Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘IHOP’

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 2
1.9.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 5, September/October 2017)

Tämä on jatko-osa artikkeliin Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1.

Tarkasteltuamme Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) perustusta ja joitakin sen teologisia erityispiirteitä, jatkamme tutkimaan sen soluttautumista laajempiin evankelikaalisiin piireihin. Sitten koettelemme NAR:in opetukset Raamatulla.


Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Soluttautuminen

NAR:in vaikutus on laajentunut ja siksi tullut vaarallisemmaksi, koska perinteisesti ei-karismaattiset kirkot ja järjestöt ovat hyväksymässä monia sen ideoista. Tämä hyväksyminen johtuu useista tekijöistä.

  • Bethel’in, Hillsong’in ja IHOP:in musiikki on saanut innostuneen vastaanoton seurakunnissa, nuorisojärjestöissä ja nuorten aikuisten keskuudessa kautta koko evankelikaalisen kirjon.
  • Monilla ei ole mitään ymmärrystä NAR:in opetuksista eikä käsitystä siitä, mikä se on.
  • Vaikutusvaltaiset NAR-opettajat ja kirjat tekevät hyökkäyksiä evankelikaalisiin piireihin.
  • Johtuen rehottavasta raamatullisesta lukutaidottomuudesta ja yleisestä apatiasta Raamatun ja teologian suhteen yhä harvemmat kristityt ovat huolestuneita, tai edes tietoisia, että väärä opetus ja petos on käynnissä. Ei ihme, että niitä, jotka yrittävät varoittaa NAR:ista ja muista vääristä opetuksista, usein parjataan ja heidät leimataan negatiivisiksi, lakihenkisiksi ja vihamielisiksi.

Valtavirran evankelikaalinen seurakunta on kypsä NAR:in soluttautumiselle, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet ovat omaksumassa tämän harhaisen opetuksen. Esimerkkinä siitä, kuinka tämä on tapahtumassa, viittaan Nathan Brewer’in vuonna 2016 julkaistuun kirjaan nimeltä The Pulse of Christ (Kristuksen syke). Brewer on kansainvälisen opetuslapseuttamiseen ja lähetystyöhön omistautuneen Kyrios Ministries’in perustaja ja johtaja. Hän on täysin hyväksynyt ja kirjassaan edistää viisitahoista palvelutyötä sellaisena, kuin NAR sitä propagoi. Sekä Euroopassa, jossa hän nykyisin elää, että Yhdysvalloissa hänen palvelutyötään suosittelevat ei-karismaattiset evankelikaaliset seurakunnat ja kristityt.

Tässä vaiheessa pitäisi tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi Brewer ei missään todella mainitse NAR:ia, vaikka viittaa joihinkin sen resursseihin ja lainaa joitakin sekä omaksuu sen teologian. Toiseksi, Brewer ei missään yritä selittää eikä puolustaa Ef. 4:11 tulkintaansa, käsitystä, joka on vain hyvin harvoilla kristityillä eikä käytännössä yhdelläkään konservatiivisella Raamatun tutkijalla. [Ef 4:11: Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi.]

Brewer ei kuitenkaan ole huolestunut sananselityksestä vaan tulkinnasta, johon päästäkseen esittelee lukuisia käytännön harjoituksia viisitahoisten lahjojen kehittämiseksi. Hän uskoo, että kaikki viisi lahjaa eivät ainoastaan ole toimivia tänä päivänä, vaan jossakin määrin kaikki kristityt omistavat kaikki viisi ja heidän pitäisi kehittää niitä.[1] (sivut 25, 32), vaikka joillakin on erilainen kutsumus (s. 32). Näitä lahjoja pitäisi tavoitella ja kehittää (s. 172) ja siksi Brewer omistaa luvun kullekin viidestä lahjasta täydentäen sen useilla harjoituksilla käytettäviksi pienryhmissä. Jotkut harjoituksista, varsinkin evankelioimista, opetusta ja paimentamista koskevat, ovat hyödyllisiä. Ongelma tulee esiin apostoliuden ja profetian alueilla. Katsokaamme.

Apostolit

Jos apostoleja on tänä päivänä olemassa, niin olisi odotettavissa, että muut seurakunnassa alistuvat heidän auktoriteetilleen. Muistaen tämän saamme tietää, että ”NAR:in käytännöstä alistua apostolille puhutaan hengellisen suojeluksen (covering) etsimisenä apostolin auktoriteetin alta”.[2] Uudessa Testamentissa apostolit valitsi nimenomaan Kristus (Matt 10:1-4), heidän oli oltava ylösnousseen Herran silminnäkijätodistajia (1. Kor 9:1; 15:7-8), heille oli annettu tehtävä laskea seurakunnan perustus (Ef. 2:20) ja heidän lukumääränsä oli rajoitettu 12 mieheen (Ilm. 21:14).

NAR-apostolit sitä vastoin ovat toisten ”apostolien” valitsemia, eivät ole nähneet ylösnoussutta Herraa (vaikka jotkut väittävätkin nähneensä), ei ole mitään tarvetta lisätä heitä seurakunnan perustukseen ja heidän lukumääränsä on 400. NAR-systeemin tarve apostoleista käy ilmi, kun panee merkille, että UT:ssa apostolit saivat profetioita ja antoivat Jumalan kansalle innoitetun ilmoituksen (1. Kor. 2:13; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 1:1-3; 1, 2. Tim. 1:13; 2:2; 3:14-17), tekivät ihmeitä ja merkkejä (Apt. 2:43; 3:3-11; 5:12) ja heillä oli auktoriteetti seurakuntien yli (1. Kor. 5:5; 1. Tim. 1:20; Filem. 9). Se perustuu ajatukseen, että apostolin virka on ennallistettu. NAR-opettajat uskovat, että uusi ilmoitus, profetiat, ihmeet, parantamiset ja riivaajien ulosajamiset ovat tänä päivänä täysin toimivia. He väittävät, että olemme palanneet apostoliseen aikaan, Valtakunta on alkanut ja NAR:in uudet superapostolit ovat johdossa.

Brewer uskoo, että apostolin sekä lahja että virka ovat olemassa tänä päivänä.[3] ja että jokainen kristitty omistaa sen ja että hänen pitäisi kehittää tätä lahjaa, vaikka jotkut ovat silmäänpistävästi (distinctively) kutsutut apostoleiksi.[4] Apostoliuteen liittyvät ihmeiden tekemisen hengenlahjat tietyissä parantamisissa ja hengellisessä sodankäynnissä. Mitä tulee parantamiseen, niin Brewer mallintaa ajattelunsa John Wimber’in ja Kolmannen Aallon Liikkeen ”voimaparantamisen” palvelutyön mukaan.[5] Näitä menetelmiä käyttäviä kehotetaan menemään ulos kaduille, etsimään joku parantamista tarvitseva ja ”komentamaan kipua lähtemään, tai tiettyä ruumiinosaa parantumaan Jeesuksen nimessä”.[6] Brewer ei takaa, että parantaminen onnistuu, mutta lupaa, että ”lisääntynyt läheisyys Isän kanssa rukouksessa on tärkeämpää kuin paraneminen”.[7]

Mitä tulee hengelliseen sodankäyntiin ja demonisten linnoitusten purkamiseen, niin Brewer sanoo, että se voi tapahtua ”apostolisen strategian kautta menemällä korkealle paikalle, josta on näköala kaupunkiin ja muuttamalla kaupunki rukouksen kautta”.[8] Nämä apostoliset lahjat ja strategiat eivät ole itse tarkoitus; ne ovat keino, joilla taivaan valtakunta tuodaan maan päälle. Brewer kirjoittaa: ”Kuninkaan ja hänen taivaan kulttuurinsa lähettiläinä me tuomme taivaan uusille alueille maan päällä, jotka siirtyvät kohti Valtakuntaa paranemisen ja eheyden täyteydessään.”[9] Kuten edellä on mainittu tässä artikkelissa, niin NAR-johtajat uskovat, että heidät on kutsuttu ottamaan takaisin maan hallinta Saatanalta ja hänen demoneiltaan. Tämä tapahtuu paljolti käyttämällä ihmevoimia keihäänkärkenä apostolit, joilla on auktoriteetti kaikkien Kristuksen vastustajien yli.

Profeetat

Uudessa Testamentissa ja NAR:issa profeetat jäävät toiseksi vain apostoleille yhdessä monien kanssa helluntailaisessa/karismaattisessa liikkeessä, jotka marssivat samaan tahtiin NAR:in kanssa ja myös uskovat, että myös profeetan virka on palautettu. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan usko, että tämän päivän profeetoilla olisi sama asema kuin Raamatun profeetoilla oli, kun Herran puolesta profetoiva ei saanut erehtyä (5. Moos. 18:20-22) ja edessä oli kuolema, jos profetoi väärin. Kuitenkin monet nykyisessä seurakunnassa ovat hyväksyneet Wayne Grudem’in teesin, että UT:n profetiat olivat ja ovat erehtyviä ollen sekoitus sanaa Jumalalta ja ihmisen omia ideoita eli mielikuvitusta.

