Tuntematon pelastusoperaatio Alpeilla

The Unknown Alpine Rescue
By David Lazarus, Israel Today March 2018, suom. SK

Merkittävä tarina alppierakosta, joka pelasti natseja pakenevia juutalaisia, on tallennettu kadonneessa päiväkirjassa, joka löytyi sattumalta eräästä italialaisesta varastosta. Yksinomaisessa tämän päiväkirjan löytäneen lehtimiehen haastattelussa, Israel Today pystyy nyt kertomaan aivan poikkeuksellisen tarinan siitä, kuinka Ettore Castiglioni, entinen Italian armeijan upseeri Benito Mussolinin fasistisen hallinnon alaisuudessa, auttoi toisessa maailmansodassa juutalaisia turvaan yli korkeimpien Alppien huippujen.

Kohtaan italialaisen lehtimiehen, joka paljasti Castiglionin päiväkirjan, hänen vierailunsa aikana italialaisessa kulttuuri-instituutissa (Italian Culture Institute) Tel Avivissa. Vieläkin tunneliikutuksen vallassa juuri löydön tehtyään hän kuvaili minulle Ettore Castiglionin kätkettyä matkaa.

Castiglioni syntyi varakkaaseen italialaiseen perheeseen ja oli armeijan upseeri, lakimies ja muusikko, joka yli kaiken rakasti kiipeilyä Pohjois-Italian Alpeilla etsimässä rauhaa ja hiljaisuutta ajan myllerryksen keskellä. ”Sielultaan hän oli erakko”, lehtimies sanoi minulle. ”Yksinäisyyteen vetäytyen, aina vuorilla, istuen korkeimpien huippujen ympäröimänä, Castiglioni kirjoitti yli 1000-sivuisen päiväkirjan.”

Vaellellessaan pikkuisten vuoristomajojen keskellä Castiglioni kuulisi huutojen kajahtelevan edestakaisin poikki laaksojen, joissa ei kukaan toinen voinut kuulla: ”Mussolini mene helvettiin. Fasistiset siat.” Hän nauraisi, koska tunnisti, että nämä tunteet olivat myös hänen omassa sydämessään, mutta myös tiesi, mitä fasistit tekisivät jokaiselle, joka uskalsi sanoa sellaisia asioita avoimesti. ”Castiglioni oli jopa saanut palkinnon Mussolinilta ja tuohon aikaan oli hyvin rohkeaa ja typerää uhmata fasistista hallitusta”, lehtimies selitti.

Lopulta Castiglioni päätti jättää armeijan viettääkseen päivänsä vaeltelemalla läpi vuorten. Eräänä päivänä lumimyrskyssä hän huomasi miehen ja naisen ponnistelevan ylöspäin lumen peittämää polkua kahden aasin kanssa. Toinen aasi oli kaatunut ja pariskunta oli selvästi hädässä. Castiglioni laskeutui auttamaan heitä ja totesi järkytyksekseen, että he olivat Italian entinen presidentti ja ensimmäinen nainen, jotka yrittivät paeta Mussolinin ja hänen sotilaittensa vihaa. Selviytymismenetelmien asiantuntijana Alpeilla Castiglioni pelasti presidenttiparin hengen johdattaen heidät yli vuorten Sveitsin puolelle.

Kohta sen jälkeen tuli toisia, kokonaisia perheitä lapsineen, mutta heillä ei ollut mitään, ei aaseja, ei matkatavaroita, eikä ruokaa. He olivat juutalaisia. Castiglioni oli pitkään ollut huolissaan Mussolinin hallituksen yhdistäessä voimansa natsien kanssa ja nähdessään nyt näitä juutalaisia perheitä yrittämässä ylittää jäiset ja korkeat vuoristosolat, hän tiesi, mitä oli tehtävä. Yksin, aseinaan vain muutamia köysiä, kiipeilyhakku ja vähän ruokaa, Castiglioni raatoi yötä päivää siirtääkseen satoja juutalaisia eloonjääneitä läpi jäämyrskyjen, hyytävän kylmyyden ja vuoristotuulten turvaan Sveitsin puolelle.

Castiglionin ruumis löytyi myöhemmin jäätyneenä vuorenlaelta läheltä Sveitsin rajaa, jossa hän oli kuollut vuonna 1944 vain 35 vuoden ikäisenä. Kukaan ei tiedä, kuinka hän kuoli, eikä tarkalleen kuinka hän onnistui pelastamaan niin monta ihmistä, mutta hänen muistonsa on tallennettu hänen päiväkirjansa sivuilla. Vierailuni aikana lehtimiehen kanssa, joka löysi päiväkirjan, tapasin ryhmän italialaisia evankelisia kristittyjä (EDIPI), jotka olivat tulleet Israeliin pyytämään, että Yad VaShem, Jerusalemin holokaustimuseo, harkitsisi Castiglionin tunnustamista ”hurskaaksi pakanaksi” ponnistuksistaan pelastaa juutalaisia. ”Kristittyjen täytyy ymmärtää, että on tärkeää tukea juutalaisia”, Ivan Basana, EDIPI:n perustaja ja presidentti, sanoi minulle. ”Ettore Castiglionin tarina täytyy kertoa, jotta kristityt Italiassa ja kaikkialla maailmassa innoittuisivat seisomaan Israelin ja juutalaisten rinnalla olosuhteista riippumatta.”