Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for syyskuu 2011

Yleinen mielipide ympäri maailma on kääntymässä Israelia vastaan. Kaikkialla kysytään, miksei Israel tunnusta palestiinalaisten oikeuksia palestiinalaisvaltioon. Kukaan ei välitä kysyä palestiinalaisilta, miksi he eivät tunnusta juutalaisten oikeutta omaan valtioonsa, jonka juuret löytyvät kansainvälisestä lainsäädännöstä jo vuosikymmenten takaa.

Kuten tiedämme, kaikki arabivaltiot haluaisivat pyyhkäistä Israelin pois maailmankartalta. Ehkä selvimmin asian on ilmaissut jo useaan kertaan eri yhteyksissä Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad. On erittäin voimakkaita epäilyjä, että Iranilla olisi tekeillä ydinase Israelin tuhoamiseksi. Jos arabivaltioilla eikä palestiinalaisilla ole aikomustakaan rauhaan Israelin kanssa, niin miten rauhansopimus Israelin ja palestiinalaisten välillä on sitten mahdollista? Vastaus on: ei mitenkään.

Koska ajatus rauhasta on mahdoton, palestiinalaiset jättivät 23. syyskuuta YK:n yleiskokoukselle hakemuksen, jossa he vaativat Palestiinan tunnustamista valtiona ja YK:n täysjäsenyyttä. Valtionsa rajoiksi he esittävät ennen vuoden 1967 sotaa voimassa olleita rajalinjoja. Hakemus on käsiteltävänä YK:n turvallisuusneuvostossa, jonka 15 valtiosta palestiinalaisten olisi saatava yhdeksän hyväksyntä jäsenyydelleen. Yhdysvallat on ilmoittanut estävänsä palestiinalaisten jäsenyyden käyttämällä veto-oikeuttaan. (YLE.fi 23.9.11)

Nyt meidän kristittyjen on aika nousta yhtenä rintamana tukemaan Israelia ja rukoilemaan sen puolesta. Nyt on rukoiltava eduskuntamme, hallituksemme ja europarlamentaarikkojemme puolesta. On rukoiltava, että he eivät kääntyisi Israelia vastaan, vaan näkisivät Israelin oikeuden olla olemassa ja oikeuden omaan maahan. Kyse on viime kädessä Suomen kohtalosta, sillä: ”Ja minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” (1. Moos. 12:3).

European Coalition for Israel (ECI) on kristillisten Israelia tukevien organisaatioiden yhteisaloite, jonka tarkoituksena on puuttua kasvavaan antisemitismiin ja antisionismiin Euroopassa. ECI pyrkii informoimaan Euroopan parlamentin jäseniä ja muita eurooppalaisia johtajia, jotta he tunnustaisivat Israelin oikeudet olemassaoloonsa. ECI on tuottanut videon Anna rauhalle mahdollisuus (Give Peace a Chance), joka jokaisen pitäisi katsoa, ja joka pitäisi esittää Suomen televisiossakin. Tuo video löytyy suomeksi tekstitettynä alempaa tältä sivulta. Seuraavassa on referaattia videon sisällöstä pääpiirteissään.

Videolla todetaan, että vuoden 1947 YK:n yleiskokouksen päätöslauselmalla pohjustettiin Israelin valtion uudelleensyntymistä 1948. Asiantuntijat toteavat kuitenkin, että YK:n yleiskokousten päätöslauselmat eivät ole sitovia kansainvälisen lainsäädännön kannalta. Tämä on hyvä muistaa, kun seuraamme, miten palestiinalaisten hakemus etenee YK:ssa!

Mutta jos kyseinen päätös vuodelta 1947 ei ole sitova, niin miten Israelin valtiolla sitten voisi olla oikeutusta olemassaoloonsa? Itse asiassa Israelin valtion lailliset olemassaolon oikeudet on myönnetty jo vuonna 1920 San Remon konferenssissa Italiassa. Tuolloin kokoontui Kansainliitto, joka oli YK:n edeltäjä. Tässä kokouksessa myönnettiin oikeudet olemassaoloon molemmille osapuolille – sekä juutalaisille että arabeille. Kummankin osapuolen toivomuksia alueen suhteen kuultiin, ja siltä pohjalta tehtiin sitovat päätökset kansainväliseen lakiin siitä, mitä kukin taho saisi.

