Nyt joulun aikaan juhlimme Jeesuksen syntymää. Se on historiallinen tosiasia, jota kukaan ei voi kiistää. Sen sijaan muotiasiaksi näyttää tulleen sen kiistäminen, että Jeesus on syntynyt neitsyestä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Luukas kuvaa enkelin ja Marian keskustelun:
Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. (Luuk. 1:31-35)
Moni nykyajan älyllisesti ajatteleva ihminen – mukaan lukien osa kirkon papeista – ei voi järjellään uskoa tätä todeksi. Viimeksi asia on ollut näkyvästi esillä Kuopion piispanvaaliehdokkaisiin liittyen. Kristinuskossa on kuitenkin kyse perimmiltään uskosta. Joskus tuntuu siltä, että monen on helpompi uskoa enemmän Joulupukkiin kuin Raamatun sanaan. Onko jotenkin hävettävää, jos jotain pitäisi perustella pelkällä uskolla? Se on sitä ristinsä ottamista: ”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle” (Matt. 10:38).
Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä” (Joh. 6:47) ja ”… Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (Mark. 10:14). Meidän uskomme Jumalaan ja Hänen sanaansa tulisi olla lapsenomaista.
On sanottu, että epäusko on synneistä suurin, koska se estää ihmistä uskomasta Jeesukseen pelastajanaan: ”Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun” (Joh. 16:9). Jeesus sanoi epäilevälle Tuomaalle: ”… Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe. (Joh. 20:29).”
Jonkun usko voi olla luja ja järkkymätön, toisen taas hyvinkin heikko. Muista, että Jumala ei katso uskon määrää, vaan usko yksin riittää – heikkokin. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Ei Jeesus tässä aseta uskon määrää pelastuksen mittapuuksi, vaan uskon kohteen. Kun uskomme kohteena on Jeesus, se yksin riittää.
Satuin katsomaan pätkän elokuvasta, jossa Joulupukki oli joutunut pulaan rekensä kanssa. Lentävän reen käyttövoimana oli ihmisten usko Joulupukkiin, ja nyt tuo usko ei enää riittänytkään reen lennättämiseen. Pukki totesi: ”Joulumieli on uskon, ei näkemisen, asia”. Samaa voi sanoa uskosta Jeesukseen – se on ensisijaisesti uskon asia. Voin tosin rohkaista sinua, että kun otat tuon uskon askeleen, Pyhä Henki avaa myös silmäsi näkemään uskosi kohteen.
Rakas ystävä, usko omalle kohdallesi, että Jeesus on syntynyt sinunkin takiasi. Hän syntyi talliin köyhiin olosuhteisiin. Enkeli ilmoitti Hänen syntymästään paimenille, jotka olivat halveksittua kansanosaa. Jos tunnet, että et ole kelvollinen Hänelle, muista – Jeesus on tullut maailmaan juuri sinun tähtesi; Hän on itse sanonut: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat” (Matt. 9:12). Hän ei ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.
Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi (Apt. 16:31).
Siunattua joulunaikaa!