuuden nousu
  • kaikenlaisen väkivallan nousu ympäri maapallon
  • globaali talous romahduksen partaalla

Voisin kirjaimellisesti jatkaa vaikka kuinka paljon siitä, mitä maailmassa on menossa pieleen, mutta luulen, että ymmärrät, mistä on kysymys. Monet kristikunnassa sanoisivat mahtipontisesti: ”Tuohan on jatkunut alusta saakka. Kaikki vain toistuu loputtomassa kiertokulussa. Asiat huononevat, sitten paranevat ja sitten taas huononevat jne. jne.”

Olen puhunut henkilökohtaisesti monille maallikoille ja papeille, jotka ovat tätä mieltä. Heille ja heidän järjestöillensä Kristuksen paluu on suurin piirtein yhtä tärkeä fokus kuin jääpuikkojen väri Saturnuksen renkaissa. Heillä on aivan liian kiire rakentaa Hänen valtakuntaansa täällä, että murehtisivat palaako Kristus ja milloin. Näille ihmisille Kristus itse sanoi näin: ”Muista siis, mitä olet saanut ja kuullut ja ota siitä vaari ja tee parannus. Jos et valvo, niin minä tulen kuin varas, etkä sinä tiedä, millä hetkellä minä sinun päällesi tulen.” (Ilm. 3:3)

Skeptikko kuitenkin voi sanoa: Hei, tuo ei koske minua. Jeesus (jos edes kirjoitti tuota) puhui jollekin seurakunnalle muinaisessa Vähässä Aasiassa. Sillä ei ole mitään merkitystä minulle tänä päivänä.

Huomaa, mitä Kristus sanoo Sardeen seurakunnalle lopuksi: ”Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo” (Ilm. 3:6).

Johtopäätös

Meitä kutsutaan näinä viimeisinä päivinä seisomaan lujina ja olemaan suojavalleina voimistuvassa myrskyssä, joka lisääntyvästi ja väkivaltaisesti siirtelee ja liikuttelee kaikkea. Ainoa keinomme pysyä vahvoina on, että seisomme Kristuksessa, koska itsessämme meillä ei ole kykyä, eikä edes halua, vastustaa pimeyden tulvaa. Se ei ole mukavaa, varsinkin ottaen huomioon, mitä on tulossa maan päälle ja varsinkin, mitä meillä on odotettavissa niin kauan, kuin Herra viipyy. Siitä huolimatta me seisomme ja julistamme Kristuksen veren pelastavaa voimaa palvomalla, odottamalla, tekemällä työtä ja valvomalla.

Jotkut palvovat ja tekevät työtä eivätkä valvo ja odota Herran paluuta – ja palavat nopeasti loppuun. Jotkut valvovat ja odottavat, mutta eivät tee työtä eivätkä palvo ja ajautuvat syrjään. Tarvitsemme kaikki neljä uskomme tasapainottamiseksi, koska työ on väsyttävää ja ilman ”autuasta toivoa” menetämme rohkeutemme.

Pelkkä valvominen ilman palvomista saa meidät valvomaan mitä tahansa ja kohta lyhytjänteiset sydämemme ajautuvat alueille, jotka näyttävät jännittävämmiltä ja salaperäisemmiltä (more conspiratorial). Tarvitsemme kaikki neljä, koska Jumala rakensi meidät tekemään niitä kaikkia ja kun joku neljästä puuttuu, niin ajaudumme pois siitä, missä Jumala tarkoitti meidän olevan. Jumala rakensi meidät iankaikkisuus sydämissämme ja vain ikuinen voi täysin tyydyttää sen, minkä tiedämme puuttuvan tässä ja nyt.

”Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.” (2. Kor. 4:16-18)

Read Full Post »

Amir Tsarfati, suom. SK

Shalom Galileasta!

Kun vuosi 2018 on päättymässä, voin katsoa taaksepäin ja iloita siitä, mitä Herra on tehnyt. Kuitenkin sanoma, jonka Hän on laskenut sydämelleni, kaikuu mielessäni: Lopeta hyvin!

Niin ystävät, olemme lähellä maaliviivaa. Kirjoitus on seinällä, merkit ovat paikalla, kaikki näyttelijät ovat paikalla. Me olemme se sukupolvi, joka ei nuku pois. Me olemme sukupolvi, joka kokee enemmän petosta, kuin mikään toinen, koska digitaalisessa maailmassa on niin helppo tulla petetyksi.

Kysymykset, joita minun, kuten teidän kaikkien, on pitänyt esittää itselleni, ovat: Onko elämä tässä maailmassa kaikki, mistä välität? Onko tämä maailma kaikki, mitä sinulla on? Onko se kaikki vain sitä, että ”saan siitä irti mahdollisimman paljon”? Ovatko tämän maailman asiat pääasioita mielessäsi ja elämäsi ensisijaisia tavoitteita?

Kuulin tunnetun pastorin sanovan, että hänen kuoleva poikansa, jolla oli vain kolme viikkoa elinaikaa johtuen vakavasta syövästä, sanoi hänelle: ”Isä, olen niin innoissani, siitä mitä on tulossa seuraavaksi!”

Toinen hyvä ystäväni, joka sattuu olemaan pastori täällä Israelissa, sanoi minulle: ”Kun olen kuollut, niin älä anna kenenkään elvyttää minua, tai muuten minä tapan hänet!”

Oletko niin innostunut ikuisuudesta, ettet haluaisi elää enää tässä maailmassa? Onko taivas kotisi, vai tämä maailma? Sinulla voi olla koti-ikävä vain sinne, missä kotisi on!

