Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘Bethel’

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 2
1.9.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 5, September/October 2017)

Tämä on jatko-osa artikkeliin Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1.

Tarkasteltuamme Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) perustusta ja joitakin sen teologisia erityispiirteitä, jatkamme tutkimaan sen soluttautumista laajempiin evankelikaalisiin piireihin. Sitten koettelemme NAR:in opetukset Raamatulla.


Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Soluttautuminen

NAR:in vaikutus on laajentunut ja siksi tullut vaarallisemmaksi, koska perinteisesti ei-karismaattiset kirkot ja järjestöt ovat hyväksymässä monia sen ideoista. Tämä hyväksyminen johtuu useista tekijöistä.

  • Bethel’in, Hillsong’in ja IHOP:in musiikki on saanut innostuneen vastaanoton seurakunnissa, nuorisojärjestöissä ja nuorten aikuisten keskuudessa kautta koko evankelikaalisen kirjon.
  • Monilla ei ole mitään ymmärrystä NAR:in opetuksista eikä käsitystä siitä, mikä se on.
  • Vaikutusvaltaiset NAR-opettajat ja kirjat tekevät hyökkäyksiä evankelikaalisiin piireihin.
  • Johtuen rehottavasta raamatullisesta lukutaidottomuudesta ja yleisestä apatiasta Raamatun ja teologian suhteen yhä harvemmat kristityt ovat huolestuneita, tai edes tietoisia, että väärä opetus ja petos on käynnissä. Ei ihme, että niitä, jotka yrittävät varoittaa NAR:ista ja muista vääristä opetuksista, usein parjataan ja heidät leimataan negatiivisiksi, lakihenkisiksi ja vihamielisiksi.

Valtavirran evankelikaalinen seurakunta on kypsä NAR:in soluttautumiselle, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet ovat omaksumassa tämän harhaisen opetuksen. Esimerkkinä siitä, kuinka tämä on tapahtumassa, viittaan Nathan Brewer’in vuonna 2016 julkaistuun kirjaan nimeltä The Pulse of Christ (Kristuksen syke). Brewer on kansainvälisen opetuslapseuttamiseen ja lähetystyöhön omistautuneen Kyrios Ministries’in perustaja ja johtaja. Hän on täysin hyväksynyt ja kirjassaan edistää viisitahoista palvelutyötä sellaisena, kuin NAR sitä propagoi. Sekä Euroopassa, jossa hän nykyisin elää, että Yhdysvalloissa hänen palvelutyötään suosittelevat ei-karismaattiset evankelikaaliset seurakunnat ja kristityt.

Tässä vaiheessa pitäisi tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi Brewer ei missään todella mainitse NAR:ia, vaikka viittaa joihinkin sen resursseihin ja lainaa joitakin sekä omaksuu sen teologian. Toiseksi, Brewer ei missään yritä selittää eikä puolustaa Ef. 4:11 tulkintaansa, käsitystä, joka on vain hyvin harvoilla kristityillä eikä käytännössä yhdelläkään konservatiivisella Raamatun tutkijalla. [Ef 4:11: Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi.]

Brewer ei kuitenkaan ole huolestunut sananselityksestä vaan tulkinnasta, johon päästäkseen esittelee lukuisia käytännön harjoituksia viisitahoisten lahjojen kehittämiseksi. Hän uskoo, että kaikki viisi lahjaa eivät ainoastaan ole toimivia tänä päivänä, vaan jossakin määrin kaikki kristityt omistavat kaikki viisi ja heidän pitäisi kehittää niitä.[1] (sivut 25, 32), vaikka joillakin on erilainen kutsumus (s. 32). Näitä lahjoja pitäisi tavoitella ja kehittää (s. 172) ja siksi Brewer omistaa luvun kullekin viidestä lahjasta täydentäen sen useilla harjoituksilla käytettäviksi pienryhmissä. Jotkut harjoituksista, varsinkin evankelioimista, opetusta ja paimentamista koskevat, ovat hyödyllisiä. Ongelma tulee esiin apostoliuden ja profetian alueilla. Katsokaamme.

Apostolit

Jos apostoleja on tänä päivänä olemassa, niin olisi odotettavissa, että muut seurakunnassa alistuvat heidän auktoriteetilleen. Muistaen tämän saamme tietää, että ”NAR:in käytännöstä alistua apostolille puhutaan hengellisen suojeluksen (covering) etsimisenä apostolin auktoriteetin alta”.[2] Uudessa Testamentissa apostolit valitsi nimenomaan Kristus (Matt 10:1-4), heidän oli oltava ylösnousseen Herran silminnäkijätodistajia (1. Kor 9:1; 15:7-8), heille oli annettu tehtävä laskea seurakunnan perustus (Ef. 2:20) ja heidän lukumääränsä oli rajoitettu 12 mieheen (Ilm. 21:14).

NAR-apostolit sitä vastoin ovat toisten ”apostolien” valitsemia, eivät ole nähneet ylösnoussutta Herraa (vaikka jotkut väittävätkin nähneensä), ei ole mitään tarvetta lisätä heitä seurakunnan perustukseen ja heidän lukumääränsä on 400. NAR-systeemin tarve apostoleista käy ilmi, kun panee merkille, että UT:ssa apostolit saivat profetioita ja antoivat Jumalan kansalle innoitetun ilmoituksen (1. Kor. 2:13; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 1:1-3; 1, 2. Tim. 1:13; 2:2; 3:14-17), tekivät ihmeitä ja merkkejä (Apt. 2:43; 3:3-11; 5:12) ja heillä oli auktoriteetti seurakuntien yli (1. Kor. 5:5; 1. Tim. 1:20; Filem. 9). Se perustuu ajatukseen, että apostolin virka on ennallistettu. NAR-opettajat uskovat, että uusi ilmoitus, profetiat, ihmeet, parantamiset ja riivaajien ulosajamiset ovat tänä päivänä täysin toimivia. He väittävät, että olemme palanneet apostoliseen aikaan, Valtakunta on alkanut ja NAR:in uudet superapostolit ovat johdossa.

Brewer uskoo, että apostolin sekä lahja että virka ovat olemassa tänä päivänä.[3] ja että jokainen kristitty omistaa sen ja että hänen pitäisi kehittää tätä lahjaa, vaikka jotkut ovat silmäänpistävästi (distinctively) kutsutut apostoleiksi.[4] Apostoliuteen liittyvät ihmeiden tekemisen hengenlahjat tietyissä parantamisissa ja hengellisessä sodankäynnissä. Mitä tulee parantamiseen, niin Brewer mallintaa ajattelunsa John Wimber’in ja Kolmannen Aallon Liikkeen ”voimaparantamisen” palvelutyön mukaan.[5] Näitä menetelmiä käyttäviä kehotetaan menemään ulos kaduille, etsimään joku parantamista tarvitseva ja ”komentamaan kipua lähtemään, tai tiettyä ruumiinosaa parantumaan Jeesuksen nimessä”.[6] Brewer ei takaa, että parantaminen onnistuu, mutta lupaa, että ”lisääntynyt läheisyys Isän kanssa rukouksessa on tärkeämpää kuin paraneminen”.[7]

Mitä tulee hengelliseen sodankäyntiin ja demonisten linnoitusten purkamiseen, niin Brewer sanoo, että se voi tapahtua ”apostolisen strategian kautta menemällä korkealle paikalle, josta on näköala kaupunkiin ja muuttamalla kaupunki rukouksen kautta”.[8] Nämä apostoliset lahjat ja strategiat eivät ole itse tarkoitus; ne ovat keino, joilla taivaan valtakunta tuodaan maan päälle. Brewer kirjoittaa: ”Kuninkaan ja hänen taivaan kulttuurinsa lähettiläinä me tuomme taivaan uusille alueille maan päällä, jotka siirtyvät kohti Valtakuntaa paranemisen ja eheyden täyteydessään.”[9] Kuten edellä on mainittu tässä artikkelissa, niin NAR-johtajat uskovat, että heidät on kutsuttu ottamaan takaisin maan hallinta Saatanalta ja hänen demoneiltaan. Tämä tapahtuu paljolti käyttämällä ihmevoimia keihäänkärkenä apostolit, joilla on auktoriteetti kaikkien Kristuksen vastustajien yli.

Profeetat

Uudessa Testamentissa ja NAR:issa profeetat jäävät toiseksi vain apostoleille yhdessä monien kanssa helluntailaisessa/karismaattisessa liikkeessä, jotka marssivat samaan tahtiin NAR:in kanssa ja myös uskovat, että myös profeetan virka on palautettu. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan usko, että tämän päivän profeetoilla olisi sama asema kuin Raamatun profeetoilla oli, kun Herran puolesta profetoiva ei saanut erehtyä (5. Moos. 18:20-22) ja edessä oli kuolema, jos profetoi väärin. Kuitenkin monet nykyisessä seurakunnassa ovat hyväksyneet Wayne Grudem’in teesin, että UT:n profetiat olivat ja ovat erehtyviä ollen sekoitus sanaa Jumalalta ja ihmisen omia ideoita eli mielikuvitusta.

Teoksessaan Systematic Theology Grudem kirjoittaa: “Profetioita tämän päivän seurakunnassa tulisi pitää pelkästään ihmisen sanoina, ei Jumalan sanoina, eikä Jumalan sanojen vertaisina arvovallassa.”[10] Jack Deere, joka itse väittää olevansa profeetta, myöntää, että nykyajan profeetat ovat taipuvaisia virheisiin ja erehdyksiin ja sanoo: ”Profeetat ovat todella sotkuisia. Profeetat erehtyvät.”[11] Kuten on selvää, niin tämän päivän profetiat eivät ole samassa sarjassa, kuin Raamatun innoitetut profetiat ja erehtyväisten ja virheellisten profetioiden arvo on kyseenalaistettava. Siitä huolimatta oletettuja profetioita julkaistaan usein sellaisissa paikoissa kuin Elijah List ja Charisma-lehti näköjään paljonkaan huolehtimatta niiden tarkkuudesta.

Brewer uskoo, että profetian lahja on ennallistettu ja määrittelee sen, että siinä ”saadaan Jumalalta hänen rakkautensa ja näkökulmansa koskien ihmistä, seurakuntaa, kaupunkia tai kansakuntaa ja välitetään se tarkoituksena rohkaista, vahvistaa ja lohduttaa”.[12] Jokaisella kristityllä on kyky profetoida [13] ja kun Jumala antaa hänelle sanoman, niin hänen pitäisi kirjoittaa se muistiin voidakseen viitata siihen myöhemmin, kuten viitataan Raamattuun.[14] Niin vakuuttunut on Brewer, että kaikki voivat profetoida pyynnöstä, että esittää käsikirjassaan harjoituksen, jossa osallistujat vetävät satunnaisia lukuja ja profetoivat paikan päällä niille, joita nuo luvut tarkoittavat. [15] Brewer myöntää, etteivät kaikki profetiat ole toteutuneet ja että näiden oletettujen ilmoitusten lähde voi hyvinkin olla oma henkemme, tai jopa paha henki.[16] Mikään siitä ei kuitenkaan estä häntä kehottamasta kaikkia uskovia harjoittamaan profetian lahjaa.

Raamatun ulkopuolisia sanoja Jumalalta

Tähän liittyvää lajia, mutta ei ehkä aivan profetian tasolle yltävää, ovat alituiset viittaukset kaikkialla NAR-piireissä, että Jumala puhuu käytännössä kaikille uskoville korvin kuultavasti ja kuulumattomasti. Sellaiset väitteet tuskin järkyttävät ketään, koska ne ovat vallitsevia kaikissa evankelikaalisissa piireissä. Todellakin, ne, jotka ovat kaukana kaikista virallisista helluntailaisuuden muodoista, julistavat säännöllisesti ilmoituksia Herralta. Nämä ilmoitukset harvoin nostetaan innoituksen tasolle, mutta meidän olisi kysyttävä, että millä tavalla Jumala koskaan puhuu ilman ilmestystä? Voiko Jumala puhua ilman arvovaltaa? Voiko Jumala kuiskata erehtyväisiä, harhaisia ajatuksia ja sanoja kansansa mieleen ja korviin. Ja jos, niin sellaista ilmestyksen esimerkkiä ei löydy Raamatusta.

Kuten muutkin nykyajan karismaattiset käytännöt, olivatpa ne kielilläpuhumista, ihmeitä, parantamisia tai profetioita, Herran äänen kuulemista erossa Raamatusta, eivät vastaa sitä, mitä tapahtui UT:ssa. Nathan Busenitz käsittelee tätä aihetta kirjassa Right Thinking in a Church Gone Astray: ”Kun lähestymme väittelyä henkilahjojen jatkuvuutta kannattavien ja niitä vastustavien välillä määrittelemällä ensin lahjat raamatullisesti, niin käy selväksi, että nykyajan karismaattinen käytäntö ei vastaa UT:n mallia.”[17] Esimerkiksi kielilläpuhuminen UT:ssa oli yliluonnollinen kyky puhua autenttisia vieraita puhujalle tuntemattomia kieliä, mutta tuskin kukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä kerskuisi sellaisella. D. A. Carson, itse henkilahjojen jatkuvuuden kannattaja (eli uskoo, että Herra puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella), vahvistaa: ”Ne muutamat tapaukset, joita on raportoitu uuden ajan kielilläpuhumisesta (xenoglossia), ovat niin kehnosti todistettuja, ettei niille voi antaa mitään painoarvoa.”[18] Nykyajan kielilläpuhuminen ei ole oikeita kieliä, kuten oli laita Raamatun aikoina.

Kun on kyse profetiasta, niin raamatullinen profetia on arvovaltainen, innoitettu ja erehtymätön, mutta näin ei ole, mitä tulee nykyajan profetioihin, jotka voivat olla väärässä ja osittain Jumalalta ja osittain ihmisen mielikuvituksesta. Vahvimmatkin nykyajan profeettojen kannattajat myöntävät tämän, kuten edellä esitetyt lainaukset osoittavat. Kun menemme ihmeisiin ja parantamisiin, niin sama epäjohdonmukaisuus Raamatun ja nykyajan käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla parantamiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistämättömiä, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalveluiden väitteitä. Kuten edellä on todettu, että mitä sitten onkin käynnissä tämän päivä karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samaa, kuin mitä tapahtui UT:ssa.

Jotenkin tämä näyttää jäävän huomaamatta monilta ja se pätee NAR:in yhteydessä oleviin. Palatkaamme Brewer’iin. Hän kirjoittaa: ”Monilla kristityillä on vaikeuksia kuulla Jumalan ääni, tai he sanovat, etteivät voi kuulla, mutta se on vihollisen valhe. Tule hänen luoksensa odottaen; hän rakastaa olla yhteydessä lastensa kanssa.”[19] Brewer opettaa jopa menetelmiä, kuinka kuulla Jumalalta:

”Valmista sydämesi ja mielesi vastaanottamaan Herralta. Rentoudu hengittämällä muutaman kerran syvään. Irrota huomiosi ympärilläsi olevista asioista… Kutsu Pyhää Henkeä tulemaan mieleesi, täyttämään sydämesi ja puhumaan sinulle henkilökohtaisesti. Tämä rentoutumisen ja irrottautumisen prosessi voi viedä muutamia minuutteja, joten ole vain kärsivällinen ja odota hänen läsnäoloaan… Tunnettuasi jotakin, kirjoita ylös. Vaikka olisit epävarma, oliko se Jumalalta, niin kirjoita se ylös.”[20]

On opettavaista lukea, millainen raamatullinen pohja annetaan näille suositelluille menetelmille. Vaikka toteaakin toisaalla kirjassaan, että Jumalan puhe tämän päivän uskoville ei ole sama kuin Raamatun innoitettu ilmoitus, Brewer siitä huolimatta käyttää Raamatun kirjoittajille annettuja Jumalan sanoja perustelunaan, että Jumala puhuu meille nyt ja että meidän tulee kirjoittaa ylös Hänen oletetut sanansa. Brewer vahvistaa, että Jumala sanoi Jesajalle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella”, mitä Herra oli näyttänyt hänelle (Jes. 8:1). Habakukia kehotettiin: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin” (Hab. 2:1); apostoli Johannesta käsketään: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle” (Ilm. 1:10-11) ja jälleen: ”Kirjoita” koskien näkyä uudesta Jerusalemista (Ilm. 21:5).[21]

Jotenkin Brewer ja useimmat muut, jotka hyväksyvät näkemyksen, että Jumala puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella, hukkaavat sen selvän merkityksen, mitä sanovat. Raamatun inhimilliset kirjoittajat olivat tietysti Jumalan innoittamia ja määräämiä kirjoittamaan ylös ilmestyksensä. Se ei kuitenkaan anna muille kristityille oikeutta antaa mieleensä tulleille sanoille innoituksellista auktoriteettia, eikä heitä ole käsketty kirjoittamaan niitä ylös, koska Raamatun kirjoittajat tekivät niin. Puuttuu yhteys sen välillä, kuinka Jumala puhui niille, jotka tallentaisivat Hänen Sanansa ja muka Jumalalta tulevien sanojen välillä, joita monet tänä päivänä väittävät saavansa.

