Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for elokuu 2018

On Christian expectation
15.6.2018 by Simon Desjardins, suom. SK

Yksi maailman murheellisimmista näyistä on, kun näkee kristityn, joka on menettänyt odottamisen tunteensa. Hän voi käydä kirkossa, seurustella toisten kristittyjen kanssa, kuunnella saarnoja, rukoilla silloin tällöin, tai jopa saarnata ja silti kaikki hänessä todistaa yhdestä asiasta: ”Ei Herra tee hyvää eikä pahaa” (Sef. 1:12).

Sitten on niitä, jotka ovat jättäneet Jeesuksen taka-alalle. Heidän odotuksensa kohdistuu ennemmin maineeseen, jonka jotkut saarnaajat ovat hankkineet vuosien mittaan. Kutsu vain joku näistä kysytyistä Pyhistä Jusseista (Holy Joes) ja voit olla varma, että talo on täynnä. Murheellista on, että nämä siunauksen etsijät näyttävät unohtaneen sanat, jotka Jeesus puhui sanoessaan:

“Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä” (Matt. 18:20).

Yllättävää kyllä, monia evankelisia sellainen lupaus ei paljonkaan hetkauta. Ehkä he eivät ole oikein varmoja ovatko koolla Jeesuksen nimessä, kun heillä on tavallinen kokous, tai ehkä he vain eivät usko Jeesuksen sanoihin, sillä jos uskoisivat, niin he kokoontuisivat valtavan jumalallisen läsnäolon tunnossa. Heidän sydämensä heräisivät ja silmänsä katsoisivat ylös.

Valitettava asioiden tila

Oli aika, jolloin kristityt menivät paikalliseen seurakuntaansa toivossa saada jotakin ylhäältä, nimittäin vierailun, joka voisi uudistaa heidät, tai ilmestyksen, joka vaikutti heidän koko käytökseensä, tai kenties tuoreen voitelun vain joitakin mainitakseni. Mutta nyt meille kerrotaan – suoraan tai kiertäen – että sitä, mitä voimme saada tavallisessa seurakunnan kokouksessa, ei voi verrata siihen, mitä saadaan näyttävissä evankelisissa tapahtumissa. Juuri tämä postmoderni evakelikaalinen olettamus hämmästyttää minua. Jumalan Kristushan teki selväksi, että seurakunnan koko, tai paikan maine, tai saarnaajan arvovalta, eivät lisää Hänen läsnäolonsa mahdollisuutta. Hänen sanansa ovat täysin selvät:

“Sillä missä kaksi tahi kolme on kokoontunut minun nimeeni, siinä minä olen heidän keskellänsä” (Matt. 18:20).

Odotuksemme rajoittuminen muutaman saarnaajan kuuluisuuteen on todella valitettavaa. Se on jonkinlaista hengellistä globalisaatiota, joka johtuu vääristyneestä käsityksestä, globalisaatiota, joka lahtaa pienet kokoontumiset kansainvälisen asiantuntemuksen nimissä. Selvästikään se ei ole uskon seurausta, vaan ennemmin epäuskon.

Murhenäytelmää pahentaa se tosiasia, että suuri osa Jumalan kansaa rakastaa sitä, että asiat ovat näin (Jer. 5:31).

Kuka on suurin?

Älkäämme omaksuko niiden asennetta, joille nämä sanat on suunnattu:

“Etelän kuningatar on heräjävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuleva sille tuomioksi; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomo” (Matt. 12:42).

Tänä päivänä kuuluisien saarnaajien ”suuruus” liikuttaa valtavaa määrää evankelikaaleja. Kustannuksista välttämättä he ovat valmiita matkustamaan maailmaan ääriin kuulemaan heidän viisauttaan. Näin he uskovat ja saavuttavat päämääränsä, vaikka pitäisi ylittää maita ja meriä.

Nämä innokkaat pyhiinvaeltajat näyttävät olevan tietämättömiä, että Eräs näitä evakelikaalisia silmäätekeviä paljon suurempi oli heidän pienessä kokouksessaan edellisenä sunnuntaina. He olivat kuitenkin poissa, koska heillä oli kiire hankkia lentolippuja lentääkseen, Jumala tietää minne, nähdäkseen, Jumala tietää kenet. Tämä on varmasti valtava ilmaus epäuskosta ja selvä merkki väärästä hengellisestä suuntautuneisuudesta, suuntautuneisuudesta, jota edistävät siitä hyötyvät saarnaajat.

Pietari ei mennyt tähän ansaan. Hänen sanojaan olivat: ”… mitä te meitä noin katselette, ikäänkuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet hänet kävelemään? … Ja uskon kautta hänen nimeensä on hänen nimensä vahvistanut tämän miehen, jonka te näette ja tunnette, ja usko, jonka Jeesus vaikuttaa, on hänelle antanut hänen jäsentensä terveyden kaikkien teidän nähtenne” (Apt. 3:12, 16).

Tietämättömyyttään nämä ihmiset katsoivat hartaasti Pietariin ja Johannekseen. Heidän odotuksensa oli väärin suunnattu.

Samoin kävi Barnabaksen ja Paavalin kohdalla. Kun he tekivät ihmeitä Lystrassa, ihmiset luulivat heidän olevan jumalia. Näiden palvelijoiden oli korotettava äänensä estääkseen kansanjoukkoa uhraamasta heille. Tänä päivänä ei kuitenkaan paljon koroteta ääntä. Useat saarnaajat rakastavat huomion keskipisteenä olemista ja antavat ymmärtää, että Jeesus on enemmän läsnä, kun he ovat läsnä ja poissa, kun he ovat poissa. Jeesus on siis osittain alistettu – siltä ainakin näyttää – heidän olinpaikkaansa ja riippuvaiseksi heidän aikataulustaan. Petos on niin voimakas, että evankelikaalien suuret joukot uhraavat rahansa, aikansa ja energiansa tavatakseen näitä hyvää tarkoittavia anastajia.

On aika ymmärtää, että Jumala itse on päähenkilö ja hän ei jaa kunniaansa muiden kanssa (Jes. 48:2). Psalmista sanoo sen selvästi:

Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni(Ps. 62:5).

Mistä sinä odotat? Jotkut kristityt eivät odota kaikkialla läsnäolevalta Jumalalta mitään. Heidän odotuksensa on luopuneen Israelin tavoin sidottu maantieteelliseen paikkaan. He etsivät Beteliä, menevät Gilgaliin ja kulkevat Beersebaan (Aamos 5:5). Hengellisessä pysähtyneisyydessään he asettavat luottamuksensa sinne, missä Jumala on ilmaissut itsensä, ikään kuin nämä keskukset olisivat saaneet jonkin oman erityisen voitelunsa.

Uskovan siunaus

Autuaita ovat tämän maailman köyhät, jotka ovat rikkaita uskossa (Jaak. 2:5). Heillä ei ehkä ole rahaa matkustaa ympäri maailmaa kuulemaan ”suuria saarnaajia”; itse asiassa heillä ei ehkä ole edes mahdollisuuksia mennä isompiin seurakuntiin, joissa muusikot ovat parempia ja kokouspaikka on lämpimämpi tai viileämpi. Siellä he kuitenkin ovat katsoen Jeesukseen uskonsa alkajaan ja täyttäjään. Löydät heidät tyydytettyinä kuin ytimellä ja lihavuudella, kun heidän suunsa ylistää Vapahtajaansa riemuitsevin huulin (Ps. 63:5). Tämä on niiden siunaus, jotka katsovat Häneen odottaen, eikä sitä oteta heiltä pois.

 

Read Full Post »

The Great Shut-Down
Lighthouse Trails July 30, 2018 E-Newsletter
By Cedric Fisher, suom. SK
Truth Keepers Ministries

Siitä ei ole kauan, kun sosiaalinen media (esim. Facebook, Google jne.) esittäessään tietoa lopunajoista kihisi toimeliaisuutta. Eskatologiaan ja erottamiseen liittyvät postaukset täyttyivät tuhansista myönteisistä kommenteista. Nyt useimmat, joita olen seurannut, ovat kokeneet merkittävän pudotuksen, mitä tulee katsomisiin, tykkäämisiin, kommentteihin ja jakamisiin. Suosituimmat saavat vain joitakin satoja katsomisia ja jotkut alle sadan. On kuin olisi käännetty katkaisijaa ja ihmiset pysyvät poissa ”negatiiviseksi” arvioidusta tiedosta. Blogit ja sivustot, jotka säilyttävät katsojansa, ovat niitä, jotka esittävät harhaoppia tai mukavaa tietoa.

Miksi ihmiset karttavat uutisia siitä, että vaaralliset ajat ovat tulossa? Hylkäävätkö he vaikean ajan enteet, koska eivät enää usko niiden olevan totta? En usko. Uskon, että se on jotakin sellaista, jota kutsun Isoksi Sammutukseksi. Olen odottanut, että se tulee esiin – lopultakin se on tullut. Iso Sammutus on piste, jossa negatiivisen tiedon ylikuorma saavuttaa kyllästymispisteen. Ihmiset voivat vain tähän rajaan saakka ottaa vastaan huonoja uutisia, varsinkin ne, jotka ovat hengellisesti heikkoja, tai joita ei ole valmennettu vastaanottamaan karu totuus.

Tulevaisuudentutkija Alvin Toffler nimeää tämän sekulaarin yhteiskunnan ilmiön ”tulevaisuusshokki-syndroomaksi”. Toffler olettaa, että tulevaisuusshokki on seuraus siitä, kun ihmiset tuntevat ja todistavat äkillisten negatiivisten muutosten vaikutuksia yhteiskunnassa. Se, että mikään arvovaltainen lähde ei reagoi, voi saada heidät tuntemaan avuttomuutta ja toivottomuutta. He saavuttavat pisteen, jossa heillä ei enää ole tahtoa vastustaa tai edes valittaa. On selvää, että maallinen sektori ei etsi toivoa kristinuskosta. Kuitenkin myös monet tunnustavat kristityt näyttävät kokevan toivon puutetta.

Sosiologi ja filosofi Émile Durkheim (1858–1917) havaitsi, että uudenaikaisuuden aiheuttama eurooppalaisen yhteiskunnan romahdus vaikutti kristikuntaan. Hän huomioi, että kun ”yhteiskunnan elämälle niin elintärkeää kollektiivista voimaa ei enää syntynyt”1, usko Jumalaan taantui. Ankarat kuormat ja paineet estivät ihmisiä tuntemasta Jumalan läsnäoloa. Sen seurauksena usko Jumalaan korvattiin uskolla sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tieteeseen. Toisin sanoen ”kristinuskoa tukeva sosiaalinen miljöö katosi jättäen kristillisen uskon, arvot ja ajattelun ilman mitään sosiaalisia perustuksia antamaan heille elämää”2.