On sanottu, että Israelin olemassaolon oikeutus on pelkästään siihen aikaan tuota aluetta hallinneen brittiläisen imperiumin päähänpisto. Tämä ei pidä paikkaansa; brittien näkemys sai San Remossa kansainvälisen yhteisön täyden tuen. Lisäksi vuonna 1922 Kansainliitto päätti tunnustaa, että juutalaiskansalla on historiasta periytyvät oikeudet maahansa.

Merkittävää on myös se, että Palestiinan alueeseen varattiin kansalliset, kollektiiviset ja kollektiiviset poliittiset oikeudet ainoastaan juutalaisille. Palestiinan arabit saivat samat oikeudet – eivät Palestiinassa, vaan ympäröivissä arabimaissa. Arabien kansalaisoikeuksien ja uskonnollisten oikeuksien suoja oli silti täysin turvattu Palestiinankin alueella.

Israelin itsenäistymisen jälkeen 1948 arabimaat hyökkäsivät Israeliin tuhotakseen sen. Ne valtasivat maa-alueita Israelilta. Israel puolestaan otti 1967 sodassa alueita takaisin. Nyt palestiinalaiset ovat hakemassa tunnustusta valtiolleen 1967 sotaa edeltävien rajojen mukaisesti, eli niiden alueiden perusteella, jotka arabivaltiot vääryydellä Israelilta ottivat!

Pitemmittä puheitta: katso video! (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Lisäys 5.11.2011:

Lue Pekka Sartolan hyvä kirjoitus, jossa hän perustelee karttojen kera videolla kerrottua asiaa.

Read Full Post »

Lisäys 13.7.2015: Alla oleva teksti on kirjoitettu lähes neljä vuotta sitten. Kun luen sitä tänään, se on edelleen ajankohtainen – aivan kuin kuvausta tämänhetkisestä tilanteesta Kreikan talouskriisin keskellä! Yhä lähempänä on artikkelin lopussa mainittujen kahden samansisältöisen profetian/näyn toteutuminen.


 

Ei Herra Jumala tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen, profeetoille (Aam. 3:7).

David Wilkerson sai Jumalalta vuonna 1973 näyn, joka käsitteli viittä traagista onnettomuutta. Se ei ollut uni, vaan ilmestyskirjamainen näky, joka toistui yö toisensa jälkeen. Silloin, vuonna 1973, ystävät varoittivat häntä julkaisemasta sitä. Kukapa olisi halunnut kuulla tuollaisesta sekasorrosta ja Jumalan tuomioista kaiken sen hyvän ja hyvinvoinnin keskellä, jossa silloin elettiin. Kaikesta huolimatta Wilkerson oli vakuuttunut, että näky oli Jumalasta, ja julkaisi sen kirjana, joka ilmestyi Suomessa nimellä Näky ja myöhemmin nimellä Näky nyt.

Kaikki se, mitä Näky-kirjassa kuvataan, on hurjaa vauhtia toteutumassa. Selvin Wilkersonin näyssään näkemä asia oli maailmanlaajuinen taloudellinen sekasorto. Hän näki talouden joutuvan sekasortoon ensin Euroopassa, sitten vaikutukset heijastuivat Japaniin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja ennen pitkää kaikkialle maailmaan. Wilkerson näki niin laajamittaisen taloudellisen taantuman, että se vaikuttaa lähes jokaisen palkansaajan elintasoon. Niillä mailla, joilla on valtavat määrät länsimaista valuuttaa, tulevat kokemaan erittäin suuria vaikeuksia – erityisesti arabimaat.

Kuten tiedettyä, niin arabimaat saavat öljytulonsa dollareina. Samoin Kiinan talous on voimakkaasti dollarisidonnainen. Ainakin osa öljymaista on yrittänyt vaihtaa kaupankäyntivaluutaksi euron, mutta nykyisen eurokriisin valossa voi vain sanoa, että suo siellä, vetelä täällä.

