Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ylöstempaaminen’

The Rapture Will Occur Before The Tribulation
By Daniel Payne, 11.8.2019, suom. SK

Sukupolvien ajan todelliset uskovat – hengestä uudestisyntyneet – ovat odottaneet Vapahtajan ilmestyvän yhtäkkiä pilvissä heidän yläpuolellaan ja vapauttavan heidät maallisista koettelemuksista.

Monia näistä valppaista uskovista on pilkattu kärsivällisyydestään ja toivostaan Herran Jeesuksen Kristuksen läheiseen paluuseen. Väärät opettajat, jotka joko eivät ymmärrä Jumalan sanaa, tai kieltävät sen, ovat johtaneet hyökkäystä ennen ahdistusta tapahtuvaa tempausta vastaan.

Kuinka voi kukaan – luettuaan ja uskottuaan Jumalan Sanan – päätellä, että tempaus tapahtuu ahdistuksen vihan ja kauhujen jälkeen, eikä aikaisemmin?

Jumalan Sanahan kertoo tapahtumien järjestyksen päivänselvästi:

Ensin…

“…sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa” (1. Tess. 4:17).

Sitten – vain kaksi jaetta myöhemmin:

“…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: ‘Nyt on rauha, ei hätää mitään’, silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. (1. Tess. 5:2-3).

Tempaus: (1. Tess. 4:17) ennen ahdistusta: (1. Tess. 5:2-3).

Siis ensin ”meidät temmataan ylös yhdessä – pilvissä”. Sitten yhtäkkiä ”turmio tulee heille” – ei meille.

Jakeessa 4 Paavali oli juuri paljastanut tempauksen tessalonikalaisille. Sitten vain kaksi jaetta myöhemmin hän vastaa ilmeiseen kysymykseen, milloin tempaus tapahtuisi:

Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa” (1. Tess. 5:1).

On selvää, että tempaus tapahtuu ennen kaikkea ahdistuksen (Herran päivän) hävitystä, muutoinhan Paavali ei olisi keskittynyt siihen tosiasiaan, että Herran päivä saapuu kuin varas yöllä.

Paavali yhdisti tempauksen ajankohdan Herran päivän saapumiseen.

Mitä merkitystä olisi Herran päivän äkillisellä saapumisella, jos tempaus tapahtuisi sen lopussa? Muista, että Paavali oli vielä tempausaiheessa sanoessaan, että Herran päivä saapuu yhtäkkiä ja odottamatta kuin varas niille, jotka eivät ole valmiita.

Jos tempaus tapahtuisi ahdistuksen lopussa, niin Paavali olisi puhunut tapahtumista, jotka tapahtuvat silloin (kosmisista merkeistä jne.).

Hän sanoi, että valmiiden ja valvovien – todellisten uskovien – ei tarvitse olla huolissaan Herran päivän hävityksen saapumisesta. Meidän ei tarvitse huolestua ahdistuksen tuomiosta, koska emme ole silloin täällä.

Jos Paavali opetti, että tempaus tapahtuu ahdistuksen lopussa, niin 1. Tess. 5:2 kuuluisi jotenkin näin: ”Sillä te itse tiedätte hyvin, että Herran päivä kestää seitsemän vuotta, joten…” tai ”vihan aika Herran päivänä kestää seitsemän vuotta, kuten on puhuttu Danielin kautta…”

Paavali ei kuitenkaan puhunut mistään ahdistuksen aikana tapahtuvasta tapahtumasta, tai kuinka kauan ne kestävät; Paavali puhui vain Herran päivän saapumisesta. Silloin on selvää, että tempauksella ei ole mitään osaa ahdistuksen aikana, puhumattakaan sen jälkeen.

”…sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä” (1. Tess. 5:2).

Meitä käsketään valvomaan ja olemaan valmiita tempaukseen, kun kohtaamme Vapahtajamme kasvoista kasvoihin ja kun:

…kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa” (2. Kor. 5:10).

Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas… Älkäämme siis nukkuko niinkuin muut, vaan valvokaamme ja olkaamme raittiit… Sillä ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.” (1. Tess. 5:4, 6, 9).

Nyt liittyen Paavalin toiseen kirjeeseen tessalonikalaisille:

Ilmeisesti väärät opettajat olivat käyttäneet Paavalin ensimmäisen kirjeen opetusta tempauksesta ja sen Herran päivän saapumiseen liittyvää ajoitusta tekosyynä ahdistaa heidät tunteettomaan petokseen.

Heidät oli petetty uskomaan, että vaino, jota he olivat kärsimässä, oli tosiasiassa todellinen ahdistus eli Herran päivän viha. Heidät oli peloteltu uskomaan, että ahdistus oli jo alkanut.

(Sivuhuomautus: Tämä julma taktiikka on vulgaaristi samanlainen kuin se, jota tänä päivänä käyttävät ne, jotka näyttävät nauttivan niiden meistä naurunalaiseksi tekemisestä, jotka uskovat oppiin ennen vihaa tapahtuvasta tempauksesta. Aivan kuten Tessalonikan väärät opettajat tiesivät hyvin, että tessalonikalaisille oli opetettu tempauksen tapahtuvan ennen Herran päivän saapumista, niin myös tämän päivän väärät opettajat tietävät, että myös meille on opetettu tempauksen tapahtuvan ennen ahdistusta.

Kumpikin kategoria julmasydämisiä opettajia yrittää pettää Vapahtajansa paluuta odottavia uskomaan, että he jäävät pois kokoontumisesta kohtaamaan Herra yläilmoissa ennen ahdistusta. Tämän seurauksena meidän on sitten kärsittävä maailmalle kuuluva Jumalan ahdistuksen tuomion trauma ja tuska, maailmalle, joka tällä hetkellä hylkää Hänen pelastuksensa ja kansansa Israelin oikeutuksen.

He rakastavat pilkkaamistamme ikään kuin jonkinlaisena tyydytyksenä itselleen siitä, että meidät narrataan uskomaan, että meidän onkin kestettävä ahdistuksen viha, aivan kuten väärät opettajat tekivät Tessalonikassa).

Kuinka voi olla, että väärien opettajien oli niin helppoa pettää tessalonikalaiset? Koska he kärsivät jo vainoja ja ahdistuksia, joiden väärät opettajat olivat kertoneet olevan merkkejä, että ahdistus on jo alkanut.

…niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä” (2. Tess. 1:4).

Paavali aloitti lohdutuskirjeensä heille – 2. Tessalonikalaiskirje – kiittämällä heidän ”kärsivällisyyttään ja uskoaan” kaikissa heidän ”vainoissaan ja ahdistuksissaan”. Sitten hän jatkoi puhuen levosta, jonka uskolliset tessalonikalaiset saavat aikana, jolloin, Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa tulen liekissä ja kostaa niille”, jotka vainoavat heitä (2. Tess. 1:7-8).

Ymmärtääksemme mitä Paavali tarkalleen opetti tessalonikalaisille Herran päivästä – että pitäisikö heidän käydä se läpi vai temmataanko heidät ennen sitä – niin asettakaamme jokainen tessalonikalainen toiseen kahdesta seuraavista ryhmistä 1 ja 2.

  1. Kokoaminen ahdistuksen jälkeen (Post-Trib Rapture Gathering): Paavali opetti tessalonikalaisille ja he uskoivat, että heidän olisi jotenkin kestettävä koko ahdistuksen (Kristuksen päivä, Herran päivä) läpi, selvittävä siitä (ollakseen elossa kokoontumista varten yläilmoissa) eikä otettava Pedonmerkkiä. Heidän olisi odotettava kokoamistaan kohtaamaan Herra yläilmoissa vasta sen jälkeen, kun ahdistus päättyy.
  2. Kokoaminen ennen ahdistusta (Pre-Trib Rapture Gathering): Paavali opetti tessalonikalaisille, että heidät koottaisiin yhdessä yläilmoihin olemaan Herran kanssa ikuisesti ennen kuin Ahdistus (Kristuksen päivä, Herran päivä) alkaa.

Jälleen me tiedämme Paavalin kirjeestä, että tessalonikalaiset todella uskoivat jo olevansa Ahdistuksessa. Jos he kaikki kuuluivat em. ryhmään yksi – ja koska uskoivat, että Ahdistus oli jo alkanut – niin miksi he olivat järkyttyneitä (ennen kuin Paavalin toinen kirje saapui), että Kristus oli varmasti palaamassa alle seitsemässä vuodessa ja lopettaisi heidän Ahdistuksen kärsimyksensä?

Saatat sanoa, että he olivat järkyttyneitä siitä, että heidän olisi silti vielä kestettävä jäljellä olevat Ahdistuksen vaikeudet ja siksi he olivat niin huolissaan. Se on täysin järkevää, jos ei oteta huomioon yhtä asiaa…

(Muista, että puhumme tässä edelleen em. ryhmästä 1.)

Miksi sitten se olisi heille lohdutus ja helpotus, jos Ahdistuksen kello ei olisi jo alkanut tikittää aikaa heidän Vapahtajansa paluuseen? Kuinka voi se tosiasia, että Ahdistus ei ollut vielä alkanut – kuten Paavali kertoo heille toisessa kirjeessään – ja että nyt Herran paluu olisi vieläkin kauempana, olla mikään välitön lohdutus heille? Varsinkin, kun Herran päivän todelliset kauhut voivat edelleen tulla milloin tahansa?

Kuinka on niin lohdullista tietää, että Herran päivä ei ole vielä alkanut, vaikka joudut vielä olemaan läsnä maan päällä läpi hävityksen ajan, kun se lopulta alkaa? Siinä vain ei ole mitään järkeä.

On paljon todennäköisempää, että he kuuluivat ryhmään 2, ja olivat järkyttyneitä siitä, että Kristus oli jo palannut ja he menettivät ”kokoontumisemme Hänen tykönsä” ja että Hän jätti heidät jäljelle kärsimään Ahdistuksen.

Suuri lohdutus heille ei silloin olisi se, että Ahdistus ei ole vielä alkanut ja että se voi silti saapua milloin tahansa, vaan että Herra Jeesus ei ollut vielä tullut ja tempaus voi edelleen tapahtua milloin tahansa.

Ensimmäisen tessalonikalaisille lähettämänsä kirjeen mukaisesti Paavali yhdisti tempauksen ajoituksen (2. Tess. 2:1) Herran päivän saapumiseen:

Mutta mitä tulee meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen ja meidän kokoontumiseemme hänen tykönsä, niin me pyydämme teitä, veljet, ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä. Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi. (2. Tess. 2:1-3).

