Olemme menossa vaikeita aikoja kohti

Vuonna 2005 koin selvästi, että olemme menossa vaikeita aikoja kohti. En saanut mitään yliluonnollista ilmestystä tai näkyä, mutta seurasin siihen aikaan metsätalouden näkymiä, ja niistä sain tämän varmuuden. Vasta sen jälkeen aloin lukea talousuutisia laajemminkin.

Sitten tuli Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden lainakriisistä alkanut finanssikriisi, joka laajeni loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseksi taantumaksi. Koska Suomi elää vientiteollisuuden varassa, taantuma kosketti myös meitä suomalaisia. Euro oli vahva dollariin nähden, joten vientiteollisuuden tilanne oli mahdoton; työpanokset maksetaan kalliilla euroilla, mutta vienti tapahtuu pääosin halvan dollarin maihin. Kun vienti ei vedä, seurasi laajoja irtisanomisia ja tuotannon siirtoa halvempiin maihin. Koin silti, että olemme menossa vielä vaikeampia aikoja kohti.

Toukokuussa 2010 alkoi Kreikan velkakriisi, joka laajeni myöhemmin koskemaan myös Irlantia ja Portugalia. Samaan suohon odotetaan juuttuvaksi Espanjaa, Italiaa ja mahdollisesti Belgiaa. Juuri tällä hetkellä yritetään epätoivoisesti vetää suosta Kreikkaa. Ongelma on vaan siinä, että kukaan auttajista ei ole niin tukevasti kuivalla maalla, ettei auttaessaan vajoaisi syvemmälle itsekin.

Suomeen saatiin äskettäin pitkän väännön jälkeen hallitus. Sen talousohjelma on saanut heti tylyn vastaanoton. Hallituksen säästöt eivät riitä kaventamaan kestävyysvajetta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, että kuinka paljon menoja pitää leikata ja veroja korottaa, että pitkällä aikavälillä saadaan valtion menot ja tulot tasapainoon. Suomen kestävyysvajeen on laskettu olevan 5-10 miljardia euroa, laskijatahosta riippuen. Uusi hallitus esitti säästöohjelman, jonka leikkaukset ovat vain 2,5 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että velaksi eläminen vain jatkuu; vanhaa velkaa maksetaan ottamalla uutta velkaa. Hallitus olettaa, että talous kasvaa. Veikkaan, että ei kasva – olemme menossa vaikeita aikoja kohti.

Asiantuntijoiden mukaan nykyisessä Kreikan velkakriisissä on neljä vaihtoehtoa (HS 23.6.2011):

1. Kreikka menee velkajärjestelyyn.
2. Sijoittajien usko loppuu, paniikki leviää.
3. Kreikka eroaa eurosta, euro hajoaa.
4. Tilanne rauhoittuu.

Neljäs vaihtoehto tarkoittaisi käytännössä sitä, että maa saisi vyönkiristyksillä ja omaisuutensa myynneillä taloutensa kuntoon. Tämä vaatisi toteutuakseen todellista ihmettä, jonka todennäköisyys on ekonomistien mukaan jotakuinkin nolla prosenttia. Maan sisäpolitiikka on niin sekaisin, että sopua asioiden hoitamiseen ei Kreikassa löydy.

Jäljelle jäävät muut vaihtoehdot ovat maailmantalouden kannalta huonoja jokainen. Toteutuupa niistä Kreikan velkajärjestely tai Kreikan irtautuminen eurosta, ne voivat johtaa paniikin leviämiseen ja kansainväliseen lamaan. Ei siis ihme, miksi Jyrki Katainen varoitti heti pääministerikautensa aluksi talouskriisin laajenemisesta: ”Taloustilanne Euroopassa ei ole mennyt oikeastaan parempaan suuntaan, vaan riskit vakavan finanssikriisin ja uuden laman syntymiselle ovat erittäin suuret tällä hetkellä. Nyt ei puhuta pelkästään Kreikasta vaan katsotaan niitä toimenpiteitä, joilla kriisin leviäminen toisiin maihin voidaan estää.” (YLE 23.6.2011).

Näen maailman finanssijärjestelmän ongelmien yhdeksi aiheuttajaksi ihmisten pohjattoman ahneuden. Liekö se jopa ainoa syy, en tiedä. Markkinoilta löytyy kuitenkin monia esimerkkejä kaikenlaisesta törkeästä keinottelusta. Esimerkiksi entinen pörssijohtaja Bernard Madoff aiheutti muutama vuosi sitten kymmenien miljardien tappiot sijoittajille pyramidihuijauksessa. Yksi keino ansaita rahaa pörssissä on lyhyeksi myynti eli shorttaus – arvopapereita voi myydä vaikka ei omistakaan niitä vielä. Myynnin jälkeen on tietty aika ostaa arvopaperit, ja jos  hinnat ovat halvenneet tällä välillä, tulee voittoa. On arveltu, että rajut kurssilaskut osakemarkkinoilla johtuvat ainakin osittain shorttauksesta. Yksi kummallinen asia on myös se, että elintarvikkeilla ja raaka-aineilla käyvät kauppaa sellaisetkin tahot, jotka eivät niitä tarvitse. Esimerkiksi viljan hinnan nousun yhtenä syynä onkin tutkimusten mukaan juuri keinottelu.

Olemme menossa vaikeita aikoja kohti. Kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Voi olla mahdollista, että tästä Euroopan rahoituskriisistä selvitään jotenkin – väliaikaisesti. Voi myös olla mahdollista, että pian syöksytään sen takia ennennäkemättömään talouslamaan. Maailman finanssijärjestelmä on ollut jo pitkään huonolla tolalla, joten sen romahtaminen on ennen pitkää aivan väistämättömästi edessä.