Euron kriisi vain syvenee päivä päivältä. Esimerkiksi Kauppalehti kirjoitti eilen, että Saksa varautuu jo Kreikan kaatumiseen. Taloussanomat puolestaan uutisoi tänään Kuusi syytä, miksi Kreikka kaatuu konkurssiin.

Kreikan kaatumista voidaan odottaa hetkenä minä hyvänsä. Hätärahoituksen ehdoista on jouduttu tinkimään, kun Kreikka ei ole kyennyt toteuttamaan siltä vaadittuja vyönkiristyksiä. Tämä on johtamassa siihen, että lainahanat sulkeutuvat lopullisesti Kreikan kohdalta. Taloussanomat siteeraa Euroopan velkakirjamarkkinoiden suurpankkeihin kuuluvaa brittiläistä RBS:ää, jonka mukaan Kreikan hätärahoitus on katkolla neljän syyn takia:

  1. Kreikka ei ole pystynyt toteuttamaan niitä talousuudistuksia, joita siltä vaadittiin hätärahoituksen ehtona.
  2. Kreikka ei ole pystynyt saavuttamaan vaadittuja tavoitteita kansantalouden ja julkisen talouden tasapainottamiseksi.
  3. Hätärahoitusta antavat IMF ja euromaat eivät enää ole valmiita joustamaan ehdoistaan.
  4. Kreikan hallitus ei pysty saamaan kansan tukea menoleikkauksille.

Lisäsyinä nähdään, että kun  Euroopan talous näyttää vain entisestään taantuvan, ei Kreikkakaan saa talouteensa minkäänlaista kasvumahdollisuutta. Samaan aikaan Kreikan lainojen ennestäänkin huippukorkeat korot ovat nousseet lisää. Lisäksi Saksan perustuslakituomioistuin on asettanut tiukkoja ehtoja Saksan osallistumiselle muiden maiden kriisien rahoittamiseen.

Tuo viimeksi mainittu seikka vähintäänkin hidastaa euromaiden yhteisten joukkovelkakirjalainojen eli eurobondien käyttöönottoa. Se olisi merkinnyt ratkaisevaa askelta kohti liittovaltiokehitystä, joka yhteisen talouspolitiikan lisäksi toisi muassaan paljon muutakin yhteistä. Kristityn kannalta liittovaltio olisi erittäin huolestuttava asia, koska väistämättä jossain vaiheessa myös uskonnot pitäisi voida sovittaa samaan muottiin. Se jos mikä on antikristillistä ja sopii hyvin antikristuksen suunnitelmiin!

Mitä kaikkea Kreikan romahdus tuo tullessaan, sitä voi vain arvailla. On kuitenkin varmaa, että vaikutukset talouteen ovat haitallisia kaikkialla, myös Suomessa. Nordean asiantuntija arvioi, että pelkästään Kreikan uusimman tukipaketin kaatuminen johtaisi todella vaikeisiin aikoihin koko euroalueella. Välittömänä seurauksena olisi ainakin pankkien pääomittamisen tarve, eli niiden tukeminen – meidän veronmaksajien rahoilla, tottakai! Ilmeisesti monet yhtiöt ovat jo varautumassa huonoihin aikoihin, esimerkiksi Nordea ilmoitti mittavista irtisanomisista; se on vähentämässä Pohjoismaista jopa 2000 työpaikkaa.

Palatkaamme Wilkersonin Näky-kirjaan, jossa hän kirjoittaa:

Uskon, että näemme joidenkin amerikkalaisten suurimpien  ja tunnetuimpien yhtiöiden joutuvan vararikkoon. Luottolaitokset joutuvat suunnattomiin vaikeuksiin. On paljon ihmisiä, jotka eivät kykene maksamaan suuria maksusitoumuksia suurille luottolaitoksille; tämä aiheuttaa lähes kaaoksen… Autoteollisuus kärsii pahoja vahinkoja.