Paavali kertoi tessalonikalaisille, että Antikristus ”ilmestyy vasta ajallansa” (2. Tess. 2:6). Paavali yhdistää edelleen ahdistuksen ajan tempauksen jälkeiseen aikaan (”vasta ajallansa”). Hän kertoi tessalonikalaisille, että he voisivat tietää, että tempaus (2:1) ei ollut vielä tapahtunut, koska luopumus ja Antikristuksen paljastaminen eivät olleet vielä tapahtuneet.

Antikristus paljastetaan – niille, jotka lukevat, tai ovat lukeneet Raamattua – heti, kun hän vahvistaa rauhansopimuksen Israelin kanssa. Monta väärää ehdokasta on tullut sukupolvien saatossa, mutta vain yksi paljastetaan, joka täsmälleen vastaa Raamatun kuvausta.

Paavalin pääpainotus ei ollut, että tessalonikalaisten olisi tarkkailtava ahdistuksen aikana tapahtuvia tapahtumia; hän keskittyi ensisijaisesti siihen, että he olisivat tietoisia yksityiskohdista, jotka tapahtuvat ennen ahdistusta (2. Tess. 2:3; 5-7).

Sitten hän selittää, mitä tapahtuu tempauksen jälkeen, alkaen jakeessa 8:

Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä” (2. Tess. 2:7-8).

Sitten, kun Paavali selittää joitakin Ahdistuksen ajan tapahtumia, hän muistuttaa tessalonikalaisia, että heidän ei tarvitse kestää sellaisia tapahtumia:

Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen” (2. Tess. 2:13).

Mielenkiintoista on, että yllä olevassa jakeessa ”pelastusta” tarkoittava kreikan sana on ”soteria”. Sen tarkka merkitys määräytyy ympäröivän kontekstin perusteella.

Sama sana “soteria” löytyy jakeesta Fil. 1:19:

Sillä minä tiedän, että tämä on päättyvä minulle pelastukseksi teidän rukoustenne kautta ja Jeesuksen Kristuksen Hengen avulla.”

Paavali vakuutti filippiläisille, että heidän rukouksensa olivat riittävän voimakkaita vaikuttamaan hänen pakonsa Rooman vankilasta.

Paavali ei puhunut mistään suurista taivaallisista (celestial) tapahtumista, jotka välittömästi edeltäisivät Herran paluuta pyhillensä tempauksessa (luvussa 1. Tess.4). Kuitenkin, kun Herra palaa pyhiensä kanssa, niin on oleva suuria kosmisia merkkejä ja ihmeitä:

Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa ja tähdet putoavat taivaalta ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella” (Matt. 24:29-30).

Heistäkin Eenok, Aadamista seitsemäs, on ennustanut, sanoen: Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia ja rankaisemaan kaikkia…” (Juuda 1:14-15a).

Lopuksi, Jumalan sana ajoittaa tempauksen tapahtuvaksi nimenomaan ennen ahdistuksen tuomion saapumista.

Jeesus ja apostolit kehottivat meitä tarkkailemaan vain itse Jeesusta Kristusta, eikä monia ahdistuksen aikana tapahtuvia tapahtumia.

Jeesus ja apostolit kehottivat meitä myös siihen, että kun odotamme Hänen paluuta, meidän ei pitäisi antautua väärien opettajien harhoille, jotka lisääntyvästi sanovat, että Hän ei ole tulossa.

Tämä on jo toinen kirje, jonka minä kirjoitan teille, rakkaani, ja näissä molemmissa minä muistuttamalla herätän teidän puhdasta mieltänne, että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet (2. Piet. 3:1-2).

Mihin Herran käskyyn Pietari viittaa?

Valvokaa siis, sillä ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä yövartiolla varas tulee, totta hän valvoisi, eikä sallisi taloonsa murtauduttavan. Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.(Matt. 24:42-44).

Herra Jeesus kehottaa meitä jälleen Ilmestyskirjassa pysymään lujina ja odottamaan Hänen paluutaan:

Koska sinä olet ottanut minun kärsivällisyyteni sanasta vaarin, niin minä myös otan sinusta vaarin ja pelastan sinut koetuksen hetkestä, joka on tuleva yli koko maanpiirin koettelemaan niitä, jotka maan päällä asuvat (Ilm. 3:10).

Jeesus kiittää meitä kestävyydestämme pitäessämme kiinni perinteisestä toivostamme hänen läheiseen paluuseensa. Sitten Hän kertoo kruunusta, jonka saamme, jos jatkuvasti rakastamme, toivomme ja odotamme Hänen pikaista paluutaan:

Minä tulen pian; pidä, mitä sinulla on, ettei kukaan ottaisi sinun kruunuasi” (Ilm. 3:11).

Paavali kuvailee tätä samaa kruunua:

Tästedes on minulle tallelle pantu vanhurskauden kruunu, jonka Herra, vanhurskas tuomari, sinä päivänä minulle antaa, mutta ei ainoastansa minulle, vaan myös kaikille, jotka hänen ilmestystänsä rakastavat (2. Tim. 4:8, Pyhä Raamattu 1776).

Paavali kehottaa meitä jälleen pysymään lujina opetuksissaan tempauksen toivostamme:

Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme” (2. Tess. 2:15).

Myös Pietari kehottaa meitä pysymään keskittyneinä Jeesuksen paluuseen eikä antaa periaatteettomien miesten väärien opetusten pettää meitä:

Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ‘Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.’” (2. Piet. 3:3-4).

Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas ja silloin taivaat katoavat pauhinalla ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat” (2. Piet. 3:10).

Koska te siis, rakkaani, tämän jo edeltäpäin tiedätte, niin olkaa varuillanne, ettette rietasten eksymyksen mukaansa tempaamina lankeaisi pois omalta lujalta pohjaltanne” (2. Piet. 3:17).

Emme voi antaa pahuuden, joka on nopeasti sulkeutumassa ympärillemme, saada meitä menettämään tempauksen toivoamme tulemalla väärien opettajien eksyttämiksi. Meidän on jatkettava kestävinä riippumatta siitä, kuinka kauan meidän on odotettava, samalla kun jatkamme Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen läheisen paluun toivossa ja rakkaudessa.

Hän, joka näitä todistaa, sanoo: ‘Totisesti, minä tulen pian’. Amen, tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20).

Read Full Post »

Tällä sivustolla on julkaistu lukuisia artikkeleja, joissa lopunajan aikataulua on tarkasteltu siitä näkökulmasta, että uskovien ylöstempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistuksen aikaa. Lopunajan tapahtumille ei Raamatusta löydy yksiselitteistä aikajärjestystä, eikä meidän sitä tarvitsekaan tarkasti tietää. Jeesus kehottaa meitä valvomaan ja olemaan valmiina joka hetki. Toisaalta Hän kehottaa meitä tarkkailemaan ajan merkkejä. Meille riittäköön Jeesuksen kertomat seikat (Matt. 24, Luuk. 21 ja Mark. 13) ennakoimaan Hänen tulemustaan ja tämän maailmanajan loppua.

Alla on GotQuestions.org:n artikkeli aiheeseen liittyen, tässä suora linkki artikkeliin.


Kysymys: Mitkä ovat ennen ahdistuksen aikaa tapahtuvan ylöstempausnäkemyksen vahvuudet ja heikkoudet?

Vastaus: Tarkastellessamme tulevaisuuden tapahtumia, on tärkeää muistaa, että lähes kaikki kristityt ovat samaa meiltä seuraavista kolmesta seikasta: 1) Maailmaa kohtaa ennennäkemätön ahdistuksen aika, 2) Jeesus Kristus palaa maan päälle, 3) Uskovat muuttuvat kuolevista kuolemattomiksi ylöstempaukseksi kutsutussa tapahtumassa (Joh. 14:1-3; 1. Kor. 15:51-52; 1. Tess. 4:16-17). Nyt tarkastelun alla oleva kysymys kuuluu, milloin ylöstempaaminen tapahtuu suhteessa ahdistuksen aikaan ja Kristuksen toiseen tulemiseen?

On olemassa kolme näkemystä koskien ylöstempausta: (1) Se tapahtuu ennen ahdistuksen aikaa, (2) keskellä ahdistuksen aikaa, tai (3) ahdistuksen ajan lopussa. Tässä artikkelissa käsitellään näkemystä, että ylöstempaus tapahtuu ennen ahdistuksen aikaa.

Tämän näkemyksen mukaan seurakunta kohtaa tuolloin Kristuksen pilvissä ja jonkun ajan kuluttua siitä Antikristus aloittaa toimintansa ja ahdistuksen aika alkaa. Näin ollen ylöstempauksen ja Kristuksen toisen tulemuksen ja kuningaskunnan perustamisen välinen aika on seitsemän vuotta. Tämän näkemyksen mukaan seurakunta ei koe tuota seitsemän vuoden pituista ahdistuksen aikaa.

Raamatun valossa tällä näkemyksellä on monia hyviä puolia. Seurakuntaa ei ole tarkoitettu kärsimään vihaa (1. Tess. 1:9-10), eikä uskovia ole tarkoitettu kohtaamaan Herran päivää (1. Tess. 5:1-9). Filadelfian seurakunta luvattiin varjella ”koetuksen hetkestä”, joka on tuleva maan päälle (Ilm. 3:10 vapautus). On tärkeää huomata, että seurakuntaa ei luvattu säilyttää koetuksen kautta, vaan varjella koetuksen hetkestä.

Ennen ahdistuksen aikaa tapahtuvalle ylöstempaukselle löytyy tukea myös siitä, mitä ei ole kirjoitettu Raamattuun. Sana ”seurakunta” esiintyy 19 kertaa Ilmestyskirjan kolmessa ensimmäisessä luvussa, mutta on merkillepantavaa, että sen jälkeen sitä ei käytetä kuin vasta luvussa 22. Toisin sanoen Ilmestyskirjan pitkällisissä kuvauksissa ahdistuksen ajasta sanaa seurakunta ei käytetä lainkaan. Itse asiassa Raamattu ei koskaan käytä seurakunta-sanaa ahdistuksen ajan asiayhteydessä.

Ennen ahdistuksen aikaa tapahtuva ylösnousemus on ainoa näkemys, jossa tehdään selvä ero Israelin ja seurakunnan välillä ja kuinka Jumalalla on niille eri suunnitelmat. Danielin kirjan 9:24 seitsemänkymmentä vuosiviikkoa määriteltiin Danielin kansalle (juutalaisille) ja Danielin pyhälle kaupungille (Jerusalemille). Tämän profetian mukaan on selvää, että seitsemäskymmenes vuosiviikko (ahdistuksen aika) on Israelin ja Jerusalemin puhdistamisen aikakausi, eikä sillä ole mitään yhteyttä seurakunnan kanssa.