Miten kristityn pitäisi suhtautua näihin asioihin? Ensinnäkin maallisen rikkauden haaliminen on turhaa:

Hän sanoi heille kaikille: ”Karttakaa tarkoin kaikenlaista ahneutta. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa.” Ja hän esitti heille vertauksen: ”Oli rikas mies, joka sai maastaan hyvän sadon. Hän mietti itsekseen: ’Mitä tekisin? Minun satoni ei mahdu enää mihinkään.’ Hän päätti: ’Minäpä teen näin: puran aittani ja rakennan isommat niiden sijaan. Niihin minä kerään koko satoni ja kaiken muun, mitä omistan. Sitten sanon itselleni: Kelpaa sinun elää! Sinulla on kaikkea hyvää varastossa moneksi vuodeksi. Lepää nyt, syö, juo ja nauti elämästä!’ Mutta Jumala sanoi hänelle: ’Sinä hullu! Tänä yönä sinun sielusi vaaditaan sinulta takaisin. Ja kaikki, minkä olet itsellesi varannut – kenelle se joutuu?’ ”Näin käy sen, joka kerää rikkautta itselleen mutta jolla ei ole aarretta Jumalan luona.” (Luuk. 12:15-21)

Jumala on luvannut pitää meistä ja tarpeistamme huolen. Hän ei meitä jätä koskaan pulaan, kun Häneltä apua pyydämme. Tulkoon minkälainen taloudellinen lama tai romahdus tahansa, niin meidän turvanamme on ikiaikojen Jumala.

Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Sen tähden minä sanon teille: älkää kantako huolta hengestänne, siitä mitä söisitte, älkää ruumiistanne, siitä millä sen vaatettaisitte. Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Katsokaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole vajaa eikä varastoa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? Jos siis näinkään vähäinen asia ei ole teidän vallassanne, mitä te muusta huolehditte? ”Katsokaa kukkia, kuinka ne nousevat maasta: eivät ne näe vaivaa eivätkä kehrää. Minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin mikä tahansa niistä. Kun Jumala tuolla tavoin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla ja huomenna joutuu uuniin, niin paljon ennemmin hän teistä huolehtii, te vähäuskoiset! ”Älkää siitä murehtiko, mitä söisitte tai joisitte. Älkää sitä etsikö. Tätä kaikkea maailman ihmiset tavoittelevat; teidän Isänne tietää kyllä, että te sitä tarvitsette. Etsikää hänen valtakuntaansa, niin te saatte myös kaiken tämän. (Luuk. 21:22-31)

Read Full Post »

Jeesus tulee pian, oletko valmis?

Muutama päivä sitten näin Savonlinnassa eräässä valaisinpylväässä julisteen, jossa luki Jeesus tulee pian, oletko valmis? Joskus 70-luvulla noita muistan nähneeni enemmänkin, mutta en enää sen jälkeen kuin satunnaisesti.

70-luvulla taisi olla melkoista Jeesuksen takaisintulon odotusta. Mihin lie innostus siitä hiipunut? Tulkittiinko ajan merkkejä silloin liian hätäisesti? Vaikka nyt on ilmassa selviä lopunajan merkkejä, niin pitäisikö olla hiljaa eikä varoitella Jeesuksen takaisintulosta? Ettei kukaan vaan ahdistuisi tai toisaalta pettyisi…

Tämän päivän Itä-Savossa oli kuva samanlaisesta tienvarsimainoksesta. Asian tiimoilta haastateltiin erästä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan pastoria. Kysymykset olivat hyviä, mutta vastaukset – jääköön sanomatta. Pastori esimerkiksi vastasi, että Jeesukseen tuloon valmistaudutaan auttamalla toisia ihmisiä ja ottamalla heidät huomioon. Kaikki on hänen mukaansa korkeimman kädessä – on hyvä keskittyä elämään nyt ja kantamaan vastuuta. Hän jatkaa: ”Joku varmasti ajattelee Jeesuksen tulemisella tuomiopäivää… Silloin se tarkoittaa, että on oltava valppaana, kun aika koittaa… Se voi olla myös oikeudenmukaisuuden päivä, jolloin vääryydet oikaistaan.” Pappi antoi ymmärtää, että nykyhetkessä ei ole viitteitä siitä, että Jeesuksen tulemuksen hetki olisi lähellä. Kunpa lehdessä olisi haastateltu oman seurakuntani pappeja, niin ei olisi tarvinnut tuollaista löperöä tekstiä lehdestä lukea!

Uudessa testamentissa on mainittu yli 300 kertaa Jeesuksen paluu maan päälle. Jeesus sanoi itse useaan kertaan tulevansa kerran takaisin ja ottavansa mukaansa Hänen omansa. Hän ottaa mukaansa ne, jotka valvovat – ne jotka odottavat Herraa ja ovat tulleet synteineen Hänen armahdettavakseen. Tästä tapahtumasta käytetään myös nimityksiä Jeesuksen toinen tuleminen ja ylöstempaaminen.

Jeesuksen paluun tarkkaa aikaa ja hetkeä ei tiedä kukaan muu kuin Jumala: ”Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin” (Matt. 24:36). Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa on kuitenkin kuvattu niitä asioita, jotka edeltävät Hänen paluutaan. Matteuksen evankeliumin 24. luvusta voimme lukea näistä Jeesuksen kertomista merkeistä:

1. Ensimmäisenä Jeesus varoittaa eksytyksistä. Niistä olen kirjoittanut muun muassa artikkelissa Väkevä eksytys.
   Samoin Jeesus varoittaa vääristä profeetoista ja siitä, että laittomuus pääsee valtaan. Laittomuus on luopumista Jumalan sanasta, joka johtaa kaikenlaiseen moraalittomuuteen ja Jumalan käskyistä piittaamattomuuteen. Tätä näemme nyt kaikkialla yhteiskunnassa ja valitettavasti myös Suomenkin ev.lut. kirkossa.
2. Sotien melske ja sanomat sodista.
3. Nälänhätä ja luonnonmullistukset.
4. Kristittyjen vainot.
5. Evankeliumi on saarnattu kaikille kansoille.