Ajattele tilannetta tänä päivänä. Todisteet osoittavat, että kristikunta on hajoamassa sisältä päin. Kristilliset johtajat sallivat (joko vaikenemalla tai edistämällä), että miljoonille kristityille esitellään harhaisia oppeja ja käytäntöjä. Tämän harhaoppivyöryn vaikutukset ovat työntämässä raamatullisen kristinuskon hämäryyteen. Yksi harhaoppi, joka on tehnyt suuria hyökkäyksiä, on kontemplatiivinen hengellisyys (mystinen hengellisyys, jota usein esitellään hengellisen muodostamisen ohjelmien kautta). Se on käynnissä kenenkään estämättä lähes kaikkien kristillisten johtajien ollessa siitä täysin tietoisia ja leviää nopeasti kristillisten collegeiden, seminaarien, palvelutyöjärjestöjen ja kirkkokuntien kautta. Ihmiset eivät tajua, että omaksumalla sellaisen uskomussysteemin he itseasiassa hylkäävät raamatullisen käsityksen Jumalan luonnosta, koska nuo kaksi vastustavat toisiaan. Ja tämän seurauksia ovat totuudenrakkauden hylkääminen ja harhaoppisten ja kulttuurillisten virtausten hyväksyminen.

[Edelliseen liittyen lue artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta]

Sammutus vai hereillä pysyminen?

Olipa syy mikä tahansa, niin sammutus on pahinta, mitä uskova voi tällä hetkellä tehdä. Sammuttamisen asemesta uskovan täytyy olla valikoiva sen suhteen, mitä lataa mieleensä ja henkeensä. Tietäminen on olennaisen tärkeää valmiina olemisen kannalta. Sammuttaminen ei valmista ketään kestämään edessä olevia vaikeita päiviä. On yksi asia, jos uskovat keskittyvät suhteeseensa Herran kanssa ja haluavat viettää vähemmän aikaa internetissä TV:tä katsellen. Kuitenkin kiusaus monille (ja olen jo nähnyt sen) on sammuttaa kiinnittymällä viihdemediaan ja mukavan ja maallisen informaation kanaviin. Sen sijaan, että yrittäisivät päästä tasapainoon, he menevät kieltämiseen päättäen uskoa, että meillä on paljonkin aikaa, ennen kuin yhteiskuntamme, sellaisena kuin sen tunnemme, romahtaa.

Niin tuskallista ja pelottavaa kuin se onkin hyväksyä, uskon, että olemme globaalin hallituksen ja uskonnon partaalla, joka on hyvin julma tosi kristityille. Valmistautuminen kestämään elämää sellaisessa ympäristössä vaatii enemmän kuin sapattivapaa huonoista uutisista ja uhkaavista varoituksista.

Saatana, sielujemme vihollinen, painaa ylitöitä juuri nyt ”näännyttääkseen pyhät” (Dan. 7:25), mutta en voi kehottaa sinua liikaa, että nyt ei ole aika, jolloin uudestisyntyneillä Kristukseen uskovilla olisi varaa olla näännyksissä, panna päänsä pensaaseen ja tulla apaattisiksi sen suhteen, mitä ympärillämme tapahtuu. Niille, jotka antavat periksi apatian kiusaukselle, tulee olemaan hyvin vaikeaa, ellei mahdotonta, pysyä pystyssä, kun asiat käyvät todella hankaliksi. Valmistautumisen aika on suurelta osin ohi, mutta vieläkään ei ole liian myöhäistä. Ensimmäinen askel on herätä ja hyväksyä totuus. On aika koota ja varastoida ”öljyä”, ainetta, joka pitää valomme loistamassa. Pitääksemme tuon liekin kirkkaana niin ettemme salli sen tulla lepattavaksi liekiksi lampunsydämessä lähes tyhjässä säiliössä, meidän täytyy panna täytäntöön uskontunnustuksemme Kristukseen. Hän lupaa ylläpitää meidät, kun pysymme Hänessä.

Valmistautumisen ja myöhemmän kestämisen kannalta on tärkeää, että tunnistamme sen hengellisen sodan, josta löydämme itsemme, ettemme sammuta aistejamme negatiivisen informaation ylikuorman vuoksi ja ettemme elä väärän turvallisuuden kuplassa.

Muistakaamme myös, että tämä koti maan päällä ei ole lopullinen päämäärämme. Meillä on koti, jossa Jumala asuu vanhurskaudessa. Mikään tässä elämässä ei ole niin arvokasta, että sen vuoksi kannattaisi menettää mahdollisuus elää ikuisessa valtakunnassa Hänen kanssaan. Jos aiomme torjua pimeyden voimat, jotka pyrkivät minimoimaan ponnistuksemme ja heikentämään uskoamme, niin meidän on taisteltava, ei ”niinkuin ilmaan hosuen” (1. Kor. 9:26), vaan valistettuina ja varustettuina Jumalan pyhinä. Emme saa pettää itseämme ja luulla, että voimme yhtä aikaa olla sekä omahyväisiä että tehokkaita.

Sammuttamisen sijaan katsokaamme ylös. Aito autuas toivo on puskuri vaarallisten aikojen paineelle. Sen voi omistaa vain, jos on vilpitön suhde Kristukseen, vahva tietämys Hänen Sanastaan ja Pyhän Hengen (joka opettaa teille kaikki; Joh. 14:26) ohjaus. Tämä on ainoa oikea ja järkevä tapa suhtautua tässä pimenevässä ajassa. Kuten psalmista niin hyvin sanoi, pankaamme toivomme Hänen laupeuteensa, iloitkaamme Hänessä ja turvatkaamme Hänen pyhään nimeensä.

“Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa, pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana. Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme. Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.” (Ps. 33:18-21)

Edellä oleva on ote Cedric Fisherin kirjasesta The Unacknowledged War and the Wearing Down of the Saints (Tunnustamaton sota ja pyhien näännytys). Tilaa koko kirjanen, tästä.

 

Endnotes:

  1. Paul Carls, “Émile Durkheim” (Internet Encyclopedia of Philosophy, http://www.iep.utm.edu/durkheim), section: c. The Death of the Gods.
  2. Ibid.

Read Full Post »

Record-breaking temperatures across the world. Sign of the end of days?
Tony Pearce 24.7.2018, suom. SK

Maa on kokenut ”yhden voimakkaimmista koskaan nähdyistä lämpötapahtumista”, kun epätavallinen lämpöaalto kesä- ja heinäkuussa on rikkonut lämpöennätyksiä maailmanlaajuisesti. Kartta näyttää, kuinka kaupungit kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla saivat todistaa äärimmäisiä lämpötiloja ennätysten rikkoutuessa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa.

Osissa Britanniaa on koettu lähes kaksi sateetonta kuukautta ja äärimmäisen korkeita lämpötiloja, mikä on muuttanut vihreän ja miellyttävän maan ruskeaksi ja hedelmättömäksi. Suuri osa pohjoista Eurooppaa on lämpöaallon otteessa, mikä on jättänyt viljelijät kohtaamaan kuivuuden ja on johtanut siihen, että sato kuivuu ja eläimiä teurastetaan, koska puuttuu rehu niiden ruokkimiseksi. Ruotsi on kokenut korkeimmat lämpötilansa sataan vuoteen ja yli 50 metsäpaloa on raportoitu napapiirin pohjoispuolella. Maastopalot Kreikassa ovat tappaneet ainakin 60 ihmistä Ateenan lähellä saaden ihmiset hyppimään mereen pelastaakseen henkensä.

Suuri alue lounaisessa USA:ssa, johon kuuluvat Utah, Colorado, Arizona ja New Mexico, on ankarimman kategorian kuivuuden alaisena ja äärimmäiset olosuhteet vallitsevat Kaliforniasta Missouriin, sanovat hallituksen asiantuntijat. Osat aluetta ovat saaneet todistaa ennätyksellisen kuivia olosuhteita keskellä korkeiden lämpötilojen ja vähäisten sulamisvesien vuorottelua, mikä näyttää olevan pahenemassa. Kuivat olosuhteet ovat ruokkineet maastopaloja, jotka ovat tuhonneet metsiä ja rakennuksia kaikkialla Lännessä.

Lähi-Idässä Omanissa Quriyat’in rannikkokaupungissa kesäkuun 28. päivän alhaisin koko vuorokauden lämpötila oli 42,6 °C. Tämä mielikuvituksellinen lukema tulee sen jälkeen, kun Pakistan ilmoittaa korkeimmasta maaplaneetalla mitatusta lämpötilasta 50,2 °C. Irakissa on nähty mellakoita maan eteläosassa, kun vesi loppuu ja peruspalvelut katkaistaan. Yli 48 asteen lämpötiloissa Basran ylikuormitettu sähköverkko on kaatunut, kun niin monet käyttävät tuulettimia ja ilmastointilaitteita ja alueen Tigris- ja Eufrat-jokien ruokkima vesihuolto ehtyy. Naapurimaa Iran on myös kokenut äärimmäistä kuumuutta, joka on vaikuttanut lähes puoleen sen kosteikoista, kun kymmenet järvet, joet ja suot kuivuvat, kuten Zayanderood-joki, joka virtaa läpi historiallisen Persian pääkaupungin, Isfahanin. Vesikriisi Iranissa on johtamassa poliittiseen levottomuuteen.

Ankara helleaalto Japanissa on aiheuttanut ainakin 30 kuolemaa ja yli 12000 ihmisen joutumisen sairaalahoitoon. Heinäkuun puolivälissä lämpötila saavutti 42,6 °C Keski-Japanissa eikä paahtava helle osoita helpottamisen merkkejä.

Tiedemiehet ovat väittäneet, että vaikka eristetty lämpöaalto voidaan torjua poikkeuksena, niin tämän ilmiön laajuus viittaa globaaliin lämpenemiseen syyllisenä. Nebraskalainen meteorologi Nick Humphrey sanoi, että äärimmäinen kuuman sään jakso vastasi todellista paistamista. ”Se on täysin uskomaton ja todella yksi voimakkaimmista lämpötapahtumista, mitä olen koskaan nähnyt niin pohjoisessa”, hän sanoi. Humphrey ilmaisi huolensa korkeista lämpötiloista kahdessa nimenomaisessa paikassa Pohjois-Siperiassa jäämeren rannikolla. Tietokonemallianalyysit osoittivat, että heinäkuun 5. päivänä lämpötilat kohosivat 20 °C yli normaalin, jota hän kuvailee ”todellisena paistamisena” tälle alueelle. Lämpenemisen kiihtyminen arktisella alueella on aiheuttamassa useita muutoksia, jotka vaikuttavat koko ilmastoon aiheuttaen merijään häviämistä ja nopeutuvaa ikiroudan tuhoutumista maalla. Tämä taas aiheuttaa lisää lämpenemistä alueella ja muuttaa suihkuvirtauksen suunnan johtaen sekä äärimmäiseen kuumuuteen että äärimmäiseen kylmyyteen, kuten on jo tapahtunut tänä vuonna.