Ennen ahdistuksen aikaa tapahtuvalle ylöstempaukselle on myös historiallisia perusteita. Joh. 21:22-23 perusteella näyttää siltä, että alkuseurakunta odotti Kristuksen välitöntä paluuta. Muutoin ei olisi syntynyt huhuja siitä, että Jeesus palaisi Johanneksen elinaikana. Ennalta-arvaamattomuus ei sovi kahteen muuhun ylöstempausteoriaan, mutta se on olennaista ennen ahdistuksen aikaa tapahtuvalle ylöstempaukselle.

Se myös soveltuu parhaiten Jumalan luonteeseen ja hänen haluunsa säästää vanhurskaat maailmaa odottavalta tuomiolta. Raamatussa on esimerkkejä vastaavista tilanteista, esim. Nooan pelastuminen maailmanlaajuiselta tulvalta. Samoin Loot pelastui Sodomasta ja Raahab selvisi Jerikosta (2. Piet. 2:6-9).

Yksi ennen ahdistuksen aikaa tapahtuvan ylöstempauksen heikkous on siinä, että se on varsin uusi opetus, koska se muodostui vasta 1800-luvun alkupuolella. Sen toinen heikkous on Jeesuksen paluu kahdessa vaiheessa: ensin ylöstempauksessa ja toiseksi ahdistuksen ajan lopussa. Raamatussa ei ole tällaista selvää kaksijakoisuutta Jeesuksen paluun suhteen.

Sen lisävaikeutena on, että ahdistuksen aikana pyhiä elää maan päällä (Ilm. 13:7 ja 20:9). Teorian kannattajien vastaus tähän on, että Vanhan testamentin pyhät ja ahdistuksen ajan pyhät kuuluvat eri ryhmään kuin Uuden testamentin pyhät. Ylöstempauksen hetkellä elossa olevat uskovat temmataan pois ennen ahdistuksenajan alkua, mutta ahdistuksen aikana ihmisiä pelastuu.

Sen viimeinen heikkous on, että Raamattu ei anna selvää aikajärjestystä tuleville tapahtumille. Raamattu ei opeta selkeästi, että yksi ylöstempauksen ajankohdan tulkitsemisnäkemys on muita parempi. Tämän vuoksi on monia mielipiteitä näistä tapahtumista ja kuinka niihin liittyvät ennustukset pitäisi tulkita ja sovittaa yhteen.

Read Full Post »

The Return of Moloch
By Alice Childs 23.10.2018, suom. SK

Ihmiset, katselkaa ympärillenne. Kaikki naamarit on nyt riisuttu. Kun olin varkki-iässä (noin sata vuotta sitten), niin laulettiin laulua, jonka sanat olivat: ”Ajat ovat muuttumassa.” No niin, jos joskus oli aika, jolloin nuo sanat olivat sopivimmat, niin se on nyt. Ajat todella ovat ”muuttumassa” eivätkä paremmiksi vaan pikemminkin ajat ovat menossa suin päin suoraan kohti PAHINTA aikaa, mitä koskaan tulee olemaan ihmisen koko historiassa.

Tämä synnin kiroama ja haaksirikkouttama paha maailma on kuolintuskissaan. Moolok on nousemassa. Voi, hän on aina ollut täällä piileskellen pimennoissa tappamassa aikaa, kunnes lopunaika tulee, jolloin hänen sallitaan lopulta riisua naamarinsa. Kuten apostoli Paavali kirjoittaa:

”Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskissa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:22-23)

Tämä synnin kyllästämä luomakunta on pääteasemallaan. Moolok on nousemassa. Jotakin täytyy tehdä ja tullaan tekemään. Vuosituhansia kestänyt kosminen sodankäynti Jumalan ja Saatanan välillä saavuttaa huippukohtansa langenneen ihmisen historian seitsemässä viimeisessä vuodessa. Jumala on tuomassa tämän koko haisevan, syntisen, pahan kiusaaman maailman päätökseen. Jumala on tuomassa tuomion Moolokille.

Kapina, pilkka, rienaaminen ja selvä Jumalan ja Hänen kansansa viha eivät nyt ole pelkästään avointa, vaan niitä itseasiassa näytellään, rohkaistaan ja kiitetään. Aivan kuten silloin, kun geneettisesti saastuneet jättiläiset turmelivat ja saastuttuivat maan Nooan aikana; aivan kuten sodomalaiset, jotka avoimesti halusivat raiskata Jumalan pyhät enkelit, jotka tulivat pelastamaan hurskaan Lootin, nuo pyhät Jumalan lähestyvän vihan lähettiläät, jotka ottivat päällensä miespuolisen ihmisen muodon Sodoman ja Gomorran päivinä pelastaakseen hurskaan Lootin.

Nuo samat luonnottomuuksien ja iljetysten henget, jotka toimivat jo silloin, toimivat taas meidän ajassamme, mutta nyt niiden pahuus leviää yli kaiken maan. Se on juurtunut syvään jokaiseen kulttuuriin – ei vain ns. ”sivistymättömiin” piilossa oleviin yhteiskuntiin, vaan kaikkiin ns. ”sivistyneisiin” maailman kansakuntiin. Moolok on riisunut naamarinsa.

Näiden vedenpaisumuksella tuomittujen kulttuurien pahojen tekojen ja oman modernin mielettömyyden, barbarismin ja kuoleman kulttuurimme välillä ei ole eroa.

No niin, ehkä on sentään yksi ero: tänä päivänä maailmassa elää paljon enemmän ihmisiä kuin silloin ja tämä pahuus kyllästää KAIKKI maailman kulttuurit. Ei ole paikkaa, jota ei pahimman lajin turmelus ja irstailu olisi saastuttanut.

Niiden vauvojen ja lasten määrä, jotka ”moderni” ”sivistynyt” kulttuurimme on kirjaimellisesti repinyt kappaleiksi jäsen jäseneltä myyden heidän kallisarvoiset pienet ruumiinosansa voiton vuoksi; järkyttävä määrä kadonneita lapsia, runneltu, uhrattu ja – pahin kaikista pahuuksista – monet, jotka on kirjaimellisesti KULUTETTU (consumed), itseasiassa purettu varaosiksi, on eksponentiaalisesti suurempi kuin Nooan tai Lootin päivien pahuuksien. Moolok on riisunut naamarinsa.

Nykyajan riivatut hylkiöt ovat paljon syyllisempiä, koska vauvojen, lasten, naisten ym. uhrien määrä tämän riivaajien täyttämän maan päällä on eksponentiaalisesti suurempi, kuin muinaisissa pakanakulttuureissa, jotka olivat yhtä syyllisiä tehdessään näitä samoja hirmutekoja. Me modernit ”sivistyneet” kansat olemme kuitenkin ohittaneet heidät Moolokille uhrattujen määrässä. Olemme pahempia, koska meidän kulttuurissamme pahuus on tullut suuremmaksi ja levinnyt laajemmalle kuin niissä koskaan. Moolok nauraa.

Pahuuden malja vuotaa yli. Säädyllisyyden ja petoksen naamarit, joiden alle täysi demonisuus piiloutui ja ilakoi vuosisatoja, on nyt repäisty pois ja kuolaavat, irvistelevät riivaajien kasvot, jotka luuraavat inhimillisten naamarien takana, ovat nyt kaikki julkinähtävinä jokaiselle. Ei enää pelejä. Ei enää piilottelua. Moolok on täällä – avoimesti. Moolok nauraa. Voimme nähdä hänen häijyjen kasvojensa leimahduksen nykyajan juoppojen silmissä, aivan kuten ne, jotka muinaisissa pakanakulttuureissa kärsivät hänen mielettömästä vihastaan, joka leimusi niiden silmistä, jotka hän on vallannut kautta historian.

Nyt hänen demoniset kasvonsa ja miljoonien riivaajahenkien siansaksaa puhuvat kasvot tähyilevät nykyajan hylkiöiden silmistä, samalla kun helvetilliset äänet purkautuvat näiden hylkiöiden suusta, joista on tullut ihmis-isäntiä näille pahoille olennoille. Elämme nyt maailmassa, josta päivittäin on tulossa helvetti maan päällä – mieletön turvapaikka maata kuljeksiville riivaajille, joilla on yllänsä niiden iho, jotka vapaaehtoisesti ovat antaneet sielunsa Moolokille.

Ei ole suurempia syvyyksiä, joihin ihmiskunta voisi vajota, kuin niitä häijyistä häijyimpiä tekoja, joita on tähän saakka piiloteltu ja tehty pahuuden pimeimmissä luolissa, lähetetään nyt avoimesti ja esitellään häpeämättömästi valossa ilman pelkoa ja demonisella ylpeydellä ja vahingonilolla niitä tekevien taholta – sellaisia pahuuksia kuin:

  • Selvä riivaajien palvonta.
  • Kiihkeä Jumalan vihaaminen ja pilkkaaminen.
  • Riivaajien inspiroima Jumalaan uskovien vainoaminen ja murhaaminen.
  • Eläimiin sekaantuminen, insesti, lasten sieppaaminen ja raiskaaminen.
  • Geenimanipulaatio: kauhistukset, joita synnytetään laboratorioissa jokaisella maailman mantereella – ihmisen ja eläimen sekasikiöiden (chimera) luominen – sieluttomien hirviöiden ja olentojen, jotka eivät ole ihmisiä, joilla ei ole ihmisen sielua ja ovat vain tyhjiä lihasta tehtyjä astioita ruumiittomille riivaajahengille asua ja vaeltaa maata ihmisen muotoisena, mutta ilman muuta ihmisyyttä kuin kuolleen kuoriaisen tyhjä kuori.

Kun kaikki tämä syvään juurtunut pahuus tulee valtavirraksi ja ulos avoimesti, niin ei ole olemassa suurempia syvyyksiä, joihin langennut ihminen voisi vajota. Moolok odottaa hetkeään.

Lopuksi kaikkein hirvittävin – pahuus, joka on eniten tabu: ihmislihan, luiden ja veren kannibalisoiminen. Kun nämä kauhistukset hyväksytään, esitellään julkisesti paraatissa, puolustetaan ja pyritään valtavirtaistamaan kulttuuriin ”normaalina” käytöksenä, niin sanon jälleen, ettei ole olemassa suurempia syvyyksiä, joihin ihmiskunta voisi vajota.