Teoksessaan Systematic Theology Grudem kirjoittaa: “Profetioita tämän päivän seurakunnassa tulisi pitää pelkästään ihmisen sanoina, ei Jumalan sanoina, eikä Jumalan sanojen vertaisina arvovallassa.”[10] Jack Deere, joka itse väittää olevansa profeetta, myöntää, että nykyajan profeetat ovat taipuvaisia virheisiin ja erehdyksiin ja sanoo: ”Profeetat ovat todella sotkuisia. Profeetat erehtyvät.”[11] Kuten on selvää, niin tämän päivän profetiat eivät ole samassa sarjassa, kuin Raamatun innoitetut profetiat ja erehtyväisten ja virheellisten profetioiden arvo on kyseenalaistettava. Siitä huolimatta oletettuja profetioita julkaistaan usein sellaisissa paikoissa kuin Elijah List ja Charisma-lehti näköjään paljonkaan huolehtimatta niiden tarkkuudesta.

Brewer uskoo, että profetian lahja on ennallistettu ja määrittelee sen, että siinä ”saadaan Jumalalta hänen rakkautensa ja näkökulmansa koskien ihmistä, seurakuntaa, kaupunkia tai kansakuntaa ja välitetään se tarkoituksena rohkaista, vahvistaa ja lohduttaa”.[12] Jokaisella kristityllä on kyky profetoida [13] ja kun Jumala antaa hänelle sanoman, niin hänen pitäisi kirjoittaa se muistiin voidakseen viitata siihen myöhemmin, kuten viitataan Raamattuun.[14] Niin vakuuttunut on Brewer, että kaikki voivat profetoida pyynnöstä, että esittää käsikirjassaan harjoituksen, jossa osallistujat vetävät satunnaisia lukuja ja profetoivat paikan päällä niille, joita nuo luvut tarkoittavat. [15] Brewer myöntää, etteivät kaikki profetiat ole toteutuneet ja että näiden oletettujen ilmoitusten lähde voi hyvinkin olla oma henkemme, tai jopa paha henki.[16] Mikään siitä ei kuitenkaan estä häntä kehottamasta kaikkia uskovia harjoittamaan profetian lahjaa.

Raamatun ulkopuolisia sanoja Jumalalta

Tähän liittyvää lajia, mutta ei ehkä aivan profetian tasolle yltävää, ovat alituiset viittaukset kaikkialla NAR-piireissä, että Jumala puhuu käytännössä kaikille uskoville korvin kuultavasti ja kuulumattomasti. Sellaiset väitteet tuskin järkyttävät ketään, koska ne ovat vallitsevia kaikissa evankelikaalisissa piireissä. Todellakin, ne, jotka ovat kaukana kaikista virallisista helluntailaisuuden muodoista, julistavat säännöllisesti ilmoituksia Herralta. Nämä ilmoitukset harvoin nostetaan innoituksen tasolle, mutta meidän olisi kysyttävä, että millä tavalla Jumala koskaan puhuu ilman ilmestystä? Voiko Jumala puhua ilman arvovaltaa? Voiko Jumala kuiskata erehtyväisiä, harhaisia ajatuksia ja sanoja kansansa mieleen ja korviin. Ja jos, niin sellaista ilmestyksen esimerkkiä ei löydy Raamatusta.

Kuten muutkin nykyajan karismaattiset käytännöt, olivatpa ne kielilläpuhumista, ihmeitä, parantamisia tai profetioita, Herran äänen kuulemista erossa Raamatusta, eivät vastaa sitä, mitä tapahtui UT:ssa. Nathan Busenitz käsittelee tätä aihetta kirjassa Right Thinking in a Church Gone Astray: ”Kun lähestymme väittelyä henkilahjojen jatkuvuutta kannattavien ja niitä vastustavien välillä määrittelemällä ensin lahjat raamatullisesti, niin käy selväksi, että nykyajan karismaattinen käytäntö ei vastaa UT:n mallia.”[17] Esimerkiksi kielilläpuhuminen UT:ssa oli yliluonnollinen kyky puhua autenttisia vieraita puhujalle tuntemattomia kieliä, mutta tuskin kukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä kerskuisi sellaisella. D. A. Carson, itse henkilahjojen jatkuvuuden kannattaja (eli uskoo, että Herra puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella), vahvistaa: ”Ne muutamat tapaukset, joita on raportoitu uuden ajan kielilläpuhumisesta (xenoglossia), ovat niin kehnosti todistettuja, ettei niille voi antaa mitään painoarvoa.”[18] Nykyajan kielilläpuhuminen ei ole oikeita kieliä, kuten oli laita Raamatun aikoina.

Kun on kyse profetiasta, niin raamatullinen profetia on arvovaltainen, innoitettu ja erehtymätön, mutta näin ei ole, mitä tulee nykyajan profetioihin, jotka voivat olla väärässä ja osittain Jumalalta ja osittain ihmisen mielikuvituksesta. Vahvimmatkin nykyajan profeettojen kannattajat myöntävät tämän, kuten edellä esitetyt lainaukset osoittavat. Kun menemme ihmeisiin ja parantamisiin, niin sama epäjohdonmukaisuus Raamatun ja nykyajan käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla parantamiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistämättömiä, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalveluiden väitteitä. Kuten edellä on todettu, että mitä sitten onkin käynnissä tämän päivä karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samaa, kuin mitä tapahtui UT:ssa.

Jotenkin tämä näyttää jäävän huomaamatta monilta ja se pätee NAR:in yhteydessä oleviin. Palatkaamme Brewer’iin. Hän kirjoittaa: ”Monilla kristityillä on vaikeuksia kuulla Jumalan ääni, tai he sanovat, etteivät voi kuulla, mutta se on vihollisen valhe. Tule hänen luoksensa odottaen; hän rakastaa olla yhteydessä lastensa kanssa.”[19] Brewer opettaa jopa menetelmiä, kuinka kuulla Jumalalta:

”Valmista sydämesi ja mielesi vastaanottamaan Herralta. Rentoudu hengittämällä muutaman kerran syvään. Irrota huomiosi ympärilläsi olevista asioista… Kutsu Pyhää Henkeä tulemaan mieleesi, täyttämään sydämesi ja puhumaan sinulle henkilökohtaisesti. Tämä rentoutumisen ja irrottautumisen prosessi voi viedä muutamia minuutteja, joten ole vain kärsivällinen ja odota hänen läsnäoloaan… Tunnettuasi jotakin, kirjoita ylös. Vaikka olisit epävarma, oliko se Jumalalta, niin kirjoita se ylös.”[20]

On opettavaista lukea, millainen raamatullinen pohja annetaan näille suositelluille menetelmille. Vaikka toteaakin toisaalla kirjassaan, että Jumalan puhe tämän päivän uskoville ei ole sama kuin Raamatun innoitettu ilmoitus, Brewer siitä huolimatta käyttää Raamatun kirjoittajille annettuja Jumalan sanoja perustelunaan, että Jumala puhuu meille nyt ja että meidän tulee kirjoittaa ylös Hänen oletetut sanansa. Brewer vahvistaa, että Jumala sanoi Jesajalle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella”, mitä Herra oli näyttänyt hänelle (Jes. 8:1). Habakukia kehotettiin: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin” (Hab. 2:1); apostoli Johannesta käsketään: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle” (Ilm. 1:10-11) ja jälleen: ”Kirjoita” koskien näkyä uudesta Jerusalemista (Ilm. 21:5).[21]

Jotenkin Brewer ja useimmat muut, jotka hyväksyvät näkemyksen, että Jumala puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella, hukkaavat sen selvän merkityksen, mitä sanovat. Raamatun inhimilliset kirjoittajat olivat tietysti Jumalan innoittamia ja määräämiä kirjoittamaan ylös ilmestyksensä. Se ei kuitenkaan anna muille kristityille oikeutta antaa mieleensä tulleille sanoille innoituksellista auktoriteettia, eikä heitä ole käsketty kirjoittamaan niitä ylös, koska Raamatun kirjoittajat tekivät niin. Puuttuu yhteys sen välillä, kuinka Jumala puhui niille, jotka tallentaisivat Hänen Sanansa ja muka Jumalalta tulevien sanojen välillä, joita monet tänä päivänä väittävät saavansa.

Tuo yhteys on Pyhän Hengen innoitus. Raamatun kirjoittajat luottavaisesti puhuivat ja tallensivat Jumalan sanat (1. Tess. 2:13). Heidän ei tarvinnut opetella menetelmää, kuinka erottaa Jumalan ääni, eikä heidän tarvinnut pohtia puhuko Jumala heidän kauttansa, vai pettikö heidän mielikuvituksensa heitä. Brewer, kuten niin monet muut, ei kuitenkaan ole huolestunut: ”Älä masennu, jos sinusta tuntuu, ettet voi tuntea Herran ääntä. Se on vähittäinen oppimisprosessi, kuin taito, jota voidaan jatkuvasti parantaa.”[22] Sitä vastoin niiden, jotka kuulivat Jumalalta, kuten on kirjoitettuna Raamatussa, ei tarvinnut oppia taitoa, ei epäillä oliko heidän kuulemansa ääni Jumalan vai heidän omansa, ei sekoittaa Jumalan ilmoitusta omiin mielikuviinsa, ei koskaan puhua sisäisistä äänettömistä äänistä eikä epäillä kuulemiensa sanojen auktoriteettia. He kuulivat Jumalalta ja heidän todistuksensa Jumalan puhumisesta oli hyvin erilainen kuin väitteet, joita kuulemme tällä 2000-luvulla.