Voitko rehellisesti elää elämääsi innostuneena tulevasta? Onko tämä maailma sinulle päämäärä?

Kun heräät aamulla ja aloitat päivän, niin ketä aiot miellyttää ja kehen tehdä vaikutusta?

“Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:16).

Voitko vuonna 2019 sanoa rehellisesti: “Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto” (Fil. 1:21)?

Kun lähestymme maaliviivaa, meidän jokaisen täytyy tutkia sydäntämme ja kysyä itseltämme … Tiedämmekö Herran sanovan meille takaisin tullessaan: “…hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija!”  (Matt. 25:23)?

Ystävät, lopettakaamme hyvin, lopettakaamme vahvoina!

“…Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella. Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä. Sillä te olette kuolleet ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa. Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, sillä niiden tähden tulee Jumalan viha ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne. Älkää puhuko valhetta toisistanne, te, jotka olette riisuneet pois vanhan ihmisen tekoinensa ja pukeutuneet uuteen, joka uudistuu tietoon Luojansa kuvan mukaan. Ja tässä ei ole kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikkausta eikä ympärileikkaamattomuutta, ei barbaaria, ei skyyttalaista, ei orjaa, ei vapaata, vaan kaikki ja kaikissa on Kristus.” (Kol. 3:1-11)

Hänen tulemustaan odottaen,

Amir

Read Full Post »

Getting Anxious
By Daymond Duck, 2.12.2018, suom. SK

Syyskuussa 2015 valtuutetut 193 maasta hyväksyivät yksimielisesti YK:n asiakirjan nimeltä ”Transforming our World: the 2030 Agenda for Sustainable Development” (Maailmamme muuttaminen: Kestävän kehityksen Agenda 2030).

Asiakirjan johdanto kutsui sitä ”Uudeksi Yleisohjelmaksi” (New Universal Agenda). Päämääränä on perustaa maailmanhallitus, maailmanuskonto ja taloudellinen maailmanjärjestelmä vuoteen 2030 mennessä.

Raamattu opettaa selvästi, että saatanallinen maailmanhallitus on tulossa. Jumala kuitenkin hallitsee, eivätkä YK:n päämäärät sido Häntä. Hän voi nopeuttaa tai hidastaa sitä, tai antaa sen toteutua suunnitellusti.

Tämän sanottuamme vuosi 2030 on vähän yli 11 vuoden päässä ja globalistit näyttävät olevan huolestumassa, saavatko pallon liikkeelle ns. ”Yleisohjelmassaan”.

Puheessa Pariisin rauhanfoorumissa (11.11.2018), joka pidettiin toisen maailmansodan päättymisen 100-vuotismuistoksi, Saksan kansleri Angela Merkel hyökkäsi ”nationalismia” ja ”tuhoisaa eristäytymispolitiikkaa” vastaan.

Hän hyökkäsi selvästi presidentti Trump’ia ja hänen ”Amerikka ensin”-politiikkaansa vastaan.

Hän sanoi: ”Tiedämme, että tämän päivän haasteita ja uhkia ei voi enää ratkaista yksi maa (USA) yksinään, vaan ne voidaan ratkaista vain, jos toimimme yhdessä (maailmanhallituksena). Siksi meidän on noustava puolustamaan tällaista yhteistyötä” (eli vastustettava presidentti Trump’in ”Amerikka ensin”-politiikkaa).

Hän lisäsi: ”Tiivis kansainvälinen yhteistyö (globalisaatio) yhteisten arvojen (maailmanuskonto) pohjalta, jotka on vahvistettu YK:n peruskirjoissa (sisältyvät YK:n asiakirjoihin): Tämä on ainoa keino voittaa menneisyyden kauhut ja pohjustaa uutta tulevaisuutta” (heidän Yleisohjelmansa).

Marraskuussa 2018 raportoitiin myös, että YK:n ihmisoikeuskomitea on laatinut muistion, jossa vaaditaan abortin tekemistä ihmisoikeudeksi ja että abortin vastustaminen julistetaan laittomaksi kaikkialla maailmassa (globaaleiksi laeiksi, jotka ylittävät kansalliset lait).

Tämä vastaa hyvin viimeaikaista raporttia, että YK:n pakolaisvirasto käski presidentti Trump’ia päästämään Yhdysvaltoihin ihmiset, jotka ovat karavaanissa USA:n ja Meksikon rajalla. Näillä YK:n virastoilla ei ole oikeutta päättää, mikä on laitonta Yhdysvalloissa, eikä oikeutta käskeä YK:n presidenttiä mukautumaan YK:n määräyksiin.

Siitä huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitea on vaatinut globaalia lakia, jota jokaista maailman valtiota vaaditaan noudattamaan (yksi laki, joka korvaa maailman jokaisen valtion lait, USA:n perustuslaki mukaan lukien).

On helppo uskoa, että YK on muuttanut taktiikkansa ja julistanut sodan Yhdysvaltoja ja jokaista valtiota vastaan, joka vastustaa sen halua perustaa maailmanhallitus ja globaali maailmanetiikka.

YK vaatii nyt maailmanlaajuisia tukahduttamistoimia kansallista populismia vastaan, eli niitä vastaan, jotka vastustavat globalisaatiota, LGBT-oikeuksia, avoimia rajoja, islamia ym.).