Tuo yhteys on Pyhän Hengen innoitus. Raamatun kirjoittajat luottavaisesti puhuivat ja tallensivat Jumalan sanat (1. Tess. 2:13). Heidän ei tarvinnut opetella menetelmää, kuinka erottaa Jumalan ääni, eikä heidän tarvinnut pohtia puhuko Jumala heidän kauttansa, vai pettikö heidän mielikuvituksensa heitä. Brewer, kuten niin monet muut, ei kuitenkaan ole huolestunut: ”Älä masennu, jos sinusta tuntuu, ettet voi tuntea Herran ääntä. Se on vähittäinen oppimisprosessi, kuin taito, jota voidaan jatkuvasti parantaa.”[22] Sitä vastoin niiden, jotka kuulivat Jumalalta, kuten on kirjoitettuna Raamatussa, ei tarvinnut oppia taitoa, ei epäillä oliko heidän kuulemansa ääni Jumalan vai heidän omansa, ei sekoittaa Jumalan ilmoitusta omiin mielikuviinsa, ei koskaan puhua sisäisistä äänettömistä äänistä eikä epäillä kuulemiensa sanojen auktoriteettia. He kuulivat Jumalalta ja heidän todistuksensa Jumalan puhumisesta oli hyvin erilainen kuin väitteet, joita kuulemme tällä 2000-luvulla.

Raamatullinen tarkastelu

Haasteita NAR-teologialle on jo käsitelty tässä artikkelissa, mutta olisi hyvä lyhyesti tiivistää Raamatun opetukset koskien joitakin liikkeen tärkeimpiä komponentteja:

Apostolien ja profeettojen lakkautus

NAR-teologian ytimessä on kohdan Ef. 4:11-13 tulkinta, jonka NAR-johtajat valitettavasti uskovat opettavan ”viisitahoisen” palvelutyön nykyistä olemassaoloa. Tämän tekstin tulkinnassa tehdään kaksi eksegeettistä virhettä. Ensimmäinen ja vähemmän vaikuttava on ”paimenen” ja ”opettajan” erottaminen kahdeksi viraksi. Vaikka englanninkieliset käännökset antavat ymmärtää, että paimenet (pastors) ja opettajat ovat erillisiä, niin kreikkalaiseen sisältyy muuta. John MacArthur tiivistää konsensusnäkemyksen kommentaarissaan: ”Paimenet ja opettajat ymmärretään parhaiten yhtenä johdon virkana seurakunnassa. Usein sana ”ja” (kai) tarkoittaa ”se on” tai ”erityisesti” tehden opettajasta tässä kontekstissa paimenen selvennyksen. Tätä merkitystä ei voida ratkaisevasti todistaa tässä tekstissä, mutta 1. Tim. 5:17 selvästi yhdistää nämä kaksi tointa…” Jos asia on näin, niin viisitahoinen palvelutyö on nopeasti muutettu nelitahoiseksi.

Tärkeämpiä ovat kuitenkin apostolien ja profeettojen virat. Molemmat virat olivat selvästi perustavia UT:ssa, koska seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettain perustukselle (Ef. 2:20). Jos tänä päivänä olisi muita apostoleja ja profeettoja, niin heidän tehtävänsä olisi edelleen seurakunnan perustuksen laskeminen. Toisin sanoen lisäopit ja ohjeet Jumalan kansalle laskettaisiin sellaisen päälle, joka jo löytyy UT:sta – mikä olisi resepti sekasorrolle ja katastrofille. Apostolit ja profeetat saivat jumalallisen ilmoituksen annettavaksi Jumalan kansalle (Ef. 3:5). He käsittivät, että ”usko” (UT:n totuuden ruumiillistuma) oli ” kerta kaikkiaan pyhille annettu” (Juuda 3, vrt. jae 17).

Pietari kutsuu lukijoitaan olemaan etsimättä lisäilmoitusta, vaan ”muistamaan sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet 3:2). Heprealaiskirje yhtyy tähän:… jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan (Hepr. 2:3-4).

NAR-johto tuntee nämä kohdat, mutta hylkää niiden merkityksen opettamalla, että Jumala tekee uutta meidän ajassamme. Uuden tekemiseksi tarvitaan uusi auktoriteetti. Ja auktoriteetti, valta lisätä Raamatun opetuksiin tai syrjäyttää niitä, edellyttää apostoleja. Ja siksi täytyy olla apostolin viran nousu, viran, jota edes historialliset helluntailaiset eivät tunnusta enää toimivaksi. Ilm. 21:14 ei vain opeta, että oli vain 12 Karitsan apostolia, vaan me olemme myös täysin tietoisia, ettei missään UT:ssa löydy suunnitelmaa eikä ohjeita korvata alkuperäiset 12. Heidän kuoltuaan heitä ei korvattu toisilla ja Johanneksen kuollessa viimeinen apostoleista jätti tämän maallisen maiseman, eikä kukaan ole ottanut heidän paikkaansa.

Toinen NAR:in eksegeettinen väärinkäsitys tekstin suhteen on, että kohdan kielioppi ei tue väitettä, että kaikkien näiden virkojen odotettiin jatkuvan läpi seurakunta-ajan. Nathan Buzenitz kirjoittaa: ”Pikemminkin se on jakeen 12 ‘rakentamisen’ prosessi (eikä apostolien ja profeettain ‘antaminen’ jakeessa 11), jonka sanotaan jatkuvan, kunnes seurakunta saavuttaa kypsyyden tilan (jae 13). Vaikka apostolit ja profeetat rajoittuivat seurakunnan historian perustamisvaiheeseen, seurakunnan rakentaminen on jatkunut kautta vuosisatojen.”[23]

Ihmeiden tekeminen

NAR: in keskeinen opetus on, että ihmisiä voidaan kouluttaa tekemään ihmeitä tänä päivänä. UT:ssa ei kuitenkaan ole mitään todisteita, että ketään koskaan olisi opetettu tekemään ihmeitä. Sen sijaan ihmeitä teki vain hyvin valikoitu ryhmä ihmisiä ja hyvin erityisestä syystä. Jeesus tietysti teki kaikenlaisia ihmeitä, mutta merkkinä, joka osoitti siihen tosiasiaan, että Hän oli Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä (Joh. 20:31). Melkein kaikki Raamattuun kirjatut ihmeet Jeesuksen jälkeen tapahtuivat apostolien kätten kautta:Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Lukuisat ihmeet Apostolien Teoissa tapahtuvat apostolien palvelutyön kautta, mutta siellä on vain kaksi tapausta, joissa ei-apostolit toimivat: Stefanus (Apt. 6:8) ja Filippus (Apt. 8:6) ja nämä miehet sopisivat helposti Raamatun profeettojen kategoriaan, jotka laskivat seurakunnan perustuksen (Ef. 2:20). Tietoomme ei ole tullut, että kukaan muu olisi koskaan tehnyt ihmettä, eivätkä UT:n kirjeetkään, joista saamme seurakunta-ajan opetuksemme, tee sen enempää, kuin että mainitsevat ihmeet ohimennen (esim. 1. Kor. 12:28-30). On selvää, että ihmeet eivät olleet keskeinen tekijä alkuseurakunnassa. Meidän on kuitenkin todettava, että niillä oli tärkeä tehtävä – vahvistaa oikeat apostolit. Muutamien edessä, jotka väittivät olevansa apostoleja, mutta Paavalin mukaan olivat vääriä sellaisia (2. Kor. 11:13), hän todisti apostolisen valtuutuksensa sanomalla:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla(2. Kor. 12:12).

Tähän raamatulliseen todistusaineistoon on lisättävä se tosiasia, että tämän päivän oletetut ihmeet ja parantamiset eivät juurikaan muistuta UT:n vastineitaan. Mitä sitten tapahtuukaan tänä päivänä karismaattisessa liikkeessä ja NAR:issa, niin se ei ole samaa, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla.

Hengellisen sodankäynnin menetelmät

Lopuksi, johtuen hengellisen sodankäynnin näkyvästä asemasta NAR:in sisällä pikainen katsaus siihen, mitä Raamattu sanoo siitä, on perusteltua. Tuskin millään, mitä NAR kannattaa koskien taistelemista demoneja vastaan, on raamatullista pohjaa. Hengellistä kartoitusta (spiritual mapping) ei ole missään Raamatussa, ei mitään todisteita alueellisista demoneista, ei rukouskävelyjä, ei demonien nuhtelemisia eikä esi-isiltä periytyviä kirouksia. Jeesus ja kourallinen apostoleja puhuttelivat demoneja, mutta UT:ssa uskovia ei koskaan neuvottu tekemään niin.

Kirjeissä on vain kolme tekstiä, jotka valistavat meitä, kuinka sotia demoneja vastaa ja kaikki kolme sanovat saman asian. Kohdissa Jaak. 4:7 ja 1. Piet. 5:8 meitä käsketään vastustamaan paholaista ja kun teemme sen, niin se pakenee. Ef. 6:10-18 laajentaa Jaakobin ja Pietarin ohjetta käskemällä uskovaa vahvistumaan Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa, seisomaan lujana perkeleen kavalia juonia vastaan, tekemään vastarintaa pahana päivänä ja pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun.

Paavali päättää kutsumalla meitä rukoukseen, mutta missään meitä ei käsketä ottamaan hyökkäävä asenne, nuhtelemaan paholaista, rikkomaan linnoituksia marssimalla hänen alueensa ympäri, eikä millään muullakaan sellaisella menetelmällä. Vastustaminen ja lujana seisominen ovat puolustuksellisia asenteita ja siihen meidät on kutsuttu. Tehtävämme on lähestyä Jumalaa (Jaak. 4:8), olla lujia uskossamme, (1. Piet. 5:9), käyttää Jumalan hengellistä sota-asua (Ef. 6:14-17), rukoilla joka aika Hengessä (Ef. 6:18). Toisin sanoen keskity Kristukseen (Kol. 3:1-4) ja niihin keinoihin, jotka Hän on antanut armossa kasvamiseksi. Takertuminen paholaiseen on häiriötekijä ja ansa eikä Raamattu kutsu siihen missään.

Johtopäätös

Toivottavasti tämä artikkeli on antanut riittävästi tietoa tunnistaa ja torjua NAR:in vaikutukset. Tunnistaminen on usein vaikeaa, ei vain siksi, ettei siinä ole mitään virallista organisaatiota tai jäsenyyttä, vaan koska mukana olevat, kuten on ilmeistä heidän yhteisten näkemystensä perusteella koskien viisitahoista palvelutyötä ja kaikkea siihen liittyvää, usein väittävät olevansa evankelikaaleja ja pitäytyvänsä moniin oikeaoppisiin teologisiin näkemyksiin. Esimerkiksi hiljattain istutetun NAR-seurakunnan verkkosivusto tarjoaa seuraavaa uskonkäsityksiään koskevassa osassa:

Me olemme ”Hyvän Uutisen” kristittyjä; seurakuntakielessä se tarkoittaa ”evankelisia kristittyjä”, Me uskomme, että Jumala on hyvällä tuulella ja tuo Hyvän Uutisen Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskonkäsitystemme perustukset ovat apostolisessa tunnustuksessa (n. 215 jKr.) ja protestanttisen uskonpuhdistuksen perusperiaatteissa, jotka ovat Raamatun lopullinen ja olennainen arvovalta kristilliselle elämälle ja käytännölle, pelastus yksin uskosta, kaikkien uskovien pappeus ja Pyhän Hengen voima. Me uskomme kolminaisuuteen; että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me uskomme, että Jeesus syntyi neitsyestä, kuoli ristillä, että Hän nousi fyysisesti kuolleista, astui ylös taivaaseen ja jonakin päivänä palaa. Me uskomme myös, että ihmisen henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana ratkaisee ihmisen ikuisen kohtalon joko taivaassa tai helvetissä.

Kun Jeesus sanoi: Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon…” (Matt. 11:28-30), niin pyyntö oli kaikille tulla ilman poikkeuksia. Sydämemme halu ei ole muuttaa sinua, vaan sen sijaan tehdä parhaamme ollaksemme AITOJA (REAL), ollaksemme RELEVANTTEJA ja vaeltaaksemme toistemme kanssa SUHTEESSA, niin että yhdessä voisimme havaita olevamme päivä päivältä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

Tämä voi olla aika hämmentävää. Kun tutkii enemmän, niin huomaa, että tällä seurakunnalla on kaikki NAR-seurakuntien teologiset harhat ja silti he vahvistavat apostolisen tunnustuksen, väittävät olevansa evankelisia ja pitäytyvänsä uskonpuhdistuksen perusperiaatteisiin. Vasta, kun pääsee viimeiseen kappaleeseen, alkaa miettiä, että onko jokin vinossa. Seurakunnan kutsumushan ei ole olla aito ja relevantti, vaan tuottaa opetuslapsia Kristukselle (so. muuttaa heidät).

Kun lukee kuvauksen tämän seurakunnan pastoreista, niin asiat alkavat todella selvitä. Yhden pariskunnan, molemmat pastoreita, elämäkerrassa sanotaan:

Molemmat ovat valmistuneet Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulusta (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä. Kummallekin on sydämen asia nähdä Jumalan Valtakunnan etenevän. Vaikka R:n päätavoite on olla D-kirkon (DC) talousjohtaja, hänen (his) näkyvin intohimonsa on paimentamisessa ja yhteyden luomisessa. H on hallintojohtaja D-kirkossa ja hänen sormenjälkensä näkyy kaikessa, mikä täytyy organisoida. Hän (she) on edustuspäällikkö (head of missions) sekä johtaja Five Fold International‘issa, joka on D-kirkon kattojärjestö (covering).

Vaikka jotkut näistä nimistä menevät monilla yli hilseen, niin käsitteiden Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulu, Jumalan valtakunnan eteneminen, Five Fold International ja covering, pitäisi nostaa varoitusliput jokaiselle tätä artikkelia lukevalle.

Kuinka voimme turvata itsemme ja ne, joita rakastamme, NAR:in tuhoisalta vaikutukselta? Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää, että meillä on hyvä ja kasvava ymmärrys Raamatusta ja teologiasta. Petos on tehokkain silloin, kun ihmisiltä puuttuu tieto. Mekaanikko voi käyttää minua hyödykseen, koska en tiedä paljonkaan autoista. Samalla tavalla väärät opettajat saalistavat niitä, jotka ovat tietämättömiä uskon perusteista.

Toiseksi nekin, joilla on hyvä käsitys Raamatun totuudesta, voivat joutua NAR:in kaltaisten liikkeiden pettämiksi, jos uskovat, että uudet ilmoitukset, jotka menevät yli Raamatun eivätkä ole suoraan sidottu siihen, ovat mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että kaikki, mitä uskomme koskien elämää ja jumalisuutta, täytyy tulla Jumalan Sanasta (1. Piet. 1:3; 2. Tim. 3:16-17). Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Kolmanneksi erottamisen taitomme pitäisi olla terävä. Hepr. 5:14 vaatii kypsyyttä ja moittii uskovia, jotka ovat tulleet veltoiksi ja apaattisiksi kristityn vaelluksessaan: ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” Kun käytännössä jokainen UT:n kirja varoittaa vääristä opettajista ja petoksesta ja 1. Tim. 4:1 sanoo, että ”tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, niin uskovien on aika ottaa vakavasti nämä varoitukset. Nykyajan seurakunta on valitettavan valmistautumaton taistelemaan petollista teologiaa vastaan NAR:in tasolla ja se on syy, että se ja siihen liittyvät ryhmät kasvavat nopeasti.

Lopuksi, uskovien pitäisi olla mukana seurakunnassa, joka ottaa Jumalan Sanan vakavasti. Aivan liian moni kristitty tyytyy käymään keskivertokirkossa, jossa on viihdyttävää musiikkia, hupiohjelmia ja hyvä kahvila. Seurakunnan tulee olla ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15) ja jos se, jossa sinä käyt, ei noudata jumalallista toimenkuvaa, niin sinun pitäisi etsiä sellainen, joka noudattaa, jos suinkin mahdollista. Uskova tarvitsee saman mielisiä veljiä ja sisaria, jotka suhtautuvat Sanaan vakavasti ja palvelevat Kristusta Sanaan perustuen (Hepr. 10:23-25). Ellet löydä hyvää seurakuntaa, joka opettaa Raamattua uskollisesti, niin etsi uskova tai kaksi, joka jakaa sitoutumisesi raittiiseen teologiaan ja totuuteen, mikä terävöittää teitä uskossa. Kenelläkään meistä ei ole varaa olla tietämätön Saatanan juonista (2. Kor. 2:11) ja ainoa turvamme on innoitettu erehtymätön Jumalan ilmoitus itse Raamatussa eikä ihmisten kuvitteluissa.

by Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

[1] Nathan Brewer, The Pulse of Christ, a Fivefold Training Manuel (Xulon, 2016), pp. 25, 32.

[2] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 10, 11.

[3] Nathan Brewer, pp. 45-75.

[4] Ibid., pp. 25, 32.

[5] Ibid., p. 64.

[6] Ibid., p. 68.

[7] Ibid., p. 69.

[8] Ibid., p. 49.

[9] Ibid., p. 64.

[10] Wayne Grudem, Systematic Theology (Grand Rapids: Zondervan, 1994), p. 239.

[11]Quoted by Nathan Busentiz in Right Thinking in A Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017) p. 239.

[12] Nathan Brewer, p. 79.

[13] Ibid., pp. 80-81.

[14] Ibid., pp. 85-86.

[15] Ibid., pp. 87-93.

[16] Ibid., p.90.

[17] Nathan Busenitz, p. 119.

[18] Ibid., p. 240.

[19] Nathan Brewer, p. 83.