Raamatullinen tarkastelu

Haasteita NAR-teologialle on jo käsitelty tässä artikkelissa, mutta olisi hyvä lyhyesti tiivistää Raamatun opetukset koskien joitakin liikkeen tärkeimpiä komponentteja:

Apostolien ja profeettojen lakkautus

NAR-teologian ytimessä on kohdan Ef. 4:11-13 tulkinta, jonka NAR-johtajat valitettavasti uskovat opettavan ”viisitahoisen” palvelutyön nykyistä olemassaoloa. Tämän tekstin tulkinnassa tehdään kaksi eksegeettistä virhettä. Ensimmäinen ja vähemmän vaikuttava on ”paimenen” ja ”opettajan” erottaminen kahdeksi viraksi. Vaikka englanninkieliset käännökset antavat ymmärtää, että paimenet (pastors) ja opettajat ovat erillisiä, niin kreikkalaiseen sisältyy muuta. John MacArthur tiivistää konsensusnäkemyksen kommentaarissaan: ”Paimenet ja opettajat ymmärretään parhaiten yhtenä johdon virkana seurakunnassa. Usein sana ”ja” (kai) tarkoittaa ”se on” tai ”erityisesti” tehden opettajasta tässä kontekstissa paimenen selvennyksen. Tätä merkitystä ei voida ratkaisevasti todistaa tässä tekstissä, mutta 1. Tim. 5:17 selvästi yhdistää nämä kaksi tointa…” Jos asia on näin, niin viisitahoinen palvelutyö on nopeasti muutettu nelitahoiseksi.

Tärkeämpiä ovat kuitenkin apostolien ja profeettojen virat. Molemmat virat olivat selvästi perustavia UT:ssa, koska seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettain perustukselle (Ef. 2:20). Jos tänä päivänä olisi muita apostoleja ja profeettoja, niin heidän tehtävänsä olisi edelleen seurakunnan perustuksen laskeminen. Toisin sanoen lisäopit ja ohjeet Jumalan kansalle laskettaisiin sellaisen päälle, joka jo löytyy UT:sta – mikä olisi resepti sekasorrolle ja katastrofille. Apostolit ja profeetat saivat jumalallisen ilmoituksen annettavaksi Jumalan kansalle (Ef. 3:5). He käsittivät, että ”usko” (UT:n totuuden ruumiillistuma) oli ” kerta kaikkiaan pyhille annettu” (Juuda 3, vrt. jae 17).

Pietari kutsuu lukijoitaan olemaan etsimättä lisäilmoitusta, vaan ”muistamaan sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet 3:2). Heprealaiskirje yhtyy tähän:… jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan (Hepr. 2:3-4).

NAR-johto tuntee nämä kohdat, mutta hylkää niiden merkityksen opettamalla, että Jumala tekee uutta meidän ajassamme. Uuden tekemiseksi tarvitaan uusi auktoriteetti. Ja auktoriteetti, valta lisätä Raamatun opetuksiin tai syrjäyttää niitä, edellyttää apostoleja. Ja siksi täytyy olla apostolin viran nousu, viran, jota edes historialliset helluntailaiset eivät tunnusta enää toimivaksi. Ilm. 21:14 ei vain opeta, että oli vain 12 Karitsan apostolia, vaan me olemme myös täysin tietoisia, ettei missään UT:ssa löydy suunnitelmaa eikä ohjeita korvata alkuperäiset 12. Heidän kuoltuaan heitä ei korvattu toisilla ja Johanneksen kuollessa viimeinen apostoleista jätti tämän maallisen maiseman, eikä kukaan ole ottanut heidän paikkaansa.

Toinen NAR:in eksegeettinen väärinkäsitys tekstin suhteen on, että kohdan kielioppi ei tue väitettä, että kaikkien näiden virkojen odotettiin jatkuvan läpi seurakunta-ajan. Nathan Buzenitz kirjoittaa: ”Pikemminkin se on jakeen 12 ‘rakentamisen’ prosessi (eikä apostolien ja profeettain ‘antaminen’ jakeessa 11), jonka sanotaan jatkuvan, kunnes seurakunta saavuttaa kypsyyden tilan (jae 13). Vaikka apostolit ja profeetat rajoittuivat seurakunnan historian perustamisvaiheeseen, seurakunnan rakentaminen on jatkunut kautta vuosisatojen.”[23]

Ihmeiden tekeminen

NAR: in keskeinen opetus on, että ihmisiä voidaan kouluttaa tekemään ihmeitä tänä päivänä. UT:ssa ei kuitenkaan ole mitään todisteita, että ketään koskaan olisi opetettu tekemään ihmeitä. Sen sijaan ihmeitä teki vain hyvin valikoitu ryhmä ihmisiä ja hyvin erityisestä syystä. Jeesus tietysti teki kaikenlaisia ihmeitä, mutta merkkinä, joka osoitti siihen tosiasiaan, että Hän oli Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä (Joh. 20:31). Melkein kaikki Raamattuun kirjatut ihmeet Jeesuksen jälkeen tapahtuivat apostolien kätten kautta:Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Lukuisat ihmeet Apostolien Teoissa tapahtuvat apostolien palvelutyön kautta, mutta siellä on vain kaksi tapausta, joissa ei-apostolit toimivat: Stefanus (Apt. 6:8) ja Filippus (Apt. 8:6) ja nämä miehet sopisivat helposti Raamatun profeettojen kategoriaan, jotka laskivat seurakunnan perustuksen (Ef. 2:20). Tietoomme ei ole tullut, että kukaan muu olisi koskaan tehnyt ihmettä, eivätkä UT:n kirjeetkään, joista saamme seurakunta-ajan opetuksemme, tee sen enempää, kuin että mainitsevat ihmeet ohimennen (esim. 1. Kor. 12:28-30). On selvää, että ihmeet eivät olleet keskeinen tekijä alkuseurakunnassa. Meidän on kuitenkin todettava, että niillä oli tärkeä tehtävä – vahvistaa oikeat apostolit. Muutamien edessä, jotka väittivät olevansa apostoleja, mutta Paavalin mukaan olivat vääriä sellaisia (2. Kor. 11:13), hän todisti apostolisen valtuutuksensa sanomalla:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla(2. Kor. 12:12).

Tähän raamatulliseen todistusaineistoon on lisättävä se tosiasia, että tämän päivän oletetut ihmeet ja parantamiset eivät juurikaan muistuta UT:n vastineitaan. Mitä sitten tapahtuukaan tänä päivänä karismaattisessa liikkeessä ja NAR:issa, niin se ei ole samaa, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla.

Hengellisen sodankäynnin menetelmät

Lopuksi, johtuen hengellisen sodankäynnin näkyvästä asemasta NAR:in sisällä pikainen katsaus siihen, mitä Raamattu sanoo siitä, on perusteltua. Tuskin millään, mitä NAR kannattaa koskien taistelemista demoneja vastaan, on raamatullista pohjaa. Hengellistä kartoitusta (spiritual mapping) ei ole missään Raamatussa, ei mitään todisteita alueellisista demoneista, ei rukouskävelyjä, ei demonien nuhtelemisia eikä esi-isiltä periytyviä kirouksia. Jeesus ja kourallinen apostoleja puhuttelivat demoneja, mutta UT:ssa uskovia ei koskaan neuvottu tekemään niin.

Kirjeissä on vain kolme tekstiä, jotka valistavat meitä, kuinka sotia demoneja vastaa ja kaikki kolme sanovat saman asian. Kohdissa Jaak. 4:7 ja 1. Piet. 5:8 meitä käsketään vastustamaan paholaista ja kun teemme sen, niin se pakenee. Ef. 6:10-18 laajentaa Jaakobin ja Pietarin ohjetta käskemällä uskovaa vahvistumaan Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa, seisomaan lujana perkeleen kavalia juonia vastaan, tekemään vastarintaa pahana päivänä ja pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun.

Paavali päättää kutsumalla meitä rukoukseen, mutta missään meitä ei käsketä ottamaan hyökkäävä asenne, nuhtelemaan paholaista, rikkomaan linnoituksia marssimalla hänen alueensa ympäri, eikä millään muullakaan sellaisella menetelmällä. Vastustaminen ja lujana seisominen ovat puolustuksellisia asenteita ja siihen meidät on kutsuttu. Tehtävämme on lähestyä Jumalaa (Jaak. 4:8), olla lujia uskossamme, (1. Piet. 5:9), käyttää Jumalan hengellistä sota-asua (Ef. 6:14-17), rukoilla joka aika Hengessä (Ef. 6:18). Toisin sanoen keskity Kristukseen (Kol. 3:1-4) ja niihin keinoihin, jotka Hän on antanut armossa kasvamiseksi. Takertuminen paholaiseen on häiriötekijä ja ansa eikä Raamattu kutsu siihen missään.