Sitten: ”Mutta kohta niiden päivien ahdistuksen jälkeen aurinko pimenee, eikä kuu anna valoansa, ja tähdet putoavat taivaalta, ja taivaitten voimat järkkyvät. Ja silloin Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla, ja silloin kaikki maan sukukunnat parkuvat; ja he näkevät Ihmisen Pojan tulevan taivaan pilvien päällä suurella voimalla ja kirkkaudella. Ja hän lähettää enkelinsä suuren pasunan pauhatessa, ja he kokoavat hänen valittunsa neljältä ilmalta, taivasten ääristä hamaan toisiin ääriin.” (Matt. 24:29-31).

Lue myös Liisi Jokirannan hyvä yhteenveto Hän tulee takaisin.

Moni sanoo, että onhan odotettu jo ties kuinka kauan eikä Jeesus ole vielä tullut takaisin. Pyhän Hengen antamalla viisaudella Pietari muistuttaakin meitä: ”Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: ’Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta.'” (2. Piet. 3:3, 4). Vain yksi asia viivyttää Jeesuksen tulemusta. Se käy selville, kun Pietari jatkaa: ”Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen” (2. Piet. 3.9).

Meidän pitää elää jatkuvasti niin, että olemme valmiit, kun Jeesus tulee. Kun kristityt jo vuosisatoja ennen meitä ovat näin tehneet, ovatko he menettäneet jotakin? He ovat toki menettäneet sen, että Jeesus ei ole tullut hakemaan heitä taivaan kirkkauteen, vaan ovat joutuneet vaeltamaan täällä maan päällä koko elinaikansa. Silti he ovat saaneet jotakin – he ovat saaneet elää lähellä Herraa.

Jeesuksen tuloon pitää toki valmistautua muita ihmisiä auttamalla, mutta ennen kaikkea oma henkilökohtainen suhde Jeesukseen on oltava kunnossa. Ei siinä tilanteessa auta se, että on tehnyt kuinka paljon tahansa toisten hyväksi. Jeesus ottaa ylös mukaansa vain ne, jotka ovat valkaisseet vaatteensa Karitsan verellä. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pidämme joka hetki suhteemme Jeesukseen kunnossa – elämme puhtaalla sydämellä. Kun synnitöntä ihmistä ei kerta kaikkiaan ole, niin aina lankeamme uudestaan syntiin ja rikomme Jumalaa vastaan. Meidän tulee aina uudelleen ja uudelleen jättää syntimme Jeesukselle – kertoa ne Hänelle ja pyytää niitä anteeksi. Silloin Hän puhdistaa meidät: ”Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme” (Ps. 103:12). Se on sitä lähellä Herraa elämistä. Sen parempaa elämää ei olekaan!

Tule Herra Jeesus! (Ilm. 22:20)

Read Full Post »

Enkeli ilmestyi Kauhavalla

Jenica Alanen näki enkelin 24.4.2011 ajaessaan autolla Kauhavan lähellä. Suuri enkeli seisoi keskellä tietä miekka kädessään. Kun Jenica pysäytti auton, enkeli sanoi: Käänny tai huomenna on myöhäistä! Tämän seurauksena Jenica teki uskonratkaisun ja hänen elämänsä muuttui täysin. Katso todistus videolta: (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Yllätyksekseni netin palstoilla on tuomittu enkeli-ilmestys Raamatun vastaisena vedoten siihen, että Jumala on rakkaus eikä enkelillä silloin kuulu olla miekkaa. Mutta mitä Raamattu sanoo? Sieltä löytyy monia kohtia, joissa enkelillä on miekka kädessään.

Kun Daavid nosti katseensa, hän näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä kädessään paljastettu miekka, joka osoitti kohti Jerusalemia. Silloin Daavid ja kansan vanhimmat, kaikki säkkikankaaseen pukeutuneina, heittäytyivät kasvoilleen maahan. (1. Aik. 21:16)

 

Aamulla Bileam satuloi aasinsa ja lähti moabilaisten sananviejien mukaan. Mutta Jumala vihastui hänen lähdöstään, ja kun Bileam sitten ratsasti aasillaan kahden palvelijansa saattamana, Herran enkeli asettui hänen tielleen. Kun aasi näki Herran enkelin seisovan tiellä paljastettu miekka kädessään, se poikkesi tieltä pellolle. Mutta Bileam löi aasia ja pakotti sen takaisin tielle. (4. Moos. 22:21-23)

 

Jerikon lähellä ollessaan Joosua näki eräänä päivänä edessään miehen, jolla oli paljastettu miekka kädessään. Joosua meni miehen luo ja kysyi häneltä: ”Oletko meikäläisiä vai vihollisiamme?” Mies vastasi: ”En kumpaakaan. Olen Herran sotajoukon päällikkö ja olen juuri saapunut tänne.” Silloin Joosua lankesi polvilleen, kumartui maahan saakka ja sanoi: ”Herrani, mitä tahdot minun tekevän?”  (Joos. 5:13,14)

Enkelit toimivat Jumalan sanansaattajina ja tuomioiden täytäntöönpanijoina. Kaikkia enkeli-ilmestyksiä on arvioitava Raamatun pohjalta, kuten Paavalikin sanoo: ”Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme – vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli – hän olkoon kirottu” (Gal. 1:8). Jos enkelin ilmoitukselle tai toiminnalle ei löydy perusteita Raamatusta, kyseessä on silloin valkeuden enkeliksi naamioitunut sielunvihollinen. Tämä Jenican näkemä enkeli oli Jumalan lähettämä, sillä enkelin toiminta oli Jumalan sanan mukaista – uskonratkaisuun kehottavaa.