Meidän ajassamme tätä ei tapahdu vain muutamin paikoin, vaan se on nyt käynnissä jokaisessa kansakunnassa ja kulttuurissa ja yhteiskunnassa kaikkialla maailmassa. Siksi meidän ”moderni” kulttuurimme on pahempi kuin Nooan ja Lootin aikaiset. Siksi olemme Saatanan valvoman ihmiskunnan historian lopun partaalla.

Moolok on nousemassa. Laittomuuden ihmistä, jonka sisällä Moolok eräänä päivänä pian asuu, valmistetaan nousemaan valtaan ja maailmanlaajuiseen herruuteen ja hän valmistautuu ottamaan paikkansa viimeisten päivien näyttämöllä toteuttaakseen ennustetun kohtalonsa.

Jumala ei voi – EIKÄ TULE sallimaan tämän helvetissä syntyneen pahuuden seisoa. Hänen vanhurskas, pyhä, äärimmäisen oikeudenmukainen vihansa ja tuomionsa on tulossa. Moolok vapisee, koska tietää, mitä on tulossa. Moolok pelkää tulevan Juudan Leijonan karjuntaa enemmän kuin mitään muuta.

Tässä ovat todisteet, jotka kirkuvat, että tämä langennut maailma on tullut loppuunsa. Herää maailma! Tuomio on tulossa sinua kohti, kuin karannut juna alas jyrkkää vuoren rinnettä. Katso maailma! Jumalan viha nousee – Nousee – NOUSEE. Katso seurakunta! Vapauttajamme tulee PIAN!

Veljet, emme tule olemaan täällä kauan. Kuten Lootin päälle, Jumala EI VOI langettaa tuomiotaan, pyhää vihaansa Moolokin ja kaikkien hänen kelvottomien palvojiensa päälle, ennen kuin Jumalan hurskaat on otettu pois. Katso ylös, Kristuksen ruumis! KATSO YLÖS!

Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin; sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.(1. Tess. 4:16-18)

Read Full Post »

Only two hundred million will depart in the Rapture?
Posted on 3.2.2017 by Don Koenig, suom. SK

Mielestäni monet kristityt olettavat, että tempauksessa lähtee paljon enemmän ihmisiä kuin todellisuudessa lähtee. Joidenkin mielestä Yhdysvaltojen kaltaiset maat autioituvat huomattavasti tempauksen vuoksi. Minä en usko, että näin tulee käymään. Ehkä vain noin 200 miljoonaa ihmistä koko maailmassa lähtee tempauksessa.

Ilmestyskirjassa Herra paljastaa seitsemän seurakuntamallia seitsemässä kirjeessään näille seurakunnille. Silti vain kirjeessä Filadelfialle sanotaan, että se pelastetaan suuresta koetuksesta maan päällä (Ilm. 3:10). Kirjeessä sanotaan, että Filadelfian seurakunta pelastetaan ahdistuksen ajasta, koska se otti vaarin Herran sanasta (raamatullisesta opista), ei kieltänyt Hänen nimeään (Jeesus on ainut nimi taivaan alla, jonka kautta ihmisten täytyy pelastua) ja otti vaarin sanasta, että Herra palaa seurakunnalleen. Kuinka moni tämän päivän kristikunnassa tekee niin ja samaistuu Filadelfiaan? Se on varmasti pieni prosentti niistä, jotka sanovat olevansa kristittyjä.

Yksi tapa tarkastella tätä on, että tempaus on palkinto niille, jotka ottavat vaarin siitä, mistä Jeesus antoi kiitosta kirjeessä Filadelfialle. Loput näkyvistä seurakunnissa, jotka ovat edelleen maan päällä, samaistuvat Tyatiraan, Sardeeseen tai Laodikeaan. Niiden, jotka samaistuvat näihin muihin seurakuntiin, on etsittävä Herran ohjeita heille osoitetuista kirjeistä. Uskon, että Tyatira voidaan parhaiten tunnistaa katolisuudessa, Sardes päälinjan protestanttisuudessa ja Laodikea postmodernien seurakuntien nousussa.

Joskus vuosien 2023–2024 välillä maan päällä elää täsmälleen kahdeksan miljardia ihmistä. Sanon sen, koska paras arvioni tempauksen ajankohdasta, perustuen sivistyneeseen spekulaatiooni toisesta tulemuksesta joskus 2030–2040, olisi noin puoli vuosikymmentä ennen tai jälkeen vuotta 2024. Jos vain 200 miljoonaa lähtee, kuten ehdotan, niin se merkitsisi, että 2,5 % ihmisistä maan päällä lähtisi tempauksessa. 200 miljoonan ihmisen lähdöllä on vaikutus maailmaan, mutta se ei tee miksikään eikä riko yhtään olemassa olevaa valtiota eikä maailmanjärjestystä.

Mistä keksin tämän luvun 200 miljoonaa?

Oletan, että katolisuutta ja suurinta osaa päälinjan protestanttisista seurakunnista ei voida samaistaa Filadelfiaan. Suurin osa niistä ei edes opeta mitään läheistä Herran tulemusta. Useimmat niistä myös poikkeavat raamatullisesta opista. Niille, jotka eivät pidä kiinni totuuksista, joihin Filadelfia uskoi, ei luvata mitään pelastusta ahdistuksesta. Oletan myös, että näissä seurakunnissa käyvät ihmiset uskovat, mitä heidän kirkkokuntansa opettaa, tai muutoin he eivät kävisi niissä. Siksi hyvin harvat sellaisessa, jota sanotaan päälinjan kristinuskoksi, lähtevät tempauksessa.

Katolisten ja liberaalien poistamisen jälkeen maan päällä on vain noin 600 miljoonaa muuta, jotka samaistuvat kristityiksi. Heidät voidaan tunnistaa evankelikaaleina, helluntailaisina tai kristillisenä identiteettinä (kultteina).

Noin kolmannes noista 600 miljoonasta on kulteissa tai seurakunnissa, jotka ovat tiellään liittymään Ilm. 17. luvun Porttoon. Ne ovat luopuneet premillennialismista ja Kristuksen pikaisesta paluusta jonkinlaisen sosiaalisen evankeliumin vuoksi. Sellaiset seurakuntakytkökset kuin Saddleback, Willow Creek, New Apostolic Reformation (NAR) ja jokin Uskonsana tulevat mieleen. Monet seuraavat nyt Jesuiittojen tapaa yhdistää kristikunta mystiikkaan ja paavin helmaan palaamisen kautta. Jos haluat lisätietoa siitä, kuinka nämä seurakunnat ovat liittymässä Ilm. 17. luvun Porttoon, niin lue tämä artikkeli ja monia muita erinomaisia artikkeleita Roger Oakland’in verkkosivustolta. Katso myös muutamia omia artikkeleitani Ilm. 17. luvun Portosta tästä ja tästä ja tästä.

Ota pois ainakin kolmannes evankelikaaleista ja helluntailaisista, jotka ovat tukevasti tiellä liittyäkseen Porttoon ennen tempausta ja se jättää alle 400 miljoonaa ihmistä seurakuntiin, jotka voitaisiin samaistaa filadelfialaiseen raamatulliseen kristinuskoon.

Sen ei pitäisi yllättää ketään, että noin puolet vielä jäännösseurakunnissakin käyvistä ovat tekokristittyjä. Mene mihin tahansa evankelikaaliseen tai helluntailaiseen seurakuntaan ja kysele eri ihmisiltä. Jopa johtajat sanovat, että heillä syytä uskoa, että monet heidän seurakunnassaan eivät ole pelastettuja. Siksi nämä pastorit jatkuvasti saarnaavat pelastuksesta joka sunnuntai. Ota pois nämä pseudokristityt ja heidän lapsensa ja se jättää noin 200 miljoonaa seurakuntaan, joka tunnistetaan Filadelfiaksi. Tämä on se luku, jonka oletan lähtevän ennen suurta koetusta.

Tämä luku sopii myös minun arveluttavaan teoriaani. Salli minun selittää. Tiedämme, että Jeesus ottaa pois morsiamensa niin, ettei sen tarvitse kärsiä suuren ahdistuksen aikaa maan päällä. Lähtökohtani on, että Jeesus saapuu Saatanan asuinpaikkaan kuin varas ja varastaa morsiamen, ennen kuin Isä antaa Hänelle valtakunnan. Koska Herra varastaa 200 miljoonaa ihmistä, jotka laillisesti edelleen kuuluvat Saatanan asuinpaikkaan, niin Jumala sallii Eufratille sidottujen neljän enkelin vapauttamisen (Ilm. 9:16), mikä valmistaa tien 200 miljoonan miehen demoneja palvovalle armeijalle Idästä (itämaiset uskonnot palvovat demoneja). He puolestaan vastustavat kuningasten Kuningasta Hänen laillisessa paluussaan Jerusalemiin ja tuovat täydellisen tuhon itselleen.

Tiedän, tiedän, että tämä ei ole kummoinen perustelu 200 miljoonan ihmisen lähdölle tempauksessa. Silti olen sitä mieltä, että Raamatulla on hyvä syy sanoa Jeesuksen tulevan kuin varas. Tullessaan morsiamelleen Hän ei astu jalallaan maan päälle, koska maanpäällistä valtakuntaa ei ole vielä annettu Hänelle. Hän vain vie morsiamensa pois maasta enkelien voimin. Jeesukselle annetaan valtakunta sen jälkeen, kun Saatana on heitetty ulos taivaasta maan päälle. Se tapahtuu viimeisten seitsemän vuoden jakson puolivälissä. Yksityiskohdat ovat Ilmestyskirjan luvuissa 12 ja 19.

Vaikka olisinkin väärässä 200 miljoonan yhteydestä jakeeseen Ilm. 9:16, niin luku 200 miljoonaa niille, jotka noudattavat sitä, mistä Jeesus kiitti kirjeessä Filadelfialle, edelleen näyttäisi olevan uskottava luku.

Katolisilla ja protestanttisuuden valtavirran kirkoilla on tekojen pelastus. Heidän on ansaittava oma pelastuksensa hyvillä teoilla tai tottelemalla vaikka mitä. Kukaan ei pääse sisälle tällä tavalla. Pyhä Henki ei asu niissä, jotka eivät koskaan ole syntyneet uudesti ylhäältä uskon kautta Jeesukseen. Ne, joilla ei ole Pyhää Henkeä, eivät lähde tempauksessa, kuinka kristillisiltä sitten näyttävätkin.

