Älä alistu!

Suomen ev.lut. kirkon nuoret tukenaan muutama herätysliike sekä kaksi muuta kristillistä järjestöä järjestivät Älä alistu! -kampanjan. Videolla kaksikymppinen Anni kertoo oman tarinansa, miten hän uskoon tultuaan vapautui biseksuaalisuudesta. (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Kampanjasivulla todetaan: ”…lähdemme siitä, ettei ajan henkeen pidä mukautua. Haluamme kannustaa ja rohkaista juuri sinua etsimään kestäviä ratkaisuja elämäsi suuriin kysymyksiin yleisen mielipiteen sijaan Raamatusta.” ”Onko se vapautta, että saat tehdä juuri niitä valintoja, joita ympäristösi haluaakin sinun tekevän? Onko se vapautta, että yleinen mielipide on yhtä kuin totuus?”

Kuten olemme tiedotusvälineistä lukeneet ja kuulleet, niin videosta on noussut suuri kohu. Usea piispa arkkipiispan johdolla on sanoutunut kampanjan sanomasta irti, ja herätysliikkeitä on uhattu jopa rahoituksen lopettamisella. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Timo Rämä sanookin aiheellisesti: ”Pahalta tuntuu, että vakaumuksen ja mielipiteiden takia aletaan kiristää rahalla.” Onpa kampanjasta tehty kantelu neljään tuomiokapituliinkin.

Tätä on nimitetty jopa vihakampanjaksi. Itse en tosin löytänyt videolta pienintäkään vihaa – sen sijaan vastustajien kommentit ovat olleet jopa äärimmäisen vihamielisiä. Tässä ajassa vaikuttava antikristillinen henki kääntää kaiken päälaelleen: hyvä on pahaa, ja paha on hyvää.

Kampanjan järjestäjät toteavat, että ”Kampanjan tarkoituksena ei ole ollut syyllistää ketään homoseksuaalisesta taipumuksesta. Pyrimme tukemaan niitä, jotka kamppailevat samanlaisten kysymysten kanssa kuin nuortenmedia Nuotan videolla esiintyvä Anni. Tähän täytyy jo sananvapaudenkin vuoksi olla oikeus.” Nyt sen sijaan halutaan vaientaa kirkossamme kaikki sellaiset tahot, jotka vielä pyrkivät pitämään Raamatun mukaista arvomaailmaa esillä.

On hyvä, että vielä löytyy heitä , jotka pitävät niiden ihmisten puolta, jotka kipuilevat seksuaalisen rikkinäisyytensä kanssa ja haluaisivat elää Jumalan tahdon mukaista elämää. Kirkon reaktio ihmetyttää suuresti, sillä kampanja oli linjassa viimesyksyisen kirkolliskokouksen  perustevaliokunnan mietinnön kanssa, jossa todettiin: ”Osa (homoseksuaaleista) pitää oikeana elää pidättyvyydessä. Jotkut tahtovat pyrkiä vapaaehtoisen terapian ja sitoutuneen vertaistuen avulla sisäiseen muutosprosessiin. Tärkeää on, että ketään ei leimata eikä eristetä, vaan jokaisen oikeutta toimia omantuntonsa pohjalta kunnioitetaan.” Tai toisaalta piispojen reaktio ei ihmetytä, sillä nyt halutaan olla samalla tavalla rähmällään median ja suuren yleisön edessä kuin syksyn kirkolliskokouksessa. Jäsenkato kirkosta halutaan estää hinnalla millä hyvänsä – olkoonpa omat puheet ristiriidassa keskenään miten paljon tahansa.