Seuraavat artikkelini liittyvät samaan aiheeseen:

• Viljavainiot vaalenneet
• Uskoako vai eikö uskoa

Read Full Post »

Lähde liikkeelle!

Medialähetysjärjestö IRR-TV järjestää 15.9.-15.10.2011 mission pääkaupunkiseudulla. Olen vuosien varrella lukenut IRR-TV:n järjestämistä suurkaupunkimissioista mm. Venäjällä. Täytyy vain ihailla ja ihmetellä, miten he pystyvät tavoittamaan niin paljon ihmisiä. Muutaman vuoden aikana 80 miljoonaa ihmistä on tavoitettu, jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä on tullut uskoon ja mukaan seurakuntiin, lukuisat itsemurhaa hautoneet ovat pelastuneet, päihderiippuvaiset ovat vapautuneet riippuvuuksistaan ja perheet ovat eheytyneet.

Mikä tällaisen toiminnan takana on? Mikä mahdollistaa toiminnan? Usein toiminnan perustaja on saanut Jumalalta työnäyn. Näky kantaa läpi vaikeidenkin aikojen. Muut henkilöt siinä työyhteisössä eivät yleensä ole konkreettisesti saaneet samanlaista näkyä, mutta he tukevat sitä. He kokevat hengessään, että näky on Jumalasta, ja vetävät köyttä samaan suuntaan.

Kuinka ollakaan, IRR-TV on suunnitellut missiota myös Suomen pääkaupunkiseudulle. Hienoa! Tapahtumasta on jo esitekin olemassa. Mission suunnittelussa on mukana yli 60 seurakuntaa ja kristillistä järjestöä, joista 90 % on vapaista suunnista. Ilmeisesti pääkaupunkiseudun luterilaisista seurakunnista vain Espoonlahden seurakunta on varauksetta mukana missiossa (Seurakuntalainen 3.6.2011). Missiota varten koulutetaan 500 vapaaehtoista vastaamaan puheluihin hengellisiä etsijöitä kohtaamaan. Tämä onnistuu vapaissa suunnissa helposti, mutta onkin monessa luterilaisessa seurakunnassa kantona kaskessa – joka ilmenee myös Vantaankosken seurakuntaneuvoston pöytäkirjasta 24.5.2011:

Koska missiosta tulee hyvin näkyvä, se tulee tavoittamaan myös seurakuntamme jäsenet. Seurakunnalla on hyvä olla rakenne, jolla kyselijät tullaan kohtaamaan – olipa seurakunta missiossa mukana tai ei. Luonnollinen tapa olisi se, että seurakunta menee mukaan missioon ja järjestää sen alueellaan omalla tavallaan. Edellytyksenä seurakuntamme missioon osallistumiseen on se, että saamme missioon mukaan laajan joukon vapaaehtoisia eivätkä näin mission työt kasaudu liiaksi työtekijöille. Käytännössä tämä tarkoittaa etenkin kontaktin ottamiseen ja seurakunnan toimintaan ohjaamiseen (esim. pienpiiritoimintaan) vaadittavien vapaaehtoisten löytämistä.

Vantaankosken seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan olla osallistumatta pääkaupunkimissioon.

On valitettavaa, että suurista luterilaisista seurakunnista ei löydy näkyä tällaiselle tavoittavalle työlle. Suuren kiitoksen ansaitsee kuitenkin Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen, joka sanoo: ”Olemme ihan ilomielellä mukana tällaisessa. On suuri ilo olla tavoittamassa oman alueen uskosta vieraantuneita, eihän seurakunnalla tärkeämpää tehtävää voi olla.” (Seurakuntalainen 23.5.2011).

Monilla luterilaisilla on melkoisia allergioita vapaita suuntia kohtaan, se on havaittu tämänkin mission kohdalla. Kun on suuri organisaatio itsellään, niin kai se käy vähän ylpeyden päälle, kun pitäisi mennä jonkin helluntailaistaustaisen organisaation missioon mukaan. Voi hyvät hyssykät! Tähän ei voi kuin todeta profeetta Jesajan sanoin, että ”Kun minä uhkaan jumalatonta kuolemalla, asetan sinut vastuuseen hänestä. Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen elämänmenostaan, hän kuolee syntiensä tähden – ja hänen kuolemastaan minä vaadin tilille sinut” (Jes. 33:8).

Mitä sen sijaan tekee suuri ja mahtava kirkkolaitos – julkaisee oman ”missioesitteensä” Kirkon neljä vuodenaikaa. Esitteestä kirjoitti Heli Karhumäki tänään ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä muun muassa seuraavaa:

”Oli pakko todeta: ei sanaakaan Jeesuksesta. Ei sanaakaan armosta, evankeliumista, rististä, Jumalan rakkaudesta tai syntien sovituksesta. Ei ylösnousemuksesta, joka antaa taivastoivon. Ei pyhästä Hengestä, joka yhdistää kirkon. Ei ehtoollisesta, jossa Kristus on läsnä. Ei lähetystyöstä, joka tuo yhä uusia ihmisiä Jeesuksen seuraajiksi. Mainittiin kyllä, että kirkolta edellytetään uskollisuutta perustehtävälleen. Esitteen mukaan kirkon perustehtävä on kriisiapu.” (Kotimaa 16.6.2011)

Kirkon perustehtävä ei ole kriisiapu. Kirkon ja kaikkien kristittyjen perustehtävä on kertoa evankeliumia Jeesuksesta lähetyskäskyn mukaisesti: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:18-20)

Itse koin muutama vuosi sitten Jumalan antavan selvän kehotuksen: Lähde liikkeelle! Koen sen tarkoittavan sitä, että olen vähässä uskollinen Matteuksen evankeliumin 25. luvun vertauksen mukaisesti, jossa kerrotaan palvelijoille uskotuista rahoista ja niiden käyttämisestä. Koen sen tarkoittavan sitä, että lähden seurakunnan työhön vapaaehtoiseksi tekemään omalta osaltani sitä, mitä osaan.