[20] Brewer, pp. 84-85.

[21] Brewer, p. 85.

[22] Brewer, p. 86.

[23] Nathan Busenitz, p. 122.

ArticlesCharismatics

 

Read Full Post »

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 1
14.7.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 4, July/August 2017)

Uusi apostolinen uskonpuhdistus (Uusapostolisuus, New Apostolic Reformation = NAR) on yksi suurimmista, laajimmista ja voimakkaimmista liikkeistä tämän päivän kristikunnassa, mutta silti se lentää paljolti tutkan alla. Jopa mukana olevat useinkaan eivät ymmärrä liikettä ja jopa kieltävät kuuluvansa siihen. Tämä sekaannus johtuu siitä, että NAR:illa ei ole virallista jäsenyyttä eikä edes virallista johtoa. Sen sijaan NAR on enimmäkseen helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen, organisaatioiden ja seurakuntien löyhä koalitio, joita yhdistää määrättyjen Raamatun kohtien tietty ymmärrys ja tulkinta. NAR:in yhteydessä olevat pitävät laajalti kiinni näistä Uuden Testamentin tulkinnoista ja keskittyvät lähinnä ihmeitä koskeviin henkilahjoihin.

Jotkut ovat rinnastaneet NAR:in niin sanottuun helluntailaisuuden Kolmanteen Aaltoon (ensimmäinen aalto alkoi helluntailiikkeen syntymisellä vuonna 1901, toinen aalto samaistetaan vuoden 1960 karismaattiseen liikkeeseen ja John Wimber’in / Vineyard-liikkeen johtama Kolmas Aalto, joka painottaa voimaevankeliointia, parantamista ja hengellistä sodankäyntiä, oli 1980-luvulla). Silti, vaikka NAR ja Kolmas Aalto varmasti menevät päällekkäin, ne eivät ole sama asia.

Yleismaailmallinen NAR:in merkki on ”viisitahoisen palvelutyön” (Five Fold Ministries) hyväksyminen. Useimmat kristityt uskovat, että Ef. 4:11 puhuu viidestä olennaisesta palvelutyöstä ja virasta, joita tarvitaan seurakunnassa, nimittäin apostoli, profeetta, evankelista, paimen ja opettaja, mutta että kaksi näistä viroista – apostoli ja profeetta, eivät ole toimineet vuosisatoihin. NAR:in mukaan Herra on ennallistanut nämä kaksi palveluvirkaa aloittaakseen maanpäällisen valtakuntansa perustamisprosessin. Apostolien ja profeettojen paluun yhteydessä myös kaikki muut henkilahjat on palautettu ja niiden odotetaan olevan ilmeisiä useimpien, ellei kaikkien, kristittyjen elämässä.

NAR:in sisällä on useita oppeja ja käytäntöjä, joista yleisesti pidetään kiinni, kuten seuraavassa osoitamme, mutta NAR:in ainutlaatuinen piirre on apostoliuden jälleenvahvistaminen. Helluntailaiset ja monet karismaattiset ovat pitkään sanoneet, että profeetat elävät keskellämme, mutta vasta hiljattain on joku isompikenkäinen väittänyt samaa apostoleista. Ettemme tekisi virheellisiä johtopäätöksiä, meidän täytyy mennä ajassa taaksepäin ja tarkastella NAR:in alkuperää, kuten myös sen johtoa.

NAR:in perustus

Koska NAR on liitto, jota yhdistää omalaatuinen käsitys viisitahoisesta palvelutyöstä, siinä ei ole organisaatiota eikä vahvistettua johtoa, joka olisi vahvistettu sellaiseksi. C. Peter Wagner (1930-2016) on kuitenkin tunnustettu liikkeen perustaja ja isä. Kautta koko pitkän elämänsä Wagner’illa oli suuri vaikutus laajalla kristillisen ajattelun ja käytännön alueella. Hän oli lähetyssaarnaaja, Fuller’in teologisen seminaarin maailmanlähetyskoulun professori, yli 70 kirjan tekijä, Global Harvests Ministries’in presidentti ja kansleri Wagner Leadership Institute’ssa, joka on harjoituskenttä NAR:ista kiinnostuneille. 1980-luvulla Wagner tuli John Wimber’in ja hänen Kolmannen Aallon teologiansa vaikutuksen alaiseksi. Michael Moriarity selittää, että:

Wimber’iin on vaikuttanut näkemys, että Jeesuksen palvelutyö oli valtakunnan puhkeaminen, jossa valtakunnan julistaminen yhdistyi sen osoittamiseen (riivaajien ulosajaminen, sairaiden parantaminen, kuolleiden herättäminen jne.). Kristuksen seuraajat ovat vastaanottaneet Kristuksen auktoriteetin ja heidän täytyy julistaa valtakuntaa ja käyttää auktoriteettia hänen nimessään. Tehokkaan evankelioinnin avain on yhdistää julistaminen (evankeliumin saarnaaminen) osoittamiseen (merkit ja ihmeet) [i]

1980-luvulla Wimber ja Wagner pitivät Fuller’in seminaarissa kuuluisaa kurssiaan nimellä ”MC510 – Signs, Wonders and Church Growth” (Merkit, ihmeet ja seurakuntakasvu). Myöhemmin Wagner omaksui hengellisen sodankäynnin ideoita ja menetelmiä, joita ei edes Wimber hyväksynyt. Näitä selitetään seuraavassa. Kun Wagner alkoi ottaa muita epätavallisia oppeja useista lähteistä, hän lopulta yritti niputtaa ne sateenvarjon alle, jolle antoi nimen ”The Postdenominational Church” (Jälkikirkkokunnallinen kirkko). Saatuaan ilmeisesti kritiikkiä nimen vuoksi joiltakin ystäviltään, mukaan lukien Jack Hayford, hän antoi sille uuden nimen ”Uusi apostolinen uskonpuhdistus” (The New Apostolic Reformation = NAR).

Tässä vaiheessa Wagner uskoi, että seurakunta oli tullut ”Toiseen Apostoliseen Aikaan”, jonka hän sanoo alkaneen vuonna 2001.[ii] Monet ideoista, joita Wagner tulisi puolustamaan, eivät olleet uusia ja ovat kiertäneet helluntailaisuudessa, Uskonsanassa, Vineyard-liikkeessä ja muissa karismaattisissa liikkeissä vuosia. Se, mitä NAR on tehnyt suuressa määrin, on, että se sisällyttää ja edustaa monia, ellei useimpia, näistä ryhmistä ja ideoista, ilman että todella muodostaa virallista organisaatiota.

Kuitenkin muutamiin johtajista ja järjestöistä, jotka yhdistetään NAR:iin ja hyväksyvät useimmat heidän erikoisuuksistaan, kuuluvat Mike Bickle ja hänen Kansainvälinen Rukoushuoneensa (International House of Prayer = IHOP), Kansas City’n profeetat mukaan lukien Bob Jones ja Paul Cain, Bill Johnson ja hänen Bethel-seurakuntansa, Rick Joyner, Morning Star Ministries’in perustaja, Todd Bentley, Brian ja Bobbie Houston Hillsong-seurakunnasta, Generals International’in Cindy Jacobs, Michael Brown ja Rod Parsley,[iii] sekä Youth With A Mission (YWAM, Suomessa nimellä Missionuoret).[iv]

Teologisia erityispiirteitä

Sitä, mikä erottaa NAR:in evankelikaaleista ja jopa toisista helluntailaisista, ei voida määritellä tarkasti. Se johtuu siitä, että kuten edellä totesimme, NAR ei ole virallinen organisaatio eikä yhtenäinen käsityksissään. NAR-kannattajia löytyy Uskonsanassa, menestysevankeliumissa, helluntailaisessa, karismaattisessa ja Kolmannen Aallon liikkeissä. Ne, joille Kalifornian Redding’in Bethel seurakunta on tuttu, tietävät, että se selvästi sopii NAR:in kuvaukseen, kuten myös Hillsong, YWAM ja IHOP. NAR-opit ja filosofiat ovat kuitenkin lisääntyvästi pujahtamassa päälinjan ei-karismaattisiin kirkkoihin ja organisaatioihin.

Vaikka siis NAR:in kannalla olevien välillä on merkittäviä erimielisyyksiä, niin on kuitenkin joitakin kaikkien hyväksymiä yhteisiä nimittäjiä. Kaikki yksilöt, seurakunnat ja organisaatiot, jotka voitaisiin tunnistaa osana NAR:ia, ovat yhtä mieltä seuraavista erikoisopeista (distinctives):

Viisitahoisen palvelutyön ennallistaminen

Tämä on NAR:in olennainen perusoppi, jonka varassa sen kaikki muut filosofiat lepäävät. Perustuen kohtaan Ef. 4:11-13 yhdessä Ef. 2:20 ja 1. Kor. 12:28 kanssa NAR-johtajat uskovat, että kaikki näissä teksteissä luetellut viisi palveluvirkaa, jotka annettiin vahvistamaan ja varustamaan seurakuntaa, ovat täysin toimivia tänä päivänä. Konservatiiviset evankelikaalit ovat yksimielisesti sopineet, että evankelistan, paimenen ja opettajan virat ovat toimineet Uuden Testamentin ajoista saakka, vaikka kieliopillisesti paimenet ja opettajat tarkoittaa yhtä virkaa eikä kahta, eli paimenta/opettajaa.

Protestantit ovat kuitenkin historiallisesti opettaneet, että sekä apostolin että profeetan virka lakkasi UT:n kaanonin sulkeutuessa, koska niiden tarkoitus, perustuksen laskeminen seurakunnalle, oli saavutettu (Ef. 2.20). Kun seurakunnan perustus oli laskettu, apostolin ja profeetan rooleja ei enää tarvittu ja siten ne häipyivät maisemasta. Tänä päivänä pyhien varustamisen työtä suorittavat evankelistat ja paimenet/opettajat.

Helluntailaisuus on kuitenkin opettanut syntymästään saakka, että profeetan virka on ennallistettu, eli se ei koskaan lakannutkaan olemasta. Jos profeettoja vielä vaeltelee maan päällä, niin uusia ilmoituksia Jumalalta pitäisi odottaa ja helluntailaiset ovat pitkään hyväksyneet ja odottaneet näin olevan. Viime aikoina eivät ainoastaan karismaatikot ole hyväksyneet profeettojen olemassaoloa, vaan myös valtavirran evankelikalismi.

Wagner ja NAR-johtajat kuitenkin uskovat, että myös apostolin virka on nyt ennallistettu. Ajatellaan, että Jumala on tekemässä uutta ajassamme valmistautumisessa Hänen valtakuntansa tulemiselle maan päälle ja nykyajan apostolit ovat sen johdossa. Erään lähteen mukaan on noin 400 tunnustettua apostolia, jotka vuonna 2010 olivat apostolisten johtajien kansainvälisen koalition (International Coalition of Apostolic Leaders) jäseniä.[v]

Yliluonnolliset merkit ja ihmeet

Ensiksi on myönnettävä, että ihmeillä ja merkeillä on pohja Raamatussa, mutta niiden yleisyys ja tarkoitus usein ohitetaan. Ensiksikin, mitä tulee niiden yleisyyteen, niin huomaamme, että on ollut vain kolme ajanjaksoa, jolloin ihmeet olivat tavallisia raamatunhistoriassa. Ensimmäinen oli Mooseksen palvelutyön aikana, varsinkin Egyptissä Eksoduksen aikaan ja ajoittain erämaavaelluksen aikana. Mooseksen kuoleman jälkeen Joosuan johdon alaisuudessa Jumala kyllä teki joitakin ihmeellisiä asioita, mutta sen tyyppisiä ihmeitä, joita Mooses teki, ei ole nähtävissä. Vuosisatoja myöhemmin Elian ja Elisan profeetallisen palvelutyön aikoina oli nähtävissä toinen ihmeiden kausi, jolloin tehtiin kaikkiaan 21 ihmettä. Elisan mentyä ihmeitä tuli jälleen esiin vasta Jeesuksen palvelutyössä ja sen jälkeen apostolien palvelutyössä. Ihmeet ja merkit, vastoin joidenkin olettamusta, eivät esiintyneet kaikkialla raamatunhistoriassa, vaan rajoittuivat näihin kolmeen ajanjaksoon.

Se, miksi näin on, puhuu ihmeiden ja merkkien tarkoituksesta. Jumala kyllä pystyy tekemään ihmeitä aina, mutta tekee usein, niin kuin tahtoo. Mutta kun Hän on päättänyt tehdä niitä yksilöiden kautta, siihen on erityinen syy. Ihmeet palvelevat todistaen oikeaksi näiden Jumalan lähettämien yksilöiden elämän, palvelutyön ja sanoman. Mooses tuli Egyptiin kykenevänä kutsumaan alas tuomioita egyptiläisille ja heidän jumalilleen osoittaakseen, että Jumala oli ylivertainen kaikkiin mytologisiin jumaluuksiin nähden, joita suurin kansakunta maan päällä palvoi. Samalla juutalaiset vakuuttuivat, että Mooses oli Jumalan mies, joka kutsui heitä palaamaan Luvattuun Maahan. Elia ja Elisa ilmestyvät paikalle pimeällä hetkellä Israelin maassa muistuttamaan juutalaisia, että Jumala edelleen hallitsi huolimatta korruptiosta, joka kyllästi Jumalan kansan. Heille oli tullut aika valita Baalin ja Jahven välillä ja profeetan ihmeet antoivat voimallisia ja selkeitä todisteita siitä, kuka oli todella suvereeni.

Jeesuksen aloittaessa julkisen palvelutyönsä kukaan ei ollut tehnyt ihmettä vuosisatoihin eikä Jumala ollut antanut profetiaa sitten Malakian noin 400 vuotta aikaisemmin. Jeesuksen palvelutyö oli täynnä ihmeitä käsittäen kaikkea sairaiden parantamisesta (Joh. 4:46-53), tuhansien ruokkimiseen (Joh. 6:1-14), kuolleiden herättämiseen (Joh. 11:1-44), sään ja luonnon käskemiseen (Matt. 15:28-33), riivaajien ulosajamiseen (Matt. 8:28-34).

Kysymys on, miksi Jeesus teki näitä asioita? Meitä ei jätetä arvailemaan. Jeesus ei tehnyt taikatemppuja eikä pelkästään auttanut kärsiviä. Hän antoi eittämättömiä todisteita, että Hän oli Jumala ja että pelastus löytyy vain Hänessä. Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä(Joh. 20:30-31). Ihmeet eivät olleet vain satunnaisia armo- ja voimatekoja, vaan ne osoittivat Jeesuksen persoonaan ja sanomaan.

Taivaaseen astumisen jälkeen apostolit noudattivat tätä samaa mallia. Apostolien Teot alkaen jakeesta 2:43 kertoo kymmenistä ”ihmeistä ja merkeistä,” joita tapahtui apostolien kautta seurakunnan varhaisina päivinä. Niiden tarkoitus ei ollut vain parantaa ihmisiä, ajaa ulos riivaajia, eikä edes aiheuttaa kuolemaa (Apt. 5:1-11), vaan osoittaa, että Jumala oli antanut heille valtuudet johtaa vasta muodostettua seurakuntaa ja julistaa evankeliumin sanomaa. Voima houkuttelee tietynlaisia ihmisiä ja niinpä ei ole yllätys, että monet, jotka eivät olleet Jumalan lähettämiä, väittivät olevansa apostoleja (2. Kor. 11:13-15). Kuinka sitten ihmisten tuli erottaa väärät apostolit ja heidän petollinen sanomansa Jumalan apostoleista ja heidän totuuden ja elämän sanomastaan? Paavali esittää kriteerit jakeessa 2. Kor. 12:12:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla.” Yliluonnolliset kyvyt, jotka Herra antoi varhaisille tiedottajillensa, vahvistivat, että heillä oli Hänen valtuutuksensa ja mikä tärkeintä, Hänen jumalallinen innoitettu sanomansa.

Myöhemmin Heprealaiskirjeen tekijä sanoo samaa: ”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan” (Hepr. 2:3-4). Tässä oli syy, että Juuda voi luottavaisesti kirjoittaa: “Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet” (jae 17). Pietari vahvistaa saman: ”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet(2. Piet. 3:2).

Apostolit olivat seurakunnassa Jumalan nimittämä perustus (Ef. 2:20), jotka puhuivat Jumalan itsensä innoittamaa arvovaltaista sanomaa (Ef. 3:5). Koska alkuseurakunnalla ei vielä ollut Uuden Testamentin kirjoituksia, jotka tulisivat olemaan apostolien opetusten kirjoitettu tallenne (Apt. 2:42), niin oli välttämätöntä, että ne, joilla oli Jumalan virheetön ilmoitus, vahvistettiin sellaisiksi ihmeillä. Uuden Testamentin kaanonin valmistuttua sellainen vahvistus ei ole enää välttämätön. Tänä päivänä puhuu Sana innoitetun Jumalan henkeyttämän tekstin auktoriteetilla. Tässä on syy, että Pietari voi kirjoittaa: Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta” (2. Piet. 1:19). Raamatusta löytyvä Jumalan täydellinen ilmoitus on enemmän kuin kykenevä tekemään meistä ”täydellisiä, kaikkiin hyviin töihin varustettuja” (2. Tim. 3:17). Mitään ei tarvitse lisätä, mitään ei myöskään pitäisi koskaan ottaa pois (Ilm. 22:18-19).