Kirkon linja piispojen johdolla on tuuliajolla senkin suhteen, mitä tulee suhtautumisesta omiin, yhteisesti sovittuihin periaatteisiin. Kirkkojärjestyksessä nimittäin sanotaan: ”Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhä sanan mukaan.” Valitettavasti Suomen kirkko on piispojen johdolla sanoutunut irti tästä kohdasta, kun ei pidä Raamattua ohjenuoranaan. Mitä silloin voi Raamattuun yhä nojaava seurakuntalainen tehdä? Siihen antaa vastauksen eräs kohta Augsburgin tunnustuksesta, johon luterilainen kirkkomme on niin ikään sitoutunut: ”… evankeliumihan opettaa iankaikkista sydämen vanhurskautta. Se ei kumoa valtiota eikä perhettä, vaan vaatii nimenomaan, että ne on säilytettävä jumalallisina järjestyksinä ja että rakkautta tulee harjoittaa näiden järjestysten puitteissa. Sen tähden kristittyjen tulee välttämättä totella esivaltaansa ja sen lakeja, mikäli ne eivät käske tekemään syntiä, sillä siinä tapauksessa heidän tulee totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä (Apt. 5:29).”

Kun esivalta, kuten kirkkomme johto, ryhtyy toimimaan Jumalan sanan vastaisesti, emme saa mennä samaan henkeen mukaan. Timo Rämä toteaakin: ”Onko yhteiskuntamme ja kirkkomme todella tällainen, että ruvetaan kiristämään rahoilla, kun ollaan tällaisesta asiasta eri mieltä? Kaiken lisäksi me olemme sillä kannalla kuin kirkko on aina ollut tähän saakka. Me emme voi sellaisen kiristyksen edessä taipua. Meillä pitää olla rohkeutta ajatella, että Jumala kyllä hoitaa meidän asian.”

Näin se on! Suomen evankelisluterilainen kirkko muuttuu ajan paineessa, mutta Jumalan sana ei koskaan muutu. Älä siis alistu tämän maailman alkeisvoimille! ”Katsokaa, ettei kukaan saa teitä saaliikseen järkeisopilla ja tyhjällä petoksella, pitäytyen ihmisten perinnäissääntöihin ja maailman alkeisvoimiin eikä Kristukseen” (Kol. 2:8).

Lisäys 29.9.2011:

Älä alistu! -videosta ja kampanjan nettisivun uutisesta tehtiin kaksi kantelua maaliskuussa Julkisen sanan neuvostoon. Nyt neuvosto on antanut asiassa vapauttavan päätöksen: ”Sekä [videolla esiintyvä] Anni että sivuston ylläpitäjä toivat julki omaa käsitystään Raamatusta, mihin heillä on oikeus. Yleisön tulee sananvapauden nimissä sietää myös sellaisia näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa oman elämänkatsomuksen kanssa… Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Nuotta ei ole rikkonut hyvää journalistista tapaa.”

Lue koko päätös.

Read Full Post »

Herätys Suomeen

Herätystä Suomeen on odotettu jo pitkään. Mielenkiinnolla on seurattu tapahtumia hengellisellä kentällä, että alkaako herätys kenties täältä vaiko tuolta, missä jotakin uutta näyttää tapahtuvan. On sellaista pienoista jännitystä ilmassa, että millä väkevällä tavalla herätys alkaa – mitä kaikkea Jumala onkaan suunnitellut Suomen varalle.

Olen tästä asiasta puhunut joidenkin ihmisten kanssa. Meillä on herätyksestä yksi yhtenevä käsitys – se alkaa meistä uskovista. Monesti ajattelemme vain, että ”alkaisipa herätys, jotta uskosta osattomat tulisivat uskoon”. Tällaista herätystä ei kuitenkaan tule niin pitkään kuin oma sydämemme ei ole puhdas. Meidän on pantava pois kaikki salaisetkin syntimme – taisteltava niitä vastaan, vihattava niitä kaikin voimin. Kuulkoon Jumala kaipuumme herätyksestä ja aloittakoon sen meistä.

Kun herätyksen tuuli puhaltaa, siinä liikkuu Pyhä Henki. Mikä onkaan Pyhän Hengen tehtävä? Sen tehtävä on paljastaa syntisyytemme ja kelvottomuutemme Jumalan edessä. Pyhä Henki saa meidät itkemään omaa syntisyyttämme – sitä, miten olemmekaan voineet olla uskottomia Jeesukselle. Kun morsian odottaa sulhasta, hänen täytyy pitää sydämensä puhtaana rakkaimmalleen. Samalla kun Pyhä Henki paljastaa kelvottomuutemme, Hän tarjoaa Kristuksen sovitustyötä pelastukseksemme. Tämä ansaitsematon rakkaus tuo meidät takaisin Hänen yhteyteensä. Totisinta ja ihaninta Pyhän Hengen läsnäoloa on, kun syntinen saa armon!