Tärkeintä on sanoa Jeesukselle: Tässä olen, ota minut käyttöösi. Hän kyllä huolehtii lopusta ja antaa sinulle sellaisen palvelutehtävän, jota osaat ja jaksat tehdä. Jeesus sanoo: ”Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä” (Matt. 11:30). Hän ei anna kenellekään kuormaa yli voimien. Jos et muuta jaksa tehdä, niin älä unohda erästä todella tärkeää tehtävää – rukousta. Mikään asia ei onnistu ilman rukousta, ja esirukous toisten puolesta on mitä tärkein tehtävä!

Read Full Post »

Väkevä eksytys

”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra’, pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon. Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'” (Matt. 7:21-23)

Miten nuo edellä mainitut Jeesuksen sanat voivat olla mahdollisia? Siihen löytyy vastaus Raamatusta Paavalin avaamana: ”Pyhä Henki sanoo selvästi, että viimeisinä aikoina jotkut luopuvat uskosta ja alkavat seurata eksyttäviä henkiä ja pahojen henkien opetuksia” (1. Tim. 4:1).

Hengellisessä kentässä on kaksi äärilaitaa: yhtäällä uskosta luopunut kirkkolaitos ja toisaalla uuskarismaattisuus. Liberaalia kristillisyyttä, joka Suomen ev.lut. kirkossakin valitettavasti saa jalansijaa, voidaan pitää antikristillisenä, mutta niin myös uus- eli äärikarismaattisuutta. Tarkennettakoon, että perinteiset helluntai- ja vapaakirkot eivät kuulu uuskarismaattisuuden piiriin. En määrittele käsitettä tässä tarkemmin, koska uuskarismaattisuudesta löytyy muualta netistä runsaasti tietoa.

Mielestäni uuskarismaattisuus on erityisesti vaarallista sen takia, että siinä on jo nyt aineksia Raamatussa mainitulle väkevälle eksytykselle, joka voi pettää jopa valitutkin (Matt. 24:24). Tämä on niin tärkeä asia, että kun opetuslapset kyselivät Jeesukselta merkkiä lopunajoista ja Jeesuksen takaisintulosta, Hän aivan ensimmäisinä sanoinaan varoitti: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (Matt:24:4).

Amerikkalaisperäisissä uuskarismaattisissa seurakunnissa on yleistä ihmeisiin ja merkkeihin keskittyminen. Sanan julistaminen on vähemmällä sijalla, ja jos sitä on, niin Raamatusta vain yritetään etsiä todisteluja näille kaikille oudoille ilmiöille ja kummallisille opin painotuksille. Jeesuksestakin puhutaan, mutta se on vain pakollista tilkettä luotettavan vaikutelman aikaansaamiseksi – ei kristinuskon ydinsanomaa ristillä syntiemme puolesta kuolleesta ja ylösnousseesta Jeesuksesta.

Eikä kyse ole pelkästään amerikkalaisesta hapatuksesta, vaan samaa eksytystä suositaan monissa suomalaisissakin seurakunnissa. Seurakuntalaiset ovat olleet oikeutetusti ihmeissään, kun paimenet menevät kritiikittä mukaan kaikkeen uuteen tutkimatta taustoja ja tuovat eräitä vähintäänkin arveluttavia julistajia tänne puhumaan.

Ihmettelet ehkä, miksi näen niin paljon vaivaa tästä kaikesta kertomiseen. Itselleni nämä asiat avautuivat vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen olin naureskellut niille henkilöille – ja jopa loukkaantunut heihin –, jotka varoittivat karismaattisuuden uudesta aallosta. Olinhan itsekin ollut mukana sellaisessa. Sitten silmäni avattiin näkemään jotain; huomasin, että uuskarismaattisuuden takana vaikuttaa sellainen henkivalta, joka todella eksyttää uskovia. Koen, että minun tehtäväni on varoittaa näistä ilmiöistä, koska moni luulee niitä Pyhän Hengen työksi. ”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi” (2. Kor. 11:14). Jumala toimii tänäkin päivänä myös armolahjojen kautta, mutta nyt eletään aikaa, jossa on aivan välttämätöntä koetella henget, kuten Raamattu kehottaa: ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan” (1. Joh. 4:1). Mitä henkien koetteleminen oikein on? Se selviää, kun jatkamme seuraaviin jakeisiin: ”Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa” (1. Joh. 4:2, 3).

Henkien koetteleminen on sitä, että missä tahansa tilanteessa voimme hiljaa kysyä siinä hetkessä vaikuttavalta hengeltä: ”Tunnustatko sinä Jeesuksen Kristuksen lihaan tulleeksi Jumalan Pojaksi?” Pyhä Henki ei siitä pahastu – pikemminkin ilahtuu, kun Jeesusta korotetaan –, mutta saatana pelkää ja vapisee, kun on puhe Jeesuksesta, syntiemme sovittajasta. Henget kannattaa koetella aina. Tiedän tapauksen, jossa kokenut uskova henkilö oli tilaisuudessa, jossa opetuksessa ei ollut mitään väärää. Silti hän koki erittäin voimakkaasti hengessään, että tilanteessa ei vaikuttanut Pyhä Henki. En voi kertoa yksityiskohtia tarkemmin, mutta tiedän hänen kokemuksensa olleen oikean. Saatana voi todella tekeytyä valkeuden enkeliksi; se voi aluksi herättää luottamuksemme jopa oikealla opetuksella, mutta alkaa pikkuhiljaa syöttää mukaan myrkkyä. Siksi on tärkeää, että koettelemme henget, kuten Raamattu kehottaa. Joku voi ajatella, että tällainen vain kylvää epäluulon siemeniä ja hajottaa uskovien yhteyden. Päinvastoin! Henkien koettelemisen pitäisi olla oleellinen osa raamatullisen seurakunnan elämää. Se pitää kristuksen ruumiin toimintakunnossa, eikä päästä saatanaa sitä hajottamaan. Lue perusteellisempi kirjoitus, mitä henkien koetteleminen käytännössä tarkoittaa.