Tätä raamatullista taustaa vasten on pantava merkille, että ihmeet ja parantamiset ovat keskeinen tekijä NAR:ille ja kaikille siinä mukana oleville. NAR:in kannattajat uskovat, että nykyajan kristityt on kutsuttu olemaan osa ihmeidentekijöiden armeijaa ja uskotaan, että ihmeiden tekeminen on taito, jota voidaan opettaa. Bill Johnson’in Bethel-seurakunnan yliluonnollisen palvelutyön koulu (School of Supernatural Ministry) kerskuu 2000 oppilaalla, joita opetetaan tekemään ihmeitä [vi] Jotkut ihmeistä ovat lähes naurettavia, kuten väitteet satavasta kultapölystä, taivaallisista pilvistä (shekina-kirkkaus), enkelien höyhenistä ja hampaiden kultapaikoista. Christianity Today raportoi, että Johnson’in vaimon ja muutamien muiden Bethel-johtajien ”on kerrottu harjoittaneen ”hautaimua” eli ”hautalikoamista” muka keinona imeä kuolleiden kristittyjen hengellistä voitelua makaamalla heidän hautojensa päällä.”[vii]

Kutsuttuina eri nimillä, kuten Jumalan Ilmestyslapset (Manifest Sons of God) ja Joelin Armeija (Joel’s Army), jotkut uskovat, että tapahtuu suurempia ihmeitä, kuin mitä jopa Jeesus teki.[viii] Mutta kun tarkastelemme monia kertomuksia ihmeistä ja parantamisista, niin paha katko Raamatun ja nykyisten käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla paranemiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistattomia, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalvelujen väitteitä. Jack Deere, karismaattinen teologi ja entinen Dallas’in teologisen seminaarin professori, puolustaa tätä katkoa: ”On väärin vaatia, että ihmeiden ja merkkien apostolinen palvelutyö olisi malli parantamisen lahjoille, jotka on annettu keskiverto Uuden Testamentin kristitylle.”[ix] Deere tunnistaa selvästi, että nykyajan parantamiset eivät ole saman luontoisia kuin Raamatusta löytyvät parantamiset. Mitä sitten tapahtuukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samalla tasolla sen kanssa, mitä tapahtui Uudessa Testamentissa.

Hengellinen sodankäynti

Ihmelahjat ja hengellinen eli demoninen sodankäynti käyvät yhdessä kuin käsi ja hanska. NAR ei aloittanut tämän päivän pakkomiellettä demoniseen, jonka juuret ulottuvat helluntailaisuuden alkuaikoihin, mutta NAR on lisännyt joitakin uusia mutkia ja ryppyjä. Monia uusia väitteitä ja opetuksia esiintyy tämän ryhmittymän alla. Uskotaan esimerkiksi, että 10/40-ikkunaa hallitseva demoni, nimeltä Taivaan Kuningatar, leiriytyi Mount Everest’ille ja jotkut NAR-johtajat väittivät kiivenneensä hänen luoksensa kiinnittääkseen hänet hengelliseen sodankäyntiin (vaikka mikään riippumaton lähde ei ole vahvistanut tätä matkaa).[x] Wagner itse opetti hengellisen sodankäynnin kolmea tasoa kirjassaan Confronting the Powers (Voimien kohtaaminen). Korkein taso tunnetaan ”strategisen tason esirukouksena”, jossa yritetään kohdata alueellisia demoneja ja päästä niistä eroon.

Usein käytettyihin menetelmiin kuuluu ”hengellinen kartoitus”, jossa kaupungin, alueen tai valtion tutkimusta käytetään selvittämään, mitkä alueelliset henget hallitsevat tuolla alueella. Kun henki on löydetty, se kohdataan nimeltä ”sen linnoitusten repimiseksi”. Toinen suosittu menetelmä on rukouskävely, jossa uskovien ryhmät kävelevät lähiöitä, kaupunkeja ja muita vastaavia alueita kiinnittääkseen ne hengellisen sodankäynnin rukoukseen [tätä tapahtuu Suomessakin]. NAR:in kannattajien mukaan demonit ilmeisesti valvovat maantieteellisiä alueita ja ne täytyy poistaa valtaistuimelta näillä menetelmillä. Demonit pyrkivät myös aiheuttamaan vahinkoa yksilöille sukupolvikirouksilla, jotka ovat ihmisen esi-isille asetettuja kirouksia, jotka voidaan poistaa vain jonkin hengellisen sodankäynnin muodon kautta menetelmillä, jotka on kehitetty Raamatun ulkopuolisilla kokeiluilla. Ja kun joku kohtaa taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia, ne usein jäljitetään demonien toimiin. Demonit sellaisilla nimillä, kuin ”syöpä” tai ”köyhyys”, täytyy ajaa ulos vapautuksen tuomiseksi.[xi]

Dominionismi

Hengelliseen (eli demoniseen) sodankäyntiin liittyy läheisesti idea, että koska Aadam menetti maan hallinnan Saatanalle, niin meidän tehtävämme nyt on ottaa se takaisin. On seitsemän nimenomaista aluetta, joilla kristittyjen täytyy pyrkiä hallitsemaan: hallinto, taide, rahatalous, koulutus, uskonto, perhe ja media. Tämä tunnetaan NAR-piireissä Seitsemän Vuoren Mandaattina (Seven Mountain Mandate). Kun kristityt ottavat näiden seitsemän vuoren hallinnan, niin taivaan valtakunta tuodaan maan päälle ja Jeesus tulee takaisin (teologiassa tämä tunnetaan nimellä postmillennialismi).[xii] [Postmillennialismissa odotetaan maailman kehittymistä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi, ja vasta sen lopulla Jeesus palaa, kun taas perinteisen, premillennialistisen, käsityksen mukaan Jeesus tulee ennen kuin tuhatvuotinen valtakunta alkaa.]

Herätysliikehdintä (Revivalism)

Jotkut näkevät ”valtavan herätyksen avaimena tälle liikkeelle”.[xiii] Tällä tarkoitetaan sitä, että NAR näkee itsensä tuomassa Jumalan valtakunnan lopunajan sielujen sadonkorjuun kautta. Tässä artikkelissa jo mainittujen menetelmien lisäksi NAR-johtajat käyttävät musiikkia (Hillsong ja Bethel asettavat mallin), suuria joukkokokouksia stadioneilla, jotka live-striimataan maailmanlaajuisesti ja lukuisia muita isoja keinoja ja tapahtumia saamaan aikaan maailmanlaajuisen herätyksen. NAR:in postmillennialismi ei jätä juuri tilaa lopunajan totuudesta luopumiselle. Sen sijaan NAR:in sanomaa edistetään voimakkaasti, että saataisiin aikaan herätys, joka mahdollistaa Kristuksen paluun. Kuten Christianity Today (CT) raportoi: ”Herätys on yhdistävä teema Bethel’issä.”[xiv] On kiinnostavaa, että vaikka Bethel voi tarkistaa NAR-liitännäisjärjestön jokaisen tunnuspiirteen, niin em. artikkelissa Bill Johnson kiistää kaikki viralliset yhteydet NAR:iin. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on määritellä siihen sekaantuneet.

Raamatun ulkopuolinen ilmoitus

Kaikilla tasoilla ja jokaisessa liitännäisryhmässä muka Herralta tuleva henkilökohtainen ilmoitus on keskeistä. Tämä on odotettavissa, koska se, mikä erottaa NAR:in useimmista muista evankelikaalisista opetuksista, on se, että heillä on eri lähde kuin muilla kristityillä. Vaikka julistavat olevansa sitoutuneita Raamattuun, niin totuus on, että heidän apostoliensa ja profeettojensa saamat profetiat horjuttavat innoitettua Jumalan Sanaa ja lisäävät siihen. Jo ruohonjuuritasolla keskiverto NAR-kannattaja odottaa säännöllisesti kuulevansa henkilökohtaisen sanan Herralta ja nämä sanomat määrittävät, mitä he uskovat ja kuinka elävät paljon enemmän kuin Raamattu. Sellaiset muka Herralta tulleet sanomat kuitenkin mitätöivät itse Raamatun. Hiljattain ”apostoli” Brian Simmons väitti, että Herra ohjasi häntä tuottamaan uuden käännöksen nimeltä Passion Translation, joka vääntää Raamatun tukemaan NAR-teologiaa.[xv] Passion Translation on parhaimmillaan yhden miehen mukaelma, joka on tarkoitettu antamaan jonkin verran oikeellisuutta NAR:in menetelmille ja opetuksille. Liikkeeseen kuuluvat käyttävät sitä laajalti.

**

Tämän artikkelin toisessa osassa tarkastelemme, kuinka NAR on nyt soluttautumassa ei-karismaattisiin evankelikaalisiin seurakuntiin useimpien ollessa tietämättömiä vaarasta.

By Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

Viitteet:

i] As quoted by Richard Fisher in The Quarterly Journal, October-December 2011 p. 7).

[ii] Ibid., p. 8.

[iii] http://bereanresearch.org/dominionism-nar/

[iv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 84-85, 89.

[v] Ibid., pp. 16-17.

[vi] Martyn Wendell Jones, “Kingdom Come in California, Christianity Today May 2016; p. 33.

[vii] Ibid., see also: www.youtube.com/watch?v=6wKPjf1mjb8).

[viii] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp. 102-114.

[ix]  Nathan Busenitz, Right Thinking in a Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017), p. 240.

[x] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 79-80.

[xi] Ibid., pp. 1, 49, 51, 79-90, 102-114.

[xii] Ibid., pp. 51, 81, 87-88.

[xiii] Bereanresearch.org/Dominionism-nar

[xiv] Martyn Wendell Jones, p. 33.

[xv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 67-69.

 

Read Full Post »

Kuinka koulu, joka kutsuu itseään ”kristilliseksi Tylypahkaksi” on kääntämässä ylösalaisin pienen kaupungin Kalifornian Trump-maassa. (Tylypahka, Hogwarts, on Harry Potter -kirjojen noitakoulu. Suom. huom.)

Koko artikkeli löytyy alla olevasta linkistä. Kirjoitus on todella pitkä ja siitä on käännetty vain pätkä alusta. Jos jollakin on innostusta vaikka lyhyestikin referoida artikkelia, tiivistelmän voi lähettää lopusta löytyvällä kommentointitoiminnolla.

Helpoimmin kommentointi toimii napsauttamalla artikkelin otsikkolinkkiä Bethelin ”nuoret pyhät” oppimassa collegessa ihmeiden tekemistä ja vierittämällä sivun loppuun. Kirjoita kommenttisi Vastaa-kenttään. Anna sähköpostiosoitteesi (ei näy muille), nimesi tai nimimerkkisi ja napsauta Lähetä-painiketta. Tarkistan kommentit, joten ne eivät siksi näy heti.


 

Meet The ”Young Saints” Of Bethel Who Go To College To Perform Miracles
12.10.2017 Molly Hensley-Clancy, BuzzFeed News Reporter, suom. SK

On profetiaviikon ensimmäinen päivä Yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulussa (Bethel School of Supernatural Ministry, BSSM), tai kuten opiskelijat täällä tykkäävät puhua paikasta, kristillisessä Tylypahkassa. Kalifornian Redding’in virastotalon auditorio, jossa ensimmäisen vuoden oppilailla on kurssi, on niin täynnä innokkaita nätisti pukeutuneita nuoria, että alusta lähtien on mahdotonta löytää istumapaikkaa. Noin 1200 opiskelijan salintäysi yleisö kuhisee odotuksesta: Ihmiset puhuvat ryhmissä puristaen kirjojaan rintaansa vasten ja innokkaasti luoden salaisia katseita lavalla olijoihin. Täällä puhutaan niin monia kieliä, että sitä on vaikea jäljittää: Kaikenlaista englantia Australian, Britannian ja Etelä-Afrikan aksenteilla, kiinaa, koreaa, portugalia. Outo sekoitus Redding’in kaltaisessa paikassa, joka on taloudellisesti heikko maaseutupaikka noin 200 mailia San Francisco’sta pohjoiseen, Pohjois-Kalifornian Trump-maan sydämessä.

Opiskelijat odottavat päivän luennoitsijaa, Kris Vallotton’ia, yksi koulun perustajista ja profeetta niin tuottelias, että kirjoitti siitä kirjan nimeltä Basic Training for the Prophetic Ministry (Perusvalmennus profeetalliseen palvelutyöhön), joka on yhdistetty oppikirja ja työkirja ja jota Bethel’in opiskelijat käyttävät oppiakseen, kuinka kuulla ja puhua Jumalan sanoja. (”Mainitse viisi asiaa, jotka erottavat väärän profeetan oikeasta.” ”Mikä on ero näyn ja transsin välillä?”)

Yliluonnollisen palvelutyön koulun teologinen perusolettamus on tämä: Raamatun ajan ihmeet– jakautuneet meret ja palavat pensaat ja veden muuttuminen viiniksi – eivät loppuneet Raamatun aikoina, eivätkä ihmeiden tekijät kuolleet pois Jeesuksen ensimmäisten opetuslasten mukana. Nykyaikana profeetat ja parantajat eivät vain käyskentele keskuudessamme, me olemme he.

Bethel’in opiskelijat, jotka oppivat, näkevät ja tekevät näitä ”ihmeitä ja merkkejä” – olkoonpa se tulevista asioista profetoimista tai parantumattomien parantamista – eivät ole vain kristikunnan oikkuja tai sivuprojekteja. He ovat tosiasiassa sen todellinen keskipiste.

Tähän saakka Bethel’in ensimmäiset vuodet ovat olleet tarinoiden oppimista edeltäjiltään, muinaisilta VT:n profeetoilta, kuten Daniel ja Jeremia ja Hesekiel, valmistuksena tähän päivään – päivään, jolloin he itse alkavat tulla profeetoiksi.

He ovat jo alkaneet alustavasti opetella Bethel’in toista elinkeinoa: uskolla parantamista. Istun salin reunassa muistio sylissäni, kun laiha nuori mies, jolla on hiekanväriset hiukset, tulee luokseni leveästi hymyillen.

”Anteeksi”, hän sanoo ja kertoo minulle nimensä. ”Haluaisitteko, että rukoilen parantumista?”

Hän katsoo merkitsevästi oikeaan polveeni, joka oli sidottu paksuun ja hyvin näkyvään mustaan tukeen. ”Totta kai”, vastaan, koska tällaisessa tilanteessa on tuskin muuta vastausta.

Edelleen hymyillen hän polvistuu eteeni ja laskee kätensä polvelleni, sormet tuessa olevan aukon päällä, josta polvilumpioni näkyy. Hän alkaa pehmeästi toistella rukousta: Herra, tuo parantuminen hänen polvelleen. Kokonainen ja täydellinen parantuminen, Isä.

Lopetettuaan hän nousee seisomaan: ”Kiitos”, hän sanoo. ”Olen harjoittelija. Haluatteko … haluatteko testata sitä?”

Pakotan aivojani keksimään tekosyyn, ettei tarvitsisi, kun tyttö vieressäni, Bethel’in opiskelija, jolla sattuu olemaan tuki ranteessaan, ojentaa käsivartensa hänelle. ”Voit tehdä sen minullekin”, hän sanoo ja kaveri kirkastuu.

”Kiitos”, hän sanoo lammasmaisesti ja polvistuu jälleen tytön eteen sormet kevyesti ympäröiden hänen ranteensa.

Sali puhkeaa suosionosoituksiin: Kris Vallotton kävelee lavalle. Hän on hiukan tanakka, suolapippurin väriset hiukset, harmaantuva parta ja tarttuva energia. Hänen saarnatyylinsä vaihtelee aidosti hauskoista vitseistä vilpittömiin kertomuksiin. ”Tervetuloa profetiaviikolle”, hän sanoo ja opiskelijat buuaavat.

Yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulu on kukoistavan – ja selvästi nuorekkaan – evankelisen kristillisen herätyksen eturintamassa. Jotkut ovat sanoneet sen liikettä Amerikan nopeimmin kasvavaksi uskonnolliseksi ryhmäksi – seurakuntien löysä verkosto, jota johtavat ns. apostolit, jotka näkevät yliluonnolliset lahjat, kuten profetia ja uskolla parantaminen, avaimena globaaliin käännyttämiseen. Vaikka toiset uskonnolliset liikkeet kamppailevat säilyttääkseen jäsenet ja vetääkseen mukaan nuoria, Bethel houkuttelee millenniaaleja laumoittain.

Koulu – joka ei ole virallisesti hyväksytty, eikä anna oppiarvoja – lähettää opiskelijat Redding’iin ja kaikkialle maapallolle aseistettuna koulutuksella, kuinka puhua Jumalan sanoja, parantaa sairaita ja käyttää yliluonnollista voittamaan sieluja. Se on poikinut matkijoita kaikkialla maassa ja lähes jokaisella mantereella.

BSSM on myös ydin konfliktissa, joka muhii pienessä eristetyssä väestöltään 90 000 asukkaan Redding’issä. Yhdellä puolella on seurakunta, joka pyörittää koulua, Bethel Redding, jolla on yli 9000 henkeä seurakunnassaan – oma pieni kaupunkinsa kukkulalla. Toisella puolella on ryhmä pitkäaikaisia Redding’in asukkaita, uskonnollisia ja ei-uskonnollisia yhtä lailla, jotka ovat peloissaan ja jopa vihaisia johtuen tämän seurakunnan kasvavasta vaikutuksesta kaupunkiinsa ja elämäänsä.