YK uskoo, että kansallinen populismi (mikä on suosittua yhdessä kansakunnassa) on paha ja kasvava uhka maailmanhallitukselle ja maailmanuskonnolle. He haluavat, että maailmanhallituksen ja maailmanuskonnon vastustajat asetetaan syytteeseen kansainvälisen lain rikkomisesta.

Kansainväliset lait ovat yritys riittävästi hiljentää maailmanhallituksen ja maailmanuskonnon vastustusta, jotta he voisivat saavuttaa globaalin valtauksen päämääränsä vuoteen 2030 mennessä. Tämä ei ole muuta kuin YK:n vaatimus vainota ja syyttää niitä, jotka vastustavat maailmanhallitusta ja maailmanuskontoa. Se tulee johtamaan siihen, että ihmisiä vaaditaan tukemaan maailmanhallitusta ottamalla Pedonmerkki.

Sen lisäksi, että vaativat kansainvälisen lain rikkojia syytteeseen, Antikristus ja Väärä Profeetta määräävät kuolemantuomion sitä vastustaville.

Yrittäminen pakottaa ihmiset kaikkialla maailmassa uskomaan, mitä YK uskoo (että LGBT, islam ja abortti ovat hyviä asioita, mutta niiden arvosteleminen pitäisi tehdä laittomaksi ja asettaa syytteeseen) on tärkeä askel kohti globaalia etiikkaa (maailmanuskontoa) ja YK näyttää olevan innokas tuomaan sen.

Muuten, marraskuun 23. päivänä 2018 Saksan kansleri Angela Merkel puhui tapahtumassa “Parliamentarianism between Globalisation and National Sovereignty” (Parlamentarismi globalisaation ja kansallisen itsenäisyyden välissä) sanoen: ”Tänä päivänä, kansallisvaltioiden täytyy tänä päivänä – pitäisi tänä päivänä, minä sanon – olla valmiita luovuttamaan itsemääräämisoikeutensa. (In this day, nation states must today—should today, I say—be ready to give up sovereignty).”

Saatanallinen maailmanhallitus, joka tulee vainoamaan ja tappamaan miljardeja ihmisiä, on nousemassa ja on laajalle levinnyt huoli, että monet seurakunnassa nukkuvat eivätkä rukoile.

Prophecy Plus Ministries, Inc.
Daymond & Rachel Duck
duck_daymond@yahoo.com

 

Read Full Post »

What Will Happen After the Rapture? (Part I)
The Prophetic Explorer, suom. SK

Profetia on kiinnostanut minua jo hyvin nuoresta. Kuitenkin, ennen kuin täysin luovutin elämäni Kristukselle, se ei avautunut minulle. Kalliin Pyhä Henkensä armon kautta Jumala on näyttänyt minulle jotain siitä, mitä tulee tapahtumaan seurakunnan tempauksen jälkeen, mutta ennen kuin menen siihen, haluaisin ensin puhua siitä, kuka tarkalleen ottaen jätetään ja miksi.

Näinä aikoina maailmalle esitellään niin monia vääriä Kristuksia ja monet petetään. Jos itseään kristityiksi kutsuvat todella harjoittaisivat uskoa ja tutkisivat kirjoituksia itse, sen sijaan että ulkoistavat kaiken hengellisen erottamisensa väärille paimenille, niin seurakunta ei olisi siinä sotkussa, missä se nyt on. Se, mitä he eivät näytä käsittävän, on yksi musertava tosiasia: useimmat heistä tulevat jäämään jäljelle, kun seurakunnan tempaus tapahtuu.

”Sinä sanot, että olet rikas, olet rikastunut etkä tarvitse mitään. Et kuitenkaan tiedä, että juuri sinä olet kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston.” (Ilm. 3:17 Raamattu Kansalle)

Katsokaamme; kurja ja säälittävä, köyhä, sokea ja alaston. Kuulostavatko ne myönteisiltä piirteiltä Kristuksen morsiamelle? Raamattu kertoo selvästi Laodikean seurakunnan tilan ja vaikka se on niin paha, niin seurakunta on täysin tietämätön langenneesta tilastaan. Mutta onko se todella ’langennut armosta’, kuten Paavali ilmaisee asian? Voi, kyllä se on!

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luokseen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” (Ilm. 3:20 RK)

Todellisuuden tarkistus; jos Kristus seisoo Laodikean seurakunnan ulkopuolella kolkuttamassa päästäkseen sisälle, niin arvaa mitä? Hän ei ole sisällä! Vertaa nyt Laodikeaa todelliseen Kristuksen morsiameen:

”Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet. Hänen morsiamensa on laittautunut valmiiksi.” (Ilm. 19:7 RK)

Laodikean seurakunta on tuuditettu väärään tunteeseen ikuisesta turvallisuudesta. He kertovat sinulle, että Jumala ei vaadi heiltä mitään. Eikä vain sitä, vaan jotkut sanovat, että jos yrittää miellyttää Jumalaa kääntymällä synneistään ja tekemällä hyviä töitä, niin se on sama, kuin yrittäisi ansaita pelastuksensa! Minulle tämä herättää kysymyksen: Kuinka voi joku tulla niin suvaitsevaiseksi luontaisen synnin luontonsa suhteen? Se todella tuntuu yhtä käsittämättömältä, kuin nainen, joka on kurja, surkea, köyhä, sokea ja alaston ja luulee, ettei tarvitse mitään.