Jeesus viittaa Pyhään Henkeen sanoessaan ”Ja kun hän tulee, niin hän näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion” (Joh. 16:8). Sitä tarkoittaa Hengen vuodatus ja sen aikaansaama herätys!

Meidän tulee niin yksilöinä kuin seurakuntinakin tulla jatkuvasti Jeesuksen ristin juurelle. Ei tavan vuoksi, vaan totisella tarkoituksella; todellinen parannus sisältää halun muuttua. Omasta parannuksenteostamme alkaa herätys, joka lähtee leviämään.

Hilja Aaltonen on yksi niistä, joka uskoo, että herätys on tuossa Suomeen. Hänen mukaansa nykypäivänkin ihminen kaipaa yksinkertaista, kyynelten keskeltä julistettua veren sanomaa: ”Jumalan Pojan veri puhdistaa kaikesta synnistä.” Valitettavasti sitä ei tahdo enää saarnatuolista kuulua, mutta: ”Silloin kun saarnatuoli syttyy, kirkko on tulessa.” Hän jatkaa: ”Kaipaan sitä jykevyyttä, jota ennen oli. Kokouksissa oli sellainen henki, että niissä itkettiin ja oltiin hiljaa. Se oli syntisen itkua Jumalan tuulen alla.”

Lue Hilja Aaltosen sanoma herätyksestä.

Lue myös artikkelini Herätyksen avaimia.

Read Full Post »

Uskoako vai eikö uskoa

Kirjoitin aiemmin enkeli-ilmestyksestä Virtain ja Alavuden välillä, joka tapahtui kaksi kuukautta sitten. Näky on kirvoittanut runsasta keskustelua netin eri palstoilla. Selvää on, että kaikki tämänlainen leimataan humpuukiksi, koska selvät todisteet puuttuvat. Jopa uskovatkin kaipaavat kaikkien asianomaisten astumista esiin kertomustensa kanssa.

On hyvä muistaa, että meillä on jo kaikki todisteet siitä, että on olemassa meitä suurempi todellisuus; Jumala on ilmaissut meille itsensä ja tahtonsa Raamatussa. Palautetaanpa mieliin, mitä Jeesus sanoi vastustajilleen:

Ja fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa ja kiusasivat häntä pyytäen häntä näyttämään heille merkin taivaasta. Mutta hän vastasi ja sanoi heille: ”Kun ilta tulee, sanotte te: ’Tulee selkeä ilma, sillä taivas ruskottaa’, ja aamulla: ’Tänään tulee rajuilma, sillä taivas ruskottaa ja on synkkä’. Taivaan muodon te osaatte arvioida, mutta aikain merkkejä ette osaa. Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonaan merkki.” Ja hän jätti heidät ja meni pois. (Matt. 16:1-4).

Fariseukset ja saddukeukset halusivat nähdä jonkin merkin muka uskoakseen. Jeesus tiesi heidän todelliset ajatuksensa ja antoi ymmärtää, että Joonaan merkki riittäisi; Joona oli suuren kalan sisässä kolme päivää ja kolme yötä. Tällä Jeesus viittasi siihen, että hän tulisi kuolemaan, mutta nousisi kolmantena päivänä ylös kuolleista. Siinä on sellainen todiste, jota suurempaa ihmiskunta ei kaipaa. Se on valtava todiste Isän Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan. Hän uhrasi itsensä Poikansa kautta ihmiskunnan syntien sovittamiseksi. Uskominen siihen ja syntiemme tunnustaminen antaa meille iankaikkisen elämän.