Joskus toiminnassa voi olla kyse ihmisen sielullisuudesta, mutta on huolestuttavan paljon sellaista touhua kristillisen nimikkeen alla, jossa vaikuttaa itse saatana. Pahimmillaan kyse on samoista ilmiöistä, joita esiintyy okkultismissa, new agessa ja joogassa. Monet saattavat pitää aivan normaaleina ja raamatullisina sellaisia ilmiöitä seurakunnan kokouksissa kuin hillitön vapina, kehon voimakas ravistelu, pakkoliikkeet, eläinäänet, sähkövirran kaltaiset tuntemukset, raajoja ei pysty liikuttamaan vaikka haluaisi, juopumistilat, taivaskokemukset, enkelivierailut, suora ilmoitus taivaasta ohi Raamatun kirjoitusten jne. Harva tietää, että täsmälleen samanlaisia ilmiöitä esiintyy tietyntyyppisissä joogaharjoituksissa, kun kundaliini herää. Kundaliini on käärmevoima, jonka sanotaan olevan selkärangan ympärille kiertyneenä. Lue seuraava dokumentti, jossa kuvataan Herätetyn Kundaliinin tuntomerkkejä. Toki moni on kohdannut Jumalan lähettämiä enkeleitä, samoin voi olla ihan oikeita taivasvierailujakin, mutta olen lukenut monia kuvauksia sellaisista vastaavista kokemuksista, jotka eivät voi olla peräisin Jumalasta. Ja mikä pahinta, näiden kuvausten kertojia pidetään hengellisinä julistajina!

Katso seuraavat videot ja mieti, voivatko näkemäsi ilmiöt olla Pyhästä Hengestä:

• Toronton ”siunaus”
• Kaaos kirkossa
• ”Hengestä” juopuneita Lakelandin ”herätyksessä”

Edellä kuvatuista asioista voit lukea tarkemmin tämän blogin artikkelista Toronton siunaus, Todd Bentley ja Lakelandin parantumisherätys.

Järkyttävää on, että tätä tulta, voitelua, jaetaan Jeesuksen nimessä. Tämä voitelu siirtyy ihmiseltä toiselle käsien kosketuksen kautta. Eivät kaikki tilanteet tietenkään automaattisesti ole vääriä, joissa Jeesuksen nimessä laitetaan kädet toisen henkilön päälle; nyt vain meiltä uskovilta vaaditaan herkkyyttä hengessä erottaa oikea ja väärä.

Jotkut jopa sanovat: ”Pyhän Hengen työtä ei saa vastustaa”, eikä kritiikkiä sallita. Raamattu kehottaa kuitenkin koettelemaan henget, kuten aiemmin jo todettiin. Olenpa törmännyt sellaiseenkin, että joku sanoo aivan selkeästi vääristä hengistä lähtöisin olevasta toiminnasta näin: ”Olen tutkinut asiaa henkien erottamisen armolahjallani – tämä on Pyhästä Hengestä.” Meillä voi olla armolahjoja, mutta jos emme ole hengellisesti raittiita, sielunvihollinen pääsee sotkemaan lahjojemme käyttöä!

Lue myös Tapani Suonnon hyvä kirjoitus Karismaattisuuden harharetket. Suonto on Raamatun sanaan pitäytyvä raitishenkinen julistaja. Kirjoituksessaan hän ottaa hyvin kantaa muun muassa siihen, miten nykyajassa kokemukset ovat niin tärkeitä. Hän kirjoittaa: ”Perkeleen yksi yleisimpiä tapoja johtaa ihmisiä harhaan on tuottaa samanlaisia kokemuksia kuin Pyhä Henki vaikuttaa.” Samoin hän kritisoi tapaa, jossa Raamatusta otetaan yksittäisiä jakeita oman näkemyksen tueksi unohtaen kokonaisuus. Suonto varoittaa myös profeettoihin takertumisesta; ihmiset ovat riippuvaisempia julistajista ja profeetoista kuin Jumalan sanasta. Profetoimista älkäämme halveksuko, mutta jos elämämme perustuu profetioille, olemme helposti harhapoluilla. Yksi harhapoluista on Suonnon mukaan myös vääränlainen sota henkivaltoja vastaan. Suonto kirjoittaa:

Perkele on kyllä olemassa. Sitä tulee myös vastustaa, mutta olennaista on, miten se tapahtuu. Jeesus ei sanonut, että menkää kaikkeen maailmaan ja sitokaa kaikki henkivallat. Hän sanoi: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Perkele on jo voitettu Golgatalla. Sen pää on murskattu. Kun me korotamme Kristuksen voittoa ja ylistämme Jeesusta, perkele pakenee. Raitista sodankäyntiä on julistaa Kristuksen voittoa ja ylistää Jumalaa.

Voiko tuon enää selkeämmin sanoa? Voittomme saatanasta on siinä, kun korotamme Jeesusta!

