Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for joulukuu 2011

Nyt joulun aikaan juhlimme Jeesuksen syntymää. Se on historiallinen tosiasia, jota kukaan ei voi kiistää. Sen sijaan muotiasiaksi näyttää tulleen sen kiistäminen, että Jeesus on syntynyt neitsyestä Pyhän Hengen vaikutuksesta. Luukas kuvaa enkelin ja Marian keskustelun:

Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen. Hän hallitsee Jaakobin sukua ikuisesti, hänen kuninkuudellaan ei ole loppua.” Maria kysyi enkeliltä: ”Miten se on mahdollista? Minähän olen koskematon.” Enkeli vastasi: ”Pyhä Henki tulee sinun yllesi, Korkeimman voima peittää sinut varjollaan. Siksi myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi. (Luuk. 1:31-35)

Moni nykyajan älyllisesti ajatteleva ihminen – mukaan lukien osa kirkon papeista – ei voi järjellään uskoa tätä todeksi. Viimeksi asia on ollut näkyvästi esillä Kuopion piispanvaaliehdokkaisiin liittyen. Kristinuskossa on kuitenkin kyse perimmiltään uskosta. Joskus tuntuu siltä, että monen on helpompi uskoa enemmän Joulupukkiin kuin Raamatun sanaan. Onko jotenkin hävettävää, jos jotain pitäisi perustella pelkällä uskolla? Se on sitä ristinsä ottamista: ”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle” (Matt. 10:38).

Jeesus sanoo: ”Totisesti, totisesti: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä” (Joh. 6:47) ja ”… Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” (Mark. 10:14). Meidän uskomme Jumalaan ja Hänen sanaansa tulisi olla lapsenomaista.

On sanottu, että epäusko on synneistä suurin, koska se estää ihmistä uskomasta Jeesukseen pelastajanaan: ”Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun” (Joh. 16:9). Jeesus sanoi epäilevälle Tuomaalle: ”… Sinä uskot, koska sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe. (Joh. 20:29).”

Jonkun usko voi olla luja ja järkkymätön, toisen taas hyvinkin heikko. Muista, että Jumala ei katso uskon määrää, vaan usko yksin riittää – heikkokin. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän” (Joh. 3:16). Ei Jeesus tässä aseta uskon määrää pelastuksen mittapuuksi, vaan uskon kohteen. Kun uskomme kohteena on Jeesus, se yksin riittää.

Satuin katsomaan pätkän elokuvasta, jossa Joulupukki oli joutunut pulaan rekensä kanssa. Lentävän reen käyttövoimana oli ihmisten usko Joulupukkiin, ja nyt tuo usko ei enää riittänytkään reen lennättämiseen. Pukki totesi: ”Joulumieli on uskon, ei näkemisen, asia”. Samaa voi sanoa uskosta Jeesukseen – se on ensisijaisesti uskon asia. Voin tosin rohkaista sinua, että kun otat tuon uskon askeleen, Pyhä Henki avaa myös silmäsi näkemään uskosi kohteen.

Rakas ystävä, usko omalle kohdallesi, että Jeesus on syntynyt sinunkin takiasi. Hän syntyi talliin köyhiin olosuhteisiin. Enkeli ilmoitti Hänen syntymästään paimenille, jotka olivat halveksittua kansanosaa. Jos tunnet, että et ole kelvollinen Hänelle, muista – Jeesus on tullut maailmaan juuri sinun tähtesi; Hän on itse sanonut: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat” (Matt. 9:12). Hän ei ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä.

Usko Herraan Jeesukseen, niin pelastut, sinä ja sinun perhekuntasi (Apt. 16:31).

Siunattua joulunaikaa!

Read Full Post »

Monet kyselevät, että miten Jumala johdattaa? Miten Jumalan äänen kuulee? Mistä tietää, mikä on Jumalan tahto jossakin asiassa? En sano olevani tämän aiheen asiantuntija, mutta kerron jotakin omasta kokemuksestani. On myös muistettava, että Jumalalla on rajattomat mahdollisuudet; johdatus voi tapahtua todella monella eri tavalla.

Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia” (Room. 8:14). Tämän voi sanoa myös niin, että Jumalan lapsia johtaa Jumalan Henki. Johdatus koskee meitä myös nykyaikana – se ei ole pelkästään jokin vain tuhansia vuosia sitten voimassa ollut asia.