“Sanon siis tämän ja vakuutan Herrassa: älkää enää vaeltako niin kuin pakanat turhanpäiväisissä ajatuksissaan. Heidän ymmärryksensä on pimentynyt ja he ovat vieraantuneet Jumalan elämästä tietämättömyytensä ja sydämensä paatumuksen tähden. Heidän tuntonsa on turtunut, he ovat antautuneet irstauteen ja ahneudessaan harjoittavat kaikenlaista saastaisuutta.” (Ef. 4:17-19 RK)

Haluaisin hetkeksi keskittyä Laodikean seurakunnan sokeuteen. Se ei tietenkään ole normaalia sokeutta, vaan sydämen hengellistä sokeutta. Mikä on kuitenkin tämän hengellisen sokeuden luonne? Se on tahallista sokeutta, jonka aiheuttaa silmien sulkeminen!

“Sillä paatunut on tämän kansan sydän. Vaivoin he kuulevat korvillaan, ja silmänsä he ovat sulkeneet, etteivät he silmillään näkisi, eivät korvillaan kuulisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, etteivät he kääntyisi enkä minä parantaisi heitä.” (Matt.13:15 RK)

Ei ole toista sokeutta, yhtä vaarallista, kuin sen ihmisen sokeus, jonka silmät ovat täysin auki. Hän kuulee Jumalan Sanan, mutta hylkää sen, koska ei halua muuttaa tapojaan. Riippumatta kuinka monta Raamatun kohtaa jaat hänen kanssaan, joissa selvästi sanotaan, että meidän täytyy ahkeroida pelolla ja vavistuksella pelastuaksemme, kestää loppuun saakka ja pestä vaatteemme, hän ei ota vaaria. Miksi? Koska Jumalan Sanan evankeliumi ei ole se, johon hän ilmoittautui! Hän ilmoittautui väärälle Kristukselle, joka ei vaadi häneltä mitään; hän vain kerran puolisydämisesti mumisi joitakin lupauksia huulillaan, joita ei aikonutkaan pitää.

”Minä vastasin hänelle: ’Herrani, sinä sen tiedät.’ Hän sanoi minulle: ’Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.’” (Ilm. 7:14 RK)

Useimmat kristityt näyttävät olevan tietoisia Matt. 24 lopunajan kuvauksesta, mutta Luukkaan kertomus tästä samasta keskustelusta lisää siihen mitä ihanimman lupauksen. Tässä esitellään ne, jotka ovat pesseet vaatteensa, mutta yhdellä suurella erolla. Nämä ovat tulleet suuresta ahdistuksesta. Kuten näet, niin Luuk. 21:36 tekee selväksi, että vain muutamat havaitaan arvollisiksi pakenemaan suurta ahdistusta. Puhdas logiikkaa sanoo, että tullakseen havaituksi arvolliseksi, ihmisen on täytynyt tehdä jotakin eri tavalla kuin toiset. Jos jotkut havaitaan arvollisiksi, niin toisten täytyy olla arvottomia. Sanomme sitä ehdolliseksi turvallisuudeksi. Ennen kuin yrität väittää, että kaikki kristityt havaitaan arvollisiksi ja arvottomia tässä ovat pelastumattomat, niin salli minun muistuttaa, että arvottomiksi havaitut em. jakeessa havaittiin arvottomiksi sen jälkeen, kun suuri ahdistus oli jo alkanut. Vain ne, jotka ovat pesseet vaatteensa ennen ahdistusta, voivat paeta sitä.

Kun seurakunta on temmattu ylös ja Antikristus ilmestynyt, niin jäljelle jääneillä on pieni mahdollisuus pestä vaatteensa, mikä tarkoittaa, että he katuvat syntejään ja palaavat Isän taloon, kuten tuhlaajapoika palasi. Kun tuo mahdollisuus on sulkeutunut, niin väkevä eksytys valtaa ne, jotka edelleen kieltäytyvät katumasta. Selitän sitä tämän artikkelin osassa II.

Seurakunnan tempaus merkitsee hetken, jolloin Pyhä Henki on otettu maan päältä. Mistä tiedän sen? Henki vain näytti sen minulle, kunnia Jumalalle! Katsokaamme Raamatun todistusta:

“Laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa, kunhan vain poistuu tieltä se, joka sitä on vielä pidättämässä. Silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa kirkkaudella.” (2. Tess. 2:7-8 RK)

Kuka on tämä, joka pidättää ”Laitonta” ilmestymästä maan päällä? Se on Hän, Pyhä Henki, joka on se pidättävä voima, joka täytyy ensin ottaa pois Antikristuksen tieltä, ennen kuin hänet paljastetaan.  Se, että sana ”Laiton” (KJV: Wicked) alkaa isolla kirjaimella paljastaa sen, että se ei adjektiivi vaan substantiivi, tarkoittaen nimenomaan henkilöä. Nyt hyvin yksinkertaiseen ilmoitukseen, jonka Pyhä Henki antoi minulle. Missä hän on? Leijuuko Pyhä Henki ympärillämme eetterissä? Ei.

”Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, hänen, joka asuu teissä ja jonka olette saaneet Jumalalta? Te ette ole itsenne omat.” (1. Kor. 6:19 (RK)

Koska Pyhä Henki asuu jokaisen todellisen kristityn sydämessä, niin mitä heistä tulee, kun Hänet otetaan pois tieltä? Reväistäänkö Pyhä Henki Jumalan kansan sydämistä ja he jäävät maan päälle vailla lohduttajaa?  Ei tietenkään! Joka ainut Hengellä täytetty kristitty temmataan ylös ja viedään pois Hänen kanssaan, koska Hän on osa meitä! Kunnia Jumalalle! Antikristus ei voi ilmestyä, ennen kuin se on tapahtunut. Ongelma on siinä, että suuri joukko ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kristityiksi, eivät ole Hengellä täytettyjä. Joten miten heille käy? He jäävät jäljelle.