Myös Raamattu varoittaa äärimmäisestä kuumuudesta ja ympäristön tuhoutumisesta suuren ahdistuksen ajan yhtenä piirteenä:

Maa murehtii ja lakastuu, maanpiiri nääntyy ja lakastuu; kansan ylhäiset maassa nääntyvät. Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton. Sentähden kirous kalvaa maata, ja sen asukkaat syystänsä kärsivät; sentähden maan asukkaat kuumuudesta korventuvat, ja vähän jää ihmisiä jäljelle.” (Jes. 24:4-6)

“Ja ensimmäinen enkeli puhalsi pasunaan; niin tuli rakeita ja tulta, verellä sekoitettuja, ja ne heitettiin maan päälle; ja kolmas osa maata paloi, ja kolmas osa puita paloi, ja kaikki vihanta ruoho paloi” (Ilm. 8:7).

“Ja neljäs enkeli vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian.” (Ilm. 16:8-9)

Read Full Post »

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 2
1.9.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 5, September/October 2017)

Tämä on jatko-osa artikkeliin Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1.

Tarkasteltuamme Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) perustusta ja joitakin sen teologisia erityispiirteitä, jatkamme tutkimaan sen soluttautumista laajempiin evankelikaalisiin piireihin. Sitten koettelemme NAR:in opetukset Raamatulla.


Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Soluttautuminen

NAR:in vaikutus on laajentunut ja siksi tullut vaarallisemmaksi, koska perinteisesti ei-karismaattiset kirkot ja järjestöt ovat hyväksymässä monia sen ideoista. Tämä hyväksyminen johtuu useista tekijöistä.

  • Bethel’in, Hillsong’in ja IHOP:in musiikki on saanut innostuneen vastaanoton seurakunnissa, nuorisojärjestöissä ja nuorten aikuisten keskuudessa kautta koko evankelikaalisen kirjon.
  • Monilla ei ole mitään ymmärrystä NAR:in opetuksista eikä käsitystä siitä, mikä se on.
  • Vaikutusvaltaiset NAR-opettajat ja kirjat tekevät hyökkäyksiä evankelikaalisiin piireihin.
  • Johtuen rehottavasta raamatullisesta lukutaidottomuudesta ja yleisestä apatiasta Raamatun ja teologian suhteen yhä harvemmat kristityt ovat huolestuneita, tai edes tietoisia, että väärä opetus ja petos on käynnissä. Ei ihme, että niitä, jotka yrittävät varoittaa NAR:ista ja muista vääristä opetuksista, usein parjataan ja heidät leimataan negatiivisiksi, lakihenkisiksi ja vihamielisiksi.

Valtavirran evankelikaalinen seurakunta on kypsä NAR:in soluttautumiselle, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet ovat omaksumassa tämän harhaisen opetuksen. Esimerkkinä siitä, kuinka tämä on tapahtumassa, viittaan Nathan Brewer’in vuonna 2016 julkaistuun kirjaan nimeltä The Pulse of Christ (Kristuksen syke). Brewer on kansainvälisen opetuslapseuttamiseen ja lähetystyöhön omistautuneen Kyrios Ministries’in perustaja ja johtaja. Hän on täysin hyväksynyt ja kirjassaan edistää viisitahoista palvelutyötä sellaisena, kuin NAR sitä propagoi. Sekä Euroopassa, jossa hän nykyisin elää, että Yhdysvalloissa hänen palvelutyötään suosittelevat ei-karismaattiset evankelikaaliset seurakunnat ja kristityt.

Tässä vaiheessa pitäisi tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi Brewer ei missään todella mainitse NAR:ia, vaikka viittaa joihinkin sen resursseihin ja lainaa joitakin sekä omaksuu sen teologian. Toiseksi, Brewer ei missään yritä selittää eikä puolustaa Ef. 4:11 tulkintaansa, käsitystä, joka on vain hyvin harvoilla kristityillä eikä käytännössä yhdelläkään konservatiivisella Raamatun tutkijalla. [Ef 4:11: Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi.]

Brewer ei kuitenkaan ole huolestunut sananselityksestä vaan tulkinnasta, johon päästäkseen esittelee lukuisia käytännön harjoituksia viisitahoisten lahjojen kehittämiseksi. Hän uskoo, että kaikki viisi lahjaa eivät ainoastaan ole toimivia tänä päivänä, vaan jossakin määrin kaikki kristityt omistavat kaikki viisi ja heidän pitäisi kehittää niitä.[1] (sivut 25, 32), vaikka joillakin on erilainen kutsumus (s. 32). Näitä lahjoja pitäisi tavoitella ja kehittää (s. 172) ja siksi Brewer omistaa luvun kullekin viidestä lahjasta täydentäen sen useilla harjoituksilla käytettäviksi pienryhmissä. Jotkut harjoituksista, varsinkin evankelioimista, opetusta ja paimentamista koskevat, ovat hyödyllisiä. Ongelma tulee esiin apostoliuden ja profetian alueilla. Katsokaamme.

Apostolit

Jos apostoleja on tänä päivänä olemassa, niin olisi odotettavissa, että muut seurakunnassa alistuvat heidän auktoriteetilleen. Muistaen tämän saamme tietää, että ”NAR:in käytännöstä alistua apostolille puhutaan hengellisen suojeluksen (covering) etsimisenä apostolin auktoriteetin alta”.[2] Uudessa Testamentissa apostolit valitsi nimenomaan Kristus (Matt 10:1-4), heidän oli oltava ylösnousseen Herran silminnäkijätodistajia (1. Kor 9:1; 15:7-8), heille oli annettu tehtävä laskea seurakunnan perustus (Ef. 2:20) ja heidän lukumääränsä oli rajoitettu 12 mieheen (Ilm. 21:14).

NAR-apostolit sitä vastoin ovat toisten ”apostolien” valitsemia, eivät ole nähneet ylösnoussutta Herraa (vaikka jotkut väittävätkin nähneensä), ei ole mitään tarvetta lisätä heitä seurakunnan perustukseen ja heidän lukumääränsä on 400. NAR-systeemin tarve apostoleista käy ilmi, kun panee merkille, että UT:ssa apostolit saivat profetioita ja antoivat Jumalan kansalle innoitetun ilmoituksen (1. Kor. 2:13; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 1:1-3; 1, 2. Tim. 1:13; 2:2; 3:14-17), tekivät ihmeitä ja merkkejä (Apt. 2:43; 3:3-11; 5:12) ja heillä oli auktoriteetti seurakuntien yli (1. Kor. 5:5; 1. Tim. 1:20; Filem. 9). Se perustuu ajatukseen, että apostolin virka on ennallistettu. NAR-opettajat uskovat, että uusi ilmoitus, profetiat, ihmeet, parantamiset ja riivaajien ulosajamiset ovat tänä päivänä täysin toimivia. He väittävät, että olemme palanneet apostoliseen aikaan, Valtakunta on alkanut ja NAR:in uudet superapostolit ovat johdossa.

Brewer uskoo, että apostolin sekä lahja että virka ovat olemassa tänä päivänä.[3] ja että jokainen kristitty omistaa sen ja että hänen pitäisi kehittää tätä lahjaa, vaikka jotkut ovat silmäänpistävästi (distinctively) kutsutut apostoleiksi.[4] Apostoliuteen liittyvät ihmeiden tekemisen hengenlahjat tietyissä parantamisissa ja hengellisessä sodankäynnissä. Mitä tulee parantamiseen, niin Brewer mallintaa ajattelunsa John Wimber’in ja Kolmannen Aallon Liikkeen ”voimaparantamisen” palvelutyön mukaan.[5] Näitä menetelmiä käyttäviä kehotetaan menemään ulos kaduille, etsimään joku parantamista tarvitseva ja ”komentamaan kipua lähtemään, tai tiettyä ruumiinosaa parantumaan Jeesuksen nimessä”.[6] Brewer ei takaa, että parantaminen onnistuu, mutta lupaa, että ”lisääntynyt läheisyys Isän kanssa rukouksessa on tärkeämpää kuin paraneminen”.[7]

Mitä tulee hengelliseen sodankäyntiin ja demonisten linnoitusten purkamiseen, niin Brewer sanoo, että se voi tapahtua ”apostolisen strategian kautta menemällä korkealle paikalle, josta on näköala kaupunkiin ja muuttamalla kaupunki rukouksen kautta”.[8] Nämä apostoliset lahjat ja strategiat eivät ole itse tarkoitus; ne ovat keino, joilla taivaan valtakunta tuodaan maan päälle. Brewer kirjoittaa: ”Kuninkaan ja hänen taivaan kulttuurinsa lähettiläinä me tuomme taivaan uusille alueille maan päällä, jotka siirtyvät kohti Valtakuntaa paranemisen ja eheyden täyteydessään.”[9] Kuten edellä on mainittu tässä artikkelissa, niin NAR-johtajat uskovat, että heidät on kutsuttu ottamaan takaisin maan hallinta Saatanalta ja hänen demoneiltaan. Tämä tapahtuu paljolti käyttämällä ihmevoimia keihäänkärkenä apostolit, joilla on auktoriteetti kaikkien Kristuksen vastustajien yli.

Profeetat

Uudessa Testamentissa ja NAR:issa profeetat jäävät toiseksi vain apostoleille yhdessä monien kanssa helluntailaisessa/karismaattisessa liikkeessä, jotka marssivat samaan tahtiin NAR:in kanssa ja myös uskovat, että myös profeetan virka on palautettu. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan usko, että tämän päivän profeetoilla olisi sama asema kuin Raamatun profeetoilla oli, kun Herran puolesta profetoiva ei saanut erehtyä (5. Moos. 18:20-22) ja edessä oli kuolema, jos profetoi väärin. Kuitenkin monet nykyisessä seurakunnassa ovat hyväksyneet Wayne Grudem’in teesin, että UT:n profetiat olivat ja ovat erehtyviä ollen sekoitus sanaa Jumalalta ja ihmisen omia ideoita eli mielikuvitusta.