Kasvaessaan nopeasti Bethel on antautunut korjaamaan Redding’in vaikeuksissa kamppailevan kaupungin, joka on yksi Kalifornian köyhimmistä. Se lahjoittaa poliisitoimelle. Se ostaa pois julkisia rakennuksia. Se elättää paikallisia yrityksiä. Se lähettää armeijoittain opiskelijoita siivoamaan kaupungin roskien ja injektioruiskujen peittämiä joenrantoja. Seurakunnan johtajille Redding ja Bethel ovat erottamattomat, ja kaupungin uudestisyntyminen on heille yksi seurakunnan kiireellisimmistä tehtävistä.

Joillekin Redding’in asukkaille se on kuitenkin uhka. He näkevät Bethel’in ujuttautuvan kaikkeen Redding’issä – politiikkaan, kiinteistöihin, kouluihin – ja siten muuttavan heidän kaupunkinsa olemuksen. Seurakunnan vastustajat ovat alkaneet järjestää mielenosoituksia, painostaa paikallisia virkamiehiä ja vaatia lehdistöä paljastamaan seurakunta. Päivittäin Facebook’issa he luetteloivat Bethel’in soluttautumista Redding’iin: ”Bethel’in omistamia” yrityksiä, Bethel’in sponsoroimia tapahtumia.

Redding’issä BSSM:n opiskelijat – jotkut käyttävät heistä ilmausta ”bethelbots” – ovat kaikkialla. Koulutehtävänään opiskelijat hengailevat parkkipaikoilla ja kauppojen käytävillä kysellen tuntemattomilta, jotka käyttävät pyörätuolia tai kainalosauvoja, voivatko he rukoilla heidän parantumistaan. Torstai-iltaisin orastavat profeetat kokoontuvat kuuntelemaan Jumalan ääntä, sitten lähtevät ”aarrejahtiin” profetoimaan ihmisille, jotka vastaavat Jumalan heille antamaa kuvausta – opiskelijaporukat haravoivat paikallista maksimarkettia etsien yhtenä iltana keltapaitaista miestä ja seuraavana naista, jolla on violetti reppu ja kolme lasta. Perjantai-illan kirkonmenojen jälkeen he täyttävät paikallisen pizzerian villeillä harjoituksilla, joita kutsuvat tulitunneleiksi (ks. video). (Viimeisten tietojen mukaan tulitunneleita harrastetaan jo helluntailaisten Isokirjassakin. Suom. huom.). He filmaavat itseään yrittämässä herättää kuollutta ja laittavat sen YouTube’iin.

Redding’in asukkaiden huolet ovat yhtä perustavaa laatua kuin perustuslaki. He sanovat, että Bethel jäytää jatkuvasti kirkon ja valtion erillisyyttä – ja tekee sen aikana, jolloin heidän kaupunkinsa on haavoittuvimmillaan. Heidän mukaansa on vahvoja todisteita, että Bethel käyttää kokoansa ja rahojansa vaikuttamaan heidän hallitukseensa, naapureihinsa, lapsiinsa.

Monet Bethel’in suorapuheisimmista arvostelijoista ovat evankelikaalisia kristittyjä, joita Bethel’in teologia syvästi huolestuttaa. He ovat sellaisia ihmisiä, jotka yleensä pitävät omaa liiketoimintaansa, mutta nyt Bethel ja yliluonnollisen palvelutyön koulu ovat kasvaneet niin suuriksi, että niitä ei pääse pakoon. Bethel on kaikkialla: kaupunginkansliassa, poliisiosaston ja paikallisen charter-koulun takana, odottamassa Walmart’in parkkipaikalla tien 44 varrella.

Kun seurakunnan opetukset karkaavat käsistä, niin jotkut Bethel’in terävimmistä arvostelijoista sanovat, että ne voivat tulla vaarallisiksi – jopa tappaviksi.

Pala palalta Bethel ja yliluonnollisen palvelutyön koulu yrittävät lunastaa Redding’in, mutta Redding ei ole niinkään varma, että haluaa pelastua.

Read Full Post »

THE PERFECT SPIRITUAL STORM LOOMING
1.6.2017 McMahon, T.A., suom. SK

Täysmyrskyn määritelmä: Näennäisesti erilaisten tapahtumien sekoitus, joka yhdistyy luomaan suuremman luokan tuhon.

Muistan kuin eilisen erään keskustelun Dave Hunt’in kanssa ei kovin kauan siitä, kun hän muutti Oregon’in Bend’iin. Hän halusi minunkin muuttavan Bend’iin, jotta voisimme jatkaa kommunikoimista niiden kanssa, jotka olivat reagoineet myönteisesti kirjaan The Seduction of Christianity, joka minulla oli etuoikeus kirjoittaa hänen kanssaan. Tuo kirja ja monet hänen myöhemmistä kirjoistaan, artikkeleistaan ja saarnoistaan antoivat oivalluksia useimpiin asioista, jotka myöhemmin osoittautuivat enteiksi kehittyvästä luopumuksesta, jonka tänä päivänä näemme etenevän valtavaa vauhtia ja laajoilla alueilla.

Olemme laajasti käsitelleet luopumuksen eri puolia. 25 vuoden aikana palvelutyömme, The Berean Call, kautta. Vaikka joillakin suuresti mainostetuilla poikkeamilla Raamatusta on ollut kukoistuksensa ja sitten näyttäneet häipyneen, niin itseasiassa ne ovat vain läpikäyneet muutoksia, vaihtaneet toimijoita, sulautuneet muihin harhaoppeihin, sopeutuneet aikaan ja tulleet ovelammaksi so. olleet piilossa kaikkien nähtävissä. Yksi esimerkki tästä on Uskonsanan liike (Word/Faith Movement). Menneitä suosittuja johtajia olivat Oral Roberts, Kenneth Hagin vanhempi, Charles Capps, David (aikaisemmin Paul) Yonggi Cho ja Gloria ja Kenneth Copeland. Copeland’it vaikuttavat edelleen yhdessä kannattajiensa kanssa ja edistävät samaa väärää opetusta, mutta uskonsanan liike on laajentunut uskolla parantamisen liikkeeseen (Faith Healing Movement), menestyksen opetuksiin (Prosperity Teachings), positiivisen tunnustamisen liikkeeseen (Positive Confession Movement) ja sisäisen parantamisen liikkeeseen (Inner Healing Movement), jotka kaikki on viritetty uudelle hienostuneisuuden tasolle Vihollisen tärkeimpinä menetelminä. Nämä Jumalan Sanan perversiot saivat alkunsa, kun Saatana petti Eevan sanoilla: Onko Jumala todellakin sanonut…?” (1. Moos. 3:1). Kyseenalaistaa ja torjua se, mitä Jumala on sanonut, on ollut Saatanan strategia alusta saakka ja tulee olemaan, kunnes hänet heitetään tuliseen järveen.

Tuo Pettäjä ja valheen isä on käyttänyt myös monia näennäisesti erilaisia petoksia, jotka kuitenkin ovat sidoksissa toisiinsa. Uskonsanan opetukset eivät ole pelkästään raamatullisen uskon perversio, vaan ne on hiljattain kerätty mielentieteen kulteista sisältäen käsityksiä, jotka tulevat hindulaisuudesta ja muista Idän mystisistä uskonnoista. Tämän liikkeen opetukset löytyvät transsendentalismista ja uudesta ajattelusta sekä Henry David Thoreau’n ja Ralph Waldo Emerson’in kirjoituksista. Mary Baker Eddy’n kristillinen tiede ja Helena Blavatsky’n Teosofinen Seura toivat itämaiset hengelliset uskomukset valtavirran Amerikkaan.

E. W. Kenyon’ia (1867-1948) on sanottu Uskonsanan liikkeen isäksi. Monet hänen opetuksistaan olivat tulosta hänen koulutuksestaan Uuden Englannin Emerson’in puhekoulussa (Emerson School of Oratory), joka on transsendenttisen filosofian pesäpaikka. Jotkut kirjailijat, kuten Thoreau, kokosivat uskomuksensa hindujen pyhistä teksteistä, kuten Bhagavad-Gita ja Vedat. Kenyonin kirjoitukset ja saarnat olivat sekoitus uskonnollista tiedettä, ihmiskunnan jumaluutta ja Raamattua, josta kaikesta tuli perustus suurelle joukolle Uskonsanan tarjouksia.

Suhde itämaiseen mystiikkaan on kiistaton. Hindulaisuus, buddhalaisuus ja muut Idän uskonnot opettavat, että fyysinen maailma on maya, illuusio, ja näin ollen sitä voidaan manipuloida erilaisilla menetelmillä: ajattelulla (meditaatio, mielen voima), puhumalla (mantroja) ja mielikuvilla (visualisoiminen). Hindulaisuuden korkein jumaluus on persoonaton jumala – hengellinen energia, josta kaikki koostuu. Tuo energiavoima on positiivinen ja negatiivinen (yin ja yang) ja sitä voivat hallita jumalat so. kaikki ihmiset. Itsensä tiedostaminen – tiedostaa oma jumaluutensa – on joogan päämäärä.

Jo pinnallinen Uskonsanan opetusten arvioiminen paljastaa sen selkeän yhteyden pakanuuden ja okkultismin alkuperään. Sellaiset käsitteet, kuin positiivinen tunnustaminen, negatiivinen ajattelu, paranemisen esiin puhuminen, varallisuuden komentaminen, rukoiltavan visualisoiminen ja tiedostaminen, että ihmiset ovat Jumalan alaisia jumalia, ovat runsaita tässä liikkeessä, joka on turmellut raamatullisen opin uskosta miljoonille. Viimeisin kehitys Uskonsanan kannattajien keskuudessa on Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) agenda, joka väittää tuovansa uusia apostoleja ja profeettoja, jotka valtaavat maailman ja muuttavat sen paratiisiksi perustaen Kristuksen valtakunnan, ennen kuin Hän voi palata taivaasta. He tulevat palvelemaan voimassa jumalina.

Näitä harhaoppeja opetetaan tulevalle kristittyjen nuorten sukupolvelle kouluissa, jotka ovat yhteydessä Mike Bickle’n kansainväliseen rukoushuoneeseen (International House of Prayer = IHOP) Missouri’n Kansas City’ssä ja Bill Johnson’in yliluonnollisen palvelutyön Bethel-kouluun (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä ja niiden satelliitteihin maailmanlaajuisesti. (Yksi ”satelliitti” on TV7 – Mike Bickle’n ja Bill Johnson’in harhaoppien pahin levittäjä Suomessa. Suom. huom.)

Uskonsanan liikkeen käsityksiin liittyy myös opetus positiivisesta mielen asenteesta ja mahdollisuusajattelusta (Positive Mental Attitude and Possibility Thinking), jonka toivat seurakuntaan ensisijaisesti Norman Vincent Peale ja Robert Schuller ja jota edistävät sellaiset ”kristilliset” liike-elämän järjestöt, kuin Amway ja Mary Kay Cosmetics. Peale’n lukuisiin vääriin opetuksiin kuuluu, että hän hyväksyy okkulttisen visualisoimisen raamatullisena rukousmenetelmänä; Schuller puolusti itsetunnon rakentamista (esitettynä hänen kirjassaan Self-Esteem: The New Reformation, joka lähetettiin 250 000 pastorille) psykologisoidun evankeliuminsa ensisijaisena tavoitteena. Peale oli työkalu psykologian tuomisessa seurakuntaan neuvontana, mikä sitten valmisti tien ns. kristillisen psykologian harjoittajille, jonka tärkein hoitomenetelmä on epäraamatullinen oppi itserakkaudesta.

Siirtyessäni psykologiaan toivon sinun näkevän yhteydet tähän mennessä mainitsemieni uskomusten ja harjoitusten välillä. Kaikki nämä asiat on dokumentoitu kirjoissa, artikkeleissa, videoissa, radio-ohjelmissa ja keskusteluissa, joita Dave’n kanssa olemme esittäneet vuosien mittaan ja ne on arkistoitu TBC:n verkkosivustolla. Mitä siis psykologiasta? Lehden Psychology Today toimittaja julisti, että Idän mystiikka tulisi länteen psykologian opetusten kautta.

Vaikka psykologiassa on yli 50 eri alaa, niiden yhteisvaikutus kalpenee verrattuna psykoterapiaan ja psykologiseen neuvontaan. Vaikka psykoterapia esiintyy tieteenä, niin sekulaarit tutkijat kertovat, että sen käyttämät menetelmät eivät juurikaan poikkea niistä, joita käyttävät shamaanit ja noitatohtorit (jotka ovat välittäjiä ihmisen ja henkimaailman välillä). Psykologian yhteys henkimaailmaan on räikein transpersonaalisen psykologian alalla, joka tunnetaan myös hengellisenä psykoterapiana. Sen suhde Idän mystiikkaan on kiistämätön. Joogameditaatio, joka on vallannut Länttä 1970-luvulta saakka, on sisällytetty psykoterapeuttisiin ohjelmiin nimillä MindUp ja Mindfulness ja sitä mainostetaan yleislääkkeenä elämän erilaisiin ongelmiin. Näiden ohjelmien väitetään olevan erityisen hyödyllisiä lapsille.

Meille kerrotaan, että vastaukset elämän kysymyksiin löytyvät katsomalla sisäänpäin, kaivautumalla alitajuntaan, josta todellinen minä löytyy. Sigmund Freud ja Carl Jung opettivat, että ihmisen elämän tapahtumat asustavat alitajunnassa ja että nuo tapahtumat psyykkisesti määrittelevät tuon elämän jokaisen osa-alueen. Alitajunnan oletetut toiminnot tarjoavat valetieteellisen selityksen sille, mitä hindujoogit ovat opettaneet tuhansia vuosia karmana ja jälleensyntymisenä.

Psykologian pelastus ihmiskunnalle on juurtunut ”itseen” ja sen itsensä toteuttamisen käsitys on sama kuin hindulaisuuden itsensä toteuttamisen käsitys. Kummankin lopullinen päämäärä on ihmisen jumalaksi korottaminen ja itsensä palvominen. Tämä ei pitäisi olla yllätys raamatulliselle kristitylle, koska Raamattu kertoo, että itsepetos alkoi Lusiferista taivaassa ja hän toi sen maan päälle pettäessään Eevan (Jes. 14:12-14; 1. Moos. 3:1-5). Lisäksi Raamattu kertoo, että demonien valtaama Antikristus ”asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala” (2. Tess. 2:4). Se on se valhe.

”Se valhe” ottaa monia muotoja, jotkut paljon vähemmän ilmeisiä, kuin mitä on kuvailtu. Silti ne voidaan kaikki tunnistaa esittämällä tämä yksinkertainen kysymys: Sisältääkö se, mitä esitetään, että ihminen syrjäyttää Jumalan pyrkimällä pelastamaan itsensä joko hoitamalla ajalliset ongelmansa tai turvaamalla ikuisen kohtalonsa? Mikä tahansa edistää noita tavoitteita, on ”teoista pelastumisen” muoto, so. ihminen leikkii Jumalaa. Jokainen uskonnollinen uskomussysteemi (ateismi mukaan lukien), muu kuin raamatullinen kristinusko, on ihmiskunnan yritys pelastaa itsensä ilman todellisen ja elävän Jumalan apua. Ihmiskunnan pelastaminen on jotakin sellaista, jonka vain Jeesus Kristus voi tehdä. Raamattu kutsuu ihmiskunnan kapinallista yritystä pelastua tuhoon johtavaksi laveaksi tieksi, jota, niin traagista kuin se onkin, monet seuraavat (Matt. 7:13).

Valhe jumaluudesta löytyy jossakin muodossa kaikessa, mitä edellä on mainittu ja paljon enemmässä, kuin mitä tämä lyhyt artikkeli voi käsitellä. Miksi? Koska ne tulevat yhteen näinä viimeisinä päivinä ennen Herran paluuta morsiamelleen ja lujasti vahvistetaan, kun seurakunta on otettu pois. Tällä hetkellä on paljon vaatimuksia yhteydestä ja ykseydestä julistaen, että me kaikki olemme yhdistetyt. Heidän keskinäiset uskomuksensa ja käytäntönsä ovat osatekijöitä sellaiselle, joka tulee yhdessä muodostamaan jumalattomuuden täysmyrskyn – Antikristuksen uskonnon.

Jos seurakunta otetaan pois tempauksessa (mikä tulee tapahtumaan!), niin miksi meidän pitäisi olla huolissamme uskonnosta, joka tulee yhteen vasta, kun uskovat on otettu pois? Ensinnäkin,

Antikristuksen uskonto ei tupsahda esiin yhdessä yössä. Se on ollut tekeillä siitä saakka, kun Saatana petti Eevan paratiisissa. Toiseksi, Jeesus antoi vastauksen opetuslapsilleen, kun he kysyivät lopun ajoista. Hän luonnehti noita aikoja sanomalla: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt. 24:4-5).