Johtopäätös

Toivottavasti tämä artikkeli on antanut riittävästi tietoa tunnistaa ja torjua NAR:in vaikutukset. Tunnistaminen on usein vaikeaa, ei vain siksi, ettei siinä ole mitään virallista organisaatiota tai jäsenyyttä, vaan koska mukana olevat, kuten on ilmeistä heidän yhteisten näkemystensä perusteella koskien viisitahoista palvelutyötä ja kaikkea siihen liittyvää, usein väittävät olevansa evankelikaaleja ja pitäytyvänsä moniin oikeaoppisiin teologisiin näkemyksiin. Esimerkiksi hiljattain istutetun NAR-seurakunnan verkkosivusto tarjoaa seuraavaa uskonkäsityksiään koskevassa osassa:

Me olemme ”Hyvän Uutisen” kristittyjä; seurakuntakielessä se tarkoittaa ”evankelisia kristittyjä”, Me uskomme, että Jumala on hyvällä tuulella ja tuo Hyvän Uutisen Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskonkäsitystemme perustukset ovat apostolisessa tunnustuksessa (n. 215 jKr.) ja protestanttisen uskonpuhdistuksen perusperiaatteissa, jotka ovat Raamatun lopullinen ja olennainen arvovalta kristilliselle elämälle ja käytännölle, pelastus yksin uskosta, kaikkien uskovien pappeus ja Pyhän Hengen voima. Me uskomme kolminaisuuteen; että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me uskomme, että Jeesus syntyi neitsyestä, kuoli ristillä, että Hän nousi fyysisesti kuolleista, astui ylös taivaaseen ja jonakin päivänä palaa. Me uskomme myös, että ihmisen henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana ratkaisee ihmisen ikuisen kohtalon joko taivaassa tai helvetissä.

Kun Jeesus sanoi: Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon…” (Matt. 11:28-30), niin pyyntö oli kaikille tulla ilman poikkeuksia. Sydämemme halu ei ole muuttaa sinua, vaan sen sijaan tehdä parhaamme ollaksemme AITOJA (REAL), ollaksemme RELEVANTTEJA ja vaeltaaksemme toistemme kanssa SUHTEESSA, niin että yhdessä voisimme havaita olevamme päivä päivältä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

Tämä voi olla aika hämmentävää. Kun tutkii enemmän, niin huomaa, että tällä seurakunnalla on kaikki NAR-seurakuntien teologiset harhat ja silti he vahvistavat apostolisen tunnustuksen, väittävät olevansa evankelisia ja pitäytyvänsä uskonpuhdistuksen perusperiaatteisiin. Vasta, kun pääsee viimeiseen kappaleeseen, alkaa miettiä, että onko jokin vinossa. Seurakunnan kutsumushan ei ole olla aito ja relevantti, vaan tuottaa opetuslapsia Kristukselle (so. muuttaa heidät).

Kun lukee kuvauksen tämän seurakunnan pastoreista, niin asiat alkavat todella selvitä. Yhden pariskunnan, molemmat pastoreita, elämäkerrassa sanotaan:

Molemmat ovat valmistuneet Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulusta (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä. Kummallekin on sydämen asia nähdä Jumalan Valtakunnan etenevän. Vaikka R:n päätavoite on olla D-kirkon (DC) talousjohtaja, hänen (his) näkyvin intohimonsa on paimentamisessa ja yhteyden luomisessa. H on hallintojohtaja D-kirkossa ja hänen sormenjälkensä näkyy kaikessa, mikä täytyy organisoida. Hän (she) on edustuspäällikkö (head of missions) sekä johtaja Five Fold International‘issa, joka on D-kirkon kattojärjestö (covering).

Vaikka jotkut näistä nimistä menevät monilla yli hilseen, niin käsitteiden Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulu, Jumalan valtakunnan eteneminen, Five Fold International ja covering, pitäisi nostaa varoitusliput jokaiselle tätä artikkelia lukevalle.

Kuinka voimme turvata itsemme ja ne, joita rakastamme, NAR:in tuhoisalta vaikutukselta? Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää, että meillä on hyvä ja kasvava ymmärrys Raamatusta ja teologiasta. Petos on tehokkain silloin, kun ihmisiltä puuttuu tieto. Mekaanikko voi käyttää minua hyödykseen, koska en tiedä paljonkaan autoista. Samalla tavalla väärät opettajat saalistavat niitä, jotka ovat tietämättömiä uskon perusteista.

Toiseksi nekin, joilla on hyvä käsitys Raamatun totuudesta, voivat joutua NAR:in kaltaisten liikkeiden pettämiksi, jos uskovat, että uudet ilmoitukset, jotka menevät yli Raamatun eivätkä ole suoraan sidottu siihen, ovat mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että kaikki, mitä uskomme koskien elämää ja jumalisuutta, täytyy tulla Jumalan Sanasta (1. Piet. 1:3; 2. Tim. 3:16-17). Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Kolmanneksi erottamisen taitomme pitäisi olla terävä. Hepr. 5:14 vaatii kypsyyttä ja moittii uskovia, jotka ovat tulleet veltoiksi ja apaattisiksi kristityn vaelluksessaan: ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” Kun käytännössä jokainen UT:n kirja varoittaa vääristä opettajista ja petoksesta ja 1. Tim. 4:1 sanoo, että ”tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, niin uskovien on aika ottaa vakavasti nämä varoitukset. Nykyajan seurakunta on valitettavan valmistautumaton taistelemaan petollista teologiaa vastaan NAR:in tasolla ja se on syy, että se ja siihen liittyvät ryhmät kasvavat nopeasti.

Lopuksi, uskovien pitäisi olla mukana seurakunnassa, joka ottaa Jumalan Sanan vakavasti. Aivan liian moni kristitty tyytyy käymään keskivertokirkossa, jossa on viihdyttävää musiikkia, hupiohjelmia ja hyvä kahvila. Seurakunnan tulee olla ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15) ja jos se, jossa sinä käyt, ei noudata jumalallista toimenkuvaa, niin sinun pitäisi etsiä sellainen, joka noudattaa, jos suinkin mahdollista. Uskova tarvitsee saman mielisiä veljiä ja sisaria, jotka suhtautuvat Sanaan vakavasti ja palvelevat Kristusta Sanaan perustuen (Hepr. 10:23-25). Ellet löydä hyvää seurakuntaa, joka opettaa Raamattua uskollisesti, niin etsi uskova tai kaksi, joka jakaa sitoutumisesi raittiiseen teologiaan ja totuuteen, mikä terävöittää teitä uskossa. Kenelläkään meistä ei ole varaa olla tietämätön Saatanan juonista (2. Kor. 2:11) ja ainoa turvamme on innoitettu erehtymätön Jumalan ilmoitus itse Raamatussa eikä ihmisten kuvitteluissa.

by Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

[1] Nathan Brewer, The Pulse of Christ, a Fivefold Training Manuel (Xulon, 2016), pp. 25, 32.

[2] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 10, 11.

[3] Nathan Brewer, pp. 45-75.

[4] Ibid., pp. 25, 32.

[5] Ibid., p. 64.

[6] Ibid., p. 68.

[7] Ibid., p. 69.

[8] Ibid., p. 49.

[9] Ibid., p. 64.

[10] Wayne Grudem, Systematic Theology (Grand Rapids: Zondervan, 1994), p. 239.

[11]Quoted by Nathan Busentiz in Right Thinking in A Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017) p. 239.

[12] Nathan Brewer, p. 79.

[13] Ibid., pp. 80-81.

[14] Ibid., pp. 85-86.

[15] Ibid., pp. 87-93.

[16] Ibid., p.90.

[17] Nathan Busenitz, p. 119.

[18] Ibid., p. 240.

[19] Nathan Brewer, p. 83.

[20] Brewer, pp. 84-85.

[21] Brewer, p. 85.

[22] Brewer, p. 86.

[23] Nathan Busenitz, p. 122.

ArticlesCharismatics

 

Read Full Post »

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 1
14.7.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 4, July/August 2017)

Uusi apostolinen uskonpuhdistus (Uusapostolisuus, New Apostolic Reformation = NAR) on yksi suurimmista, laajimmista ja voimakkaimmista liikkeistä tämän päivän kristikunnassa, mutta silti se lentää paljolti tutkan alla. Jopa mukana olevat useinkaan eivät ymmärrä liikettä ja jopa kieltävät kuuluvansa siihen. Tämä sekaannus johtuu siitä, että NAR:illa ei ole virallista jäsenyyttä eikä edes virallista johtoa. Sen sijaan NAR on enimmäkseen helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen, organisaatioiden ja seurakuntien löyhä koalitio, joita yhdistää määrättyjen Raamatun kohtien tietty ymmärrys ja tulkinta. NAR:in yhteydessä olevat pitävät laajalti kiinni näistä Uuden Testamentin tulkinnoista ja keskittyvät lähinnä ihmeitä koskeviin henkilahjoihin.