Teoksessaan Systematic Theology Grudem kirjoittaa: “Profetioita tämän päivän seurakunnassa tulisi pitää pelkästään ihmisen sanoina, ei Jumalan sanoina, eikä Jumalan sanojen vertaisina arvovallassa.”[10] Jack Deere, joka itse väittää olevansa profeetta, myöntää, että nykyajan profeetat ovat taipuvaisia virheisiin ja erehdyksiin ja sanoo: ”Profeetat ovat todella sotkuisia. Profeetat erehtyvät.”[11] Kuten on selvää, niin tämän päivän profetiat eivät ole samassa sarjassa, kuin Raamatun innoitetut profetiat ja erehtyväisten ja virheellisten profetioiden arvo on kyseenalaistettava. Siitä huolimatta oletettuja profetioita julkaistaan usein sellaisissa paikoissa kuin Elijah List ja Charisma-lehti näköjään paljonkaan huolehtimatta niiden tarkkuudesta.

Brewer uskoo, että profetian lahja on ennallistettu ja määrittelee sen, että siinä ”saadaan Jumalalta hänen rakkautensa ja näkökulmansa koskien ihmistä, seurakuntaa, kaupunkia tai kansakuntaa ja välitetään se tarkoituksena rohkaista, vahvistaa ja lohduttaa”.[12] Jokaisella kristityllä on kyky profetoida [13] ja kun Jumala antaa hänelle sanoman, niin hänen pitäisi kirjoittaa se muistiin voidakseen viitata siihen myöhemmin, kuten viitataan Raamattuun.[14] Niin vakuuttunut on Brewer, että kaikki voivat profetoida pyynnöstä, että esittää käsikirjassaan harjoituksen, jossa osallistujat vetävät satunnaisia lukuja ja profetoivat paikan päällä niille, joita nuo luvut tarkoittavat. [15] Brewer myöntää, etteivät kaikki profetiat ole toteutuneet ja että näiden oletettujen ilmoitusten lähde voi hyvinkin olla oma henkemme, tai jopa paha henki.[16] Mikään siitä ei kuitenkaan estä häntä kehottamasta kaikkia uskovia harjoittamaan profetian lahjaa.

Raamatun ulkopuolisia sanoja Jumalalta

Tähän liittyvää lajia, mutta ei ehkä aivan profetian tasolle yltävää, ovat alituiset viittaukset kaikkialla NAR-piireissä, että Jumala puhuu käytännössä kaikille uskoville korvin kuultavasti ja kuulumattomasti. Sellaiset väitteet tuskin järkyttävät ketään, koska ne ovat vallitsevia kaikissa evankelikaalisissa piireissä. Todellakin, ne, jotka ovat kaukana kaikista virallisista helluntailaisuuden muodoista, julistavat säännöllisesti ilmoituksia Herralta. Nämä ilmoitukset harvoin nostetaan innoituksen tasolle, mutta meidän olisi kysyttävä, että millä tavalla Jumala koskaan puhuu ilman ilmestystä? Voiko Jumala puhua ilman arvovaltaa? Voiko Jumala kuiskata erehtyväisiä, harhaisia ajatuksia ja sanoja kansansa mieleen ja korviin. Ja jos, niin sellaista ilmestyksen esimerkkiä ei löydy Raamatusta.

Kuten muutkin nykyajan karismaattiset käytännöt, olivatpa ne kielilläpuhumista, ihmeitä, parantamisia tai profetioita, Herran äänen kuulemista erossa Raamatusta, eivät vastaa sitä, mitä tapahtui UT:ssa. Nathan Busenitz käsittelee tätä aihetta kirjassa Right Thinking in a Church Gone Astray: ”Kun lähestymme väittelyä henkilahjojen jatkuvuutta kannattavien ja niitä vastustavien välillä määrittelemällä ensin lahjat raamatullisesti, niin käy selväksi, että nykyajan karismaattinen käytäntö ei vastaa UT:n mallia.”[17] Esimerkiksi kielilläpuhuminen UT:ssa oli yliluonnollinen kyky puhua autenttisia vieraita puhujalle tuntemattomia kieliä, mutta tuskin kukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä kerskuisi sellaisella. D. A. Carson, itse henkilahjojen jatkuvuuden kannattaja (eli uskoo, että Herra puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella), vahvistaa: ”Ne muutamat tapaukset, joita on raportoitu uuden ajan kielilläpuhumisesta (xenoglossia), ovat niin kehnosti todistettuja, ettei niille voi antaa mitään painoarvoa.”[18] Nykyajan kielilläpuhuminen ei ole oikeita kieliä, kuten oli laita Raamatun aikoina.

Kun on kyse profetiasta, niin raamatullinen profetia on arvovaltainen, innoitettu ja erehtymätön, mutta näin ei ole, mitä tulee nykyajan profetioihin, jotka voivat olla väärässä ja osittain Jumalalta ja osittain ihmisen mielikuvituksesta. Vahvimmatkin nykyajan profeettojen kannattajat myöntävät tämän, kuten edellä esitetyt lainaukset osoittavat. Kun menemme ihmeisiin ja parantamisiin, niin sama epäjohdonmukaisuus Raamatun ja nykyajan käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla parantamiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistämättömiä, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalveluiden väitteitä. Kuten edellä on todettu, että mitä sitten onkin käynnissä tämän päivä karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samaa, kuin mitä tapahtui UT:ssa.

Jotenkin tämä näyttää jäävän huomaamatta monilta ja se pätee NAR:in yhteydessä oleviin. Palatkaamme Brewer’iin. Hän kirjoittaa: ”Monilla kristityillä on vaikeuksia kuulla Jumalan ääni, tai he sanovat, etteivät voi kuulla, mutta se on vihollisen valhe. Tule hänen luoksensa odottaen; hän rakastaa olla yhteydessä lastensa kanssa.”[19] Brewer opettaa jopa menetelmiä, kuinka kuulla Jumalalta:

”Valmista sydämesi ja mielesi vastaanottamaan Herralta. Rentoudu hengittämällä muutaman kerran syvään. Irrota huomiosi ympärilläsi olevista asioista… Kutsu Pyhää Henkeä tulemaan mieleesi, täyttämään sydämesi ja puhumaan sinulle henkilökohtaisesti. Tämä rentoutumisen ja irrottautumisen prosessi voi viedä muutamia minuutteja, joten ole vain kärsivällinen ja odota hänen läsnäoloaan… Tunnettuasi jotakin, kirjoita ylös. Vaikka olisit epävarma, oliko se Jumalalta, niin kirjoita se ylös.”[20]

On opettavaista lukea, millainen raamatullinen pohja annetaan näille suositelluille menetelmille. Vaikka toteaakin toisaalla kirjassaan, että Jumalan puhe tämän päivän uskoville ei ole sama kuin Raamatun innoitettu ilmoitus, Brewer siitä huolimatta käyttää Raamatun kirjoittajille annettuja Jumalan sanoja perustelunaan, että Jumala puhuu meille nyt ja että meidän tulee kirjoittaa ylös Hänen oletetut sanansa. Brewer vahvistaa, että Jumala sanoi Jesajalle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella”, mitä Herra oli näyttänyt hänelle (Jes. 8:1). Habakukia kehotettiin: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin” (Hab. 2:1); apostoli Johannesta käsketään: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle” (Ilm. 1:10-11) ja jälleen: ”Kirjoita” koskien näkyä uudesta Jerusalemista (Ilm. 21:5).[21]

Jotenkin Brewer ja useimmat muut, jotka hyväksyvät näkemyksen, että Jumala puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella, hukkaavat sen selvän merkityksen, mitä sanovat. Raamatun inhimilliset kirjoittajat olivat tietysti Jumalan innoittamia ja määräämiä kirjoittamaan ylös ilmestyksensä. Se ei kuitenkaan anna muille kristityille oikeutta antaa mieleensä tulleille sanoille innoituksellista auktoriteettia, eikä heitä ole käsketty kirjoittamaan niitä ylös, koska Raamatun kirjoittajat tekivät niin. Puuttuu yhteys sen välillä, kuinka Jumala puhui niille, jotka tallentaisivat Hänen Sanansa ja muka Jumalalta tulevien sanojen välillä, joita monet tänä päivänä väittävät saavansa.

Tuo yhteys on Pyhän Hengen innoitus. Raamatun kirjoittajat luottavaisesti puhuivat ja tallensivat Jumalan sanat (1. Tess. 2:13). Heidän ei tarvinnut opetella menetelmää, kuinka erottaa Jumalan ääni, eikä heidän tarvinnut pohtia puhuko Jumala heidän kauttansa, vai pettikö heidän mielikuvituksensa heitä. Brewer, kuten niin monet muut, ei kuitenkaan ole huolestunut: ”Älä masennu, jos sinusta tuntuu, ettet voi tuntea Herran ääntä. Se on vähittäinen oppimisprosessi, kuin taito, jota voidaan jatkuvasti parantaa.”[22] Sitä vastoin niiden, jotka kuulivat Jumalalta, kuten on kirjoitettuna Raamatussa, ei tarvinnut oppia taitoa, ei epäillä oliko heidän kuulemansa ääni Jumalan vai heidän omansa, ei sekoittaa Jumalan ilmoitusta omiin mielikuviinsa, ei koskaan puhua sisäisistä äänettömistä äänistä eikä epäillä kuulemiensa sanojen auktoriteettia. He kuulivat Jumalalta ja heidän todistuksensa Jumalan puhumisesta oli hyvin erilainen kuin väitteet, joita kuulemme tällä 2000-luvulla.

Raamatullinen tarkastelu

Haasteita NAR-teologialle on jo käsitelty tässä artikkelissa, mutta olisi hyvä lyhyesti tiivistää Raamatun opetukset koskien joitakin liikkeen tärkeimpiä komponentteja:

Apostolien ja profeettojen lakkautus

NAR-teologian ytimessä on kohdan Ef. 4:11-13 tulkinta, jonka NAR-johtajat valitettavasti uskovat opettavan ”viisitahoisen” palvelutyön nykyistä olemassaoloa. Tämän tekstin tulkinnassa tehdään kaksi eksegeettistä virhettä. Ensimmäinen ja vähemmän vaikuttava on ”paimenen” ja ”opettajan” erottaminen kahdeksi viraksi. Vaikka englanninkieliset käännökset antavat ymmärtää, että paimenet (pastors) ja opettajat ovat erillisiä, niin kreikkalaiseen sisältyy muuta. John MacArthur tiivistää konsensusnäkemyksen kommentaarissaan: ”Paimenet ja opettajat ymmärretään parhaiten yhtenä johdon virkana seurakunnassa. Usein sana ”ja” (kai) tarkoittaa ”se on” tai ”erityisesti” tehden opettajasta tässä kontekstissa paimenen selvennyksen. Tätä merkitystä ei voida ratkaisevasti todistaa tässä tekstissä, mutta 1. Tim. 5:17 selvästi yhdistää nämä kaksi tointa…” Jos asia on näin, niin viisitahoinen palvelutyö on nopeasti muutettu nelitahoiseksi.