Mitä tapahtuikaan syksyllä 2008? Yhdysvalloissa asuntojen hinnat romahtivat, jolloin niiden arvo ei enää riittänytkään lainojen vakuudeksi. Tästä ja eräistä muista syistä johtuen rahoituslaitokset kärsivät jättitappioita, ja suuriakin pankkeja meni konkurssiin, kuten Lehman Brothers. Ja mitä tulee autoteollisuuteen, niin maailman suurin autonvalmistaja, yhdysvaltalainen General Motors, joutui hakeutumaan konkurssiin. Sen seurauksena Yhdysvaltain ja Kanadan valtioista tuli yhtiön suuromistajia pumpattuaan sen toimintojen pelastamiseen kymmeniä miljardeja dollareita. Yhdysvalloissa talouden elvyttämiseen laitettiin valtavasti varallisuutta, mutta talouden perusrakenteet eivät silti korjautuneet, koska rahoista meni paljon pörssi- yms. keinotteluun.

Wilkerson kirjoittaa: ”Maailman etevimmät taloustieteilijät eivät osaa selittää, mistä sekasorto johtuu, ja kansainväliset pelosta aiheutuvat kriisit kehittyvät edelleen.” Kuten tiedämme, markkinat perustuvat luottamukseen. Kun käy niin, että luottamus toisiin toimijoihin horjuu, tilalle tulee pelko ja epävarmuus. Epävarmuus johtaa huhuihin ja erilaisiin spekulaatioihin, joiden seurauksena sijoittajat alkavat vetää rahojaan pois kriisikohteista. Se taas voi johtaa nopeastikin kokonaisen valtion vararikkoon.

Wilkerson sanoo, että tulevasta lamasta saatetaan toipua kokonaan, mutta maailman talous tulee olemaan sekaisin aina antikristuksen aikaan saakka. Pelko ja epävarmuus ovat läsnä jatkuvasti.

Lopuksi vielä kaksi sanomaa, jotka tukevat Wilkersonin näkyä. Jokainen voi koetella nämä asiat Raamatun valossa. (Alla olevien tekstien lähde)

Bryan Huppertsin näky 3.11.1997 talouden kuolemasta:

Herra näytti minulle sairaalan vuoteella makaavan potilaan, jonka nimi oli Talous. Jalkopäässä oli hänen potilaskorttinsa, jossa erilaiset käyrät ja viivat menivät terävästi ylös- ja alaspäin.

Potilas eli keinotekoisen hengityksen avulla, josta hän oli täysin riippuvainen. Monet asiantuntijat olivat ympärillä tekemässä monia asioita pitääkseen potilaan hengissä. Juuri silloin ylilääkäri astui sisään, katsoi potilasta ja julisti: ”Tämä potilas on kuollut. Antaa sen mikä on kuollut, kuolla.” Ylilääkäri katkaisi oman sormensa liikkeellä kytkimestä  elintoimintoja ylläpitävät toiminnot.

Talous oli oksentamaisillaan, haukkoi henkeään ja kuoli hirveän kuoleman.

Thomas Gibsonin sanoma 16.3.2002:

Nämä päivät ovat yltäkylläisyyden päiviä. Tulossa ovat päivät, jolloin runsasta yltäkylläisyyttä ei enää ole. Suuri taloudellinen romahdus, johon monetkaan eivät usko, on ovella.

Kun romahdus on täysin tullut, monet kieltävät sen vieläkin sanoen, että talous palaa kyllä normaaliksi, me rakennamme kaiken uudestaan. Mutta joka kerta kun taloutta yritetään elvyttää, se tulee epäonnistumaan, sillä minun käteni on talouden päällä.

Rakkaus rahaan on noussut minun eteeni, ja minä tulen tuhoamaan rahanhimon.

Read Full Post »

Miksi joudumme erilaisiin koetuksiin, kiusauksiin ja kärsimyksiin? Miksi Jumala koettelee ihmistä? Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Näitä aiheita on itse kunkin hyvä miettiä, jotta voisimme tunnistaa, miksi meidän tilanteemme ehkä juuri nyt on se mikä on.