Kymmeniä vuosia sitten eräs henkilö sanoi minulle: ”Minä en uskoisi, vaikka näkisinkin ihmeen.” Tuo lause kuvastaa hyvin sitä henkeä, mikä maailmassa on aina vallinnut. Sen takia Jeesuskin sanoi Joonaan merkin riittävän. On hienoa, jos Jumalan lähettämä enkeli ilmestyy jollekin – omalle ukillenikin enkeli toi aikoinaan viestin. Mutta enkeli- tai muista ihmekokemuksista ei saa tulla uskomme perustaa. Nykyisin enkeleistä ja heidän tuomistaan sanomista puhutaan erityisesti New Age -piireissä. Kannattaa tiedostaa, että kaikki enkelit eivät ole Jumalan lähettiläitä. Paavali kirjoittaakin tämän takia: ”Eikä ihme; sillä itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi” (2. Kor. 11:14).

Usko on siitä ihmeellinen asia, että se kirkastuu vasta sitten, kun heittäytyy sen varaan. Jos vain haemme todisteita Jumalasta, Hän ei niitä anna. Mutta kun nöyrrymme siihen, että emme pärjää ilman Häntä ja jättäydymme Hänen varaansa, saamme löytää totuuden.

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen. (Joh. 3:16-18).

Read Full Post »

Ovatko suuret sateet ja joukkopelastumiset tulossa?

Pitkään on väitelty siitä, onko lopun aikoina tulossa suurta Pyhän Hengen vuodatusta vai ei. Tämän näkökannan puolestapuhujat vetoavat seuraavaan Raamatun kohtaan: ”Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: ’Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat” (Apt. 2:16-17).

Perinteinen tulkinta on ollut, että Apostolien tekojen edellä mainittu kohta kertoi siinä tilanteessa, ensimmäisenä helluntaina, tapahtuneesta Hengen vuodatuksesta. Tosin Raamatussa on monia ns. kaksoisprofetioita, jotka oli tarkoitettu Jumalan kansalle sinä aikana, mutta myös seurakunnalle tässä ajassa.

Mielenkiintoista on, että David Wilkerson on saanut Jumalalta varmuuden sydämelleen lopunaikojen sateista ja kadotettuen sielujen joukkopelastumisista. Kannattaa ehdottomasti katsoa seuraavat videot TV7:n arkistosta:

• Osa 1
• Osa 2 (alussa on muutama minuutti samaa kuin edellisessä osassa)

Lopunaikana on Raamatun mukaan varmuudella tulossa ainakin suuri eksytys (2. Tess. 2 ja Matt. 24). Siihen on helppo haksahtaa, koska on niin valtavaa Pyhän Hengen odotusta ajassamme. Tätä esiintyy nyt monissa USA:n seurakunnissa ja muuallakin. Kyseessä on Toronton nauruherätyksestä alkanut aalto. Siinä keskeistä ovat ihmeet, merkit ja kokemukset, kuten hengen läsnäolossa likoaminen (soaking). Pyhästä Hengestä väitetään olevan myös monet kummalliset ilmiöt, kuten eläinäänet ja juopumistilat. Tämän liikehdinnän keskipisteenä on henki, joka on eri kuin Jeesuksen ristinkuolemaa ja sovitustyötä kirkastava Pyhä Henki. Todettakoon, että Wilkerson on selväsanaisesti ottanut kantaa ja tuominnut nauruherätyksen ja sen kaltaisen toiminnan Pyhän Hengen vääristelynä ja Jumalan sanan vastaisena.

David Wilkersonin sydämelleen saama sanoma Pyhän Hengen vuodatuksesta on erilainen. Se ei tapahdu uskovien viihdykkeeksi, vaan Jumala vuodattaa henkensä pelastaakseen hukkuvat sielut iankaikkiselta kadotukselta. Pyhä Henki paljastaa maailmalle sen synnin, mutta antaa samalla myös mahdollisuuden tarttua pelastukseen Jeesuksen sovitustyöhön turvautumalla.

Wilkerson rohkaisee meitä turvautumaan Jumalaan kaikessa. Jumalan voima on suurin ihmisen synkimmän pimeyden aikana – silloin, kun ihmettä juuri tarvitaan. Jumalalla on mahdollisuus toimia vasta silloin, kun lakkaamme ponnistelemasta omin voimin.