Tärkeämpiä ovat kuitenkin apostolien ja profeettojen virat. Molemmat virat olivat selvästi perustavia UT:ssa, koska seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettain perustukselle (Ef. 2:20). Jos tänä päivänä olisi muita apostoleja ja profeettoja, niin heidän tehtävänsä olisi edelleen seurakunnan perustuksen laskeminen. Toisin sanoen lisäopit ja ohjeet Jumalan kansalle laskettaisiin sellaisen päälle, joka jo löytyy UT:sta – mikä olisi resepti sekasorrolle ja katastrofille. Apostolit ja profeetat saivat jumalallisen ilmoituksen annettavaksi Jumalan kansalle (Ef. 3:5). He käsittivät, että ”usko” (UT:n totuuden ruumiillistuma) oli ” kerta kaikkiaan pyhille annettu” (Juuda 3, vrt. jae 17).

Pietari kutsuu lukijoitaan olemaan etsimättä lisäilmoitusta, vaan ”muistamaan sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet 3:2). Heprealaiskirje yhtyy tähän:… jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan (Hepr. 2:3-4).

NAR-johto tuntee nämä kohdat, mutta hylkää niiden merkityksen opettamalla, että Jumala tekee uutta meidän ajassamme. Uuden tekemiseksi tarvitaan uusi auktoriteetti. Ja auktoriteetti, valta lisätä Raamatun opetuksiin tai syrjäyttää niitä, edellyttää apostoleja. Ja siksi täytyy olla apostolin viran nousu, viran, jota edes historialliset helluntailaiset eivät tunnusta enää toimivaksi. Ilm. 21:14 ei vain opeta, että oli vain 12 Karitsan apostolia, vaan me olemme myös täysin tietoisia, ettei missään UT:ssa löydy suunnitelmaa eikä ohjeita korvata alkuperäiset 12. Heidän kuoltuaan heitä ei korvattu toisilla ja Johanneksen kuollessa viimeinen apostoleista jätti tämän maallisen maiseman, eikä kukaan ole ottanut heidän paikkaansa.

Toinen NAR:in eksegeettinen väärinkäsitys tekstin suhteen on, että kohdan kielioppi ei tue väitettä, että kaikkien näiden virkojen odotettiin jatkuvan läpi seurakunta-ajan. Nathan Buzenitz kirjoittaa: ”Pikemminkin se on jakeen 12 ‘rakentamisen’ prosessi (eikä apostolien ja profeettain ‘antaminen’ jakeessa 11), jonka sanotaan jatkuvan, kunnes seurakunta saavuttaa kypsyyden tilan (jae 13). Vaikka apostolit ja profeetat rajoittuivat seurakunnan historian perustamisvaiheeseen, seurakunnan rakentaminen on jatkunut kautta vuosisatojen.”[23]

Ihmeiden tekeminen

NAR: in keskeinen opetus on, että ihmisiä voidaan kouluttaa tekemään ihmeitä tänä päivänä. UT:ssa ei kuitenkaan ole mitään todisteita, että ketään koskaan olisi opetettu tekemään ihmeitä. Sen sijaan ihmeitä teki vain hyvin valikoitu ryhmä ihmisiä ja hyvin erityisestä syystä. Jeesus tietysti teki kaikenlaisia ihmeitä, mutta merkkinä, joka osoitti siihen tosiasiaan, että Hän oli Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä (Joh. 20:31). Melkein kaikki Raamattuun kirjatut ihmeet Jeesuksen jälkeen tapahtuivat apostolien kätten kautta:Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Lukuisat ihmeet Apostolien Teoissa tapahtuvat apostolien palvelutyön kautta, mutta siellä on vain kaksi tapausta, joissa ei-apostolit toimivat: Stefanus (Apt. 6:8) ja Filippus (Apt. 8:6) ja nämä miehet sopisivat helposti Raamatun profeettojen kategoriaan, jotka laskivat seurakunnan perustuksen (Ef. 2:20). Tietoomme ei ole tullut, että kukaan muu olisi koskaan tehnyt ihmettä, eivätkä UT:n kirjeetkään, joista saamme seurakunta-ajan opetuksemme, tee sen enempää, kuin että mainitsevat ihmeet ohimennen (esim. 1. Kor. 12:28-30). On selvää, että ihmeet eivät olleet keskeinen tekijä alkuseurakunnassa. Meidän on kuitenkin todettava, että niillä oli tärkeä tehtävä – vahvistaa oikeat apostolit. Muutamien edessä, jotka väittivät olevansa apostoleja, mutta Paavalin mukaan olivat vääriä sellaisia (2. Kor. 11:13), hän todisti apostolisen valtuutuksensa sanomalla:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla(2. Kor. 12:12).

Tähän raamatulliseen todistusaineistoon on lisättävä se tosiasia, että tämän päivän oletetut ihmeet ja parantamiset eivät juurikaan muistuta UT:n vastineitaan. Mitä sitten tapahtuukaan tänä päivänä karismaattisessa liikkeessä ja NAR:issa, niin se ei ole samaa, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla.

Hengellisen sodankäynnin menetelmät

Lopuksi, johtuen hengellisen sodankäynnin näkyvästä asemasta NAR:in sisällä pikainen katsaus siihen, mitä Raamattu sanoo siitä, on perusteltua. Tuskin millään, mitä NAR kannattaa koskien taistelemista demoneja vastaan, on raamatullista pohjaa. Hengellistä kartoitusta (spiritual mapping) ei ole missään Raamatussa, ei mitään todisteita alueellisista demoneista, ei rukouskävelyjä, ei demonien nuhtelemisia eikä esi-isiltä periytyviä kirouksia. Jeesus ja kourallinen apostoleja puhuttelivat demoneja, mutta UT:ssa uskovia ei koskaan neuvottu tekemään niin.

Kirjeissä on vain kolme tekstiä, jotka valistavat meitä, kuinka sotia demoneja vastaa ja kaikki kolme sanovat saman asian. Kohdissa Jaak. 4:7 ja 1. Piet. 5:8 meitä käsketään vastustamaan paholaista ja kun teemme sen, niin se pakenee. Ef. 6:10-18 laajentaa Jaakobin ja Pietarin ohjetta käskemällä uskovaa vahvistumaan Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa, seisomaan lujana perkeleen kavalia juonia vastaan, tekemään vastarintaa pahana päivänä ja pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun.

Paavali päättää kutsumalla meitä rukoukseen, mutta missään meitä ei käsketä ottamaan hyökkäävä asenne, nuhtelemaan paholaista, rikkomaan linnoituksia marssimalla hänen alueensa ympäri, eikä millään muullakaan sellaisella menetelmällä. Vastustaminen ja lujana seisominen ovat puolustuksellisia asenteita ja siihen meidät on kutsuttu. Tehtävämme on lähestyä Jumalaa (Jaak. 4:8), olla lujia uskossamme, (1. Piet. 5:9), käyttää Jumalan hengellistä sota-asua (Ef. 6:14-17), rukoilla joka aika Hengessä (Ef. 6:18). Toisin sanoen keskity Kristukseen (Kol. 3:1-4) ja niihin keinoihin, jotka Hän on antanut armossa kasvamiseksi. Takertuminen paholaiseen on häiriötekijä ja ansa eikä Raamattu kutsu siihen missään.

Johtopäätös

Toivottavasti tämä artikkeli on antanut riittävästi tietoa tunnistaa ja torjua NAR:in vaikutukset. Tunnistaminen on usein vaikeaa, ei vain siksi, ettei siinä ole mitään virallista organisaatiota tai jäsenyyttä, vaan koska mukana olevat, kuten on ilmeistä heidän yhteisten näkemystensä perusteella koskien viisitahoista palvelutyötä ja kaikkea siihen liittyvää, usein väittävät olevansa evankelikaaleja ja pitäytyvänsä moniin oikeaoppisiin teologisiin näkemyksiin. Esimerkiksi hiljattain istutetun NAR-seurakunnan verkkosivusto tarjoaa seuraavaa uskonkäsityksiään koskevassa osassa:

Me olemme ”Hyvän Uutisen” kristittyjä; seurakuntakielessä se tarkoittaa ”evankelisia kristittyjä”, Me uskomme, että Jumala on hyvällä tuulella ja tuo Hyvän Uutisen Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskonkäsitystemme perustukset ovat apostolisessa tunnustuksessa (n. 215 jKr.) ja protestanttisen uskonpuhdistuksen perusperiaatteissa, jotka ovat Raamatun lopullinen ja olennainen arvovalta kristilliselle elämälle ja käytännölle, pelastus yksin uskosta, kaikkien uskovien pappeus ja Pyhän Hengen voima. Me uskomme kolminaisuuteen; että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me uskomme, että Jeesus syntyi neitsyestä, kuoli ristillä, että Hän nousi fyysisesti kuolleista, astui ylös taivaaseen ja jonakin päivänä palaa. Me uskomme myös, että ihmisen henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana ratkaisee ihmisen ikuisen kohtalon joko taivaassa tai helvetissä.

Kun Jeesus sanoi: Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon…” (Matt. 11:28-30), niin pyyntö oli kaikille tulla ilman poikkeuksia. Sydämemme halu ei ole muuttaa sinua, vaan sen sijaan tehdä parhaamme ollaksemme AITOJA (REAL), ollaksemme RELEVANTTEJA ja vaeltaaksemme toistemme kanssa SUHTEESSA, niin että yhdessä voisimme havaita olevamme päivä päivältä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

Tämä voi olla aika hämmentävää. Kun tutkii enemmän, niin huomaa, että tällä seurakunnalla on kaikki NAR-seurakuntien teologiset harhat ja silti he vahvistavat apostolisen tunnustuksen, väittävät olevansa evankelisia ja pitäytyvänsä uskonpuhdistuksen perusperiaatteisiin. Vasta, kun pääsee viimeiseen kappaleeseen, alkaa miettiä, että onko jokin vinossa. Seurakunnan kutsumushan ei ole olla aito ja relevantti, vaan tuottaa opetuslapsia Kristukselle (so. muuttaa heidät).

Kun lukee kuvauksen tämän seurakunnan pastoreista, niin asiat alkavat todella selvitä. Yhden pariskunnan, molemmat pastoreita, elämäkerrassa sanotaan:

Molemmat ovat valmistuneet Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulusta (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä. Kummallekin on sydämen asia nähdä Jumalan Valtakunnan etenevän. Vaikka R:n päätavoite on olla D-kirkon (DC) talousjohtaja, hänen (his) näkyvin intohimonsa on paimentamisessa ja yhteyden luomisessa. H on hallintojohtaja D-kirkossa ja hänen sormenjälkensä näkyy kaikessa, mikä täytyy organisoida. Hän (she) on edustuspäällikkö (head of missions) sekä johtaja Five Fold International‘issa, joka on D-kirkon kattojärjestö (covering).