Aion kertoa teille, mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta suurin osa teistä ei halua uskoa minua. Miksi? Koska se todennäköisesti on oudoin asia, mitä koskaan olet kuullut. Kun Jumala näytti sen minulle ensimmäisen kerran, niin ajattelin, että mielikuvitukseni oli seonnut. Häneltä vei täydet 20 vuotta vahvistaa minulle, että siitä, mikä näytti olevan täyttä scifi-fantasiaa, tulisi pian todellisuutta maailmalle.

Jatkuu artikkelissa Mitä tapahtuu tempauksen jälkeen? Osa 2.

Read Full Post »

5 Reasons Satan Hates the Rapture
By Jonathan Brentner 31.8.2018, suom. SK

Saatana vihaa oppia ennen ahdistusta tapahtuvasta tempauksesta, ja kautta kirkkohistorian on pyrkinyt joko hautaamaan sen väärien opetusten kerrosten alle, tai tekemään epäilyttäväksi. Tänä päivänä se on totta enemmän kuin koskaan. Hänen vihamielisyytensä sitä kohtaan kuitenkin alkoi jo aivan seurakunnan alkuaikoina.

Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä Paavali lupasi lukijoilleen, että he eivät tulisi näkemään Herran ”vihaa”. (1. Tess. 1:10, 5:9-10). Uskon, että ”viha” näissä kohdissa tarkoittaa ahdistuksen tuomioita, joista Vanha Testamentti puhuu ”Herran päivän” alkamisena. Jakeen 1. Tess. 5:2 perusteella on selvää, että Paavali kirjoittaa ”Herran päivän” tuomioista, eikä helvetistä.

Muste oli tuskin kuivunut hänen ensimmäisen kirjeensä pergamentissa, kun jo väärät opettajat väänsivät ensimmäisen kirjeen sanoman uskoville väittäen, että Herran päivä on jo alkanut. Vaikka se oli ristiriidassa sen kanssa, mitä Paavali oli aiemmin kirjoittanut heille, se synnytti huomattavaa paniikkia näiden uusien Kristuksen seuraajien keskuudessa, jotka luulivat, että ahdistus oli alkanut (2. Tess. 2:1-2).

Näetkö, mitä tapahtui? Saatana välittömästi torjui apostolin rauhoittavan sanoman Ensimmäisessä Tessalonikalaiskirjeessä, että Jeesus tulee heille ennen tätä vihan aikaa. Vastaukseksi Paavali kirjoitti Toisen Tessalonikalaiskirjeen vakuuttamaan heille, että Herran päivä ei ollut vielä alkanut.

Miksi Saatana vihaa tempausta? Raamattu antaa siihen useita syitä.

1. Tempaus tekee meidät kykeneviksi seisomaan lujina

Ensiksikin paholainen vihaa sitä, koska toivo Jeesuksen läheisestä paluusta kannustaa meitä pysymään lujina uskossamme raivokkaasta vastustuksesta huolimatta.

Kirjoitettuaan Jeesuksen ilmestymisestä ja ”alennustilamme ruumiin” muuttamisesta hänen ”kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi” (Fil. 3:20-21) Paavali (heti seuraavassa jakeessa) sanoo näin:Sentähden, rakkaat ja ikävöidyt veljeni, te minun iloni ja kruununi, seisokaa näin Herrassa lujina, rakkaat!” (Fil. 4.1). Apostoli perustaa kehotuksensa tässä toivoomme kirkastetusta ruumiista Jeesuksen palatessa. (Onkohan vihtahousun karvainen peukalo kolmannen ja neljän luvun välissä erottamassa jakeen 4:1 eri kontekstiin? Suom. kommentti.)

Paavalin aikana ”seisoa lujana” tarkoitti seisomista vahvana taistelussa; sana kuvasi sotilasta, joka pitää asemansa vihollisen hyökätessä. Meille se merkitsee pysymistä raamattukeskeisessä vaelluksessa Herran kanssa maailmassa, joka on vihamielinen kaikelle, mitä uskomme ja pidämme kalliina – varsinkin toivoamme Jeesuksen läheisestä paluusta.

Paavali käyttää samaa sanaa jakeessa Fil. 1:27 kuvailemaan uskovia ”pysyvinä samassa hengessä ja yksimielisinä taistelemassa minun kanssani evankeliumin uskon puolesta” vastustuksen edessä. Sellainen rohkea asenne, hän sanoo, ”on heille kadotuksen, mutta teille pelastuksen merkki, merkki Jumalalta” (jae 28). Toivomme tempauksesta vahvistaa meitä vainon edessä.

2. Tempaus on vaikutin puhtauteen

Kohdassa 1. Joh. 3:2-3 luemme tämän koskien tempausta: ”Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä ole vielä käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Me tiedämme tulevamme hänen kaltaisikseen, kun hän ilmestyy, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena, kuin hän on. Ja jokainen, joka panee häneen tämän toivon, puhdistaa itsensä, niinkuin hän on puhdas.” Tässä apostoli Johannes tunnistaa puhtauden tulokseksi keskittymisestä Jeesukseen ja Hänen välittömään ilmestymiseensä.