Jotkut ovat rinnastaneet NAR:in niin sanottuun helluntailaisuuden Kolmanteen Aaltoon (ensimmäinen aalto alkoi helluntailiikkeen syntymisellä vuonna 1901, toinen aalto samaistetaan vuoden 1960 karismaattiseen liikkeeseen ja John Wimber’in / Vineyard-liikkeen johtama Kolmas Aalto, joka painottaa voimaevankeliointia, parantamista ja hengellistä sodankäyntiä, oli 1980-luvulla). Silti, vaikka NAR ja Kolmas Aalto varmasti menevät päällekkäin, ne eivät ole sama asia.

Yleismaailmallinen NAR:in merkki on ”viisitahoisen palvelutyön” (Five Fold Ministries) hyväksyminen. Useimmat kristityt uskovat, että Ef. 4:11 puhuu viidestä olennaisesta palvelutyöstä ja virasta, joita tarvitaan seurakunnassa, nimittäin apostoli, profeetta, evankelista, paimen ja opettaja, mutta että kaksi näistä viroista – apostoli ja profeetta, eivät ole toimineet vuosisatoihin. NAR:in mukaan Herra on ennallistanut nämä kaksi palveluvirkaa aloittaakseen maanpäällisen valtakuntansa perustamisprosessin. Apostolien ja profeettojen paluun yhteydessä myös kaikki muut henkilahjat on palautettu ja niiden odotetaan olevan ilmeisiä useimpien, ellei kaikkien, kristittyjen elämässä.

NAR:in sisällä on useita oppeja ja käytäntöjä, joista yleisesti pidetään kiinni, kuten seuraavassa osoitamme, mutta NAR:in ainutlaatuinen piirre on apostoliuden jälleenvahvistaminen. Helluntailaiset ja monet karismaattiset ovat pitkään sanoneet, että profeetat elävät keskellämme, mutta vasta hiljattain on joku isompikenkäinen väittänyt samaa apostoleista. Ettemme tekisi virheellisiä johtopäätöksiä, meidän täytyy mennä ajassa taaksepäin ja tarkastella NAR:in alkuperää, kuten myös sen johtoa.

NAR:in perustus

Koska NAR on liitto, jota yhdistää omalaatuinen käsitys viisitahoisesta palvelutyöstä, siinä ei ole organisaatiota eikä vahvistettua johtoa, joka olisi vahvistettu sellaiseksi. C. Peter Wagner (1930-2016) on kuitenkin tunnustettu liikkeen perustaja ja isä. Kautta koko pitkän elämänsä Wagner’illa oli suuri vaikutus laajalla kristillisen ajattelun ja käytännön alueella. Hän oli lähetyssaarnaaja, Fuller’in teologisen seminaarin maailmanlähetyskoulun professori, yli 70 kirjan tekijä, Global Harvests Ministries’in presidentti ja kansleri Wagner Leadership Institute’ssa, joka on harjoituskenttä NAR:ista kiinnostuneille. 1980-luvulla Wagner tuli John Wimber’in ja hänen Kolmannen Aallon teologiansa vaikutuksen alaiseksi. Michael Moriarity selittää, että:

Wimber’iin on vaikuttanut näkemys, että Jeesuksen palvelutyö oli valtakunnan puhkeaminen, jossa valtakunnan julistaminen yhdistyi sen osoittamiseen (riivaajien ulosajaminen, sairaiden parantaminen, kuolleiden herättäminen jne.). Kristuksen seuraajat ovat vastaanottaneet Kristuksen auktoriteetin ja heidän täytyy julistaa valtakuntaa ja käyttää auktoriteettia hänen nimessään. Tehokkaan evankelioinnin avain on yhdistää julistaminen (evankeliumin saarnaaminen) osoittamiseen (merkit ja ihmeet) [i]

1980-luvulla Wimber ja Wagner pitivät Fuller’in seminaarissa kuuluisaa kurssiaan nimellä ”MC510 – Signs, Wonders and Church Growth” (Merkit, ihmeet ja seurakuntakasvu). Myöhemmin Wagner omaksui hengellisen sodankäynnin ideoita ja menetelmiä, joita ei edes Wimber hyväksynyt. Näitä selitetään seuraavassa. Kun Wagner alkoi ottaa muita epätavallisia oppeja useista lähteistä, hän lopulta yritti niputtaa ne sateenvarjon alle, jolle antoi nimen ”The Postdenominational Church” (Jälkikirkkokunnallinen kirkko). Saatuaan ilmeisesti kritiikkiä nimen vuoksi joiltakin ystäviltään, mukaan lukien Jack Hayford, hän antoi sille uuden nimen ”Uusi apostolinen uskonpuhdistus” (The New Apostolic Reformation = NAR).

Tässä vaiheessa Wagner uskoi, että seurakunta oli tullut ”Toiseen Apostoliseen Aikaan”, jonka hän sanoo alkaneen vuonna 2001.[ii] Monet ideoista, joita Wagner tulisi puolustamaan, eivät olleet uusia ja ovat kiertäneet helluntailaisuudessa, Uskonsanassa, Vineyard-liikkeessä ja muissa karismaattisissa liikkeissä vuosia. Se, mitä NAR on tehnyt suuressa määrin, on, että se sisällyttää ja edustaa monia, ellei useimpia, näistä ryhmistä ja ideoista, ilman että todella muodostaa virallista organisaatiota.

Kuitenkin muutamiin johtajista ja järjestöistä, jotka yhdistetään NAR:iin ja hyväksyvät useimmat heidän erikoisuuksistaan, kuuluvat Mike Bickle ja hänen Kansainvälinen Rukoushuoneensa (International House of Prayer = IHOP), Kansas City’n profeetat mukaan lukien Bob Jones ja Paul Cain, Bill Johnson ja hänen Bethel-seurakuntansa, Rick Joyner, Morning Star Ministries’in perustaja, Todd Bentley, Brian ja Bobbie Houston Hillsong-seurakunnasta, Generals International’in Cindy Jacobs, Michael Brown ja Rod Parsley,[iii] sekä Youth With A Mission (YWAM, Suomessa nimellä Missionuoret).[iv]

Teologisia erityispiirteitä

Sitä, mikä erottaa NAR:in evankelikaaleista ja jopa toisista helluntailaisista, ei voida määritellä tarkasti. Se johtuu siitä, että kuten edellä totesimme, NAR ei ole virallinen organisaatio eikä yhtenäinen käsityksissään. NAR-kannattajia löytyy Uskonsanassa, menestysevankeliumissa, helluntailaisessa, karismaattisessa ja Kolmannen Aallon liikkeissä. Ne, joille Kalifornian Redding’in Bethel seurakunta on tuttu, tietävät, että se selvästi sopii NAR:in kuvaukseen, kuten myös Hillsong, YWAM ja IHOP. NAR-opit ja filosofiat ovat kuitenkin lisääntyvästi pujahtamassa päälinjan ei-karismaattisiin kirkkoihin ja organisaatioihin.

Vaikka siis NAR:in kannalla olevien välillä on merkittäviä erimielisyyksiä, niin on kuitenkin joitakin kaikkien hyväksymiä yhteisiä nimittäjiä. Kaikki yksilöt, seurakunnat ja organisaatiot, jotka voitaisiin tunnistaa osana NAR:ia, ovat yhtä mieltä seuraavista erikoisopeista (distinctives):

Viisitahoisen palvelutyön ennallistaminen

Tämä on NAR:in olennainen perusoppi, jonka varassa sen kaikki muut filosofiat lepäävät. Perustuen kohtaan Ef. 4:11-13 yhdessä Ef. 2:20 ja 1. Kor. 12:28 kanssa NAR-johtajat uskovat, että kaikki näissä teksteissä luetellut viisi palveluvirkaa, jotka annettiin vahvistamaan ja varustamaan seurakuntaa, ovat täysin toimivia tänä päivänä. Konservatiiviset evankelikaalit ovat yksimielisesti sopineet, että evankelistan, paimenen ja opettajan virat ovat toimineet Uuden Testamentin ajoista saakka, vaikka kieliopillisesti paimenet ja opettajat tarkoittaa yhtä virkaa eikä kahta, eli paimenta/opettajaa.

Protestantit ovat kuitenkin historiallisesti opettaneet, että sekä apostolin että profeetan virka lakkasi UT:n kaanonin sulkeutuessa, koska niiden tarkoitus, perustuksen laskeminen seurakunnalle, oli saavutettu (Ef. 2.20). Kun seurakunnan perustus oli laskettu, apostolin ja profeetan rooleja ei enää tarvittu ja siten ne häipyivät maisemasta. Tänä päivänä pyhien varustamisen työtä suorittavat evankelistat ja paimenet/opettajat.