Vaikka jotkut näistä nimistä menevät monilla yli hilseen, niin käsitteiden Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulu, Jumalan valtakunnan eteneminen, Five Fold International ja covering, pitäisi nostaa varoitusliput jokaiselle tätä artikkelia lukevalle.

Kuinka voimme turvata itsemme ja ne, joita rakastamme, NAR:in tuhoisalta vaikutukselta? Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää, että meillä on hyvä ja kasvava ymmärrys Raamatusta ja teologiasta. Petos on tehokkain silloin, kun ihmisiltä puuttuu tieto. Mekaanikko voi käyttää minua hyödykseen, koska en tiedä paljonkaan autoista. Samalla tavalla väärät opettajat saalistavat niitä, jotka ovat tietämättömiä uskon perusteista.

Toiseksi nekin, joilla on hyvä käsitys Raamatun totuudesta, voivat joutua NAR:in kaltaisten liikkeiden pettämiksi, jos uskovat, että uudet ilmoitukset, jotka menevät yli Raamatun eivätkä ole suoraan sidottu siihen, ovat mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että kaikki, mitä uskomme koskien elämää ja jumalisuutta, täytyy tulla Jumalan Sanasta (1. Piet. 1:3; 2. Tim. 3:16-17). Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Kolmanneksi erottamisen taitomme pitäisi olla terävä. Hepr. 5:14 vaatii kypsyyttä ja moittii uskovia, jotka ovat tulleet veltoiksi ja apaattisiksi kristityn vaelluksessaan: ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” Kun käytännössä jokainen UT:n kirja varoittaa vääristä opettajista ja petoksesta ja 1. Tim. 4:1 sanoo, että ”tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, niin uskovien on aika ottaa vakavasti nämä varoitukset. Nykyajan seurakunta on valitettavan valmistautumaton taistelemaan petollista teologiaa vastaan NAR:in tasolla ja se on syy, että se ja siihen liittyvät ryhmät kasvavat nopeasti.

Lopuksi, uskovien pitäisi olla mukana seurakunnassa, joka ottaa Jumalan Sanan vakavasti. Aivan liian moni kristitty tyytyy käymään keskivertokirkossa, jossa on viihdyttävää musiikkia, hupiohjelmia ja hyvä kahvila. Seurakunnan tulee olla ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15) ja jos se, jossa sinä käyt, ei noudata jumalallista toimenkuvaa, niin sinun pitäisi etsiä sellainen, joka noudattaa, jos suinkin mahdollista. Uskova tarvitsee saman mielisiä veljiä ja sisaria, jotka suhtautuvat Sanaan vakavasti ja palvelevat Kristusta Sanaan perustuen (Hepr. 10:23-25). Ellet löydä hyvää seurakuntaa, joka opettaa Raamattua uskollisesti, niin etsi uskova tai kaksi, joka jakaa sitoutumisesi raittiiseen teologiaan ja totuuteen, mikä terävöittää teitä uskossa. Kenelläkään meistä ei ole varaa olla tietämätön Saatanan juonista (2. Kor. 2:11) ja ainoa turvamme on innoitettu erehtymätön Jumalan ilmoitus itse Raamatussa eikä ihmisten kuvitteluissa.

by Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

[1] Nathan Brewer, The Pulse of Christ, a Fivefold Training Manuel (Xulon, 2016), pp. 25, 32.

[2] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 10, 11.

[3] Nathan Brewer, pp. 45-75.

[4] Ibid., pp. 25, 32.

[5] Ibid., p. 64.

[6] Ibid., p. 68.

[7] Ibid., p. 69.

[8] Ibid., p. 49.

[9] Ibid., p. 64.

[10] Wayne Grudem, Systematic Theology (Grand Rapids: Zondervan, 1994), p. 239.

[11]Quoted by Nathan Busentiz in Right Thinking in A Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017) p. 239.

[12] Nathan Brewer, p. 79.

[13] Ibid., pp. 80-81.

[14] Ibid., pp. 85-86.

[15] Ibid., pp. 87-93.

[16] Ibid., p.90.

[17] Nathan Busenitz, p. 119.

[18] Ibid., p. 240.

[19] Nathan Brewer, p. 83.

[20] Brewer, pp. 84-85.

[21] Brewer, p. 85.

[22] Brewer, p. 86.

[23] Nathan Busenitz, p. 122.

ArticlesCharismatics

 

Read Full Post »

What is your generation?
16.4.2018, by Simon Desjardins, suom. SK

Tämä on se suku, joka häntä kysyy, joka etsii sinun kasvojasi, – tämä on Jaakob. Sela.” (Ps. 24:6)

Tässä Daavid kirjoittaa erikoisesta suvusta. Englantilaisten käännösten sanalla ”generation” (sukupolvi) hän ei tarkoita ajanjaksoa, vaan ennemmin ihmislajia, ”ihmisrotua”. Gesenius sijoittaa sen Heprea-Kaldea-sanakirjassaan kollektiiviseen kokonaisuuteen, jonka yhteyden side ei ole aika, vaan mielenlaadun samankaltaisuus (Keil & Delitzsch Commentary on the Old Testament).

Daavidin mukaan tuon suvun merkittävin ominaisuus on, että heidän sydämensä etsii Jumalaa. Jos sinä lukisit: ”Tämä on se suku, jolla on mustat hiukset”, niin voisit päätellä, että tuon suvun olennaisin piirre on mustat hiukset. Tässä pätee sama logiikka. Siksi puhumme tässä suvusta, joka etsii Jumalaa. He voivat osallistua johonkin muuhun, mutta heidän päätoimensa on tavoitella etsintänsä kohdetta. Tämä ylevä erikoisominaisuus jättää varjoonsa kaiken muun.

Jotakin tärkeää koskien tätä sukua

Alusta lähtien on huomioitava, että heidän etsintänsä ei ole pelkästään uskonnollinen eikä älyllinen. Sanon tämän, koska ajoittain voimme etsiä uskonnollisia ansioita tai kristillistä tietoa luullen koko ajan etsivämme Jumalaa. Samaistaa Vanhaikäinen sellaisiin tyhjänpäiväisyyksiin on virhe, jonka monet ovat tehneet vain herätäkseen hengellisen konkurssin sylissä.

Ei! Suku, josta Daavid puhuu, etsii Jumalaa, koska heidän eloonjäämisensä riippuu Hänestä. Heidän on löydettävä Hänet, tai kuoltava; nähtävä Hänen kasvonsa, tai hukuttava; kuultava Hänen äänensä, tai vaivuttava hautaan. Ps. 28:1 esittää meille tähän sukuun kuuluvan ihmisen huudon. Huomaa hänen sanansa; ne välittävät kiireellisyyttä, äärimmäistä tarvetta ja elintärkeää korvaamattomuutta.

Sinua, Herra, minä huudan; minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, etten minä, kun sinä vaiti olet, joutuisi niiden kaltaiseksi, jotka ovat hautaan vaipuneet.”

Oletko koskaan kokenut tällaista jumalallisen tarvetta ja tietoisuutta, ikään kuin kuoleman kynnet olisivat tarttumassa sinuun?

Sitä voisi verrata erämaahan eksyneen ihmisen etsintään:

”Kurjat ja köyhät etsivät vettä, eikä sitä ole; heidän kielensä kuivuu janosta. Mutta minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää.” (Jes. 41:17).

”Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa” (Ps. 63:1).

Sielu on tässä vedetty pois kaikista muista vaihtoehdoista ja alistettu yhteen harhailuun. Koko ihminen kiipeää. Huomaat hänen tavoittelevan ankarasti Jumalaa, vaikka hänen voimansa loppuvat. Ja kun jatkat hänen elämänsä tarkastelua, huomaat siunatun ehdottomuuden, armon vetämisen, joka tekee hänelle mahdolliseksi päästä vallitsevan evankelikaalisen status quon tuolle puolelle.

Poikkeavuus

Tässä meillä on siis kaikista muista suvuista poikkeava suku. Ja se poikkeavuus ei perustu heidän käyttämäänsä nimeen, ei saarnaamaansa sanomaan eikä paikkaan, jossa he kokoontuvat. Se perustuu erityiseen etsintään, etsintään, joka on täysin erilainen, kuin kaikki muut etsinnät: Heidän sydämensä on keskittynyt etsimään Jumalaa.

Onko sinun sydämesi keskittynyt etsimään Jumalaa? Ellei, niin et ole tuota sukua. Olet ehkä evankelikaali, lähetyssaarnaaja, pastori tai kenties Jumalan sanan opiskelija. Mutta sinä et kuulu siihen erityiseen sukuun, johon Daavid viittaa jakeessa Ps. 24:6.

Vaikuttimena rakkaus

Toinen huomioitava seikka on, että se suku, josta puhumme, ei etsi Häntä määräyksestä, vaan vapaaehtoisesti. He etsivät Häntä, koska rakastavat Häntä. Ja koska rakastavat Häntä intohimoisesti, he etsivät Häntä intohimoisesti.

Raamatusta löytyy kohta, joka kauniisti havainnollistaa etsijän kokemaa motivoivaa voimaa:

“Rakkaani pisti kätensä ovenreiästä sisään. Silloin minun sydämeni liikkui häntä kohden; minä nousin avaamaan rakkaalleni, ja minun käteni tiukkuivat mirhaa, sormeni sulaa mirhaa salvan kädensijoihin. Minä avasin rakkaalleni, mutta rakkaani oli kadonnut, mennyt menojaan. Hänen puhuessaan oli sieluni vallannut hämmennys. Minä etsin häntä, mutta en häntä löytänyt; minä huusin häntä, mutta ei hän minulle vastannut. Kohtasivat minut vartijat, jotka kaupunkia kiertävät, he löivät minua ja haavoittivat minut; päällysharson riistivät yltäni muurien vartijat. ‘Minä vannotan teitä, te Jerusalemin tyttäret: jos löydätte rakkaani, mitä hänelle sanotte? Sanokaa, että minä olen rakkaudesta sairas.’” (Laul.l. 5:4–8).

Tässä näemme tämän suvun sydämen; sydämen täynnä palavuutta; sydämen, joka etsii Häntä välittämättä vastustuksesta ja loukkauksista. Siinä hän oli: lyötynä, haavoitettuna ja nöyryytettynä. Silti hän jatkoi rakastettunsa kasvojen etsimistä. Kuinka minä etsin Häntä? Onko minua helppo pelotella? Helppo johtaa pois asiasta? Etsinkö Häntä vastoinkäymisissä?