Lue lisäksi David Wilkersonin vuonna 1999 pitämästä puheesta tehty kirjoitus Seurakuntakokouksen häpäisy. Siinä Wilkerson suorin sanoin tuomitsee aiemmin kuvatut ilmiöt. Hän sanoo, että jos et huomaa näitä vääriä profeettoja, olet sokea. ”Olet hengellisesti sokea. Sinulla on kova sydän. Tiedätkö mitä ’kova sydän’ on hepreaksi? Se tarkoittaa sydäntä, jonka ympärillä on kova kilpi ja näin puhdas evankeliumi ei pääse läpi. Mielet on niin kyllästetty tällä tasapainottomalla evankeliumilla, että et voi saavuttaa monia heistä. Heille ei voi saarnata totuutta, heille ei voi näyttää Sanasta muuta koska heidän sydämensä on kilven ympäröimä – kovasydämiset!” Wilkerson jatkaa: ”Tuhannet ihmiset menevät suuriin parantamiskokouksiin ja ristiretkiin ja he näkevät asioita, jotka luullaan Pyhän Hengen toiminnaksi. Ylistäessään ja palvoessaan he eivät tiedä, että julistaja pilkkaa ja häpäisee Pyhää Henkeä. He eivät tajua sitä.” ”Minun vastuullani on varoittaa ja kertoa, että kaikki tuo on häväistystä ja Raamatun mukaan meidän tulisi surra sitä.”

Edellä olevat lyhyet katkelmat ovat Wilkersonin kommentteja silloin vallinneeseen Toronton nauruherätykseen. Aivan sama henki jatkaa toimintaansa vieläkin eri nimisinä herätyksinä. Yksi niistä oli keväällä 2008 alkanut Lakelandin parantumisherätys. Valitettavasti Suomeenkin kutsutaan jatkuvasti puhujia tämän ”herätyksen” piiristä. Joitakin vääriksi profeetoiksi tunnistettuja henkilöitä löytyy edellisestä linkistä, mutta lista ei todellakaan ole kuin jäävuoren huippu.

Jokaisen kristityn lukemistoon pitäisi kuulua Jouko Niemisen kirja Olin ”voitelussa”. Olen aivan hämmästynyt, miten omat havaintoni uuskarismaattisuudesta pitävät yhtä kirjan kirjoittajan havaintojen ja kokemusten kanssa.

Nieminen kertoo, että hän oli aktiivisesti mukana uuskarismaattisessa liikkeessä. Eräässä kokouksessa hän paransi sairaan – mutta koki tehneensä sen voimalla, jonka lähde ei ollut Jumalassa. Hänen kokemuksensa mukaan raja näihin ”sielun piileviin voimiin” on äärimmäisen ohut ja näkymätön. Sielunvihollisen avulla sen voi ylittää huomaamattaan ja jäädä valheeseen tajuamatta enää totuuden ja valheen välistä rajaa. Lopulta Jumala armossaan pani hänet uudelle valinnan paikalle, joka johti vuosia kestäneeseen kovaan luopumisen kouluun entisestä elämästä.

Mistä tässä kaikessa on kysymys? Ei mistään muusta kuin siitä, että Jumala on luvannut lähettää eksytyksen; Hän haluaa seuloa erilleen ne, jotka uskovat ja luottavat vain ja ainoastaan ristillä kuolleeseen ja ylösnousseeseen Jeesukseen: ”Siksi Jumala lähettää rajun eksytyksen, jotta he uskoisivat valheeseen, ja niin saavat tuomionsa kaikki ne, jotka eivät ole uskoneet totuuteen vaan ovat valinneet vääryyden” (2. Tess. 2:11, 12). Vanha käännös puhuu väkevästä eksytyksestä. Huomaa, että se on Jumalan sallima ja lähettämä – siksi sen vaikutus on niin voimakas.

Nyt on aika herätä, ettei meille käy kuin niille henkilöille, jotka kuvittelivat toimivansa Jeesuksen nimessä:

”Monet sanovat minulle sinä päivänä: ’Herra, Herra! Sinun nimessäsihän me profetoimme, sinun nimessäsi me karkotimme pahoja henkiä ja sinun nimessäsi teimme monia voimatekoja.’ Mutta silloin he saavat minulta vastauksen: ’En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät!'” (Matt.7:22, 23)

Seuraavat artikkelini liittyvät samaan aiheeseen:

• Oikean ja väärän opetuksen tunnistaminen
• Vanhan ajan usko riittää!
• Hengelliset kokemukset

Lisäys 10.11.2012:

Edellä on käsitelty eksytystä uuskarismaattisuuden näkökulmasta. Aivan yhtä suuri eksytys on hiipimässä mystiikan muodossa, joka saa maallistuneessa luterilaisuudessa yhä enemmän suosiota. Lue siihen liittyvät artikkelini:

• Mystiikka – pyrkimistä jumaluuden yhteyteen
• Kristillinen meditaatio
• Kontemplatiivinen rukous
• Lectio Divina – pyhä lukeminen

Read Full Post »

Hengelliset kokemukset

Kotimaa-lehdessä 3.6.11 kerrottiin vasta julkaistusta tutkimuksesta ”Helsingin uskonnot”. Tutkijat yllättyivät erityisesti uuskarismaattisuuden kasvusta. Kuten aiemmin kirjoitin artikkelissa  Vanhan ajan usko riittää, niin tässäkin tutkimuksessa todettiin, että ”omakohtaisen hengellisen kokemuksen etsiminen näkyy tavalla tai toisella kaikissa uusissa virtauksissa”.