Tuolla petoksella, josta Hän varoitti opetuslapsiaan, on kaksi seurausta: 1) Se estää kadotettuja kääntymästä Herran puoleen ja 2) Se estää uskovia olemasta hedelmällisiä ja tuottavia. Mitä tulee jälkimmäiseen, kaikki uskovat on pelastettu hyviä töitä varten (ei hyvillä teoilla) ja Herran sanoin meidän tulee kantaa paljon hedelmää ja tulla Hänen opetuslapsikseen (Joh. 15:8). Joten näyttäisi siltä, että uskovan hyvien tekojen toisaalle kääntäminen tai tärveleminen on saatanan ainoa tehokas juoni Herran morsianta vastaan. Tämä juoni löytyy joissakin ”kristillisissä” ohjelmissa, jotka ovat huijanneet uskovia tukemaan ohjelmia, jotka itseasiassa edistävät Kristuksen valtakunnan perustamista, ennen kuin Kuningas itse palaa. Tänä päivänä useat hyvin vaikutusvaltaiset silti monipuoliset ohjelmat yrittävät tehdä juuri tuon asian valtakuntadominionistien, amillennialistien ja ekumeenisten leireillä. Raamatun tulevien tapahtumien aikataulu paljastaa selvästi, että se valtakunta, joka tulee esiin seurakunnan tempauksen jälkeen, on Antikristuksen valtakunta ja siten kaikki uskovat, jotka nyt on kaapattu noihin tämän päivän epäraamatullisiin ohjelmiin, tietämättään ja hedelmättömästi palvelevat Vastustajan asiaa.

Toivottavasti jokainen tätä lukeva on tietoinen siitä, että olosuhteet maailmassa ja varsinkin seurakunnassa ovat muuttuneet dramaattisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Varoitukset, jotka on esitetty Apostolien Teoissa, 1. ja 2. Timoteus-kirjeessä, Juudan kirjassa, 1. ja 2. Pietarin-kirjeessä ja Ilmestyskirjan kolmessa ensimmäisessä luvussa, ovat ilmenneet räikeästi.

Jakeet, jotka ennustavat: ”Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?”; ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia… ja kääntävät korvansa pois totuudesta…”; ”viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin itserakkaita…”; ”teidän keskuuteenne tulee julmia susia … teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa.” (Luuk.18:8; 2. Tim. 4:3-4; 2. Tim. 3:1-2; Apt. 20:29-30). Neljän vuosikymmeneni aikana uskovana, joka osallistuu havainnointiin, puhumiseen ja kirjoittamiseen kysymyksistä, jotka ovat vaikuttaneet haitallisesti Kristuksen ruumiiseen, nuo jakeet monien muiden joukossa, joita voisi mainita, näyttävät vähättelyltä – nousuvedeltä verrattuna siihen hengellisesti synkkään tsunamiin, jota nyt koemme. Voisiko herätys estää tulvan? Se ei ole mahdotonta Jumalalle, mutta maailmassa eikä seurakunnassa ole mitään merkkiä kollektiivisesta parannuksesta eikä myöskään ole profeetallista kirjoitusta tukemaan sellaista toivoa. Näin ollen luopumus jatkuu entisellään.

Kuinka meidän sitten pitäisi käsitellä sitä? Me Berean Call’issa näemme tehtävämme pelastusoperaation työntekijöinä, jotka rukoilevat, että materiaalimme saavuttavat niitä, ”joilla on korvat kuulla … ehkäpä Jumala antaa heille mielenmuutoksen, niin että tulevat tuntemaan totuuden” (Mark. 7:16; 2. Tim. 2:25). Haluamme viedä tietoa erottamisesta veljillemme ja sisarillemme Kristuksessa, erityisesti rohkaisten toinen toisiamme tuomaan Jumalan Sanan valoon, mitä heille opetetaan. Mitä tulee johtajiin, niin haluamme tukea heitä heidän käsitellessään tiettyjä harhaisia oppeja ja käytäntöjä, vaikutusvaltaisia vääriä opettajia ja Raamatun ulkopuolisia virtauksia ja ohjelmia, joita voi tulla seurakuntaan. Sydämemme yhtyy Paavalin kehotukseen Efeson vanhimmille: Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut” (Apt. 20:28).

Tätä varten olemme kehittäneet verkkosivustollemme ”Topics”-osaston, jossa on yli 25 vuoden arkistoidut lähdeaineistot. Sinne pääsee etusivultamme http://www.thebereancall.org. Klikkaa vain ”Topics”-sivun yläreunassa. Sieltä löydät kustakin aiheesta luettelon aiheista, joita olemme käsitelleet vuosien mittaan, sekä linkit uutiskirjeisiin, Questions&Answers-sessioihin, radio-ohjelmiin ym.

Jos sinulla ei ole pääsyä sivustollemme, emme ole unohtaneet sinua! Heinäkuussa suunnittelemme julkaista ensimmäiset painetut ”Topics”-kirjasemme. Ne sisältävät paljon samaa sivustollamme esitettyä tietoa lyhennetyssä, mutta kattavassa muodossa. Kirjaset mystiikasta, heprealaisista juurista ja Esiintulevasta kirkosta ovat nyt tekeillä ja jos Herra suo, niitä seuraa joukko muita aiheita. Haluamme, että nämä huokeat pienet kirjaset ovat suurenmoinen lähde niille, jotka etsivät tietoa tehden heille mahdolliseksi päästä nopeasti jyvälle tietystä kysymyksestä, tai jakaa se jonkun toisen kanssa. Toivomme voivamme tulla tehokkaammiksi Kristuksen ruumiin avustamisessa varsinkin niitä, joilla on paimenen kutsumus ja palvelevat Herran lampaita. Tässä me tarvitsemme teidän rukouksianne.

TBC

 

Read Full Post »

Heaven, Hillsong, and Heresy
By Costi Hinn 28.3.2017, suom. SK

(Kirjoittaja on Benny Hinnin veljenpoika.)

Vuoden 2017 konferenssit ovat täydessä vauhdissa ja niiden mukana tulee lukuisia epäpyhiä alliansseja. Ei ole yllätys, että Hillsong ja Jesus Culture ovat luopumuksen vetonauloja tänä vuonna. Paavalin kehotus Room. 16:17-18 velvoittaa pastorit ja kristityt olemaan tietoisia, millaisia taktiikoita valtavirran liikkeet käyttävät vetämään nuoria rienaaviin toimintoihinsa. Kaksi merkittävimmistä tämän syksyn tapahtumista ovat peräkkäisinä viikonloppuina maan molemmilla puolilla. Kummankin puhujakokoonpanot ovat täynnänsä tunnettuja vääriä opettajia ja musiikkia Hillsong’ilta ja Jesus Culture’lta. Nämä liittoutumat sallivat voimamusiikkiministeriöiden (powerhouse music ministries) ja niiden opettajien vaikuttaa tämän vuosituhannen nuoriin aistillisella ylistyksellään ja vaarallisella teologiallaan.

Syyskuun 21-23 päivinä Los Angeles’issa järjestetään ensimmäinen konferenssi nimellä “Heaven Come”, jossa ovat Bill Johnson, hänen Bethel-porukkansa, Lou Engle ja Kris Valloton; yhdessä Carl Lentz’in ja Hillsong’in tavanomaisten kanssa. Luvassa on mahtava show. Kun liput maksavat $200-$250 per nuppi ja Microsoft Theater vetää 7100 ihmistä, niin tapahtuma varmasti tekee jengin aika rahakkaaksi.

Seuraavalla viikolla syyskuun 27-30 päivinä Jesus Culture matkustaa etelään Floridan Orlando’on vetonaulaksi pienempään, mutta ei yhtään vähemmän harhaoppiseen ”Jeesus-konferenssiin”, jossa Todd White, Kenneth Copeland, Benny Hinn ja Marilyn Hickey liittyvät syrjäkadun poikien kaltaiseen puhujakaartiin. Nämä molemmat konferenssit on suunniteltu sekoittamaan vanha koulu uuteen eräänlaisena harhaoppisena pallon luovutuksena. Saatana on heittämässä verkon 80-miljoonaiseen tämän vuosituhannen väestöön ja yrittää raahata ulos mahdollisimman monta käyttämällä vanhaa kaartia.

Joten miksi sinun pitäisi olla tietoinen vuoden 2017 harhaoppisista konferensseista? Koska vihollisen strategioista tietämättömät kristityt ovat erinomaisia maaleja ja seurakunnat, jotka eivät osaa luotettavasti selittää nuorilleen, miksi heidän täytyy välttää tämän tyyppisiä konferensseja, ovat kykenemättömiä tehokkaasti vartioimaan lampaidensa sieluja (Hepr. 13:17). Pelossa kyyristeleminen ei ole vaihtoehto. Toivoa, että kyllä se siitä asettuu, ei ole vaihtoehto. Vastaamattomuus ei ole vaihtoehto. Ellet ole varma, että tässä ovat liikkeellä väärät opit, niin tutki historiallisen kristinuskon olennaisia käsityksiä Raamatun mukaan suhteessa Kristuksen jumaluuteen, pelastukseen, kolminaisuuteen (erityisesti Pyhän Hengen työhön). Seuraavaksi vertaa sitä siihen, mitä ”uskonsanan teologia”, ”pieniä jumalia -teologia”, ”menestysevankeliumin teologia” ja ”NAR” opettavat ja tekevät ”Jeesuksen Kristuksen” nimessä. Se saa sinut täysin perille siitä, miksi nämä ryhmät ovat harhaoppisia.

Vietin hiljattain aikaa erään ystävän kanssa, joka käy Raamattua opettavassa seurakunnassa Los Angeles’in alueella ja hän kertoi minulle joitakin huolestuttavia uutisia. Hänen seurakuntansa oli menettämässä nuoria laumoittain Los Angeles’in Hillsongille ja muille ”houkuttelevammille” musiikkivetoisille paikoille. He eivät voineet pysäyttää sitä. Heidän nuorensa ja nuoret aikuisensa olivat löytäneet jotakin, joka vetosi heidän tunteisiinsa, sai tuntemaan olonsa hyväksi ja näytti olevan täynnä rakkautta. Tietämättöminä tappavista opeista, joita Hillsong opettaa ja tukee, välinpitämättömyys on vallannut monet seurakunnan nuorista ja he vain menevät mukaan musiikin ja ekumeenisen näyn viileään fiilikseen. Saatoin tuntea stressin hänen äänessään, kun hän selitti pelänneensä tätä koko ajan. On paljon seurakuntia, jotka ovat tuhlanneet aikaa ilmaisten suuttumustaan Hillsongin menetelmistä ja tyylistä, mutta harvat ovat tehokkaasti osoittaneet heidän olevan vääriä opettajia. Ehkä pelosta haastaa evankelikaalisen maailman kuuluisin bisnes Kristuksen ruumis yleensä on pysynyt suhteellisen erimielisenä sen suhteen, mitä näille suosituille saarnaajille pitäisi tehdä.

Monet pastorit kamppailevat löytääkseen tasapainon. Pitäisikö heidän tuoda nämä asiat julkisuuteen ja ottaa riski, että altistavat lampaat asioille, joista ne eivät ole koskaan edes kuulleet? Kuinka pian on liian pian käynnistää hälytys tietyistä liikkeistä? Haluavatko ensimmäisen kerran käyneet todella tulla uudelleen seurakuntaan, joka koko ajan vain jankuttaa vääristä opettajista? Eikö paras tapa käsitellä väärää ole tutkia ja tulla tuntemaan oikeaa? Kuinka monet hyvin valmistetut saarnat suistuisivat raiteilta, jos sunnuntaiaamuisin käyttäisimme aikamme ”harhaoppien metsästykseen”?

Kaikki nämä ovat aiheellisia kysymyksiä, joita pastorit ja ihmiset joutuvat kohtaamaan. Seurakunnan on johdonmukaisesti annettava vastauksia ja vältettävä arvokkaan ajan tuhlaamista pelkäämiseen samalla varoen ylikorostamasta viimeisintä harhaoppijuorua antamatta vastauksia (johon kaikki voimme syyllistyä).

Kun seurakunnan johtajat navigoivat siinä teologisessa kaaoksessa, jota sellaiset liikkeet, kuin

Jesus Culture ja Hillsong pumppaavat evankelikaaliseen ekosysteemiin, niin seuraavassa on viisi tapaa suojella nuoriamme ja tosiasiassa koko seurakuntaa. Muista, että tämä luettelo koskee suoraan pastoreita, mutta voi olla hyödyllinen jokaiselle kristitylle ja vanhemmalle.

1. Saarnaa sanaa ja aseta totuus tärkeimmäksi

Mikään ei varusta ja voimaannuta Jumalan kansaa niin kuin Hänen sanansa. Et opi tunnistamaan väärää rahaa tutkimalla väärennöksiä. Jos tutkit aitoa valuuttaa ja oikean rahan ominaisuudet tulevat sinulle hyvin tutuiksi, pystyt havaitsemaan väärennöksen kilometrin päästä. Jotta Jumalan kansa olisi parhaiten varustettu kamppailemaan Jumalan totuuksien puolesta, sille täytyy uskollisesti opettaa Raamattua täysimmässä merkityksessä. Seurakunnan täytyy asettaa lisäarvo saarnatyöllensä. Pastori voi antaa lähetyssaarnaajan kertoa tarinoita lähetyskentältä, tehdä joitakin ilmoituksia ja antaa lastenhoidosta vastaavan pyytää lisää vapaaehtoisia, mutta sellaiset asiat ovat vähäpätöisiä verrattuna saarnatuoliin. Hänen täytyy olla periksi antamaton tehtävässään ja ihmisten täytyy olla halukkaita juhlimaan sanalla.

Seurakunnan vanhinten täytyy varmistaa, että mikään ei heikennä seurakunnan saarnatyötä. Ihmiset tarvitsevat sitä. Heillä on oltava se. Mitä tulee toimintasuunnitelmiin väärää opetusta vastaan, niin saarnasarjat ja harhaoppiseminaarit voivat olla ihmisille suureksi hyödyksi, mutta ne ovat vain niin hyödyllisiä kuin niiden soveltaminen. Toisin sanoen, jos olet tekemässä jonkin tyyppistä opetusta tästä aiheesta, niin sinun täytyy keskittyä siihen, mitä Raamattu sanoo, ei vain siihen, kuinka naurettavalta väärä opettaja näyttää, tai kuinka rikas hän on – se on juorulehtien kamaa. Älä erehdy, totuuden saarnaaminen ja saarnatuolityön priorisoiminen on paras tapa suojella ihmisiä harhalta.

2. Valmistaudu luopumukseen luottamuksella

Yhdellä opiskeluaikaisella valmentajallani oli tapana huutaa puheessaan ennen peliä: ”Valmistautuminen on luottamusta!” Se piti paikkansa baseball-kentällä ja se pitää paikkansa Jumalan laumaa paimennettaessa. Kun käsittelet tiettyä harhaa tai heresiaa, jota Hillsong tai Jesus Culture opettaa, niin tunne asiasi ja ole valmis. Ihmiset voivat haistaa huijarin kilometrien päästä, joten jos pastori on vähänkin epäselvä omassa asian ymmärtämisessään, niin se on sumua hänen kuulijoilleen. Jos pastori ei ole rukoillut, valmistautunut, eikä ollut harkitsevainen vastuussaan jakaa oikein sanaa ja paimentaa Jumalan kansaa luopumuksen aikojen läpi, niin pelipäivänä hän reagoi pelokkaasti eikä luottavaisesti. Johtajan tehtävä on olla johdettaviensa edessä – ja on suositeltavaa, että jokainen kristitty vanhempi omaksuu tämän strategian lastensa tähden. Kun ihmiset esittävät teologisia kysymyksiä tietystä julkkispastorista, konferenssista tai tietystä kirjasta, he tarvitsevat johtajia tyynesti, rakastavasti ja raamatullisesti antamaan vastaus kysymykseensä. Tämä tietysti tarkoittaa, että johtajat ovat tutkineet asiaa, tutkineet Raamattuaan ja varanneet aikaa tunneperäisesti käsitellä asiaa, ennen kuin auttavat toisia käsittelemään sitä. Ellet tiedä vastausta, niin tiedä kuinka löytää vastaus jollekin. Ole horjumaton ja luottavainen, koska olet valmistautunut sellaiseen, jonka Raamattu sanoo tapahtuvan viimeisinä päivinä (1. Tim. 3:1-17).

3. Suojele laumaa hurskaalla intohimolla

Jos poika jonain päivänä ajaa taloni eteen Mustangilla ja tööttää kadulta, kun tyttäreni laskeutuu portaita minihameessa sanoen ”Moi isi, tulen kotiin puoliyön maissa”, niin siinä näet hurskasta intohimoa. Sen lisäksi ennen tuota hetkeä olen todennäköisesti laiminlyönyt velvollisuuteni. Jos väärä opettaja käy nuortemme kimppuun aistillisella musiikilla, jonka taustalla on tappava teologia väärästä kristusversiosta, niin pastoreilla täytyy olla jonkin verran intohimoa ja heidän täytyy ennakoivasti vastustaa sitä! Olemme nähneet aivan liian monien pastorien innostuvan enemmän uusista huipputason rakennuksista, uusista lastentyön tiloista, uusista kirjoista ja hienoista kirjastoistaan, kuin taistelemisesta uskon puolesta. Noissa asioissa ei ole mitään väärää, mutta ne ovat silti pinnallisia. Liian monet pastorit hyllyttävät intohimonsa ja kyyristelevät pelosta, kun tulee aika suojella laumaa susilta. Kiistely ei saisi koskaan pelottaa pastoria suojelemasta lampaita. Sudet rakastavat heikkoa paimenta, joka tyytyväisenä nostaa palkkansa, mutta on liian laiska vyöttäytymään taisteluun. Liian monet pastorit kiertelevät asioita, kieltäytyvät mainitsemasta nimiä tai mieluummin puhuvat tällaisista asioista passiivisesti aggressiivisella tavalla. Tietämättömät lampaat ovat yksi asia, laiskat paimenet toinen. Raamatullisessa seurakunnassa ei sellaisille ole paikkaa.