Etsimistä löytääkseen

Tähän saakka lukemamme jakeet osoittavat, että nämä ihmiset eivät etsineet etsimisen vuoksi; he etsivät löytääkseen ja tekivät sitä hinnalla millä hyvänsä. Koska näin oli, he etsivät Jaakobin Jumalaa kaikesta sydämestään ja sielustaan.

Mooses oli sellainen mies. Puhuen Israelin kansalle hän sanoi: Mutta sitten sinä siellä etsit Herraa, sinun Jumalaasi ja sinä löydät hänet, kun kysyt häntä kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi(5. Moos. 4:29). Tällaista etsimistä Mooses oli kokenut. Hän tiesi, että tämä oli ainoa keino löytää Jumala.

”Te etsitte minua ja löydätte minut, kun te etsitte minua kaikesta sydämestänne” (Jer. 29:13).

Tässä ei ole tilaa puolisydämisille. Se on kaikki tai ei mitään, pyhittäytyminen tai itsepetos, kristinusko tai uskonnollisuus. Ei ole mitään välimuotoa.

Nyt tulee kysymys: Olenko minä tällainen etsijä? Olenko minä tuota sukua? Daavid oli; kuuntele, mitä hän sanoo: Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: ‘Etsikää minun kasvojani.’ Herra, minä etsin sinun kasvojasi.” (Ps. 27:8). Ja jälleen:Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä(Ps. 27:4).

Ihminen aina lopulta etsii sitä, mitä haluaa. Kysymykseen: ”Mitä sinä haluat?” vastaan: ”Minä haluan sitä, mitä etsin.” Ja kysymykseen: ”Mitä sinä etsit?” vastaan: ”Minä etsin sitä, mitä haluan.” Kun asiat esitetään näin yksinkertaisesti, on vaikea löytää pensasta, jonka taakse piiloutua.

Read Full Post »

The Proof God Exists
By Britt Gillette 19.6.2018, suom. SK

Monet väittävät, ettei Jumalaa ole ja usein kuulen ihmisten sanovan, ettei ole mitään todisteita uskoa Jumalan olemassaoloon. ”Sinun on vain hyväksyttävä se uskolla”, he sanovat. ”Siitä ei ole todisteita.” Tämä lausunto esitetään ikään kuin se olisi fakta. Vaan onko se? Ei mitenkään. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. Ihmiset voivat todistaa Jumalan olemassaolon vaikka kuinka monella tavalla, mutta minusta yksi todiste on kaikkien muiden yläpuolella. Se on kiistämätön. Me kaikki voimme nähdä sen. Se on nykyajan ihme – todistus Jumalan olemassaolosta selvästi nähtävänä jokaiselle tänä päivänä maailmassa elävälle. Mikä on tämä kallionluja todistus?

Ellet jo arvannut, niin se on nykyajan Israelin valtio.

Todistus, että Jumala on olemassa

Raamattu sanoo, että noin 4000 vuotta sitten Jumala lupasi Aabrahamille: ”Minä teen sinun jälkeläistesi luvun paljoksi kuin taivaan tähdet” (1. Moos. 22:17) ja “minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat(1. Moos.12:3). Jumala piti lupauksensa ja me kaikki olemme todistajia. Huolimatta vuosisatojen vainosta ja kansallisesta tragediasta, sekä juutalaiset että Israelin valtio kestävät.

Kuinka monet muut voivat esittää saman väitteen? Kuinka moni muu kansanryhmä on ollut valloitettu, orjuutettu ja vainottu kaikkialla maailmassa, ja silti onnistunut, ei vain jäämään eloon, vaan myös säilyttämään ainutlaatuisen kulttuurisen, uskonnollisen ja etnisen identiteettinsä? Vain juutalaiset voivat esittää tämän väitteen. Ja se todistaa, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on se yksi oikea Jumala. Miksi sanon tämän? Koska kaiken sen jälkeen, mitä vuosisatojen mittaan tapahtui, juutalaiset jatkuvasti menestyvät ja Israelin kansa on edelleen olemassa – aivan kuten Jumala lupasi.

Lupaus Jumalalta

Melkein kaikki tuntevat kertomuksen, kuinka Jumala käytti Moosesta vapauttamaan juutalaiset Egyptin orjuudesta. Mutta tuhansia vuosia sitten Jumala lupasi, että tulee päivä, jolloin maailma ei enää viittaa Israelin Jumalaan sellaisena, joka pelasti kansansa Egyptin maasta. Sen sijaan he viittaavat Häneen sellaisena, joka toi kansansa takaisin Israelin maahan kaikista maista maailmassa, jonne Hän oli heidät karkottanut (Jer. 16:14-15).

Tämä profetia alkoi täyttyä lähes 2000 vuotta sitten, kun Jeesus kertoi opetuslapsilleen, että Temppeli hävitetään ja Israelin kansa hajotetaan kansojen sekaan palvelemaan orjina. Tämä toteutui vuonna 70. Tiitus ja Rooman legioonat valloittivat Jerusalemin, tuhosivat Temppelin ja veivät eloonjääneet israelilaiset joka puolelle Rooman imperiumia palvelemaan orjina. Jokainen toinen kansakunta olisi hajonnut. Jokainen toinen kansa olisi assimiloitunut seuraavien 2000 vuoden aikana.

Historia vahvistaa tämän todeksi. Oletko muuten koskaan tavannut karthagolaista? Entä babylonialaista? En minäkään. Juutalaiset kuitenkin selvisivät ihmeellisesti erillisenä kansana lähes 2000 vuotta ilman omaa kotimaata, eikä vain roomalaisten valloittajien edessä. He selvisivät Espanjan inkvisitiosta, Hitlerin Holokaustista ja lukuisista muista hirmuteoista. Kuinka se on mahdollista?

Siihen on vain yksi selitys – Jumala sanoi, että he selviäisivät. Juutalaisten selviytyminen ja menestys todistaa Jumalan olemassaolon. Mutta niitä varten, jotka tarvitsevat lisätodisteita, Jumala järjesti toisen ihmeen meidän ajassamme – ennallistetun Israelin valtion ihmeen.

Israelin jälleensyntyminen

Kuinka moni valloitettu kansakunta on tullut uudelleen? Kuinka monta kansakuntaa on tuhottu, niiden kansa viety muihin maihin orjina ja sitten 19 vuosisataa myöhemmin he tulevat uudelleen? Minun tietääkseni vain yksi – Israelin kansa. Eikä tämä ole vain historiaa, vaan se ennustettiin yli 2000 vuotta etukäteen.

Jumala lupasi juutalaisille, että he selviytyisivät ja menestyisivät huolimatta kohtaamistaan vaikeuksista (Jes. 43:1-13).

Hän lupasi kutsua heidät ”pakanain seasta” (Hes. 39:28), ”maan neljästä äärestä” (Jes. 11:12), ja “idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä” (Ps. 107:3).

Hän lupasi tuoda heidät kotiin ja näyttää pyhyytensä kansakunnille (Hes. 20:41-42). Hän lupasi tuoda heidät kotiin maista, joihin heidät oli hajotettu (Hes. 20:34).

Hän sanoi palauttavansa heidät Israelin maahan kaukaisista maista (Jer. 30:3, 10). Ja Jumala lupasi, että vaikka oli hajotettuina kansojen seassa, Hänen kansansa ei koskaan unohtaisi Häntä ja Hän toisi heidät takaisin Israelin maahan (Sak. 10:9).

Jo Mooseksen päivinä Jumala antoi tämän lupauksen:Vaikka sinun karkoitettusi olisivat taivaan äärissä, niin Herra, sinun Jumalasi, kokoaa ja noutaa sinut sieltäkin. Ja Herra, sinun Jumalasi, tuo sinut siihen maahan, jonka sinun isäsi ovat omistaneet, ja niin sinä otat sen omaksesi.(5. Moos. 30:4-5). Jumala piti lupauksensa. Nykyinen Israel on siitä todistus.

Mitä sitten tapahtuu?

Juutalaisten olemassaolon jälleensyntyneessä Israelin valtiossa pitäisi saada kaikki vakuuttuneiksi, että Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala on todellinen. Hänen toteutuneet lupauksensa ovat täysin näkyviä omassa ajassamme. Jumala kuitenkin antoi muitakin lupauksia:

Hän sanoi, että silloin, kun Hän tuo kansansa takaisin Israelin maahan, erämaa kukoistaa (Jes. 35:2-4). Jeremian kautta Jumala sanoi, että kun Hän tuo kansansa takaisin maahan, Hän herättää hurskaan kuninkaan, joka hallitsee maata viisaudella – kauan odotetun Messiaan (Jer. 23:3-6). Miikan kautta Jumala lupasi koota karkotettunsa ja muodostaa heistä väkevän kansan. Sitten Hän lupasi hallita Jerusalemista heidän kuninkaanaan iankaikkisesti (Miika 4:6-7).

Uudelleen ja uudelleen profeetta Jesaja välitti Jumalan lupauksen tuoda Israelin karkotetut ja muodostaa heistä uusi kansakunta. Jesajan kautta Jumala lupasi ennallistaa Israelin kansakunnan ja nostaa sen lipun kansakuntien keskuudessa (Jes. 11:12). Ja sitten?

Sitten Hän lupasi, että susi ja lammas lepäävät yhdessä. Leopardi makailee vuohien kanssa. Jopa lapsi leikkii kobran kanssa eikä tule purruksi! (Jes. 11:6-9). Kuinka tämä on mahdollista?

Koska Daavidin valtaistuimen perillinen (Jeesus Kristus) hallitsee kansoja muuttaen maailman rauhan ja tyyneyden paikaksi (Jes. 11:10). Ja milloin sitten Jumala sanoo tämän tapahtuvan? Sen jälkeen, kun Hänen kansansa on koottu kaukaisista maista ja maan ääristä (Jes. 11:11-12). Sen jälkeen, kun Israel on jälleensyntynyt yhdeksi yhtenäiseksi kansakunnaksi (Jes. 11:13). Toisin sanoen, meidän ajassamme. Koska Raamattu sanoo, että kohta kun Israel on ennallistettu, Jeesus palaa maan päälle hallitsemaan Jerusalemista käsin!

Jumala ei lupaa ennallistaa Israelia ja sitten lähettää Messiaan tuhat vuotta myöhemmin. Profeetat yhdistivät nämä tapahtumat läheisiksi eivätkä vain he. Jeesus itse teki samoin. Hän sanoi: ”Ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät” (Luuk. 21:24). Tänä päivänä juutalaiset valvovat Jerusalemia. Se on Israelin pääkaupunki. Sitten Jeesus sanoi: Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä” (Luuk. 21:28).

Asiat, joita Jeesus käski tarkkailla, ovat täällä. Israel on jälleen kansakunta. Pakanat eivät enää valvo Jerusalemia. Joten nosta pääsi. Jeesus on tulossa!