Jos vaellamme siinä todellisuudessa, että milloin tahansa voimme huomata olevamme Vapahtajan läsnäolossa, niin sillä on puhdistava vaikutus sekä käytökseemme että ajatuselämäämme.

Jakeessa 1. Joh. 2:28 apostoli kehottaa meitä: Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.” Tämä varoitus koskee uskovia, jotka eivät enää kykene näkemään Jeesuksen välitöntä ilmestymistä ja ajautuvat pois pysymästä Kristuksesta. Kerran Vapahtajan läsnäolossa heidän elämäntapansa tuolloin saa heidät kavahtamaan (NASB: shrink away) Hänen loistoaan ja vanhurskauttaan.

Salli minun tehdä selväksi, etten lainkaan väitä, että vain ne, jotka odottavat (watch for) tempausta, pysyvät Jeesuksessa; väitän kuitenkin, että niillä, jotka innokkaasti odottavat sitä, on lisäkannustin pysyä Hänessä ja sitä paholainen vihaa ja pyrkii eliminoimaan.

3. Tempaus kannustaa järkähtämättömään palvelemiseen

Rakastan Paavalin tapaa päättää tulevan ylösnousemusruumiimme käsittely 1. Kor. 15. luvussa: Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa” (1. Kor. 15:58).

Huomaa yhteys Herralle tekemämme työn ja tempauksen välillä. Kuolemattoman ruumiimme, jonka saamme Jeesuksen ilmestymisessä, odottaminen kannustaa meitä ”järkähtämättömään” Herran palvelemiseen. Tämä odotus ei ainoastaan tee meitä kykeneviksi pysymään lujina, vaan myös innoittaa meitä olemaan sitkeitä työssämme Herralle.

Menneet 34 vuotta olen kirjoittanut aikuisten pyhäkoulun opetuskurssia David C. Cook’ille. Vaikka kymmenet tuhannet opiskelevat jokaisen oppituntini, voin laskea yhden käden sormilla ne kerrat, kun olen kuullut ihmisiltä, että he ovat lukeneet niitä. Se, mikä merkitsee, ei kuitenkaan ole saamani palaute, vaan varmuus, että Herra näkee kaiken, mitä teen ja tullessaan palkitsee minut sen mukaan.

4. Tempaus lohduttaa meitä surussa

Tessalonikan juutalaiset eivät vain ajaneet Paavalin ja Silasin pois kaupungista, vaan myös vainosivat nuorta seurakuntaa. Sen lisäksi kaupungin uskovat olivat murheissaan, kun muutamat heistä olivat kuolleet.

Vastauksena Paavali antoi heille lisää opetusta koskien tempausta kehottaen heitä kahdesti ”rohkaisemaan toisiaan” hänen opetuksellaan siitä (1. Tess. 4:18, 5:11). Toivo Jeesuksen paluusta seuraajilleen oli jotakin, jota nuorten uskovien tuli käyttää lohduttaessaan ”toisiaan”.

Siitä riippumatta kohtaammeko vainoa, vai menetämmekö läheisen Kristuksessa, niin tempaus muistuttaa meitä, että parempi aika on tulossa ja ehkä hyvin pian. Tämä toivo lohduttaa meitä ajoista pahimmassa.

5. Tempaus auttaa meitä säilyttämään terveen näkökulman

Vaikka jaetta Kol. 3:4 ei yleensä yhdistetä tempaukseen, niin se puhuu ajasta, jolloin yhtäkkiä huomaamme olevamme kirkkaudessa: ”Kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.” Kuvittele käveleväsi jonakin päivänä jalkakäytävällä ja seuraava askelesi on taivaassa Vapahtajasi läsnäolossa! Tämä jae puhuu äkillisestä siirtymisestä tästä elämästä iankaikkisuuteen!

Aiemmin Kol. 3. luvussa Paavali kehottaa meitä ”etsimään sitä, mikä on ylhäällä” ja keskittymään ”siihen, mikä on ylhäällä, eikä siihen, mikä on maan päällä”, sillä ”elämämme on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa” (Kol. 3:1-3). Kuinka säilytämme tällaisen näkökulman? Kun muistamme, että jonakin päivänä Jeesus tulee hakemaan meitä ja välittömästi käymme Hänen rinnallaan uudessa kuolemattomassa ruumiissamme!

Paavali kirjoitti myös tämän terveellisen tulevaisuudennäkymän kohdassa 2. Kor. 4:17-18, jossa hän sanoo, ettänäkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia”. Minä tykkään kutsua sitä kahden maailman näkökulmaksi, jossa arvostamme ikuisia todellisuuksia tämän elämän väliaikaisuuden asemesta.

Vaimoni osti hiljattain hibiscus-kasvin, jolla on isot, kauniit vadelmanpunaiset kukat, vähintäänkin silmäänpistävät. Valitettavasti kukat kestävät vain päivän, tai korkeintaan kaksi, ennen kuin niiden upeus kuihtuu.

Eikö elämämme maan päällä ole juuri tällainen? Herra antaa meille monia hyviä asioita nautittavaksi tässä elämässä, mutta kuten hibiskuksen kukat, ne ovat väliaikaisia. Me nauramme ja nautimme hyvistä asioista, joita Hän lähettää tiellemme, ottaen huomioon, että ne ovat väliaikaisia eivätkä lopullinen toivomme. Kestävä ilomme on odotuksessamme paremmasta ajasta, joka ylittää kaikki maahan sidotut unelmamme ja siunauksemme.