Tässä pimeyden ajassa Jeesuksen kirkkaus loistaa entistä suurempana. Mitä pimeämpää yötä kohti kuljemme, sitä näkyvämmäksi Herran kirkkaus tulee. Meidän ei tarvitse ahdistua tämän maailman pimeydestä, sillä Jeesus on kanssamme. Jeesus on jo voittanut ristinpuulla saatanan, eikä sille anneta enempää valtaa kuin mitä Jumala sallii. Olkaamme turvallisella mielellä, sillä kaikkien näiden lopunajan tapahtumien keskellä saamme olla todistamassa Jumalan suuruutta. Kuten Wilkerson sanoi: ”Tämä ei ole vain ahdistuksen aikaa. Tämä on Jeesuksen seurakunnan parasta aikaa.”

Nyt on aika rukoilla. Ei omaksi parhaaksemme, vaan kadotukseen menossa olevien sielujen puolesta. Nyt on aika pyytää Jumalaa vuodattamaan henkensä vielä pelastuksesta osattomien päälle. Samalla voimme pyytää, että Pyhä Henki paljastaisi oman syntisyytemme. Emme voi vaeltaa Hänen tahdossaan ja olla tekemässä Hänen tekojaan, jos sydämemme ei ole puhdas.

Read Full Post »

Viljavainiot vaalenneet

Kolme autokuntaa toisilleen tuntemattomia ihmisiä näki Virrat-Alavus-välisellä tieosuudella enkelin. Tämä tapahtui 22.1.2011 klo 23. Näistä henkilöistä yksi, Marita Mäntyniemi, on astunut julkisuuteen ja kertonut tapahtuneesta.

Marita Mäntyniemen todistus Seinäjoen helluntaiseurakunnan tilaisuudessa: (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Sama henkilö haastateltavana radio-ohjelmassa ”Iltalamppu”, jossa tarkempi kuvaus näystä: (Jos video alla ei näy, tässä linkki videoon.)

Todistajan mukaan enkelin siivessä oli lukenut kaksi sanaa: ”Viljavainiot vaalenneet”.

TV7:n Martti Ojares oli soittanut eräälle näistä silminnäkijöistä (kertomus videolla kohdasta 19 min eteenpäin). Tämän henkilön mukaan enkelissä näkyi teksti  ”Maan elo on jo kypsää korjattavaksi”.

Vaikka enkelin siivissä näkyneet tekstit ovatkin erilaisia, niin molemmat puhuvat samasta asiasta. Ei ole mitenkään mahdotonta, että Jumala antaisi eri ihmisten nähdä saman ilmestyksen eri tavoin.

Seurakuntalainen.fi-sivuston uutisen kommenteissa henkilö nimimerkillä ”SeppoJii” kertoo olleensa myös paikalla ja ottaneensa kuvia enkelistä. Mahdollisesti asiasta kuullaan vielä lisää.

Meille tämä on taas yksi todiste siitä, että elämme lopunaikaa. Uskon, että Jumala on lähettänyt ilmestyksen rohkaisemaan uskovia Suomessa; ennen kaikkea rohkaisemaan lähtemään liikkeelle, sillä aikaa on vähän. Kuten Jeesus sanoi, niin ”…eloa on paljon, mutta työmiehiä vähän. Rukoilkaa siis elon Herraa, että hän lähettäisi työmiehiä elonkorjuuseensa.” (Luuk. 10:2)

Itselleni sattui aivan kuin ”sattumalta” silmään seuraava Raamatun kohta: ”Ettekö sano: ’Vielä on neljä kuukautta, niin elonleikkuu joutuu’? Katso, minä sanon teille: nostakaa silmänne ja katselkaa vainioita, kuinka ne ovat valjenneet leikattaviksi.” (Joh. 4:35).

Nyt tässä ajassa on hyvin paljon ahdistusta, hätää ja hengellistä nälkää. Rukoilkaamme jokainen omalla kohdallamme, miten voisimme olla Jumalan apuna tässä elonkorjuussa. Herra on monelle puhunut viime aikoina rukouksen tärkeydestä. Nyt jos koskaan meidän on aika viipyä Hänen kasvojensa edessä ja tuoda uskosta osattomia lähimmäisiämme rukouksin Herran eteen.

Read Full Post »