Daavid kirjoittaa: ”Pelasta minut, Jumala! Vesi on noussut kaulaani saakka. Olen vajonnut pohjattomaan liejuun, jalkani ei tavoita lujaa maata. Olen joutunut vetten syvyyksiin, pyörre tempaa minut mukaansa. Minä olen väsynyt huutamaan, kurkkuni on käheä. Silmäni hämärtyivät, kun odotin sinua, Jumala.” (Ps. 69:1-3)

Kuka antaa koetukset meille? Yksi vastaus löytyy Ps. 66:10-12: ”Sinä olet koetellut meitä, Jumala, puhdistanut ahjossa kuin hopeaa. Sinä olet antanut meidän joutua verkkoon, olet pannut orjuuden taakan harteillemme. Sinä olet antanut vihollisten ajaa ylitsemme, me olemme joutuneet tuleen ja veteen, mutta sinä olet avannut meille jälleen tien.” Eli Jumala vie meidät koetuksiin.

Jumala sallii ihmiselle koetuksia eri syistä:

  • Synnin seurauksena, tarkoituksena vetää parannukseen. Daavid kirjoittaa: ”Minä kuljin harhateitä, kunnes jouduin  nöyrtymään. Nyt olen kuuliainen, elän ohjeittesi mukaan. Hyvä oli, että jouduin nöyrtymään, näin minä opin sinun määräyksesi.” (Ps. 119:67, 71)
  • Uskon vahvistumiseksi, kristityn kasvuksi – tämä teema toistuu läpi koko Raamatun. Jumala rakkaudessaan haluaa vetää ihmistä entistä lähemmäksi itseään.

Nyt on lopunaika – Jeesus tulee pian. Siksi Jumala kutsuu meitä työtovereikseen. Jumalan koulu voi tämän takia olla todellisuutta monelle. Kun joudut erilaisiin koetuksiin, kysy Jumalalta: ”Herra, mitä sinä tahdot opettaa minulle kaikella tällä?” Hyvin moni katkeroituu Jumalalle huomaamatta sen elämänvaiheen mahdollista syvällistä tarkoitusta. Toki on monia asioita, joiden salattu tarkoitus ei avaudu ehkä koko ihmiselämän aikana. Muista silti, että Jumala on saatanaa väkevämpi, eikä mikään tapahdu Hänen sallimattaan.

Tässä artikkelissa keskitytäänkin lähinnä yhteen asiaan: Jumala koettelee ihmistä, jota hän käyttää. Haemmeko silloin apua Jumalalta vai jostain muualta? Hän voi koetella, kiroammeko me Jumalan vai luotammeko Häneen loppuun saakka. Jostain syystä Jumalan vastaus tuntuu usein viipyvän, ja tulee vasta silloin, kun meillä ei ole enää ketään muuta kuin Hänet, mihin turvata. Jumala koettelee meitä nähdäkseen, odotammeko kärsivällisesti, että Hän pelastaa meidät.

Jumala haluaa nähdä, olemmeko todella kuuliaisia hänelle kun siitä (kuuliaisuudesta) on meille inhimillistä haittaa. Hänellä on tehtävä kaikille ihmisille ja haluaa, että olisimme hänen käytettävinään. Jumalan koulussa opimme, että omin voimin emme pysty mihinkään. Hän haluaa työhönsä nöyriä, osaamattomia, omassa voimassaan heikkoja hännänhuippuja, jotta Hänen voimansa voisi toimia heidän kauttaan. Palautetaan mieliin Gideonin taistelu vihollisia vastaan: ”Herra sanoi Gideonille: ”Sinulla on liian paljon väkeä mukanasi. En voi antaa miestesi voittaa midianilaisia. Silloinhan Israel saattaisi ottaa voitosta kaiken kunnian ja sanoa: ’Me saavutimme voiton omin voimin.’” (Tuom. 7:2)

Kuulin vuosia sitten Mikko Hurstin, edesmenneen Veikko Hurstin pojan, haastattelun. Hän kertoi saaneensa kaksi selvää Jumalan kutsua lähetystyöhön Espanjaan. Kun hän oli yli 10 vuotta lähetystyössä katolisten parissa ilman näkyviä tuloksia, siinä oli todellinen Jumalan koulu. Hän sanoi, että jos läpimurto olisi tullut esimerkiksi vuoden päästä, kunnia saavutuksesta olisi helposti tullut itselle. Nyt tuossa tilanteessa vaadittiin paljon rukousta – ja sitten ovet avautuivat ihmeellisesti kansan pariin. Kaikki kunnia kuuluu tästä yksin Jumalalle!