Helluntailaisuus on kuitenkin opettanut syntymästään saakka, että profeetan virka on ennallistettu, eli se ei koskaan lakannutkaan olemasta. Jos profeettoja vielä vaeltelee maan päällä, niin uusia ilmoituksia Jumalalta pitäisi odottaa ja helluntailaiset ovat pitkään hyväksyneet ja odottaneet näin olevan. Viime aikoina eivät ainoastaan karismaatikot ole hyväksyneet profeettojen olemassaoloa, vaan myös valtavirran evankelikalismi.

Wagner ja NAR-johtajat kuitenkin uskovat, että myös apostolin virka on nyt ennallistettu. Ajatellaan, että Jumala on tekemässä uutta ajassamme valmistautumisessa Hänen valtakuntansa tulemiselle maan päälle ja nykyajan apostolit ovat sen johdossa. Erään lähteen mukaan on noin 400 tunnustettua apostolia, jotka vuonna 2010 olivat apostolisten johtajien kansainvälisen koalition (International Coalition of Apostolic Leaders) jäseniä.[v]

Yliluonnolliset merkit ja ihmeet

Ensiksi on myönnettävä, että ihmeillä ja merkeillä on pohja Raamatussa, mutta niiden yleisyys ja tarkoitus usein ohitetaan. Ensiksikin, mitä tulee niiden yleisyyteen, niin huomaamme, että on ollut vain kolme ajanjaksoa, jolloin ihmeet olivat tavallisia raamatunhistoriassa. Ensimmäinen oli Mooseksen palvelutyön aikana, varsinkin Egyptissä Eksoduksen aikaan ja ajoittain erämaavaelluksen aikana. Mooseksen kuoleman jälkeen Joosuan johdon alaisuudessa Jumala kyllä teki joitakin ihmeellisiä asioita, mutta sen tyyppisiä ihmeitä, joita Mooses teki, ei ole nähtävissä. Vuosisatoja myöhemmin Elian ja Elisan profeetallisen palvelutyön aikoina oli nähtävissä toinen ihmeiden kausi, jolloin tehtiin kaikkiaan 21 ihmettä. Elisan mentyä ihmeitä tuli jälleen esiin vasta Jeesuksen palvelutyössä ja sen jälkeen apostolien palvelutyössä. Ihmeet ja merkit, vastoin joidenkin olettamusta, eivät esiintyneet kaikkialla raamatunhistoriassa, vaan rajoittuivat näihin kolmeen ajanjaksoon.

Se, miksi näin on, puhuu ihmeiden ja merkkien tarkoituksesta. Jumala kyllä pystyy tekemään ihmeitä aina, mutta tekee usein, niin kuin tahtoo. Mutta kun Hän on päättänyt tehdä niitä yksilöiden kautta, siihen on erityinen syy. Ihmeet palvelevat todistaen oikeaksi näiden Jumalan lähettämien yksilöiden elämän, palvelutyön ja sanoman. Mooses tuli Egyptiin kykenevänä kutsumaan alas tuomioita egyptiläisille ja heidän jumalilleen osoittaakseen, että Jumala oli ylivertainen kaikkiin mytologisiin jumaluuksiin nähden, joita suurin kansakunta maan päällä palvoi. Samalla juutalaiset vakuuttuivat, että Mooses oli Jumalan mies, joka kutsui heitä palaamaan Luvattuun Maahan. Elia ja Elisa ilmestyvät paikalle pimeällä hetkellä Israelin maassa muistuttamaan juutalaisia, että Jumala edelleen hallitsi huolimatta korruptiosta, joka kyllästi Jumalan kansan. Heille oli tullut aika valita Baalin ja Jahven välillä ja profeetan ihmeet antoivat voimallisia ja selkeitä todisteita siitä, kuka oli todella suvereeni.

Jeesuksen aloittaessa julkisen palvelutyönsä kukaan ei ollut tehnyt ihmettä vuosisatoihin eikä Jumala ollut antanut profetiaa sitten Malakian noin 400 vuotta aikaisemmin. Jeesuksen palvelutyö oli täynnä ihmeitä käsittäen kaikkea sairaiden parantamisesta (Joh. 4:46-53), tuhansien ruokkimiseen (Joh. 6:1-14), kuolleiden herättämiseen (Joh. 11:1-44), sään ja luonnon käskemiseen (Matt. 15:28-33), riivaajien ulosajamiseen (Matt. 8:28-34).

Kysymys on, miksi Jeesus teki näitä asioita? Meitä ei jätetä arvailemaan. Jeesus ei tehnyt taikatemppuja eikä pelkästään auttanut kärsiviä. Hän antoi eittämättömiä todisteita, että Hän oli Jumala ja että pelastus löytyy vain Hänessä. Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä(Joh. 20:30-31). Ihmeet eivät olleet vain satunnaisia armo- ja voimatekoja, vaan ne osoittivat Jeesuksen persoonaan ja sanomaan.

Taivaaseen astumisen jälkeen apostolit noudattivat tätä samaa mallia. Apostolien Teot alkaen jakeesta 2:43 kertoo kymmenistä ”ihmeistä ja merkeistä,” joita tapahtui apostolien kautta seurakunnan varhaisina päivinä. Niiden tarkoitus ei ollut vain parantaa ihmisiä, ajaa ulos riivaajia, eikä edes aiheuttaa kuolemaa (Apt. 5:1-11), vaan osoittaa, että Jumala oli antanut heille valtuudet johtaa vasta muodostettua seurakuntaa ja julistaa evankeliumin sanomaa. Voima houkuttelee tietynlaisia ihmisiä ja niinpä ei ole yllätys, että monet, jotka eivät olleet Jumalan lähettämiä, väittivät olevansa apostoleja (2. Kor. 11:13-15). Kuinka sitten ihmisten tuli erottaa väärät apostolit ja heidän petollinen sanomansa Jumalan apostoleista ja heidän totuuden ja elämän sanomastaan? Paavali esittää kriteerit jakeessa 2. Kor. 12:12:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla.” Yliluonnolliset kyvyt, jotka Herra antoi varhaisille tiedottajillensa, vahvistivat, että heillä oli Hänen valtuutuksensa ja mikä tärkeintä, Hänen jumalallinen innoitettu sanomansa.

Myöhemmin Heprealaiskirjeen tekijä sanoo samaa: ”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan” (Hepr. 2:3-4). Tässä oli syy, että Juuda voi luottavaisesti kirjoittaa: “Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet” (jae 17). Pietari vahvistaa saman: ”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet(2. Piet. 3:2).

Apostolit olivat seurakunnassa Jumalan nimittämä perustus (Ef. 2:20), jotka puhuivat Jumalan itsensä innoittamaa arvovaltaista sanomaa (Ef. 3:5). Koska alkuseurakunnalla ei vielä ollut Uuden Testamentin kirjoituksia, jotka tulisivat olemaan apostolien opetusten kirjoitettu tallenne (Apt. 2:42), niin oli välttämätöntä, että ne, joilla oli Jumalan virheetön ilmoitus, vahvistettiin sellaisiksi ihmeillä. Uuden Testamentin kaanonin valmistuttua sellainen vahvistus ei ole enää välttämätön. Tänä päivänä puhuu Sana innoitetun Jumalan henkeyttämän tekstin auktoriteetilla. Tässä on syy, että Pietari voi kirjoittaa: Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta” (2. Piet. 1:19). Raamatusta löytyvä Jumalan täydellinen ilmoitus on enemmän kuin kykenevä tekemään meistä ”täydellisiä, kaikkiin hyviin töihin varustettuja” (2. Tim. 3:17). Mitään ei tarvitse lisätä, mitään ei myöskään pitäisi koskaan ottaa pois (Ilm. 22:18-19).

Tätä raamatullista taustaa vasten on pantava merkille, että ihmeet ja parantamiset ovat keskeinen tekijä NAR:ille ja kaikille siinä mukana oleville. NAR:in kannattajat uskovat, että nykyajan kristityt on kutsuttu olemaan osa ihmeidentekijöiden armeijaa ja uskotaan, että ihmeiden tekeminen on taito, jota voidaan opettaa. Bill Johnson’in Bethel-seurakunnan yliluonnollisen palvelutyön koulu (School of Supernatural Ministry) kerskuu 2000 oppilaalla, joita opetetaan tekemään ihmeitä [vi] Jotkut ihmeistä ovat lähes naurettavia, kuten väitteet satavasta kultapölystä, taivaallisista pilvistä (shekina-kirkkaus), enkelien höyhenistä ja hampaiden kultapaikoista. Christianity Today raportoi, että Johnson’in vaimon ja muutamien muiden Bethel-johtajien ”on kerrottu harjoittaneen ”hautaimua” eli ”hautalikoamista” muka keinona imeä kuolleiden kristittyjen hengellistä voitelua makaamalla heidän hautojensa päällä.”[vii]

Kutsuttuina eri nimillä, kuten Jumalan Ilmestyslapset (Manifest Sons of God) ja Joelin Armeija (Joel’s Army), jotkut uskovat, että tapahtuu suurempia ihmeitä, kuin mitä jopa Jeesus teki.[viii] Mutta kun tarkastelemme monia kertomuksia ihmeistä ja parantamisista, niin paha katko Raamatun ja nykyisten käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla paranemiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistattomia, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalvelujen väitteitä. Jack Deere, karismaattinen teologi ja entinen Dallas’in teologisen seminaarin professori, puolustaa tätä katkoa: ”On väärin vaatia, että ihmeiden ja merkkien apostolinen palvelutyö olisi malli parantamisen lahjoille, jotka on annettu keskiverto Uuden Testamentin kristitylle.”[ix] Deere tunnistaa selvästi, että nykyajan parantamiset eivät ole saman luontoisia kuin Raamatusta löytyvät parantamiset. Mitä sitten tapahtuukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samalla tasolla sen kanssa, mitä tapahtui Uudessa Testamentissa.