4. Levitä raamatullista materiaalia ajankohtaisista kysymyksistä

Kuten edellä sanoin, niin enemmistö sunnuntaisaarnoista ei voi olla vain harhaopin metsästämistä. Siinä monet hyvää tarkoittavat seurakunnat ovat näinä päivinä menneet aivan liian pitkälle. Auttaaksesi ihmisiä kouluttautumaan laajemmissa opillisissa kysymyksissä, joita seurakunta kohtaa, ajattele seuraavia vaihtoehtoja:

  • Aloita blogi seurakunnallesi.
  • Kirjoita pieni kirjanen tai kirja auttamaan ihmisiä navigoimaan eksytyksessä ja muussakin.
  • Tee viikoittainen tai kuukausittainen podcast ajankohtaisista tapahtumista ja teologiasta.
  • Aloita oma YouTube-kanava.
  • Tee lyhyt sarja tappavista opeista, filmaa se ja käytä DVD:tä resurssina vuosien ajan.
  • Kirjoita seurakunta-asiakirja, joka määrittelee seurakuntasi kannan ja jaa se.
  • Mainitse hajaannus (luopumus?) seurakunnassa, aina kun saarnatekstisi sen mainitsee – monta kertaa (Mention divergence in the church when your preaching text does – this is plenty of times).

Tämä on vain lyhyt luettelo keinoista levittää hyödyllistä materiaalia väellesi ja käsitellä tärkeitä kysymyksiä, jotta selittäessäsi jae jakeelta Johanneksen evankeliumia voisit purkaa kiukkusi Steven Furtick’in viimeisistä ilveistä jättämättä väliin kahta viikkoa. Jos aikataulusi tai kykysi eivät salli sinun suojella laumaa millään näistä keinoista, niin sinulla on aina käytössäsi kirjoja, seminaareja ja blogeja uskollisilta raamatunopettajilta. Mitä pastori tekeekään, hänen täytyy tehdä jotakin. Ihmiset tarvitsevat hyvää raamatullista saarnaa saarnatuolista ja materiaalia, joka auttaa heitä taistelemaan uskon puolesta tämän päivän kulttuurissa. Väkesi tulee kiittämään sinua, että koska he eivät tiedä viimeisimmästä harhaoppijuorusta, niin he todella tietävät, mitä tehdä sen suhteen.

5. Rukoile lauman uskon puolesta

Paavalin intohimoinen kiivaus ja halu taistella vääriä opettajia vastaan kumpusi hänen ahkerasta rukouselämästään. Eivät vain hänen varoituksensa, opetuksensa, eikä se, että hän nimitti uskollisia miehiä valvomaan seurakuntaa, vaan hänen rukouksensa olivat se, mikä suojeli seurakunnan uskoa. Seurakunnan parhaiden tulosten kannalta rukous on tärkein:

”Sentähden, kun kuulin siitä uskosta, joka teillä on Herrassa Jeesuksessa ja teidän rakkaudestanne kaikkia pyhiä kohtaan, en minäkään lakkaa kiittämästä teidän tähtenne, kun muistelen teitä rukouksissani, anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme – sen hänen väkevyytensä voiman vaikutuksen mukaan, jonka hän vaikutti Kristuksessa, kun hän herätti hänet kuolleista ja asetti hänet oikealle puolellensa taivaissa, korkeammalle kaikkea hallitusta ja valtaa ja voimaa ja herrautta ja jokaista nimeä, mikä mainitaan, ei ainoastaan tässä maailmanajassa, vaan myös tulevassa. Ja kaikki hän on asettanut hänen jalkainsa alle ja antanut hänet kaiken pääksi seurakunnalle, joka on hänen ruumiinsa, hänen täyteytensä, joka kaikki kaikissa täyttää.” (Ef. 1:15-23)

Näinä viimeisinä päivinä luopumus ei tule vähenemään. Vihollisemme ei pidä päivänkään lomaa. Seurakunnan täytyy kuitenkin olla ahkera tehtävässään ja saarnaajien täytyy päättäväisesti luottaa rukouksen voimaan, totuuden voimaan ja Jumalan voimaan vetää laumaan viimeinenkin Hänen lampaistaan, kunnes Kristus palaa.

See Also:

Read Full Post »

Lighthouse Trails’in minikirja 20.6.2016
Beware of Bethel: A Brief Summary of Bill Johnsons Unbiblical Teachings
By Bill Randles, suom. SK

Mitä ajattelisit raamattukoulusta, joka lähettää nuoria kirjaimellisesti makaamaan pitkällään kuolleiden saarnamiesten haudoilla, jotta oppilaat imisivät haudoilla leijuvan ”voitelun”? Entä seurakunta, jossa höyheniä, kultaa ja jalokiviä sisältävä sumu laskeutuu palvojien päälle pyhäkössä? Entä konferenssi, jossa yhdessä työpajassa profeetallisesti ”tulkitaan tatuointeja”?

Mitä odottaisit seurakunnalta, joka on yhdistelmä Uskonsanan harhaa ja Kenneth Copeland’in ja Kenneth Hagin’in menestyksen evankeliumia, Oral Roberts’in ja Benny Hinn’in merkkejä ja ihmeitä, ”hengellisen sodankäynnin” ja hypervapautusliikkeen vääriä olettamuksia, ”profeetallista liikettä” ja Toronton Siunauksen gnostilaista mystiikkaa?

Sinun ei tarvitse kauemmin ihmetellä, sillä on olemassa sellainen ”palvelutyö”, joka on nykyisin profeetallisen liikkeen helpoimmin tunnistettava ja vaikutusvaltaisin julkisivu. Tarkoitan Bill ja Beni Johnson’ia, jotka yhdessä paimentavat Kalifornian Redding’in Bethel -seurakuntaa ja sen alaisia työmuotoja, kuten “Jesus Culture” -nuorisobändi ja Yliluonnollisen Palvelutyön Koulu (School of Supernatural Ministry).

Bill Johnson, arvostettu konferenssipuhuja ja johtaja, on tehnyt useita bestseller-kirjoja ja häntä pidetään apostolina ja profeettana apostolien ja profeettojen liikkeessä. Hänen palvelutyönsä on vaikuttanut satoihin tuhansiin ihmisiin ja he ovat osallistuneet retriitteihin ja konferensseihin, joilla ”voitelu” on ”jaettu” heihin.

Ymmärtääksemme täysin tätä profeetallista liikettä nykytilassaan, meidän täytyy tarkastella Bill Johnson’in opetuksia Jumalan Sanan valossa. Eikö Jeesus varoittanutkin meitä, ettemme olisi sinisilmäisiä, vaan että ”jokainen puu tunnetaan hedelmästään”?

Kavahtakaa vääriä profeettoja, jotka tulevat teidän luoksenne lammasten vaatteissa, mutta sisältä ovat raatelevaisia susia. Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita? Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, hakataan pois ja heitetään tuleen. Niin te siis tunnette heidät heidän hedelmistään. (Matt. 7:15-20)

Jokaisen profeetaksi tunnustautuvan ensisijainen ”hedelmä” on opetus. (Sama pätee jokaiseen pastoriin tai apostoliin tai kehen tahansa, joka esiintyy Jumalan nimessä.)

Tarkastelkaamme joitakin Bill Johnson’in opetuksia, jotka menevät metsään niin monella alueella, ettei oikein tiedä, mistä aloittaa. Lyhyyden vuoksi käsittelen vain neljää huolen aluetta:

  1. Uskonsanan liikettä (The Word of Faith Movement);
  2. Johnson’in opetuksia lihaksi tulemisesta (Incarnation);
  3. voitelua (Pyhä Henki); ja
  4. hänen teologiaansa kokemuksesta.

Kehotan sinua olemaan 5. Moos. 13. luvun mukainen tuomari.

1. Uskonsanan liike

Ei tarvitse kauan lukea hänen kirjojaan, kun jo huomaa, että Johnson on Uskonsanan opetusten puolestapuhuja, joita Kenneth Hagin ja Kenneth Copeland ovat popularisoineet. Siksi on tarpeen esittää lyhyt katsaus Uskonsanan opetukseen, jotta näkisimme, mistä Johnson tulee.

Lyhyesti, Uskonsanan opetus perustuu gnostilaiseen tulkintaan lankeemuksesta ja lunastuksesta. Seuraava on oma mukaelmani heidän selityksestään:

Kun Jumala loi Aadamin, Hän antoi hänelle maan hallinnan, hallita ja vallita Jumalan sijaisena. Kuitenkin, kun Aadam lankesi totellessaan Saatanaa, hän luovutti tuon Jumalan antaman hallinnan Saatanalle, josta tuli ”tämän maailman jumala”. Isäjumala ei voinut noin vain tulla ja ottaa hallintaa takaisin – Aadam oli antanut sen pois.

Jumalan oli löydettävä keino tulla ihmisenä ja tehdä tyhjäksi Aadamin typeryys ja voittaa takaisin Aadamin Saatanalle antama valta. Jeesus on tuo ihminen. (Uskonsanan opettajat kyllä tunnustavat, että Jeesus on Jumala, mutta uskovat, että Hän ”asetti sivuun oman jumaluutensa” inkarnaatiossa.)

Ihmisenä Jeesus tuli maailmaan, vastusti kaikkea sitä kiusausta, johon Aadan ja Eeva ja ihmisrotu suostuivat ja kuoli ristillä uhrina syntiemme tähden.

Siinä on kuitenkin ketunlenkki, sillä uskonsanan opettajat väittävät, että ihmisen pelastusta ei varmistettukaan Jeesuksen sijaiskuolemassa ristillä syntiemme tähden. Sen sijaan Jeesuksen oli ensin laskeuduttava helvettiin ja kärsittävä Saatanan ja hänen kätyriensä kidutusta, kunnes Jumala oli tyydytetty ja voi laillisesti herättää Hänet kuolleista.

Jumalan Sana tietysti sanoo, että Jeesuksen kuolema ristillä oli riittävä ja että kun Hän sanoi Tetelestai (Se on täytetty), niin se todella oli täytetty. Copeland ja Hagin kuitenkin opettavat, että se ei ollut täytetty, ennen kuin Jeesus oli kirjaimellisesti ”tullut synniksi” ja kestänyt demonisen kidutuksen helvetissä.

Uskonsanan mukaan syntiinlankeemus koski yhtä paljon vallan ja auktoriteetin menettämistä, kuin se koski syntiä ja vieraantumista Jumalasta. Pelastus koskee siten vallan ja auktoriteetin palauttamista yhtä lailla kuin syntien anteeksisaamista. Saamme vallan takaisin ja voimme nyt harjoittaa herruutta tähän elämään nähden ja ottaa auktoriteetin pahuuden yli.

Johtuen tästä vääristyneestä näkemyksestä Uskonsana on vallan (engl. power = valta, voima) uskonto. Tämän vuoksi uskonsanan kristityt vähän väliä puhuvat auktoriteetista; he ”sitovat ja/tai päästävät” enkeleitä ja demoneja; he julistavat, nuhtelevat ja muutoin puhuvat rauhan, suosion ja armon ”vapauttamisesta” tähän tai tuohon tilanteeseen.

Tämän teologian ydin on ”uskovan auktoriteetin” palauttaminen ja käyttö käytännössä.

Ihanne Uskonsanan piireissä on uudestisyntynyt ihminen, jolla on voima ja auktoriteetti, ihmemies, joka on tullut ” ilmestystietoon” siitä, ”kuka hän on Kristuksessa” ja demonstroi ”voitelun” voimaa kadotetulle maailmalle. Todella historiallisten hahmojen, kuten John Alexander Dowie, John G. Lake ja William Branham, ympärille on kehittynyt laajoja mytologioita. He sanovat heidän olevan ne miehet, jotka todella ”ottivat auktoriteetin” ja osoittivat meille kaikille, mitä jokainen uskova voisi tehdä, jos hänellä olisi vain usko ja ”voitelu” tehdä niin!

Uskonsana (WOF, Word of Faith) versoo näiden ihanteiden aikaisemmasta ilmauksesta, opista Jumalan ilmestyslapsista (Manifested Sons of God = MSOG), jonka AOG kerran torjui 1940-luvulla, mutta on nyt laajalti omaksuttu tässä uudessa muodossa. MSOG perustuu virheelliseen tulkintaan jakeesta Room. 8:19: ”Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.”

Perinteinen kristinusko on ollut sillä kannalla, että tämä jae viittaa siihen, mitä tapahtuu Herran ruumiillisessa tulemuksessa. Kun Jeesus palaa, niin kirous luomakunnalle lopulta poistetaan ja todelliset Jumalan lapset ilmestyvät.

MSOG kuitenkin opettaa tämän jakeen tarkoittavan, että luomakunta odottaa seurakunnan pääsevän vallan ja auktoriteetin tuntemukseen ”todistaakseen” (manifest) lapseutemme (sonship) maailmalle merkkien ja ihmeiden kautta. Kaiken tämän täytyy tapahtua, ennen kuin Jeesus voi tulla takaisin!

Tämä on se konteksti, jossa voidaan ymmärtää, mistä Bill Johnson, Jesus Culture ja Bethelin Yliluonnollisen Palvelutyön Koulu (Bethel School of Supernatural Ministry) tulevat heidän pyrkiessään tuomaan seurakunnan ”mystisen herätyksensä” voimaan ja voiteluun.

2. Lihaksituleminen

Opetuksessaan lihaksitulemisesta Bill Johnson toteaa ja aivan oikein, että Jeesus Kristus on Jumala. Mutta Bill Johnson myös painottaa epäraamatullista äärimmäisyyttä, että Jeesus täydellisesti laittoi sivuun jumaluutensa:

Jeesuksella ei ollut mitään kykyä parantaa sairaita. Hän ei voinut ajaa ulos riivaajia eikä Hänellä ollut kykyä herättää kuolleita. Hän sanoi itsestään jakeessa Joh. 5:19: ”Poika ei voi itsestänsä mitään tehdä.” Hän oli laittanut jumaluutensa sivuun. Hän teki ihmeitä ihmisenä oikeassa suhteessa Jumalaan, koska Hän asetti mallin, jotakin meille seurattavaksi. Jos Hän teki ihmeitä Jumalana, niin olisimme kaikki äärimmäisen otettuja, mutta meillä ei olisi mitään pakkoa (compulsion) jäljitellä Häntä. Mutta kun näemme, että Jumala on valtuuttanut meidät tekemään, mitä Jeesus teki – ja enemmänkin – niin silloin ymmärrämme, että Hän asetti vapaaehtoisia rajoituksia itselleen osoittamaan meille, että me myös voimme tehdä sen. Jeesus tyhjensi itsensä niin, että oli kykenemätön tekemään, mitä Isä Häneltä vaati – ilman Isän apua.1

Tässä Johnson’in opetuksessa on useita ongelmia. On esimerkiksi teologisesti epätarkkaa sanoa, että ”Jeesuksella ei ollut mitään kykyä …” ja että Jeesus ”laittoi sivuun jumaluutensa”. Se on vaarallisen lähellä Kristuksen jumaluuden kieltämistä, sillä määritelmänsä perusteella jumaluutta ei voi ”laittaa sivuun” eikä myöskään voida sanoa, että Jumalalta koskaan puuttuisi kykyä missään mielessä.

Inkarnaatiossa ikuinen Jumala tuli ihmiseksi, vaikka ei milloinkaan lakannut olemasta Jumala. Hänellä oli aina kaikki valta, mutta Hän rajoitti itsensä kieltäytyen vallan ja majesteettiuden oikeuksista, jotka ovat luontaisia Hänelle, voidakseen elää ja kuolla puolestamme tosi ihmisenä.

Toinen ongelma tässä on, että Johnson väittää Jeesukseen tehneen ihmeitä ”asettaakseen meille mallin … näyttääkseen meille, että me myös voisimme tehdä niitä …”

Tämä on keskeinen opetus Uskonsanassa, josta Johnson on tullut. Yksilöuskovina me muka voimme ja meidän pitäisikin tehdä kaikki Jeesuksen tekemät ihmeet Hengen voimassa. Johnson’ille osasyy Jeesuksen lihaksitulemiseen oli näyttää meille, että myös me voimme tehdä, mitä Hän teki!

Ihmevoiman etsintä on harhaa ja on johtanut monet petokseen. Jeesus ei tehnyt ihmeitään ”osoittaakseen meille, että me voimme tehdä sen”. Jeesuksen ihmeet ovat todistuksia Jumalan armollisuudesta, ovatpa ne ihmeitä evankeliumeissa, Apostolien Teoissa, tai kaikkialla maailmassa tänä päivänä Hänen nimessään tehtyjä ihmeitä. ”Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.” Meidän ei tule etsiä niitä. Vain ”paha ja avionrikkoja sukupolvi etsii merkkejä”.