Ei pitäisi olla yllättävää, että ne, joilla on vain kristillinen identiteetti eikä Pyhää Henkeä, eivät edes usko tempaukseen. He eivät tule pettymään. Ei ole mitään tempausta niille, joilla on vain kristillinen identiteetti. Ehkä vain kymmenesosa niistä, jotka sanovat itseään kristityiksi, otetaan tempauksessa. Kymmenesosa kristikunnasta on myös noin 200 miljoonaa. Nämä voitaisiin tunnistaa myös ensihedelmiksi. Ensihedelmät päättyvät 144 000 juutalaisen sinetöimiseen. Sen jälkeen tulee suuri sadonkorjuu maan päällä. Mitä sanoo 90 % kristikunnasta, kun Filadelfia on viety? Monet johtajista sanovat: Tervemenoa! Kristityt fundamentalistit estivät heidän ekumeenisen valtakunnan rakentamisen ohjelmansa maan päällä. Niinpä he sanovat: Kiitos Jumalalle, että nuo, jotka estivät heidän jumalanvaltakuntaponnistustaan maan päällä, otettiin pois.

Rick Warren’in kaltaiset ihmiset ovat sanoneet, että fundamentalismi on iso ongelma kristikunnassa. He uskovat, että ongelma kristikunnassa ovat ne, jotka todella uskovat kristinuskon perusasioihin. Minulla on uutinen. Ilman kristinuskon perusasioita jäljelle jää vain uskonnollinen Portto.

Uskonnollinen Portto yhdistyy käsityksessä, että on vain yksi Jumala ja hyväksyy jokaisen demonisen uskonnon, joka myös väittää palvovansa Jumalaa. Ainoa tie Isän tykö on Jeesuksen Kristuksen Hänen Poikansa kautta. Niiden ihmisten määrä maailmassa, jotka uskovat, että Jeesus on ainoa tie Isän tykö, on vain parisataa miljoonaa. Nämä ovat niitä, jotka lähtevät tempauksessa. Loput koetellaan ahdistuksen tulissa, jotta nähtäisiin, ketä he todella seuraavat.

Jos sinusta tuntuu siltä, että sinun omista uskonkäsityksistäsi pitää kiinni vain vähemmistö itseään kristityiksi kutsuvista, niin se voi johtua siitä, että olet yksi noista 200 miljoonasta.

 

Read Full Post »

Elation and Empathy as the Rapture Nears
By Ronda Lane 8.11.2017, suom.SK

Tämä artikkeli tarkastelee ristiriitaa, kun vertaa tempauksen riemua myötätuntoon niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole vastaanottaneet Kristusta ja kun tietää, että he joutuvat pian hirvittävimpään aikaan ihmiskunnan historiassa.

Uskovina olemme todistamassa armonajan viimeisiä hetkiä ja sitä, kuinka kaikki tulevaisuutta koskeva Raamatun profetia on asettumassa kohdalleen. Ajallemme ominaiset viimeisistä päivistä ennustetut piirteet ovat vallitsevia. (2. Tim.3:1-5, Room. 1:18-32, Juuda 1:18, 2. Piet. 3:3-7, 2. Tim. 4:3-4 ym.)

Todistamme näitä asioita tietäen, että tempaus on läheinen (päivämäärää ei anneta, ei mitään edeltävää tapahtumaa). Silti tiedämme kaiken, mitä ennustettiin tapahtuvan tempauksen JÄLKEEN ja tunnistamme, että nämä asiat ovat asettumassa kohdalleen nopeasti.

Se aiheuttaa useimmille meistä ristiriitaisia tunteita.

Ensinnäkin olemme innoissamme, että pian kohtaamme Herran yläilmoissa (1. Tess. 4:16-18), että pian saamme luvatun turmeltumattoman ylösnousemusruumiin (1. Kor. 15:49-53) ja tuo kirkastettu ruumis on samanlainen kuin Jeesuksen oma ruumis (1. Joh. 3:2).

Jumala todella tietää, kuinka me kaipaamme sitä, huokaamme sisimmässämme, odottaen lapseksi-ottamista, meidän ruumiimme lunastusta” (Room. 8:23).

Tämä ikävöiminen ja odotus vahvistuu päivä päivältä. Jumalan sana kutsuu sitä ”hartaaksi ikävöitsemiseksi” (Room. 8:19) ja sanoo, että meidän tulee odottaa ”kärsivällisyydellä.” (Room. 8:25).

Meille kerrotaan (ja ymmärrämme), että me odotamme vanhurskautta. ”Sillä me odotamme uskosta vanhurskauden toivoa Hengen kautta (Gal. 5:5, KJV).

Tiedämme, vaikka olemme pelastettuja, että niin kauan kuin olemme vielä tässä lihan ruumiissa, myös synti asuu meissä (Room. 7:14-25). Se on jatkuvaa taistelua kuolla itselleen ja alistua Herran johtoon.

Tätä ”vanhurskauden toivoa” me halajamme vielä enemmän kuin luvattua iankaikkista ruumista, jopa enemmän kuin niiden kanssauskovien jälleennäkemistä, jotka ovat menneet ennen meitä ja jopa enemmän kuin päästä nauttimaan luvatusta palkinnosta. Meillä ei silloin ole enää kiusausta syntiin; synti ei enää asu meissä (eikä kenessäkään taivaassa).

Emme voi täysin käsittää, mitä se merkitsee, koska koko elämämme ajan meillä on ollut synti asumassa ja läsnä kanssamme ja kaikkien ympärillämme olevien kanssa. Me todistamme kaikkia maailman synnistä johtuvia suruja.

Kuvittele – ei enää syntiä! Vain vanhurskautta!

Ei ihme, että me uskovat olemme niin tulessa ja innostuneita tempauksesta. Loppujen lopuksi mitä siinä on, jota ei tulisi rakastaa koskien pikaista pelastamistamme tästä pahasta synnin täyttämästä likakaivosta? Sitä tämä artikkeli koskee. AINOA asia, jonka kanssa useimmat meistä painiskelevat, koskee niitä, jotka eivät ole vielä tulleet Kristuksen tykö.

Me naiset olemme tunteellisempia ja/tai hoivaavampia kuin miehet. Jumala itse teki meidät tällaisiksi ja syystä. Silti meitä KAIKKIA (sekä miehiä että naisia) kehotetaan ymmärtämään muiden kärsimyksiä.

Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa(Room. 12:15).

Raamatussa on enemmänkin siitä, kuinka meidän tulee käyttäytyä toisia kohtaan. Mutta vielä enemmän, meissä uskovissa asuu Pyhä Henki, joka johtaa ja ohjaa meitä kaikkeen totuuteen (Joh. 16:13).

Hän tuo sydämeemme ja mieleemme empatian ja huomaavaisuuden toisten kärsimyksille. Me tunnistamme heidän nykyisen ja/tai fyysisen kärsimyksensä, jota voimme todistaa silmillämme ja korvillamme, mutta tunnistamme myös sen, mikä on pian kohtaava epäuskoista maailmaa. Heille tuleva kärsimys on hirvittävä.

Kuinka sydämemme voisi olla särkymättä tästä, varsinkin, jos meillä on läheisiä ja sukulaisia, jotka eivät vielä ole tulleet Kristuksen tykö saamaan pelastuksen?

Voimme kertoa heille evankeliumin (jopa vaikka he eivät haluaisi lainkaan kuunnella). Voimme kerjätä ja vedota heihin, väitellä heidän kanssaan, rukoilla heidän puolestaan (kuten meidän pitäisi) ja vielä – jokaisen yksilön asia on tehdä tuo kaikista tärkein päätös: joko hyväksyä/uskoa Jeesukseen pelastukseksi, tai hylätä/kieltää Hänet (Joh. 3:18).

Emme voi tehdä ratkaisua heidän puolestaan. Jumala antoi meille jokaiselle vapaan tahdon juuri tästä syystä. Hän rakasti meitä KAIKKIA niin paljon, että antoi ainosyntyisen Poikansa syntiemme sovitukseksi. Jeesus, joka ei milloinkaan tehnyt syntiä, on ainoa hyväksyttävä hinta synneistämme (Room. 3:25, 1. Joh. 4:10, Joh. 3:16-18 ym.). Ei ole toista tietä (Joh. 14:6).

Me uskovat ymmärrämme, kuinka ihmeellisen lahjan Hän on meille antanut. Mikä mahdollisuus olla oksastettu pelkkänä metsäöljypuuna (Room. 11) ja kuitenkin olla kanssaperillinen itse Jeesuksen kanssa! (Room. 8:17, Tiitus 3:7 ym.).

Meistä on niin vaikea käsittää, kuinka kukaan EI haluaisi hyväksyä Kristusta ja uskoa Häneen pelastukseksi. Myönnän, että joskus haluaisin ravistella muutamia ja huutaa: ”HERÄTKÄÄ”. Ihmettelemme, kuinka joku voi olla ”välittämättä tuosta niin suuresta pelastuksesta” (Hepr. 2:3).

Yleisin syy niillä, jotka hylkäävät pelastuksen, on, että he uskovat olevansa ”hyviä” ihmisiä. On murheellista, että he vertaavat itseään toisiin ja se on malli, jolla he mittaavat syntejään ja hyviä tekojaan (2. Kor. 10:12), kun sen sijaan se on Jumalan itsensä vanhurskaus, johon meidän täytyy verrata niin syntejämme kuin hyviä tekojamme, koska meidän parhaatkin sellaiset ovat kuin saastainen vaate (Jes. 64:6).

sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle(Room. 10:3).

He kyllä tietävät sydämissään, että me KAIKKI olemme syntisiä (Room. 3:23). Siihen kuitenkin heidän halunsa ymmärtää loppuu, sillä jos he sallisivat itsensä todella ajatella, että riippumatta siitä, kuinka ”hyviä” luulevat olevansa, he eivät koskaan voi päästä lähellekään Jumalan vanhurskautta.

Ainoa keino käsitellä syntiä on saada se poistetuksi, pestyksi Karitsan veressä (Ilm. 1:5, 1.Joh. 1:7-9, 1. Kor. 6:11).

ja minun havaittaisiin olevan hänessä ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä, joka laista tulee, vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta, sen vanhurskauden, joka tulee Jumalasta uskon perusteella(Fil. 3:9).

Ja tässä se suurin vaikeus tuleekin. Se yksi asia, joka seisoo syntisen ja pelastuksen välissä on YLPEYS. Eikä ihme. Ylpeys oli paholaisen kukistuminen (Jes. 13:12-15, Hes. 28:11-17 ym.). On murheellista, että hänelle oli annettu kauneus, kirkkaus, kaikki kalliit kivet peitteeksi ja voideltu asema; ja kuitenkin hän päätti tieten tahtoen tehdä syntiä. Niinpä kuten ylpeys oli hänen kukistumisensa, niin samoin hän käyttää sitä myös ihmiskunnan houkuttelemiseksi.