Hengellinen sodankäynti

Ihmelahjat ja hengellinen eli demoninen sodankäynti käyvät yhdessä kuin käsi ja hanska. NAR ei aloittanut tämän päivän pakkomiellettä demoniseen, jonka juuret ulottuvat helluntailaisuuden alkuaikoihin, mutta NAR on lisännyt joitakin uusia mutkia ja ryppyjä. Monia uusia väitteitä ja opetuksia esiintyy tämän ryhmittymän alla. Uskotaan esimerkiksi, että 10/40-ikkunaa hallitseva demoni, nimeltä Taivaan Kuningatar, leiriytyi Mount Everest’ille ja jotkut NAR-johtajat väittivät kiivenneensä hänen luoksensa kiinnittääkseen hänet hengelliseen sodankäyntiin (vaikka mikään riippumaton lähde ei ole vahvistanut tätä matkaa).[x] Wagner itse opetti hengellisen sodankäynnin kolmea tasoa kirjassaan Confronting the Powers (Voimien kohtaaminen). Korkein taso tunnetaan ”strategisen tason esirukouksena”, jossa yritetään kohdata alueellisia demoneja ja päästä niistä eroon.

Usein käytettyihin menetelmiin kuuluu ”hengellinen kartoitus”, jossa kaupungin, alueen tai valtion tutkimusta käytetään selvittämään, mitkä alueelliset henget hallitsevat tuolla alueella. Kun henki on löydetty, se kohdataan nimeltä ”sen linnoitusten repimiseksi”. Toinen suosittu menetelmä on rukouskävely, jossa uskovien ryhmät kävelevät lähiöitä, kaupunkeja ja muita vastaavia alueita kiinnittääkseen ne hengellisen sodankäynnin rukoukseen [tätä tapahtuu Suomessakin]. NAR:in kannattajien mukaan demonit ilmeisesti valvovat maantieteellisiä alueita ja ne täytyy poistaa valtaistuimelta näillä menetelmillä. Demonit pyrkivät myös aiheuttamaan vahinkoa yksilöille sukupolvikirouksilla, jotka ovat ihmisen esi-isille asetettuja kirouksia, jotka voidaan poistaa vain jonkin hengellisen sodankäynnin muodon kautta menetelmillä, jotka on kehitetty Raamatun ulkopuolisilla kokeiluilla. Ja kun joku kohtaa taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia, ne usein jäljitetään demonien toimiin. Demonit sellaisilla nimillä, kuin ”syöpä” tai ”köyhyys”, täytyy ajaa ulos vapautuksen tuomiseksi.[xi]

Dominionismi

Hengelliseen (eli demoniseen) sodankäyntiin liittyy läheisesti idea, että koska Aadam menetti maan hallinnan Saatanalle, niin meidän tehtävämme nyt on ottaa se takaisin. On seitsemän nimenomaista aluetta, joilla kristittyjen täytyy pyrkiä hallitsemaan: hallinto, taide, rahatalous, koulutus, uskonto, perhe ja media. Tämä tunnetaan NAR-piireissä Seitsemän Vuoren Mandaattina (Seven Mountain Mandate). Kun kristityt ottavat näiden seitsemän vuoren hallinnan, niin taivaan valtakunta tuodaan maan päälle ja Jeesus tulee takaisin (teologiassa tämä tunnetaan nimellä postmillennialismi).[xii] [Postmillennialismissa odotetaan maailman kehittymistä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi, ja vasta sen lopulla Jeesus palaa, kun taas perinteisen, premillennialistisen, käsityksen mukaan Jeesus tulee ennen kuin tuhatvuotinen valtakunta alkaa.]

Herätysliikehdintä (Revivalism)

Jotkut näkevät ”valtavan herätyksen avaimena tälle liikkeelle”.[xiii] Tällä tarkoitetaan sitä, että NAR näkee itsensä tuomassa Jumalan valtakunnan lopunajan sielujen sadonkorjuun kautta. Tässä artikkelissa jo mainittujen menetelmien lisäksi NAR-johtajat käyttävät musiikkia (Hillsong ja Bethel asettavat mallin), suuria joukkokokouksia stadioneilla, jotka live-striimataan maailmanlaajuisesti ja lukuisia muita isoja keinoja ja tapahtumia saamaan aikaan maailmanlaajuisen herätyksen. NAR:in postmillennialismi ei jätä juuri tilaa lopunajan totuudesta luopumiselle. Sen sijaan NAR:in sanomaa edistetään voimakkaasti, että saataisiin aikaan herätys, joka mahdollistaa Kristuksen paluun. Kuten Christianity Today (CT) raportoi: ”Herätys on yhdistävä teema Bethel’issä.”[xiv] On kiinnostavaa, että vaikka Bethel voi tarkistaa NAR-liitännäisjärjestön jokaisen tunnuspiirteen, niin em. artikkelissa Bill Johnson kiistää kaikki viralliset yhteydet NAR:iin. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on määritellä siihen sekaantuneet.

Raamatun ulkopuolinen ilmoitus

Kaikilla tasoilla ja jokaisessa liitännäisryhmässä muka Herralta tuleva henkilökohtainen ilmoitus on keskeistä. Tämä on odotettavissa, koska se, mikä erottaa NAR:in useimmista muista evankelikaalisista opetuksista, on se, että heillä on eri lähde kuin muilla kristityillä. Vaikka julistavat olevansa sitoutuneita Raamattuun, niin totuus on, että heidän apostoliensa ja profeettojensa saamat profetiat horjuttavat innoitettua Jumalan Sanaa ja lisäävät siihen. Jo ruohonjuuritasolla keskiverto NAR-kannattaja odottaa säännöllisesti kuulevansa henkilökohtaisen sanan Herralta ja nämä sanomat määrittävät, mitä he uskovat ja kuinka elävät paljon enemmän kuin Raamattu. Sellaiset muka Herralta tulleet sanomat kuitenkin mitätöivät itse Raamatun. Hiljattain ”apostoli” Brian Simmons väitti, että Herra ohjasi häntä tuottamaan uuden käännöksen nimeltä Passion Translation, joka vääntää Raamatun tukemaan NAR-teologiaa.[xv] Passion Translation on parhaimmillaan yhden miehen mukaelma, joka on tarkoitettu antamaan jonkin verran oikeellisuutta NAR:in menetelmille ja opetuksille. Liikkeeseen kuuluvat käyttävät sitä laajalti.

**

Tämän artikkelin toisessa osassa tarkastelemme, kuinka NAR on nyt soluttautumassa ei-karismaattisiin evankelikaalisiin seurakuntiin useimpien ollessa tietämättömiä vaarasta.

By Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

Viitteet:

i] As quoted by Richard Fisher in The Quarterly Journal, October-December 2011 p. 7).

[ii] Ibid., p. 8.

[iii] http://bereanresearch.org/dominionism-nar/

[iv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 84-85, 89.

[v] Ibid., pp. 16-17.

[vi] Martyn Wendell Jones, “Kingdom Come in California, Christianity Today May 2016; p. 33.

[vii] Ibid., see also: www.youtube.com/watch?v=6wKPjf1mjb8).

[viii] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp. 102-114.

[ix]  Nathan Busenitz, Right Thinking in a Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017), p. 240.

[x] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 79-80.

[xi] Ibid., pp. 1, 49, 51, 79-90, 102-114.

[xii] Ibid., pp. 51, 81, 87-88.

[xiii] Bereanresearch.org/Dominionism-nar

[xiv] Martyn Wendell Jones, p. 33.

[xv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 67-69.