Raamatun henkilöitä Jumalan koulussa

Joosefin tehtävänä oli perheensä ja sukunsa pelastaminen nälänhädältä. Tosin hän ei sitä tiennyt etukäteen. Veljet heittävät hänet kaivoon, ja Joosef jouti orjaksi Egyptiin, jossa hän oli kaksi ensimmäistä vuotta vankeudessa. Potifarin taloudenhoitajana hän sai tärkeää oppia Jumalan valmistamaa tehtävää varten. Muistakaamme, miten Potifarin vaimo koetti vietellä Joosefin, mutta Joosef pysyi silti uskollisena Jumalalle. Faaraon käskynhallitsijana Joosef hallitsi sitten koko Egyptiä. Hän oli siis toiseksi korkeimmassa virassa faaraon jälkeen. ”…ja farao sanoi heille (hoviväelleen): ”Voisimmeko löytää toista hänen veroistaan miestä! Hänessä asuu Jumalan henki!” (1. Moos. 41:38)

Mooseksen tehtävänä oli kansansa johdattaminen pois Egyptin orjuudesta. Jumala oli ihmeellisesti järjestänyt hänet faaraon tyttären kasvattipojaksi. Hän sai siten egyptiläisen hovin koulutuksen, joka oli tarpeellinen myöhemmin – hänellä oli hyvä hovin tuntemus! Sitten Mooses noin 40-vuotiaana joutui pakenemaan erämaahan surmattuaan egyptiläisen. Se oli hänen koulunsa – siellä hän oppi tuntemaan erämaan olot, joista oli suuri apu myöhemmin 40 vuotta kestäneellä erämaavaelluksella.

Entäpä Daavid: tehtävää kuninkaana edelsi pitkä pakeneminen vainoojaansa Saulia. Job puolestaan joutui kärsimyksen kouluun, joka kasvatti luottamusta Jumalaan. Paavali oli aluksi Jeesuksen vainoaja, ja joutui myöhemmin itsekin elämässään kokemaan paljon vastustusta ja vaikeuksia.

Ole kärsivällinen koetusten laaksossa

Tehtävänäkyä usein seuraa laakso, joka on välttämätön koulutusaika, kuten edellä kerrotussa Mikko Hurstin tapauksessa, samoin Joosefin. Mooses ei saanut ennalta ilmoitettua tehtävää Jumalalta, mutta hän kävi saman laakson kautta tehtäväänsä.

Jos Jumala on antanut sinulle tehtävänäyn, saatat joutua Jumalan kouluun eli asumaan laakson pohjalla ennen kuin astut tehtävääsi. Ja vaikka et olisikaan saanut erityistä tehtävänäkyä, Jumala voi silti kouluttaa kuten Moosesta – näet tehtäväsi vasta sitten kun sinun on määrä astua siihen. Muista, että sen tehtävän ei tarvitse olla suuri – lähde liikkeelle olemalla vähässä uskollinen.

Joskus (tai itse asiassa hyvin usein) meille käy kuin Israelin kansalle, joka vaelsi erämaassa 40 vuotta. Kierrämme omaa erämaatamme ympäri yhä uudestaan ja uudestaan israelilaisten tavoin. Emme ymmärrä syytä; usein vain syytämme kaikesta Jumalaa kuten israelilaisetkin tekivät. Meillä on pääsy sieltä pois, kun olemme valmiita kuuntelemaan Jumalaa. Etsi siis Herraa lukemalla Raamattua ja rukoilemalla – vietä aikaa Herran kanssa ja etsi Hänen tahtoaan elämässäsi.