Omassa hengellisessä elämässäni kaipasin jossain vaiheessa kovastikin kokemuksia. Muistan rukoilleeni usein jotenkin tähän tapaan: ”Herra, anna minun kokea jotain sellaista, että tiedän varmasti, että Sinä olet olemassa, ja että tämä hengellinen elämäni ei olisi niin kuivaa.” Jälkeenpäin olen ollut kiitollinen Jumalalle, että Hän ei antanut minulle sellaisia kokemuksia, joita jotkut ovat saaneet niitä janotessaan. Esimerkiksi Rodney Howard-Browne vaati Jumalalta, että ”Joko sinä tulet tänne alas tai minä nousen sinne ja kosketan sinua.” Sen seurauksena hän alkoi nauraa hillittömästi ja tunsi ruumiinsa olevan kuin tulessa. Tätä ”taivaallista sähkövirtaa” hän on jakanut siitä lähtien muillekin. Howard-Brownea, joka kutsuu itseään Pyhän Hengen baarimikoksi, pidetäänkin henkilönä, jonka vaikutuksesta uuskarismaattisuus (äärikarismaattisuus) alkoi.

Noin 6-7 vuotta sitten Jumala puuttui elämääni merkillisellä tavalla. Sen jälkeen olen oppinut Jumalasta ja hengellisistä asioista enemmän kuin useina vuosikymmeninä ennen sitä. En edes tarkasti osaa kuvata sitä, miten Jumala muutti elämäni. Talous ja toimeentulo oli turvattu, elämä oli kaikin puolin mallillaan, mutta Jumala oli jäänyt taka-alalle. Moni asia vain ajautui siihen pisteeseen, että oli pakko kääntyä Hänen puoleensa ja pyytää apua. Katkeruus jäi taka-alalle ja aloin rukoilla noiden vaikeiden asioiden puolesta. Parin kuukauden päästä asiat alkoivat muuttua ja vajaan vuoden sisällä moni isokin asia oli muuttunut aivan täysin. Sen jälkeenkin olen saanut kokea hyvin monta kertaa todellisia rukousvastauksia – isoja ja pieniä, joista olen Hänelle kiitollinen. Tiedän varmaakin varmemmin, että Hän on, elää ja vaikuttaa!

Jumalan läsnäolo täyttää elämäni. Se ei ole sähkövirtaa tai muita yliluonnollisia tuntemuksia. Jumala tulee lähelle siinä, että saan turvautua Häneen kaikessa syntisyydessäni, pyytää rikkomuksiani anteeksi ja jatkaa taas vaellustani puhdistetulla sydämellä. Minulla on syvä rauha ja varmuus siitä, että Hän auttaa ja on mukana kaikissa elämän vaikeuksissa; Hän ei koskaan jätä pulaan ketään, joka Hänen puoleensa huutaa. Aivan varmasti Hän antaa jokapäiväisen leipämme – Hän antaa toimeentulon ja täyttää välttämättömät tarpeemme, kun sitä Häneltä pyydämme.

Tässä pari linkkiä, joista löydät Raamatun lupauksia Jumalan avusta:

• Apua elämän eri tilanteisiin (jos sivu ei näy suomeksi, valitse Change location -> Suomi -> Lue Raamattua -> Apu elämäntilanteisiin)
• Jumala kuulee rukoukset

Meitä uskovia ei ole kutsuttu kulkemaan mitään helppoa tietä – se ei ole menestyksen tie vaan menetyksen tie. Jumalan koulussa meiltä usein riisutaan pois kaikki omavoimaisuus niin, että meidän on pakko luottaa kaikessa vain Häneen. Tunnen monia lähellä Herraa olevia ihmisiä, joita Jumala puhdistaa kuin parasta kultaa. Jumala kysyy heiltä: ”Luotatko vieläkin minuun kaiken tämän keskellä?”. Kun he tyytyvät elämässään täysin Jumalan tahtoon, he astuvat ahjosta entistä kestävämpinä ja täynnä luottamusta Häneen.

Pyhä Henki liikkuu hiljaisen tuulen lailla siellä missä julistetaan ristiinnaulittua Kristusta. Sellaista julistusta kuunnellessani kyyneleet valuvat poskilleni ja koen valtavan Pyhän Hengen läsnäolon. Sen parempaa kokemusta en voisi kaivata – siinä on Jeesus lähellä minuakin syntistä. Se kaikki mitä olen kokenut, on täyttänyt täysin aikaisemman kaipuuni hengellisistä kokemuksista.

Voi kunpa niin monen saisivat kokea todellisen Jeesuksen läsnäolon! Seppä Högman sanoi aikoinaan Paavo Ruotsalaiselle: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki”.  Tuo kaikki on Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen. Uskonnolliset tunteet ja hurmoksellisuus ovat helposti vain pinnallisia; ne ovat hengellistä viihdykettä auttamatta ihmisen sisintä. Paavo Ruotsalainenkin tajusi lopulta, että Jumalan voi kohdata sellaisena kuin on – syntisenä. Jumala ei ketään hylkää, joka Häntä katuen lähestyy. Hän on armahtava ja rakastava Isä.

Jumalalta ei voi salata mitään. Kaikki, mikä on luotu, on avointa ja alastonta hänelle, jolle meidän on tehtävä tili. Koska meillä siis on suuri ylipappi, joka on kulkenut läpi taivaiden, Jeesus, Jumalan Poika, pysykäämme tässä tunnustuksessa. Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme. (Hepr. 4:13-16)

Etsi Jeesusta, niin saat osaksesi sellaiset todelliset hengelliset kokemukset, jotka kantavat sinua päivästä toiseen. Löydät Ystävän, jonka kanssa voit jakaa elämäsi ilot ja surut. Saat kokea tässä levottomassa ajassa valtavaa rauhaa, josta tiedät varmasti, että Jumala on kaikessa turvanasi. Vaikka sinua vainottaisiin Hänen nimensä tähden, luota Häneen – Hän ei sinua jätä eikä hylkää. ”… Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun” (Jes. 43:1).

Read Full Post »