Lisäksi Jeesuksen ilmestymisen odotuksemme antaa meille myös rohkeuden kestää koettelemuksia ja surun aikoja tietäessämme, että tämä elämä on vain sumua verrattuna siihen iloon, jota koemme iankaikkisuudessa.

Onko mikään ihme, jos ottaa huomioon kaikki tempauksen innokkaan odottamisen edut, että vihollisemme vihaa sitä ja tekee kaikkensa kääntääkseen katseemme pois siitä? Hän ei takuulla halua meidän odottavan mitään, mikä lisää keskittymistämme Jeesukseen ja riippuvuuttamme Hänestä.

Viime aikoina olen tuntenut vähän masennusta opetuksista, jotka kieltävät, ei vain tempauksen, vaan myös Jeesuksen loistavan paluun perustamaan valtakuntansa maan päälle. Näissä aatoksissa minua on lohduttanut se, että tämä väärä opetus on jälleen yksi merkki uskosta luopumisesta, jonka Paavali sanoi tapahtuvan viimeisinä päivinä (1. Tim. 4:1-5).

”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja valheenpuhujain ulkokultaisuuden vaikutuksesta, joiden omatunto on poltinraudalla merkitty ja jotka kieltävät menemästä naimisiin ja nauttimasta ruokia, mitkä Jumala on luonut niiden nautittavaksi kiitoksella, jotka uskovat ja ovat tulleet totuuden tuntemaan. Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella.” (1. Tim. 4:1-5)

Jonathan C. Brentner
Jonathanbrentner@yahoo.com
https://jonathanbrentner.com/

Read Full Post »

The Great Shut-Down
Lighthouse Trails July 30, 2018 E-Newsletter
By Cedric Fisher, suom. SK
Truth Keepers Ministries

Siitä ei ole kauan, kun sosiaalinen media (esim. Facebook, Google jne.) esittäessään tietoa lopunajoista kihisi toimeliaisuutta. Eskatologiaan ja erottamiseen liittyvät postaukset täyttyivät tuhansista myönteisistä kommenteista. Nyt useimmat, joita olen seurannut, ovat kokeneet merkittävän pudotuksen, mitä tulee katsomisiin, tykkäämisiin, kommentteihin ja jakamisiin. Suosituimmat saavat vain joitakin satoja katsomisia ja jotkut alle sadan. On kuin olisi käännetty katkaisijaa ja ihmiset pysyvät poissa ”negatiiviseksi” arvioidusta tiedosta. Blogit ja sivustot, jotka säilyttävät katsojansa, ovat niitä, jotka esittävät harhaoppia tai mukavaa tietoa.

Miksi ihmiset karttavat uutisia siitä, että vaaralliset ajat ovat tulossa? Hylkäävätkö he vaikean ajan enteet, koska eivät enää usko niiden olevan totta? En usko. Uskon, että se on jotakin sellaista, jota kutsun Isoksi Sammutukseksi. Olen odottanut, että se tulee esiin – lopultakin se on tullut. Iso Sammutus on piste, jossa negatiivisen tiedon ylikuorma saavuttaa kyllästymispisteen. Ihmiset voivat vain tähän rajaan saakka ottaa vastaan huonoja uutisia, varsinkin ne, jotka ovat hengellisesti heikkoja, tai joita ei ole valmennettu vastaanottamaan karu totuus.

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler nimeää tämän sekulaarin yhteiskunnan ilmiön ”tulevaisuusshokki-syndroomaksi”. Toffler olettaa, että tulevaisuusshokki on seuraus siitä, kun ihmiset tuntevat ja todistavat äkillisten negatiivisten muutosten vaikutuksia yhteiskunnassa. Se, että mikään arvovaltainen lähde ei reagoi, voi saada heidät tuntemaan avuttomuutta ja toivottomuutta. He saavuttavat pisteen, jossa heillä ei enää ole tahtoa vastustaa tai edes valittaa. On selvää, että maallinen sektori ei etsi toivoa kristinuskosta. Kuitenkin myös monet tunnustavat kristityt näyttävät kokevan toivon puutetta.

Sosiologi ja filosofi Émile Durkheim (1858–1917) havaitsi, että uudenaikaisuuden aiheuttama eurooppalaisen yhteiskunnan romahdus vaikutti kristikuntaan. Hän huomioi, että kun ”yhteiskunnan elämälle niin elintärkeää kollektiivista voimaa ei enää syntynyt”1, usko Jumalaan taantui. Ankarat kuormat ja paineet estivät ihmisiä tuntemasta Jumalan läsnäoloa. Sen seurauksena usko Jumalaan korvattiin uskolla sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tieteeseen. Toisin sanoen ”kristinuskoa tukeva sosiaalinen miljöö katosi jättäen kristillisen uskon, arvot ja ajattelun ilman mitään sosiaalisia perustuksia antamaan heille elämää”2.

Ajattele tilannetta tänä päivänä. Todisteet osoittavat, että kristikunta on hajoamassa sisältä päin. Kristilliset johtajat sallivat (joko vaikenemalla tai edistämällä), että miljoonille kristityille esitellään harhaisia oppeja ja käytäntöjä. Tämän harhaoppivyöryn vaikutukset ovat työntämässä raamatullisen kristinuskon hämäryyteen. Yksi harhaoppi, joka on tehnyt suuria hyökkäyksiä, on kontemplatiivinen hengellisyys (mystinen hengellisyys, jota usein esitellään hengellisen muodostamisen ohjelmien kautta). Se on käynnissä kenenkään estämättä lähes kaikkien kristillisten johtajien ollessa siitä täysin tietoisia ja leviää nopeasti kristillisten collegeiden, seminaarien, palvelutyöjärjestöjen ja kirkkokuntien kautta. Ihmiset eivät tajua, että omaksumalla sellaisen uskomussysteemin he itseasiassa hylkäävät raamatullisen käsityksen Jumalan luonnosta, koska nuo kaksi vastustavat toisiaan. Ja tämän seurauksia ovat totuudenrakkauden hylkääminen ja harhaoppisten ja kulttuurillisten virtausten hyväksyminen.