Ihmetteletkö tällä hetkellä, miksi elämäntilanteesi on sellainen kuin on? Muistele vaikkapa Joosefia: kaikki ne koetukset hänen elämässään olivat tarpeellisia, jotta Jumalan suuri suunnitelma olisi voinut toteutua. Silloin kun olet laakson pohjalla, et näe kokonaisuutta, mutta se selviää joskus myöhemmin.

David Wilkerson kirjoittaa:

Jumala rakastaa sinua koetuksissa ollessasikin. Hänen oma Henkensä on johtanut sinut erämaahan. Mutta Hänen oma Poikansa on ollut jo siellä – ja Hän tietää tarkalleen, mitä sinä joudut läpikäymään. Anna Hänen viedä työnsä sinussa loppuun – kasvattaen sinussa täyttä riippuvaisuutta ja luottamusta Häneen. Sinä tulet sieltä ulos täynnä varmuutta – ja jumalallista sääliä ja voimaa auttamaan toisia.

Pidä kiinni uskosta! Älä pelkää, sillä olet Kristuksen koulussa. Kaikki on Hänen valvonnassaan. Äkkiä tulee aika, jolloin taistelusi päättyy, ja voitostasi tulee tosi. Astut esiin tulesta kunnian kantajana toteuttamaan Hänen tahtoaan.

Read Full Post »

Oletko koskaan ajanut autolla ja meinannut nukahtaa rattiin? Ensin sitä vastaan yrittää taistella, mutta sitten se nukahtaminen tulee niin väkisin ja salakavalasti, että ei sille voi mitään. Samanlainen on hengellinen nukahtaminen. Puhun tästä ihan oman kokemuksen perusteella. Vuosia olin tuossa nukahtaneessa tilassa – hengellisessä erämaassa. Siihen vaipuu pikkuhiljaa huomaamatta; Raamatun lukeminen ja rukouselämä hiipuvat, kunnes ne ovat pakollista suorittamista ja loppuvat lopulta kokonaan. Tämä onkin saatanan tahto – sen päämääränä on tuhota meidän uskomme ja saattaa meidät perikatoon tavalla tai toisella. En tahdo kerskua, että olisin yhtään parempi kuin muut. Jumalalle kunnia, että Hän ihmeellisesti herätti minut tuosta unesta. Nyt jokainen päivä on kilvoittelua, että se entinen ei palaisi. Meidän on nyt todella valvottava tilaamme, sillä Jeesus itse sanoi lopun­ajoista puhuessaan, että ”Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus” (Matt. 24:12).

Jos et tyydy tavanomaiseen kristityn elämään, vaan haluat antaa Kristukselle kaikkesi – voit olla varma, että pahuus hyökkää tai yrittää hyökätä kimppuusi. Kohtaat erilaisia kiusauksia ja syytökset valtaavat ajatuksesi. Koet monenlaisia hyökkäyksiä elämäsi eri alueilla. Ja taas asialla on tuo kavala vastustaja, joka yrittää saada sinut luovuttamaan; se sanoo, että jätä kaikki hengellinen työ, joka korottaa Kristusta. Mukaudu tämän ajan mielipiteisiin ja tulkitse Raamattua sen mukaan, mitä tämän ajan ihmiset haluavat kuulla. Se tahtoo tehdä sinusta vain uskonnollisen, joka ei elä todeksi Jumalan sanaa. Sillä on mielessään vain sinun uskosi lopullinen hävittäminen. Kun kohtaat vaikeuksia, se tahtoo saada sinut epäilemään, että ei Jumalaa ole, kun tämän kaiken sallii.

Itse olen kaikkien vaikeuksien keskellä oppinut turvaamaan Jumalaan; ajattelen, että se kaikki on Hänen suurta armoaan ja rakkauttaan minua kohtaan, kun hän tämän sallii minun kohdallani. Kun on kaikki hyvin, niin Jumalakin unohtuu. Vaikeuksissa on pakko – ja etuoikeus – turvautua Häneen. Vaikeudet pitävät meidät Herraa lähellä. On toki sellaisiakin uskovia, jotka ymmärtävät pysyä Herraa lähellä ilman että Hänen täytyy heitä rakkaudessaan herätellä. Minä taidan kuulua siihen kovapäisten sakkiin.