Monet voivat mennä niin pitkälle, että myöntävät olevansa syntisiä (jos sitten pääsevät niin pitkälle), mutta myöntävätkö he, etteivät voi itse täyttää Pyhän Jumalan vanhurskaita vaatimuksia? Juuri sitä he eivät suostu tunnustamaan.

Miksi? Tämän myöntäminen olisi sen myöntäminen, että he nauttivat synneistä, joissa rypevät ja heillä on syvä pelko, että heidät tuomitaan synneistä, joten he mieluummin jatkavat noissa synneissä, kuin että käsittelisivät ne ainoalla mahdollisella tavalla – yksin Kristuksen kautta.

“Mutta tämä on tuomio, että valkeus on tullut maailmaan, ja ihmiset rakastivat pimeyttä enemmän kuin valkeutta; sillä heidän tekonsa olivat pahat. Sillä jokainen, joka pahaa tekee, vihaa valkeutta eikä tule valkeuteen, ettei hänen tekojansa nuhdeltaisi.(Joh. 3:19-20)

Eräs hyvin rakas sukulainen tuli vierailulle luokseni muutamia kuukausia sitten. Hän hoki jatkuvasti: ”Täällä on niin hiljaista! Ei televisiota, ei radiota – kuinka te kestätte tätä?” Se oli minulle silmät avaava tapahtuma. Miksi? Koska tuolla hetkellä tajusin (ikään kuin lamppu olisi sytytetty), että USEIMMAT ihmiset viettävät jokaisen hetken valveilla melun ja häiriöiden parissa – eikä sattumalta, vaan tarkoituksella.

Edes useimmilla lapsilla ja nuorilla aikuisilla ei enää ole luovaa, mielikuvituksen käyttöaikaa tai hiljaista aikaa lukea tai opiskella, vaan sen sijaan odottavat viihdettä.

Nykyaikainen ihminen ajattelee, että hänellä TÄYTYY olla jatkuva viihde hukuttamaan – minkä? Hukuttamaan hänen omantuntonsa. Hukuttamaan Pyhän Hengen, joka yrittää vakuuttaa hänet synnistä. Nujertamaan kaikki ajatukset, joita hänellä ehkä on iankaikkisuudesta. Hän ei suostu edes puhumaan siitä, ”mitä tapahtuu kuollessamme”, eikä mistään sellaisesta aiheesta, joka saa hänet tuntemaan olonsa hankalaksi.

Paholaisella on räätälöity häiriö (tai monia häiriöitä) jokaiselle ihmiselle. Jopa uskovat voidaan suistaa häiriöillä. On tärkeää, että henkilö käyttää jonkin verran ”hiljaista aikaa” miettimiseen ja että varsinkin uskova tutkii Jumalan sanaa. Ja silti näemme, että useimmat tunnustavat uskovat eivät nykyisin edes vaivaudu tutkimaan pyhiä kirjoituksia, vaan mieluummin kuuntelevat videoita, audio-podcasteja jne.

On murheellista, että monet tunnustavat kristityt elävät täsmälleen samalla tavalla kuin pelastumaton maailma: TV:n katselua, elokuvia, musiikkia, harrastuksia, urheilua, kaikenlaista viihdettä – ja silti he väittävät, että ”ei ole aikaa tutkia” Jumalan sanaa.

Itseasiassa iso osa väestöstämme haluaa tehdä lainvastaiseksi jo Raamatun mainitsemisen. Vaikka teknologia voi olla siunaus lääketieteen alalla ja yhteyden pitämisessä läheisiin, se voi olla kamala häiriö, joka estää meitä tekemästä, mitä pitäisi.

Jos kristityt ovat joutuneet 24/7 viihteen saaliiksi, niin onko mikään ihme, että myös pelastumattomat käyttävät tätä samaa asiaa tekosyynä hylätä Kristus? Jos he eivät anna itselleen yhtään hiljaista aikaa ajatella, häiriöttömiä hetkiä, niin kuinka he koskaan voivat tunnistaa tarvitsevansa Vapahtajaa?

Jos teemme rehellisen tarkastelun, kuinka väki eli vain 100 vuotta sitten, niin pian tunnistamme, miksi maailma on muuttunut niin paljon. Silloin (ja aiemmilla vuosisadoilla) tarvittiin ankaraa työtä vain selvitäkseen hengissä. Saamme siitä käsityksen, kun katselemme tämän päivän amisseja, jotka kaatavat/kuivattavat/pinoavat ja käyttävät puuta keittämiseen ja lämmittämiseen, jotka kasvattavat kaiken ruokansa itse (sekä kasvit että eläimet), jotka säilövät ruokansa, laittavat aterioita tyhjästä, pesevät vaatteensa käsin pyykkilaudalla ja kuivaavat ne pyykkinarulla. Joillakin ei ole juoksevaa vettä ja edelleen kantavat vettä ämpäreissä peseytymiseen, siivoamiseen, juomiseen jne.

Kun ajattelemme nykyajan mukavuuksia, niin se tuntuu todelliselta siunaukselta, ettei tarvitse raataa sillä tavalla selvitäkseen päivästä päivään. Mutta onko se siunaus, kun teknologia on vallannut, ei vain arjen askareiden avustamisen, vaan myös niistä vapautuvan ajan viihteelle? Ja silti ihmiset EDELLEEN väittävät, ettei heillä ole aikaa tutkia pyhiä kirjoituksia? Kuitenkin kun käytämme amisseja esimerkkinä, näemme, että vaikka pääosaltaan heidän päivänsä on täynnä kovaa työtä ja väsyttäviä tehtäviä, niin he silti antavat aikaa tutkimiselle ja yhteydelle.

En ehdota, että eläisimme kuten amissit. En myöskään ehdota, että luopuisimme nykyajan vempeleistä ja vesijohdoista, jotka todella ovat siunauksia, mutta kyllä ehdotan, että antaisimme aikaa päivittäin Jumalan sanan tutkimiselle, kuten berealaiset (Apt. 17:10-11) ja tutkisimme kuten työmiehet (2. Tim. 2:15), jotta emme joutuisi häpeään, kun Herra pian ilmestyy tempaamaan meidät ylös.

Vietä myös HILJAINEN hetki Herran kanssa rukouksessa.

En tiedä kuinka me uskovat voisimme ”taistella” yhteiskunnan halua vastaan 24/7 viihteeseen. Tiedän, mitä me (uskovat) voimme tehdä sen suhteen. Voimme käyttää enemmän aikaa Jumalan sanan ja uskovien parissa, mutta en tiedä, kuinka voimme väitellä pelastumattomien kanssa, jotka eivät salli itselleen edes viittä minuuttia ajattelemiseen, vielä vähemmän Jumalan sanan ja oman ikuisen kohtalonsa miettimiseen. Se on todella itse kunkin oma asia.

Valitettavasti osa paholaisen lopunajan taktiikkaa on häiritä yhteiskuntaa siinä määrin, että ihmiset eivät suostu viettämään edes muutamaa hetkeä yksin hiljaisuudessa, ettei evankeliumin valo vain paistaisi heidän sydämiinsä, ettei heidän tarvitsisi antaa itselleen minuuttiakaan sen miettimiseen, missä viettävät iäisyytensä ja kuinka todella syntinen itse kukin on. He eivät halua antaa itselleen hetkeäkään sen ajattelemiseen

Me (itse) emme voi herättää heitä siinä teknologisessa viihteen ”bunkkerissa”, johon he ovat tahallaan sulkeutuneet.

He ovat kääriytyneet tähän tautien täyttämään häirinnän ja viihteen vilttiin niin, ettei heillä ole aikaa AJATELLA ja pohtia ikuista ahdinkoaan. Se tarjoaa heille häiriötä ja he luulevat sitä mukavuudeksi.

Kuin huopaviltit, joita käytetään uhrien mukavuudeksi tautiepidemian aikana, nuo samat yhden uhrin mukavuudeksi tarkoitetut huovat kuljettavat kuiduissaan kuoleman basilleja seuraavalle uhrille. Sellainen on se kuoleman ansa, jonka saa aikaan tauoton melu, viihde ja uppoutuminen maailmallisiin tyhjänpäiväisiin asioihin, joiden tarkoitus on häiritä niin, ettei milloinkaan jää hetkeäkään aikaa ajatella vakavia.

Mikä on velvollisuutemme? Se on, että jatkamme evankeliumin kertomista kadotetuille, vaikka se ei näyttäisi läpäisevän sitä häirinnän bunkkeria, jonka maailma on rakentanut heidän ympärilleen; vaikka näyttäisi, kuin kukaan ei kuuntelisi; vaikka meitä kohdeltaisiin vihamielisesti, pilkattaisiin, naurettaisiin, herjattaisiin, syljettäisiin tai uhkailtaisiin. Meille on kerrottu edeltä näistä asioista.

Tiedämme hyvin, että rohkea Kristuksen puolella seisominen tuo meille vainoa eikä vain ihmisiltä, vaan myös henkimaailmasta (Ef. 6:12). Silti palvelemme alttiisti Herraa ennemmin kuin ihmisiä tai omia lihallisia halujamme (Gal. 1:10, Room. 6:19, Room. 8:1-14, 2. Kor.7:1 ja niin monta muuta kohtaa).

“…vaan pukekaa päällenne Herra Jeesus Kristus, älkääkä niin pitäkö lihastanne huolta, että himot heräävät(Room. 13:14).

Meidän tehtävämme EI ole tehdä ratkaisua pelastumattomien puolesta, emmekä voikaan. Ja vaikka on helppo masentua, kun nykyisin niin harvoja tulee Kristuksen tykö, niin meidän täytyy aina muistaa, että heidän on tehtävä oma ratkaisunsa.

Valitettavasti monet eivät halua tietää (2. Piet. 3:5). He vain eivät halua tunnustaa eivätkä ota hetkeäkään aikaa ajattelemiseen. He ovat kääriytyneet maailmallisuuden vilttiin, joka tuo väärän lohdutuksen.

Jumalan sana sanoo, että he eivät voi “millään itseänsä puolustaa” (Room. 1:18-32). Itse asiassa he KYLLÄ tunnistavat, että Jumala loi kaiken ja että ovat vastuussa teoistaan ja ajatuksistaan – he vain eivät halua myöntää sitä, koska rakastavat syntiä liian paljon.