Johnson itseasiassa väittää, että jokaisella uskovalla on kyky kokea suurin osa siitä, mitä Jeesus koki evankeliumeissa, jopa kirkastuminen! Hän sanoo:

Melkein kaikki Raamattuun kirjatut kokemukset olivat profeetallisia esimerkkejä alueista Jumalassa, jotka ovat saatavana uskovalle. Kirkastusvuori nosti rimaa merkittävästi mahdolliselle inhimilliselle kokemukselle … Valtava opetus tässä tarinassa on, että Jeesuksella Kristuksella, ihmisen Pojalla, oli Jumalan kirkkaus päällänsä. Jeesuksen kasvot loistivat Jumalan kirkkautta, samanlaista kuin Mooseksen, hänen tultuaan alas vuorelta.2

Johnson ei näytä arvostavan, että vaikka Jeesus inkarnaatiossa tuli ”kuin yhdeksi meistä”, niin Hänen ainutlaatuisuuttaan ei voida turvallisesti vähätellä. Kuvittele hengellisyyttä, joka tuhlataan kirkastumisen saamiseen! Ei ihme, että Johnson’in oppilaat näkevät sellaista vaivaa etsiessään ”kirkkauden” kokemuksia.

3. ”Voitelu”

Seuraava puoli Johnson’in opetuksessa, joka on vaarallinen ja on johtanut holtittomaan mystiikkaan, johon monet Bethel’iin liittyneet ovat sekaantuneet, on se, mitä hän opettaa Pyhästä Hengestä, varsinkin ”voitelusta”. Johnson sanoo:

Kristus ei ole Jeesuksen sukunimi. Sana Kristus tarkoittaa ”Voideltu” eli ”Messias … [Kristus] on titteli, joka viittaa kokemukseen. Ei riittänyt, että Jeesus lähetettiin taivaasta maan päälle tittelin kanssa. Hänen oli saatava voitelu kokemuksessa suorittaakseen sen, mitä Isä halusi.3

Ensinnäkin tässä on esimerkki opettajasta, joka asettaa epäraamatullisen eron ”Jeesuksen” persoonan ja sanan ”Kristus” välille. Se on hyvin vaarallista ja vastaa sitä, mitä New Age -liike väittää ja se tehdään samankaltaisen päämäärän vuoksi.

Uusiaikalaiset haluavat vahvistaa (väärän) käsityksen, että Jeesus oli pelkästään valaistu ihminen, sellainen, joka voideltiin (tehtiin Kristukseksi) kolmikymmenvuotiaana, hyvin samanlainen kuin toiset huomattavat miehet, kuten Gandhi ja Zoroaster. Tämä ”voitelu” on itsensä tiedostamisen (self-realizing) kokemus.

Johnson näyttää yrittävän todistaa, että aivan kuten ihminen Jeesus oli voideltava Pyhällä Hengellä voidakseen (ihmisenä) tehdä tekemänsä ihmeet, niin myös meillä voi olla sama kokemus voidaksemme tehdä saman, sillä Jeesus on mallimme.

Raamattu ei tee sitä sanan ”Kristus” kanssa. Apostolit eivät koskaan luokitelleet Kristusta, että se olisi arvonimi tai kokemus. Kristus on Jeesuksen jumaluuden nimitys. Raamattu sanoo, että Jeesus on Kristus ja viittaa Jeesukseen Kristuksena: ”Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa …” Kristus on ikuinen persoona, jumaluuden toinen persoona, Isän valittu ja siten voideltu Pyhällä Hengellä.

Tullessaan maailmaan Jeesus oli jo Kristus; hänen ei koskaan tarvinnut tulla Kristukseksi, eikä kukaan voi tulla Kristukseksi, ellei ole väärä Kristus (so. antikristus).

Johnson jatkaa samasta aiheesta – ”voitelusta”:

Sana voitelu tarkoittaa ”töhriä” (smear). Pyhä Henki on Jumalan öljy, joka töhrittiin Jeesukseen joka paikkaan Hänen vesikasteessaan. Nimi Jeesus Kristus merkitsee, että Jeesus on se Yksi, joka on töhritty Pyhällä Hengellä.

Hengen vuodatuksen täytyi tapahtua Jeesukselle, jotta Hän olisi täysin pätevä. Tämä oli Hänen etsintänsä. Tämän voitelun saaminen kelpuutti Hänet käyttämään nimeä Kristus, joka tarkoittaa ”voideltu”. Ilman sitä kokemusta [voitelua] ei voinut olla arvonimeä.4

Näetkö ongelmat, joita Johnson’in opetukset voitelusta nostavat?

Esimerkiksi, tuliko Jeesuksesta Kristus Hänen kasteessaan? Jos ”Kristus” on voimassa vasta kokemuksen jälkeen, niin mikä Jeesus oli ennen kuin Pyhä Henki tuli Hänen päällensä Jordanilla?

Johnson’in näkemys Kristuksesta muistuttaa hätkähdyttävästi harhaa, joka tuli esiin varhain seurakunnan historiassa ja torjuttiin harhaoppina. Sitä kutsutaan adoptianismiksi. Sen mukaan Jeesus oli hurskas ihminen, josta ”tehtiin Kristus” vasta kolmikymmenvuotiaana, kun Hänet voideltiin Pyhällä Hengellä. Hän teki ihmeitänsä Pyhällä Hengellä, mutta ”voitelu” jätti Hänet, kun Hän kuoli ristillä. Jos Jeesus voi tehdä niitä (ilmestystiedon ja voitelun kautta), niin kaikki uskovat voivat.

Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä on jae, joka torjuu tämän Kristusta koskevan harhan:

Hän on se, joka on tullut veden ja veren kautta, Jeesus Kristus, ei ainoastaan vedessä, vaan vedessä ja veressä; ja Henki on se, joka todistaa, sillä Henki on totuus (1. Joh. 5:6).

Hereetikot opettivat, että Jeesus ei ollut Kristus, ennen kuin Hänet kastettiin vedessä ja voideltiin Hengellä. Hän pysyi Kristuksena, kunnes vuodatti verensä. Apostoli kuitenkin sanoo, että ”Hän on tullut veden ja veren kautta”; siitä seuraa, että Hän oli jo Kristus, kun Hänet kastettiin ja pysyi sellaisena ristillä ja läpi ylösnousemuksensa. Nimitys ”Kristus” oli ja on enemmän kuin kokemus; se on luontainen (inherent) Jeesukselle, Jumalihmiselle (Divine God/man).

4. Kokemuksen korostus, opin vähättely

Lopuksi Bethel (ja Bill Johnson) on todella vaarallinen lähestymistavassaan oppiin ja kokemukseen ja on altistanut kannattajansa seuraaville käytännöille:

  • Väärä profetoiminen
  • Visualisoiminen
  • “Tulitunnelit”
  • Huolestuttavat likoamismatkat5
  • Visualisoiminen, kontemplatiivinen rukous ja mietiskelykäytännöt
  • Joikaaminen, likoaminen ja hengellinen juopumus
  • Pyhän Hengen ”pössyttely” (toking) päästäkseen ”korkealle Jeesuksessa”

”Normaalien” profeetallisten sanojen lisäksi Bethel’in ”Voiman ja rakkauden konferenssiin” osallistujat helmikuussa 2014 saivat tatuointeihinsa ja lävistyksiinsä liittyviä tulkintoja. Doug Addison osaa tulkita kätkettyjä viestejä ruumiissasi ja jopa kouluttaa sinut tekemään samaa. Sinun ei edes tarvitse lentää hänen olinpaikkaansa; kohtuullisesta 150 dollarin korvauksesta hän voi kutitella korviasi puhelimessa 30 minuuttia.6

Usko minua, kun sanon, että olen vasta raapaissut Bill Johnson’in irrationaalisen, epäraamatullisen ja jopa Raamatun vastaisen, mutta vaikutusvaltaisen palvelutyön pintaa. Kuinka ovatkaan tunnustavat kristityt tulleet niin arvostelukyvyttömiksi?

Bethel’issä on yksi puoli, joka on ehkä kaikkein vaarallisin. Johnson’illa, kuten niin monilla häntä edeltäneillä helluntailaisilla ja evankelikaalisilla, on voimakas opinvastainen korostus. Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (NAR) uusmystikoille opilla on kuolettava vaikutus ja se kelpaa vain siinä määrin, kuin saa aikaan kokemusta. Oppi on ”kirjain, joka kuolettaa” ja johtaa ”pääntietoon” vastakohtana yksilölliseen ilmoitukseen perustuvalle henkilökohtaiselle kokemukselle Jumalasta.

Niitä, jotka vaativat sitoutumista oikeaan oppiin, karrikoidaan fariseuksina. Näissä piireissä kierrätetään tuttuja kliseitä, kuten: ”Jumala loukkaa järkeä, että pääsisi sydämeen” ja ”kokemuksen omistava ihminen ei koskaan ole opin omistavan armoilla”. Paljastaessaan viimeisimmän nokareen omaa ilmoitustaan tämän lajin saarnaajat usein iloitsevat sanoessaan: ”Nyt minä käännän sinun teologiasi ylösalaisin …”  Havainnollistaessaan tätä Bill Johnson toteaa:

Jeesus esitti pelottavan lausunnon koskien niitä, jotka pitävät Raamatun tutkimista tärkeämpänä kuin kokemusta: ”Te tutkitte kirjoituksia, sillä teillä on mielestänne niissä iankaikkinen elämä ja ne juuri todistavat minusta” (Joh. 5:39). Ellei Raamatun tutkimisemme johda meitä syvempään suhteeseen (kohtaamiseen) Jumalan kanssa, niin se vain kasvattaa taipumustamme hengelliseen ylpeyteen. Me kasvatamme tietämystämme Raamatusta, jotta asemamme Jumalan edessä tuntuisi hyvältä ja että olisimme paremmin varustettuja väittelemään niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä. Jokainen ryhmä, joka haluaa puolustaa oppia, on altis tälle kiusaukselle ilman Jumalan kohtaamista … Jeesus ei sanonut: ”Minun lampaani tuntevat minun Kirjani”; se on Hänen äänensä, joka meidän tulee tuntea.7

Johnson väittää niiden, jotka etsivät raamatullista tietoa olevan ”hengellisen ylpeyden” vaarassa lisäten tietoa, ”jotta heidän asemansa Jumalan edessä tuntuisi hyvältä” ja paremmin pärjäisivät väittelyissä niiden kanssa, jotka ovat eri mieltä! Mikä pastori! On melkein kuin hän lannistaisi halua kasvaa raamatullisessa tiedossa!

Toisaalta kuitenkin Johnson katsoo niiden olevan autuaita, jotka etsivät ”syvempää tietoa” (kuin se, mitä Raamattu paljastaa?) ja syvempää ”kohtaamista” Jumalan kanssa (kokemusta). Kuvittele nuorta henkilöä istumassa tällaisen jatkuvan opetuksen alla, niin näet, miksi Bethel, Jesus Culture ja Yliluonnollisen Palvelutyön Koulu ovat antautuneet mitä aistillisimpaan mystiikkaan!

Minun lampaani kuulevat minun ääntäni ja minä tunnen ne ja ne seuraavat minua. Ja minä annan heille iankaikkisen elämän ja he eivät ikinä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. (Joh. 10:27-28)

To order copies of Beware of Bethel: A Brief Summary of Bill Johnson’s Unbiblical Teachings, click here.

(See related booklets.)

Viitteet

  1. Bill Johnson, The Supernatural Power of a Transformed Mind (Shippensburg, PA: Destiny Image Publishers, first edition, January 1, 2005), p. 50.
  2. Bill Johnson, Face to Face with God (Lake Mary, FL: Charisma House, 2007), p. 200.
  3. Bill Johnson, When Heaven Invades Earth (Shippensburg, PA: Destiny Image Publishers, 2005), p. 87.
  4. http://beyondgrace.blogspot.com/2011/07/bill-johnson-and-john-crowders-leaven.html; http://www.youtube.com/watch?v=LrHPTs8cLls; https://www.facebook.com/photo.
  5. http://gospelliving.blogspot.com/2013/04/why-jesus-culture-bethel-church-and_15.html.
  6. Bill Johnson, When Heaven Invades Earth, op. cit., p. 93.

To order copies of Beware of Bethel: A Brief Summary of Bill Johnson’s Unbiblical Teachings, click here.

 

Read Full Post »

https://mywordlikefire.com/2014/07/21/bethels-bill-johnson-jesus-was-so-empty-of-divine-capacity/
By John Lanagan, suom. SK

Bill Johnson: ”Jeesus oli niin tyhjä jumalallisesta kyvystä…”

Bill Johnson on tehokas kenosis-opin levittäjä, harhaopin, että Kristus toimi maan päällä ollessaan pelkästään ihmisenä ilman yhtään mitään ”jumalallista kykyä”. Jokainen ihme, jokainen parantaminen, jotka Kristus teki, tapahtuivat Johnsonin mukaan Pyhän Hengen voiman kautta. Siksi Johnson opettaa, että me kaikki voimme suorittaa parantamisia ja ihmeitä, koska meilläkin on pääsy Pyhään Henkeen.

Siten Johnsonin kenosis-opin tarkoituksena on alentaa Raamatun Kristusta ja korottaa ihmistä. Kuten Bob DeWaay huomauttaa:

”Jeesus ei ole enää ainutlaatuinen, vaan ainoastaan erityinen valaistu, joka tulevaisuudessa voi näyttää tietä monille samanlaisille valaistuille. Siten meillä on New Age’in Kristus.” [1]

Kenosis tulee jakeen Fil. 2:7 väärästä ymmärtämisestä: ”…  vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen.”

Tämä puhuu kuningasten Kuninkaasta, joka tulee alas ja elää keskellämme pelastukseksemme; se ei mitenkään tarkoita täydellistä jumalallisen kyvyn luovuttamista hänen ollessaan maan päällä. (Please check out the resources about kenosis at the end of this article.)

Seuraavalla Bethel’in Alabaster Prayer House -videolla Bill Johnson sanoo, että ”Jeesus on normaalein kristitty Raamatussa” (kohta 4:18). Niinkö? Jeesusko kristitty? Silloinhan Jeesus palvoo itseään.

Vuonna 2012 Bill Johnson ja hänen vaimonsa Beni Johnson, olivat avustajia kirjalle (toinen tekijä oli hänen henkilökohtainen avustajansa), jolla oli huolestuttavia New Age / kvanttihengellisyys -implikaatioita. Lue artikkeli Bethel-seurakunnan johtajan Bill Johnsonin New Age -taipumukset

Yksi tekijä, joka on houkutellut Bill Johnsonin pois raamatullisesta käsityksestä, on kontemplatiivinen rukous, joka pohjimmiltaan on kristillisellä terminologialla naamioitua itämaista / New Age -mietiskelyä. On siis sopivaa, että Bill Johnson antaa näitä harhaoppisia lausuntoja Bethel’in Alabaster House’sta tällä lyhyellä videolla. Bethel’in verkkosivuston mukaan: ”Alabaster Prayer House ja sitä ympäröivät puutarhat ovat hiljaisia ja rauhallisia paikkoja olla kontemplatiivisessa rukouksessa ja likoamisessa (soaking).” [2]

Kohta 2:42 videolla: “Jeesus oli niin tyhjä jumalallisesta kyvystä olla ikuisesti Jumala, mutta Hän valitsi elää rajoitettuna kuten ihminen. Miksi? Asettaakseen mallin. Asettaakseen jotakin seurattavaksi, oman elämäntapansa esimerkin. Jos Hän teki kaikki ihmeensä Jumalana, niin olen kyllä vaikutettu, mutta en pakotettu seuraamaan. … Mutta kun huomaan, että Hän pani Jumaluutensa syrjään näyttääkseen…”*

Kohta 3:58 videolla: “Joten mitä Jeesus tekee? Hän mallintaa meille normaalin kristillisen elämän.”

Kohta 4.18 videolla: ”Jeesus on normaalein kristitty Raamatussa.”

Kuinka Bethel’in kontemplatiivinen Alabaster Prayer House syntyi? Ilmeisesti Bill Johnson sai näyn, kun James Goll oli opettamassa:

Kohta 5:53 videolla: “Kun sanon, että Herra antoi sen minulle näyssä, niin istuin juuri täällä. Jim Goll opetti kaksi vuotta sitten profeetallisessa konferenssissa ja kun hän opetti, niin näin tämän rukouskappelin, jonka ikkunaseinät ovat pohjoiseen, etelään, itään ja länteen ja keskellä huonetta oli maapallo, jossa oli lähde, tämä jatkuvasti virtaava lähde.”

Vielä joku sana Johnsonin kenosis-opetuksesta ennen kenosis-linkkejä, joista voit tutkia itse. Näemme, että Kristus rajoitti itsensä täällä:

Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin (Matt. 24:36).

Kristuksen itsensä asettamat rajat eivät kuitenkaan ole sama asia kuin luopua kaikesta jumalallisesta kyvystä. Bill Johnson tarvitsee Kristuksen, joka itseasiassa on alennettu vain ihmiseksi, sillä tämä on se, joka ruokkii hänen kellojen ja pillien teologiaansa –  teologiaa, joka paljon ylittää perinteisen helluntailaisen opetuksen ja nyt uhkaa niellä sen.

Kenosis, Christology, and Bill Johnson Part One

What is Kenosis

Kenosis, Christology, and Bill Johnson Part Two

Viitteet:

  1. Bob Dewaay, “An Invasion of Error” (Critical Issues Commentary, Issue 124 Jan.-Feb. 2013, http://www.cicministry.org/commentary/issue124.htm).
  2. http://bethelredding.com/ministries/prayer-house.

*Artikkelin tekijä ei ymmärrä muutamia seuraavia sanoja.

 

Read Full Post »

Older Posts »