[Edelliseen liittyen lue artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta]

Sammutus vai hereillä pysyminen?

Olipa syy mikä tahansa, niin sammutus on pahinta, mitä uskova voi tällä hetkellä tehdä. Sammuttamisen asemesta uskovan täytyy olla valikoiva sen suhteen, mitä lataa mieleensä ja henkeensä. Tietäminen on olennaisen tärkeää valmiina olemisen kannalta. Sammuttaminen ei valmista ketään kestämään edessä olevia vaikeita päiviä. On yksi asia, jos uskovat keskittyvät suhteeseensa Herran kanssa ja haluavat viettää vähemmän aikaa internetissä TV:tä katsellen. Kuitenkin kiusaus monille (ja olen jo nähnyt sen) on sammuttaa kiinnittymällä viihdemediaan ja mukavan ja maallisen informaation kanaviin. Sen sijaan, että yrittäisivät päästä tasapainoon, he menevät kieltämiseen päättäen uskoa, että meillä on paljonkin aikaa, ennen kuin yhteiskuntamme, sellaisena kuin sen tunnemme, romahtaa.

Niin tuskallista ja pelottavaa kuin se onkin hyväksyä, uskon, että olemme globaalin hallituksen ja uskonnon partaalla, joka on hyvin julma tosi kristityille. Valmistautuminen kestämään elämää sellaisessa ympäristössä vaatii enemmän kuin sapattivapaa huonoista uutisista ja uhkaavista varoituksista.

Saatana, sielujemme vihollinen, painaa ylitöitä juuri nyt ”näännyttääkseen pyhät” (Dan. 7:25), mutta en voi kehottaa sinua liikaa, että nyt ei ole aika, jolloin uudestisyntyneillä Kristukseen uskovilla olisi varaa olla näännyksissä, panna päänsä pensaaseen ja tulla apaattisiksi sen suhteen, mitä ympärillämme tapahtuu. Niille, jotka antavat periksi apatian kiusaukselle, tulee olemaan hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, pysyä pystyssä, kun asiat käyvät todella hankaliksi. Valmistautumisen aika on suurelta osin ohi, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Ensimmäinen askel on herätä ja hyväksyä totuus. On aika koota ja varastoida ”öljyä”, ainetta, joka pitää valomme loistamassa. Pitääksemme tuon liekin kirkkaana niin ettemme salli sen tulla lepattavaksi liekiksi lampunsydämessä lähes tyhjässä säiliössä, meidän täytyy panna täytäntöön uskontunnustuksemme Kristukseen. Hän lupaa ylläpitää meidät, kun pysymme Hänessä.

Valmistautumisen ja myöhemmän kestämisen kannalta on tärkeää, että tunnistamme sen hengellisen sodan, josta löydämme itsemme, ettemme sammuta aistejamme negatiivisen informaation ylikuorman vuoksi ja ettemme elä väärän turvallisuuden kuplassa.

Muistakaamme myös, että tämä koti maan päällä ei ole lopullinen päämäärämme. Meillä on koti, jossa Jumala asuu vanhurskaudessa. Mikään tässä elämässä ei ole niin arvokasta, että sen vuoksi kannattaisi menettää mahdollisuus elää ikuisessa valtakunnassa Hänen kanssaan. Jos aiomme torjua pimeyden voimat, jotka pyrkivät minimoimaan ponnistuksemme ja heikentämään uskoamme, niin meidän on taisteltava, ei ”niinkuin ilmaan hosuen” (1. Kor. 9:26), vaan valistettuina ja varustettuina Jumalan pyhinä. Emme saa pettää itseämme ja luulla, että voimme yhtä aikaa olla sekä omahyväisiä että tehokkaita.

Sammuttamisen sijaan katsokaamme ylös. Aito autuas toivo on puskuri vaarallisten aikojen paineelle. Sen voi omistaa vain, jos on vilpitön suhde Kristukseen, vahva tietämys Hänen Sanastaan ja Pyhän Hengen (joka opettaa teille kaikki; Joh. 14:26) ohjaus. Tämä on ainoa oikea ja järkevä tapa suhtautua tässä pimenevässä ajassa. Kuten psalmista niin hyvin sanoi, pankaamme toivomme Hänen laupeuteensa, iloitkaamme Hänessä ja turvatkaamme Hänen pyhään nimeensä.

“Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa, pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana. Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme. Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.” (Ps. 33:18-21)

Edellä oleva on ote Cedric Fisherin kirjasesta The Unacknowledged War and the Wearing Down of the Saints (Tunnustamaton sota ja pyhien näännytys). Tilaa koko kirjanen, tästä.

 

Endnotes:

  1. Paul Carls, “Émile Durkheim” (Internet Encyclopedia of Philosophy, http://www.iep.utm.edu/durkheim), section: c. The Death of the Gods.
  2. Ibid.

Read Full Post »

Older Posts »