Raamattu on ennustanut myös viimeisten päivien vaaralliset ominaispiirteet (2. Tim.3:1-7, 13). Tänä päivänä näemme nämä piirteet vallitsevina yhteiskunnassamme.

Ja lopuksi, yritettyämme kertoa evankeliumia pelastumattomille, mikä on parasta, mitä voimme tehdä niiden puolesta, jotka on kääritty maailmalliseen petokseen? RUKOILE heidän puolestaan. Jumalan sana ei tyhjänä palaja.

Ja mitä meille? Me löydämme lohdutuksen Jumalan sanasta.

Voimme myös ottaa aikaa Raamatun tutkimiseen päivittäin, sen sijaan että olisimme yhteiskuntaan ”kytkettynä” 24/7, sen sijaan että viettäisimme lukemattomia tunteja viihdyttäen itseämme häiriöillä. Kaikki, mikä on TÄRKEÄMPÄÄ, kuin aika Jumalan sanassa ja rukouksessa, on epäjumala.

Meille on annettu esimerkiksi Mooses, joka otti mieluummin kärsiäkseen vaivaa yhdessä Jumalan kansan kanssa kuin saadakseen synnistä lyhytaikaista nautintoa(Hepr. 11:25).

Tiivistäen: Sydämemme särkyy nähdessämme pelastumattoman maailman hylkäävän pelastuksen Kristuksessa. Jotkut ovat ystäviämme, sukulaisiamme, vanhempiamme, tai aikuisia lapsiamme. Se on todella kovaa, koska tiedämme tulevan ahdistuksen kauhut, emmekä toivo niitä kenellekään, varsinkaan läheisillemme. Tiedämme myös, kuinka epävarmaa elämä on – emme koskaan tiedä, kuinka kauan ihminen vielä elää. Moni kuolee nuorena; eivät kaikki maan päällä elä vanhoiksi.

Älä luovu evankeliumin kertomisesta, vaikka näyttäisi, etteivät he kuuntele. Äläkä vaivu epätoivoon, kun he eivät suostu kuuntelemaan. Tiedän, että se on helpommin sanottu kuin tehty. Meidän tulee kuitenkin viedä KAIKKI huolet ja murheet Herralle. (Fil. 4:6-7, 1. Piet. 5:7 ym.).

Ja mitä meille? Meidän (uskovina) pitäisi jatkaa evankeliumin antamista pelastumattomalle maailmalle. Meidän pitäisi pysyä valppaina (1. Piet. 5:8) odottaen kärsivällisesti Herraa (1. Tess.1:10; Room. 8:19, 23, 25; 1. Kor. 1:7-8; Gal. 5:5; 2.Tess. 3:5 ym.).

Meidän pitäisi tutkia Hänen sanaansa (2. Tim. 2:15, Apt. 17:10-11).

Meidän pitäisi lohduttaa kanssauskovia (1. Tess. 4:16-18, Room. 1:12, 2. Kor. 1:3-4, 1. Tess. 5:11 ym.).

Rukoile (sille on omistettu paljon raamatunkohtia) ja myös pukeudu Jumalan sota-asuun ja pidä se päälläsi jatkuvasti (Ef. 6:10-18).

Se riittää pitämään meidät ahkerana Herran kanssa, kun innokkaasti odotamme tempausta ennemmin kuin maailmallisten ihmisten 24/7 viihdettä.

Maranata!

 

 

Read Full Post »

Has Jesus Figured Out When He’s Coming Back?
Israel Today, February 2018 by Ryan Jones, suom. SK

Ja jos vastaus otsikkoon on edelleen ”ei”, niin miksi me jatkuvasti yritämme tehdä niin?

Kun asuu Israelissa, ei ole harvinaista kohdata niitä, jotka ovat myyneet kaiken ja tulleet tähän maahan Jeesuksen välittömän paluun odotuksessa.

Voimakas lopunaikojen ylikorostus on vallinnut kristillistä elämää nyt jo lähes 100 vuotta. Kahdesti tuona aikana koko maailma on sotkeutunut hirvittävän tuhoisiin sotiin ja yksi ”mahdottomimmista” Raamatun profetioista on toteutunut – Israel on jälleensyntynyt. Sen jälkeen Jeesuksen oma ennustus laajalle levinneestä konfliktista, rutosta ja laittomuudesta näyttää toteutuneen.

Huomioiden kaiken tämän voisi luulla monien uskovan, että elämme aivan viimeisiä päiviä ja ehkä näin onkin. Jeesus kuitenkin nimenomaan varoitti, että kukaan ei voi tietää tämän kauan odotetun tapahtuman tarkkaa päivämäärää. Meitä käskettiin olemaan valmiita, mutta minusta näyttää, että Jeesus varoitti erityisesti tietynlaisista lopunajan tarkoista ennustuksista, joista on tullut niin suosittuja evankelikaalisten kristittyjen keskuudessa.

”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. …Sentähden olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee.” (Matt. 24:36,44)

Ongelma on siinä, että sellaisista ennustuksista lopulta on enemmän vahinkoa kuin hyötyä ja Jeesus varmasti tiesi sen. Ne eivät välttämättä ole menestys. Kuinka voisivatkaan olla? Jeesus itse sanoi, että kukaan ei tietäisi päivämäärää. Jos joku voisi todella tulla ja tarkasti ennustaa Herran tulemuksen, se tekisi Jeesuksesta valehtelijan tai valitettavan tietämättömän. Minä olen päättänyt uskoa, ettei hän ole kumpaakaan.

Näiden ennustusten epätarkkuudella on kumulatiivinen vaikutus, joka vahingoittaa Raamatun kokonaissanomaa. Se antaa pohjaa niille, jotka sanovat, että Jumala ja Hänen Sanansa eivät ole muuta kuin satuja. Se aiheuttaa tuhoa myös itse seurakunnassa. Kuinka monet kristityt toi sisään Edgar C Whisenant’in kirja 88 Reasons Why the Rapture Will Be in 1988 (88 syytä miksi Jeesus tulee vuonna 1988) vain, jotta heidän toiveensa romahtaisi ja uskonsa menisi pirstaleiksi?

Whisenant oli terävä kaveri, entinen NASA:n insinööri. Monet samanlaisia ennustuksia tehneet olivat myös teräviä. Toiset eivät olleet. On vain niin, että viisaimmatkin joukossamme ovat alttiita innostumaan liikaa.

Ajattele, että sen lisäksi, että meitä varoitetaan, että kukaan ei milloinkaan voisi selvittää Jeesuksen toisen tulemuksen päivämäärää, annetaan vahvasti ymmärtää, että jo hänen opetuslapsensa elivät lopun aikoja:

”Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat” (Matt. 24:34).

Ja jälleen:

”Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika.” (1. Joh. 2:18)

Tämä korostaa sitä, että meidän ajanlaskumme harvoin, jos koskaan, synkkaa yhteen Jumalan ajanlaskun kanssa. Tosin olemme lähempänä lopunaikojen loppua, kuin milloinkaan ennen, mutta kuinka lähellä? On varmaa, että niiden, jotka elivät muina kohtalokkaina aikoina kautta historian, on täytynyt samalla tavalla uskoa Jeesuksen paluun olevan lähellä. Ja Raamattu näyttäisi antavan ymmärtää, että Jumalan silmissä se oli. Läheinen Jumalalle voi merkitä 100, 500 tai jopa 1000 vuotta. Entä jos meidän onkin odotettava vielä niin kauan? Katsoisimmeko edelleen elävämme lopunaikoja?

Tämä on syy, että Jeesus oli niin peräänantamaton siinä, että kukaan ei voi tietää (eikä pitäisi yrittää tietää) hänen paluunsa päivää. Se on turha ja epäterve harjoitus. Ole tietoinen ajasta ja aikakausista – hyvä. Pysy aina hengellisesti valmistautuneena, mutta sitä tärkeämpää on, että otamme vaarin Jeesuksen kehotuksesta ”olla peljästymättä”.

”Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28).

Read Full Post »

End Times … or Just The Way It Has Always Been?
1.12.2017 Jonathan C Brentner, suom. SK

Muistatko laulun “Signs”, jota Five Man Electrical Band lauloi? Tämä suosittu sävelmä pääsi kolmanneksi Billboard-lehden listoilla kesän ja syksyn 1971 aikana. Kertosäkeistö päättyy näillä sanoilla: ”Merkki, merkki, kaikkialla merkki, merkki, merkki, merkki.”

Nyt, kun olen iskostanut tämän laulun lujasti mieleesi, siirryn toisentyyppiseen merkkiin, jota näen kaikkialla, minne katsonkin. Nämä moninkertaiset merkit viittaavat tulevaan ahdistukseen ja aikakauden loppuun.

Uskon, että siinä, mitä nyt saamme todistaa maailmassamme, on jotakin radikaalisti erilaista.

Monet tänä päivänä jättävät huomiotta nämä merkit uskoen, että aikamme ei ole mitenkään erilainen kuin mikään muu aika historiassa. Pyydän saada esittää erimielisyyteni tämän näkemyksen suhteen. Uskon, että siinä, mitä nyt saamme todistaa maailmassamme, on jotakin radikaalisti erilaista.

Tänä päivänä näkemämme merkit eroavat monella tavalla mistä tahansa ajasta historiassa. Näemme sen siinä täsmällisyydessä, jolla VT:n profetiat alkavat elää silmiemme edessä. Näemme sen Jeesuksen meille antamien merkkien lisääntyneessä voimakkuudessa ja tiheydessä. Näemme sen suuressa määrässä merkkejä, jotka kaikki viittaavat nopeasti lähestyvään ahdistukseen.

Ajattele seuraavia esimerkkejä.

Venäjän, Iranin ja Turkin liittoutuma

Hes. 38 ennustaa viimeisten päivien hyökkäyksen Israeliin, jota johtaa Venäjän, Iranin ja Turkin koalitio. On kuin profeetta lukisi uutisartikkeleita juuri viime viikolta. Marraskuun 22. päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin, Iranin presidentti Hassan Rouhani ja Turkin presidentti Erdogan tapasivat toisensa venäläisessä Mustanmeren lomakeskuksessa Sotshissa keskustellakseen Syyrian tulevaisuudesta, jossa kaikilla kolmella on merkittävä sotilaallinen läsnäolo. Heillä ei ole aikomustakaan lähteä Syyriasta, vaan ainoastaan lisätä valtaansa siellä.