 

Read Full Post »

Jo vuosien ajan uuskarismaattisissa piireissä on puhuttu seitsemää vuorta koskevasta mandaatista (engl. Seven Mountains Mandate). Seitsemällä vuorella tarkoitetaan seitsemää elämänaluetta, jotka uskovien tulee valloittaa ja ottaa hallintaansa yhteiskunnassa. Nuo vuoret ovat koulutus, liike-elämä, perhe, media, uskonto, taide ja viihdeteollisuus sekä hallinto. Opin mukaan Jumalan valtakunta pääsee murtautumaan esiin ja taivas tulee todeksi maan päällä vasta sitten, kun näiden jokaisen vuoren hallinta on siirtynyt Jumalan valtuuttamille apostoleille.
– Heimo Enbuska kirjoittaa uusapostolisesta liikkeestä kirjassa Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia 2016)

”Apostoli” Bill Johnson on sanonut Bethel-seurakunnassa 15.8.2010, että ne, jotka uskovat Jumalan sallivan sairauksia, saarnaavat ”toista evankeliumia”:

BJ”Jeesus paransi jokaisen, joka tuli hänen luokseen kärsimyksen tai tuskan kanssa. Hän paransi heidät. Se on ainoa normi, jota tulee seurata. Kieltäydyn luomasta teologiaa, joka sallii sairauden. Ja tässä meillä on ongelma. Vain yksi, pieni ongelma. Apostoli Paavali antaa meille varoituksen Galatalaiskirjeessä ja hän sanoo näin: ’Jos minä tai vaikka enkeli tulee luoksenne ja saarnaa teille toista evankeliumia, teidän tulee hylätä se.’ (Gal. 1:8). Ihmeellistä, enkeli ilmestyy! Ja jos hän tuo toisen normin, toisen evankeliumin, hylkää se. Hän sanoo: ’Vaikka itse tulisin luoksenne ja olen muuttanut mieltäni, älkää kuunnelko minua.’ Joten mikä evankeliumi se on? Se on Jeesuksen evankeliumi, kuningaskunnan evankeliumi. Sallikaa minun havainnollistaa tätä. Paavali viittaa piikkiin lihassaan, jonka monet tulkitsevat sairaudeksi, jonka Jumala on hänelle sallinut tai tuottanut. Tämä on toinen evankeliumi. Jeesus ei näyttänyt sellaisesta esimerkkiä, eikä hän opettanut sellaista. Ja Paavali sanoi: ’Normia ei voi muuttaa.'”

Raamatun mukaan on päivänselvää, että kärsimykset kuuluvat kristityn elämään. Vaikeuksien kautta uskomme syvenee ja luottamuksemme Jumalaan vahvistuu. Pistimensä kanssa tuskaileva Paavali sai Jumalalta lohdutuksen sanan: ”Ja hän sanoi minulle: ’Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa’. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.” (2. Kor. 2:9,10). Usein Jumala riisuu meidät kaikesta omavoimaisuudestamme, jotta Hänen voimansa pääsisi vaikuttamaan kauttamme.

Bill Johnson on kuitenkin luonut uuden, Raamatun ilmoituksen ulkopuolisen teologian, jossa kristitty ei voi sairastaa tai kärsiä. Hän asettuu jopa Paavalin yläpuolelle antaessaan ymmärtää, että Paavali on harhaoppinen. Asettamalla Paavalin sanat kyseenalaiseksi Johnson luo epäilyksen varjon koko Paavalin opetuksen ylle. Mutta niinhän käärme on aina tehnyt: ”Onko Jumala todella sanonut?”

Miten on mahdollista, että joku voi kävellä jopa Paavalin opetuksen yli? Ilmeisesti sillä perusteella, jos on itsekin ”apostoli”. Nimittäin nykypäivänä maailmalla vaikuttaa voimakkaasti niin sanottu uusapostolinen liike (New Apostolic Reformation, NAR), jossa on satoja apostoleja, ja lisäksi profeettoja. Tunnettuja tällaisia ovat Bill Johnsonin lisäksi esimerkiksi C. Peter Wagner, Cal Pierce, Todd Bentley, David Herzog, Rick Joyner, Bob Jones, Paul Cain, Micke Bickle, Cindy Jacobs, Heidi Baker ja Chuck Pierce.

Uusapostolinen liike on syntynyt kolmesta valtavirtauksesta: Toronton nauruherätys, Kansasin IHOP (International House of Prayer) ja Bill Johnsonin Bethel-seurakunta. Liikkeen mukaan seurakunta täytyy ennallistaa ja varustaa hallitsemaan; sen täytyy tulla täydelliseksi. Sen jälkeen he puhdistavat maan kaikesta pahuudesta taistellen voiton Satanasta, he tuomitsevat luopioseurakunnan, ja he uudistavat koko luomakunnan. Vasta sitten Kristus voi palata.

”Apostolit” voittavat pahuuden he voittavat Saatanan, ei Jumala. Tätä opettaa menestysteologia, mutta ei Raamattu! Raamatun mukaan taistelu on jo käyty Golgatan ristillä, jossa Jeesus voitti Saatanan vallan.

Bill Johnsonin henkilökohtainen avustaja Judy Franklin sanoo: ”Suurin virhe, minkä voisimme koskaan tehdä, on luulla, että tämä maailma on käymässä niin pahaksi, että Hän tempaa meidät pois nopeasti, ennen kuin kaikki kuolemme. Tämä ei … osoita maailmalle, kuinka voimakkaita me olemme, koska Jumala on antanut meille Hänen voimansa.”

Kris Vallotton Bethel-seurakunnasta puolestaan sanoo: ”Minä kieltäydyn hyväksymästä mitään ajattelutapaa, joka juhlii pahoja uutisia aikojen merkkeinä ja tarpeellisina merkkeinä Jeesuksen takaisinpaluulle.”

Raamatun opetus puolestaan on, että ennen Jeesuksen takaisintuloa kaikki täällä menee vain huonompaan suuntaan. Ovatko uusapostolisen liikkeen kannattajat jättäneet lukematta Matteuksen evankeliumin luvut 24 ja 25? Vai ovatko itsensä Jeesuksen sanat sitä ”toista evankeliumia”? NAR-liike on kääntänyt kaiken päälaelleen!

Menestysteologialla on voimakas jalansija Afrikassa. Väärän opetuksen seurauksista kerrottakoon yksi esimerkki Sudanista. Islamilaisessa Pohjois-Sudanissa on ollut hirvittäviä kristittyjen vainoja, mutta monet Etelä-Sudanin kristityistä ovat jättäneet pohjoisen lähimmäiset oman onnensa nojaan. Etelässä kun vaikuttaa voimakkaasti sellainen ajattelutapa, että uskova menestyy eikä voi kärsiä. Tästä syystä he ajattelevat, että pohjoisen kristityt ovat tehneet jotain väärin, koska heitä vainotaan; ”oma vikansa”.

Uusapostolisuudesta ja menestysteologiasta tekee huolestuttavan se tosiasia, että tämänkaltaista opetusta pursuaa joka puolelta. TV7 näyttää vihkiytyneet äärikarismaattisuuden edistämiseen, ja tuon suuntauksen kirjallisuutta on suomennettu koko joukko. Lisäksi Suomessa käy jatkuvasti puhujia uusapostolisesta liikkeestä, esimerkiksi

On kummallista, miten ihmiset menevät mukaan tuollaiseen toimintaan! Eikö enää uskovilta löydy tervettä arviointia ja erottelukykyä? Mutta Jeesushan sanoi, että loppua kohti eksytys ja luopumus vain lisääntyy.

Syvällä kiitollisuudella on pantava merkille, että erityisesti vapaista suunnista on noussut kirkkaita ääniä, jotka hyvin perustellen varoittavat menemästä mukaan tässäkin artikkelissa kuvatunlaiseen epäraamatullisuuteen.

Read Full Post »

Sain Samuel Korhoselta tärkeää postia. Hän kertoo näin: ”Tänä päivänä kristikunnassa leviää hyvin voimakkaasti vanha Latter Rain -kultti uusien nimien alla. Sitä levittävät erityisesti sellaiset liikkeet kuin Mike Bicklen IHOP (International House of Prayer), C. Peter Wagnerin NAR (New Apostolic Reformation = Uusi Apostolinen Uskonpuhdistus) ja Bill Johnsonin Bethel Church. TV7 mainostaa täysillä Mike Bickleä ja Bill Johnsonia ja julkaisee heidän kirjojaan.”

”Maailman korkeimmat helluntaijohtajat suunnittelevat ensi vuodeksi Jerusalemiin alkuperäisen Latter Rain -konseptin mukaista toista helluntaita (Empower 21). Ks. liite Toinen helluntai Jerusalemissa 2015. Suomen helluntailaisten konferenssin pääesiintyjä tänä vuonna oli Joel Osteenin ylistyksenjohtaja Israel Houghton bändinsä, New Breed, kanssa. New Breed on suomeksi Uusi Rotu ja uusi nimi alkuperäisen Latter Rainin ’Joelin Armeijalle’ eli ’Jumalan Ilmestyslapsille’ (MSOG).”

Miksi on tärkeää pitää tätä asiaa esillä? Kun luet alla olevat lyhyet tekstiliitteet, huomaat ehkä, että lähes kaikki mainitut henkilöt ovat hyvin tuttuja Suomestakin katsottuna – muutkin kuin Samuelin punaisella merkitsemät. He ovat osa sitä samaa liikehdintää, jonka kirjoja täällä luetaan ja josta on täälläkin käynyt puhujia. Viimeisimmäksi Suomessa ovat vierailleet vierasta tulta, voitelua ja kirkkautta levittämässä Rodney Howard-Browne (2015), David Herzog ja Todd Bentley.

Monet ovat hämmennyksissään, kun heidän seurakunnissaan mennään näihin kritiikittömästi mukaan. Ainakin tietoa olisi saatavissa – lue vaikka seuraavat liitteet.

Read Full Post »