**

Britt Gillette is author of the free ebook Coming to Jesus as well as the books Signs of the Second Coming and Racing Toward Armageddon. Receive his book 7 Signs of the End Times for free when you sign up for his monthly newsletter.


Katso myös Juutalainen aikajana.

Read Full Post »

UFO’s: How the Supernatural Reaches Out To Mankind
By Jack Bolek, 22.5.2018, suom. SK

Lapsuudestamme saakka tunnistamattomat lentävät esineet ovat osa kulttuuriamme ja niitä on käytetty ja käytetään tänä päivänä vaikuttamaan ajatteluumme tiedostammepa sitä tai emme. Lapsuuden sarjakuvista elokuviin ja televisioon ne muokkaavat sitä, kuinka näemme ne ja jopa niitä koskevia tunteitamme.

1950-luvulta aina 2000-luvun alkuun meidät leimattiin hulluiksi, jos uskalsimme uskoa niihin; ne olivat kaikkea paitsi todellisia – pilvimuodostelmia, suokaasua – mitä tahansa, vaan eivät todellisia. Tuolloin media täytti alitajuntaamme kuvilla, mitä niiden pitäisi olla. Ystävällisiä pieniä olentoja ja/tai kartettavia aavemaisia elukoita olivat kaksi näkemystä listan kärjestä, mutta edelleenkään niitä ei pidetty todellisina.

Jossakin vaiheessa vuoden 2005 jälkeen hallitukset ja johtavat viranomaiset päättivät, että oli aika jälleen kerran taivuttaa ajatteluamme idealla, että nyt ne ovatkin, ei ainoastaan todellisia, vaan kaukainen veljesrotu, jolta tulisi odottaa vastauksia. Tämä on korkeampi sivilisaatio, oli se sanoma, joka tuli tiedon tulvasta, jota maa toisensa jälkeen julkisti salaisista kansioista, joita oli koottu vuosien varrella.

Yhtäkkiä se oli julkista tietoa. Huippusalaisuuden verho oli pudonnut; kansiot ovat nyt julkista kauraa – no niin, sanokaamme, että osa niistä, koska, kun katsot pinnan alle, niin he julkistivat vain osan tiedosta ja pidättivät alueita, jotka jäivät salaliittoteorioiden kategoriaan tähän päivään saakka.

Salli minun mainita salaiset alueet menemättä yksityiskohtiin: D.U.M.B (Deep Underground Military Bases = Syvät maanalaiset sotilaalliset tukikohdat), RFID-implantit, kadonneet ihmiset – sieppaukset, kadonnut kalusto (laivat ja lentokoneet) ja tietysti kokonaiset ihmisryhmät, joita viedään välittömästi ilman selityksiä tai seurantatutkimuksia. Tieto, joka meille sallittiin, koostuu kansioista, jotka vahvistavat havainnot ja erilaiset rodut, mutta olentojen luonne ja luonto jätettiin toisille, joille annettiin jonkinlaiset valtuudet värittää, mitä tulee siihen, mitä nämä olennot itseasiassa voisivat olla. Paavi, kuuluisia tiedemiehiä ja jopa näyttelijöitä osallistuu propagandaan, kuinka meidän tulee nähdä nämä yhtäkkiä todelliset olennot ja alus, jota ne ohjaavat ympäri planeettaa.

Ihme ja kumma, kuinka lyhyt aika voikaan muuttaa tilanteen – vai muuttuuko se?

70 vuodessa olemme päässeet hullun leimasta uskoessamme ufoihin siihen, että sinun pitäisi kyllä uskoa, mutta vain, jos näet sen kuten me. Muuta selitystä ei tarvita ja sinun odotetaan hyväksyvän tämän sellaisenaan. Ei mitään syvällisempää kaivelemista, kiitos! Viranomaiset täyttävät aukot tarvittaessa, joten älä huolehdi; kaikki on hyvin ja hanskassa. He ovat korkeampi voima, joka pyrkii auttamaan meitä, joilla tänä päivänä on monia ongelmia ja vaikeuksia. Heillä on vastaukset, mutta vain me esitämme kysymykset.

On tärkeää nähdä, että nuo tapahtumat sattuivat samaan aikaan, kuin Israelista tuli valtio vuonna 1948. Israel on avain pysyä jyvällä aikataulusta koskien lopunajan tapahtumia.

Jakeen Ilm. 12:12 loppuosa sanoo: ”… sillä perkele on astunut alas teidän luoksenne pitäen suurta vihaa, koska hän tietää, että hänellä on vähän aikaa!” Ajoitus on avain ja käy selväksi nähdä, että voimat UFO-/muukalaistapausten takana ovat myös hyvin tietoisia ajoituksesta ja siitä, milloin täsmälleen asiat pitää julkistaa yleisölle.

Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin (Matt. 24:24).

Silmiemme edessä olemme näkemässä suurimman petoksen kehittymisen, mitä koskaan on kohdistunut ihmiskuntaan, suunnitelman niin syvän ja laajan, että se voisi pystyä narraamaan uskovista vahvintakin kristiyhteisön keskuudessa. Vaikka UFO:t ja muukalaiset ovat nyt osa valtavirran viihdeohjelmaa, on huomattava, että tietoa julkistavat ihmiset muotoilevat myös heitä itseään koskevia asioita, joita me uskomme; he ovat varanneet tuon oikeuden ja odottavat sinun noudattavan mitä tahansa sanelevat faktoina.

Minun on tehtävä tässä välihuomautus ja meidän täytyy ymmärtää, että UFO:t ja muukalaiset eivät ole ainoa levitettävä valhe, vaan ne ovat vain osa monista keinoista, joita on käytetty välittämään vääriä uskomuksia ja demonisia oppeja. Sanoma näiltä ns. ”toisen maailman” olennoilta on sukua Ouija-laudoille, Tarot-korteille, kädestä ennustajille, puhelinmeedioille, spiritistisille istunnoille ja jopa saatananpalvojille; kaikki riippuu siitä, mikä koko ja maku vetoaa sinuun. Heillä on jotakin lähes kaikille uteliaille ja vähänkin kiinnostuneille.

Muista, että nämä olennot ovat olleet tässä hyvin kauan aikaa ja heillä on hevoskuormittain kokemusta, kuinka vetää sinut mukaan ja pettää jopa hienoin Raamatun opiskelija. Ole varovainen, äärimmäisen varovainen, muistaen, että ainoa keino varjeltua tulee Jumalan Pyhän Hengen kautta ja sen kautta, että pysyt pukeutuneena Jumalan koko sota-asuun (Ef. 6:11-18).

Yhden elämän aikana olemme menneet siitä, että ”älä uskalla uskoa” siihen, että ”voit kyllä uskoa, mutta vain sen, minkä me kerromme”, tappouhkauksista, jos puhut siitä, avoimesti julkistettuihin asiakirjoihin kaikkien arvioitaviksi. Kuinka voi olla näin? Onkohan kukaan pohtinut, kuinka se saattoi muuttua niin lyhyessä ajassa?

Nähdessämme kuinka virallinen kerronta UFO:ista ei ole pysynyt asiassa, tarkastelkaamme jotakin, joka ei ole koskaan muuttunut eikä horjunut, vai mitä? Tarvitaan havaintojamme ja ahkeraa tutkimistamme pysyäksemme vakaina ja valistettuina.

  • Katso, minä lähetän teidät niinkuin lampaat susien keskelle; olkaa siis älykkäät kuin käärmeet ja viattomat kuin kyyhkyset(Matt. 10:16).
  • Mutta jos eivät kuule, niin he syöksyvät surman peitsiin ja menehtyvät ymmärtämättömyyteensä(Job 36:12).
  • Kurittomuuteensa hän kuolee ja suistuu harhaan suuressa hulluudessaan(Sananl. 5:23).
  • Vanhurskaan huulet kaitsevat monia, mutta hullut kuolevat mielettömyyteensä (Sananl. 10:21).
  • Minun kansani joutuu häviöön, sillä se on taitoa vailla. Koska sinä olet hyljännyt taidon, hylkään minä sinut, niin ettet saa olla minun pappinani. Koska olet unhottanut Jumalasi lain, unhotan myös minä sinun lapsesi. (Hes. 4:6).

Yhä uudelleen meitä kehotetaan olemaan tietoisia ja hankkimaan tietoa eikä hylkäämään todisteita, jotka ovat nenämme edessä. Velvollisuutemme on tietää ja myös kertoa toisille eikä olla laiskoja, vaan selvittää asia. Suurin petos tähän mennessä on ollut näyttämön pystyttäminen massojen kokoamiseksi, ja riippuu selvästikin Sanasta elävistä kristityistä, että tämä tieto leviää, ennen kuin petos on täysin otettu käyttöön ja virallinen paljastus tehty.

Jätän sen YouTubelle ym. sivustoille, joilta voit etsiä todisteita aiheesta – eikä niistä ole pulaa; se voi pitää sinut kiireisenä viikkokausia. Useimmat niistä ovat harkittuja ja oivaltavia, mutta silti sinun täytyy käyttää jonkin verran harkintaa. Etsi vain sanoilla ”great deception” ja sinulle sataa tietoa. Yritä pysyä kristillisessä näkökulmassa, kuten Steve Quayle ja L A Marzulli. He tekevät hienoa työtä paljastaen aiheen käyttäen aineistoa, joka on heidän oman tutkimuksensa tulosta, joten he ovat todistaneet sen itselleen, ei riippuen olettamuksesta, vaan perustuen tosiasioihin.

Jos olet tietoinen tästä petoksesta, niin varmista, että toisetkin piirissäsi tietävät siitä. Ellet ole, niin varaa aikaa sen tutkimiseen. Tämä on suuri tapahtuma, joka on tulossa ihmiskunnalle, eikä se voi olla kaukana. Kun näemme muiden tapahtumien tapahtuvan maailmanlaajuisesti ja mallit, kuinka ne noudattavat raamatullista hahmotelmaa, niin käy ilmeiseksi, että olemme se viimeinen sukupolvi, joka tulee kokemaan tämän globaalin petoksen.

Jos olet uudestisyntynyt, et ole sen piirissä, mutta se tulee vaikuttamaan toisiin, joita voit tuntea ja jotka eivät ole vielä pelastettuja. Sinun asiasi on kertoa heille ja varoittaa heitä tästä juonesta, ennen kuin se toteutuu, niin että heillä on mahdollisuus selvitä kovimmassa ajassa, mitä maaplaneetta on koskaan kokenut.

Jack Bolek


Lue myös artikkelini Mitä ufot ja avaruusolennot ovat?

 

Read Full Post »

Older Posts »