Paavalinkin pistin oli juuri sellainen asia, joka sai hänet pysymään nöyränä Jumalan edessä ja lähellä Häntä. Paavalihan toteaa: ”Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi” (2. Kor. 12:7).

Kristityn kilvoittelussa yksi tärkeimpiä asioita on tämä: pidä sydämesi puhtaana. Monella sellaisella ihmisellä, jota me ehkä saatamme katsoa halveksien, voi olla puhtaampi sydän kuin meillä. Moni näkee esimerkiksi alkoholistissa vain ulkokuoren, mutta Jumala näkee sydämen. ”Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon” (Sananl. 28:13). ”Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä” (1. Joh. 1:9).

Nyt on aika valvoa omaa hengellistä tilaamme. Jeesus sanoo lopunaikojen tapahtumista kertoessaan: ”Valvokaa siis joka aika ja rukoilkaa, että saisitte voimaa paetaksenne tätä kaikkea, mikä tuleva on, ja seisoaksenne Ihmisen Pojan edessä” (Luuk 21:36). Pietarikin käskee: ”Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.” (1. Piet. 5:8). Muistetaan pitää tilivälit lyhyinä; se tarkoittaa sitä, että tulemme rikkomuksinemme heti Herran eteen katuen ja parannusta tehden.

Nyt jos koskaan moni uskova kokee todellisia vaikeuksia elämässään. Olen itse kokenut sen niin, että Jumala haluaa pitää vaikeuksien kautta omansa nyt erityisen lähellä itseään, koska Jeesuksen takaisintulo on lähellä. Joskus 70-luvulla oli melkein joka tolpassa mainos ”Jeesus tulee pian, oletko valmis?” Ehkä silloin tuli jonkinlainen kyllästyminen asiaan, kun nykyisin ei enää asiasta puhuta. Raamatun keskeinen opetus kuitenkin on, että Jeesus tulee takaisin, ja meidän pitää olla silloin valmiina. Olen saanut sydämelleni muistuttaa tästä asiasta, ja en voi siitä siksi olla hiljaa. Jos Jeesuksen takaisintulo jostain syystä viivästyy, niin haittaako se, jos olemme koko ajan valmiina Hänen tuloonsa?  On parempi elää lähellä Häntä kuin olla koko ajan epävarma omasta pelastumisesta ja siirtää vain ratkaisun hetkeä tuonnemmaksi.

Samalla meillä pitäisi olla myös hätä toisista ihmisistä, kaikista meidän lähimmäisistämme. Onko oikein antaa pelastaa itsensä, mutta antaa toisten hukkua? Nyt on meille kaikille todellinen heräämisen aika; on aika viedä pelastussanomaa niille, jotka eivät vielä Jeesusta tunne. Rukoukseni on, että Pyhä Henki sytyttäisi meissä kaikissa aidon hädän hukkuvista sieluista. Ja kun se hätä meissä syttyy, niin Hän antaa kullekin sen oikean tavan, taidon ja mahdollisuuden toimia. Ennen kaikkea, viivy entistä enemmän Herran edessä; ala rukoilla – rukoile lakkaamatta (1. Tess. 5:17). Rukoile päivittäisten askareiden lomassa. Rukoile ennen kaikkea toisten ihmisten puolesta. Rukous on valtava ase, joka voi murtaa kalliotkin.

Kuuntelin kerran radiojumalanpalvelusta, jossa eräs Inkerin seurakunnan paimen opetti seurakuntaa rukoilemaan, mikä on tärkeysjärjestys asioissa. Hän sanoi jotenkin näin: ”Ensimmäiseksi, kiitä Herraa kaikesta. Jokaisella on varmasti jotain, mistä voi kiittää. Toiseksi, rukoile toisten ihmisten puolesta ja pyydä Jumalan johdatusta ja kosketusta heidän elämäänsä. Ja kolmanneksi, on sinulla lupa pyytää itsellesikin jotain.”

Read Full Post »