Tämä julkinen kolmen valtion välisen yhteisymmärryksen osoitus on täsmälleen se, mitä Hes. 38-39 lukujen valossa voimme odottaa Googin ja Maagogin taistelun edellä. Tällainen yhteys tarkoittaa esimerkiksi, että jos Israel iskee Iraniin, niin myös muut maat reagoivat. Venäjä teki sen selväksi pari viikkoa sitten ja nyt myös Turkki on osa tätä liittoutumaa.

On mahdollista, että tämä sopu voi hajota ja heidän armeijansa lähteä Syyriasta. On kuitenkin paljon, paljon todennäköisempää, että tämä Hesekielin ennustama hyökkäys Israelia vastaan voi toteutua tulevina kuukausina tai vuosina.

Miksi he hyökkäävät Israeliin?

Seuraava kysymys on tämä: miksi he hyökkäisivät Israelia vastaan? Olemmeko näkemässä tapahtumia, jotka voisivat sytyttää Hes. 38 luvun sodan? Kyllä!

Times of Israel kertoi tällä viikolla varoituksesta, jonka Benjamin Netanyahu antoi Syyrian presidentti Bashar Assadille. Hän sanoi, että jos tämä sallii Iranin perustaa pysyvän sotilaallisen läsnäolon Damaskon lähelle, niin Israel puuttuu sotilaallisesti Syyrian sisällissotaan. Onko tämä vakava uhka! Ehdottomasti! Netanyahu hyökkää, jos Iran jatkaa joukkojensa vahvistamista niin lähellä hänen maansa rajaa.

Satelliittikuvat vahvistavat, että Iran on perustamassa suurta sotilasleiriä Damaskon lähellä vain 30 mailia Israelin rajasta. Netanyahun varoitus tällä viikolla on vain yksi monista, joita hän on esittänyt koskien Iranin läsnäolon laajentamista niin lähellä Israelia.

Näetkö, kuinka tämä voi johtaa paljon suurempaan konfliktiin? Venäjän ja Turkin ollessa niin läheisissä suhteissa Iraniin, ne varmasti liittyisivät vastaamaan hyökkäykseen yhdessä muiden Hes. 38 luvussa mainittujen muslimivaltioiden kanssa, jotka tarttuvat tilaisuuteen osallistua Israelin tuhoamiseen.

Profeetta sanoo, että Jumala houkuttelee Googin, Venäjän johtajan, taisteluun saaliilla, jonka tämä voisi saada invaasiosta (Hes. 38:12). Aina viime vuosiin saakka Israel ei ole omistanut sellaista varallisuutta, joka kiinnostaisi sen vihollisia. Nyt se omistaa. Israel omistaa laajan luonnonkaasuesiintymän aivan rannikkonsa tuntumassa ja valtavan varannon öljyä Golanilla.

Ne ovat täsmälleen ne kaksi asiaa, joita Putin halajaa ja tarvitsee auttamaan heiluvaa talouttaan. Lisäksi Israelin öljyn valtaaminen suuresti vahvistaisi hänen asemaansa maailman uutena ”energiatsaarina” – titteli, jonka Putin hiljattain omaksui. Näetkö Hesekielin profetian täsmällisyyden näissä tapahtumissa? Voisin kirjoittaa vielä useita sivuja siitä, kuinka kansat ovat järjestäytymässä täsmälleen, kuten Hesekiel ennusti.

Sotia, sotia ja sotia

Viime viikon tiistaina Pohjois-Korea laukaisi ohjuksen, jonka monet uskovat pystyvän saavuttamaan minkä tahansa kaupungin Yhdysvalloissa. Heillä on myös vetypommi, joka pystyy täydellisesti tuhoamaan kaupunkeja kaikkialla maapallolla.

Olemme kyllä kuulleet sodan uhkia kautta historian, mutta intensiteetiltään nykyisten kaltaisia ei ole nähty sitten kylmän sodan. Pohjois-Korean omistaessa näin tappavia aseita kymmenet miljoonat voivat kuolla välittömästi sodassa heitä vastaan. Niin monien valtioiden omistaessa ydinkärkiä mahdollisen tuhon uhka on jotakin sellaista, jota maailma ei ole ennen nähnyt. Tämä ei toteuta vain Jeesuksen sanoja sodista (Matt. 24:6-8), vaan myös mahdollisuudesta, että koko ihmiskunta kuolee (Matt. 24:22).

Paitsi päivittäisiä sodan uhkia ja jopa huhuja pian alkavasta kolmannesta maailmansodasta, lukuisia sotia on jo käynnissä. Tällä hetkellä käydään 17 sotaa, joissa kussakin on kuollut vähintään tuhat ihmistä menneiden 12 kk aikana. Tuo luku nousee 45:een, jos kuolleiden alaraja lasketaan sataan.

Tärinää

Jeesus sanoi, että tiheydeltään ja voimakkuudeltaan lisääntyvät maanjäristykset merkitsisivät viimeisiä päiviä Hänen paluunsa edellä (Matt. 24:7). Tässä suhteessa ne eivät ainoastaan muistuttaisi synnytystuskia, vaan niitä tapahtuisi monin paikoin.

Eikö tämä olekin sitä, mitä näemme tänä päivänä? Maanjäristykset ovat käymässä paljon lukuisammiksi, kuin koskaan ennen historiassa, ja myös voimakkuus kasvaa. Menneiden seitsemän päivän aikana maailmassa on ollut 130 järistystä voimakkuudeltaan yli 4,0. (Jopa Suomessa Oulun seudulla tapahtui tänään maanjäristys voimakkuudeltaan 3,2 astetta, suom. lisäys.)

Kalifornia on nähnyt dramaattisen pienten järistysten lisääntymisen viime kuun aikana ja jopa sata yksin menneellä viikolla. Tämä on pahentanut pelkoja, että kauan pelätty suuri maanjäristys voisi tapahtua melko pian, ehkä jopa muutamassa viikossa.

Tiedemiehet odottavat, että vuonna 2018 tulemme näkemään merkittävän lisäyksen tuhoisissa maanjäristyksissä johtuen kaiken aikaa hiukan hidastuvasta maapallon pyörimisestä; tämä lisää niiden jo ennestään historiallista tiheyttä ja voimakkuutta.

Tämä suuntaus kohti tiheämpiä ja ankarampia maanjäristyksiä tulee jatkumaan ahdistuksen aikaan.

Yksi maailma

Ahdistuksen aikana antikristus perustaa maailmanhallituksen, jota maailmanuskonto tukee. Näemmekö todisteita tästä tänä päivänä, kuin ei koskaan ennen? Ehdottomasti!

YK:n agenda 2030 edellyttää täsmälleen tällaista maailmanjärjestystä vuoteen 2030 mennessä. Melkein jokainen maailmanjohtaja tukee tätä tavoitetta, kuten myös tärkeät pankkivaltuudet Euroopassa. Kummankin Amerikan poliittisen puolueen johtajat ovat samaa mieltä tästä strategiasta ja siksi katkerasti vastustavat presidentti Trump’in ”Tehdään Amerikka Suureksi” -strategiaa, joka on tilapäisesti sotkenut heidän suunnitelmansa.

Paavi Fransiskus on ollut aika äänekäs viime vuosina vaatien sekä uutta maailmanjärjestystä että maailmanuskontoa. Emme ole koskaan ennen historiassa nähneet korkean uskonnollisen johtajan vaativan tällaista hallitusta ja kaikkien uskontojen yhdistymistä yhdeksi, kuten on profetoitu olevan tulevassa ahdistuksessa.

Tämä on ollut kyllä tekeillä kauan, mutta nyt, kuten ei koskaan ennen, kaikki on valmiina tämän uuden maailmanjärjestyksen toteuttamiseksi.

Teknologia

Teknologian edistys tekee nyt täysin mahdolliseksi tulevalle antikristukselle valvoa ostamista ja myymistä kaikkialla maailmassa. Jotkut yhtiöt istuttavat jo siruja työntekijöihinsä, kuten tulee tapahtumaan maailmanlaajuisesti ahdistuksen aikana. Eräs mainos näyttää miestä, joka kävelee ruokakaupan läpi täyttäen taskunsa eri tavaroilla ja kävelee ulos ovesta. Ensin luulet häntä myymälävarkaaksi, mutta sitten turvamies kertoo hänelle, että hän unohti kuittinsa. Sirut hänessä ja hänen ostoksissaan välittömästi kirjasivat hänen tililtään maksun kaikesta, mitä hän osti.

Tekoälyn edistyessä on käymässä yhä mahdollisemmaksi, että joku valvoo kaikkea ostamista ja myymistä yhdestä keskuspaikasta. Emme koskaan ennen ole nähneet tällaista mahdollisuutta Ilm. 13:15-18 sanojen toteutumiselle.

Tekoälyn edistyminen on ällistyttävää. Eräs henkilö käynnisti hiljattain uuden uskonnon sen palvomiseksi. Tähän kaikkeen on kirjoitettu sana ahdistus!

Merkeissä, joita tänä päivänä näemme lähestyvästä ahdistuksesta, on suuri ero.

Merkeissä, joita tänä päivänä näemme lähestyvästä ahdistuksesta, on suuri ero. Olen vasta raapaissut kaikkien niiden profeetallisten indikaattorien pintaa, jotka osoittavat, että tämä suuren myllerryksen aika maan päällä voi alkaa milloin tahansa. Profeetallisen toteutumisen täsmällisyys kuten myös merkkien tiheys ja voimakkuus lisääntyvät, aivan kuten Jeesus sanoi tapahtuvan aikakauden lopussa. Tämä kaikki viittaa Jeesuksen pikaiseen paluuseen seurakunnalleen, jonka minä uskon tapahtuvan ennen ahdistusta, joka näyttää olevan paljon lähempänä, kuin monet tajuavatkaan.

Myönnän, että minäkin kamppailen sen kanssa, mitä maailmassamme tapahtuu. Yhtäältä merkit näyttävät niin vahvoilta, että pohdin, näemmekö ensi joulua, ennen kuin Jeesus tulee hakemaan meitä. Toisaalta tiedän, että Hän voi painaa taukonappia, antaa kansalle lisäaikaa tehdä parannus ja tulos on, että voimme nähdä vielä lomapäiviä, ennen kuin Kristus ilmestyy.

Oletko valmis, jos Jeesus tulisi tänään? Luotatko iankaikkisuusasiassa yksin Jeesukseen ja Hänen pelastavaan työhönsä sinun puolestasi? Kaikkien indikaattorien osoittaessa Hänen pikaista paluutaan sinulla ei ehkä ole huomista. Voitko todella luottaa siihen, että Jeesus vielä viivyttää tulemustaan?

 

Read Full Post »

Older Posts »