On syytä kulkea rukouksessa jättäen kaikki asiansa Jumalan hoitoon. Tällöin voi turvallisesti luottaa siihen, että Isä johdattaa elämäämme tahtomallaan tavalla eteenpäin. ”… ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen…” (Jer. 31:9). Moni asiamme vaan ”hoituu” Jumalan johdatuksessa ilman että sitä ehkä tiedostammekaan. Ymmärrä tämä oikealla tavalla; ei ole tietenkään oikein vain heittäytyä mitään tekemättömäksi ja odottaa Jumalan hoitavan kaiken kuin automaatti. Rukoilemisen lisäksi meidän pitää myös kulkea, kuten raamatunkohdassa edellä luki. Kun kuljemme elämäämme rukouksessa lähellä Jumalaa, saamme jälkeenpäin huomata, miten meitä on eri asioissa ja tilanteissa ihmeellisesti johdatettu.

Vaikka vaellamme rukouksessa, niin silti vaelluksessamme on paljon inhimillistä. Olkoon esimerkkinä Paavalin ja Timoteuksen lähetysmatkat: ”Ja he kulkivat Frygian ja Galatian maan kautta, sillä Pyhä Henki esti heitä julistamasta sanaa Aasiassa. Ja tultuaan Mysian kohdalle he yrittivät lähteä Bityniaan, mutta Jeesuksen Henki ei sallinut heidän sitä tehdä. Niin he vaelsivat ohi Mysian ja menivät Trooaaseen.” (Apt. 16). Heillä oli hyvä tarkoitus ja aikomus mennä tiettyihin paikkoihin, mutta Jumala esti sen. Olkoon tämä meillekin vahvistuksena, että jos kuljemme rukoillen, Jumala johdattaa meitä tahtonsa mukaan oikeaan suuntaan emmekä joudu harhaan.

Luulenpa, että varmaan jokaiselle tulee jossain vaiheessa vastaan sellaisia asioita, joissa odottaisi Jumalalta selvää vastausta. Se voi sivullisen näkökulmasta olla ehkä mitättömältä tuntuva seikka, mutta itselle suuri asia. Muista silloin, että Jumalalle kaikki asiamme ovat tärkeitä – niin pienet kuin suuretkin murheemme.

Viisi kuusi vuotta sitten olin elämässäni melkoisen suuren valinnan edessä. Olimme muuttaneet pois paikkakunnalta, jossa olimme asuneet 17 vuotta. Asuimme nyt vanhassa kotitalossani, ja olin virkavapaalla työstäni. Suunnittelin ottavani lisää virkavapaata, jotta saisimme talon rakennettua valmiiksi – sitten voisin kenties palata takaisin vanhaan työhöni. Omat suunnitelmani romahtivat eräänä kesäkuun päivänä, kun työpaikaltani soitettiin ja tiedusteltiin, aionko tulla syksyllä takaisin töihin vai en? Vastaus pitäisi tietää aika pikaisesti, ja uutta virkavapautta ei kuulemma myönnettäisi.

Jokusen päivän ajan puntaroin asiaa ja rukoilin Jumalaa antamaan ymmärrystä päätöksen tekemiseksi. Sainpa käsiini sellaisen henkilön puhelinnumeronkin, jolla tiedettiin olevan profetoimisen armolahja. Päädyin kuitenkin mielessäni päätökseen, että irtisanon itseni. Sain siitä ajatuksesta mielenrauhan, enkä soittanut tuota puhelua. Heti kohta tämän jälkeen seurakunnassamme oli eräs tilaisuus. Kuinka ollakaan, tilaisuuden jälkeen eräs lähes tuntematon henkilö tuli luokseni ja sanoi kokevansa, että hänen on sanottava minulle jotakin. Hän sanoi muutaman lauseen, joista muistan vain tämän: ”Et tule palaamaan entiseen työhösi.” Jumalalle kiitos! Herra kuitenkin tahtoi vahvistaa palvelijansa kautta sen asian, josta olin jo sydämelleni varmuuden saanut!

Jotkut kulkevat profeetalta toiselle etsien vastauksia kysymyksiinsä, toiset taas toimivat näkemiensä unien mukaan. Jumala voi käyttää näitä molempia tapoja, mutta pelkästään niiden varassa ei pidä missään nimessä toimia. Jos joku asia askarruttaa meitä, oikea järjestys on se, että Pyhä Henki ensin puhuu meille ja saa meidät sisäisesti vakuuttumaan asiasta ja vasta sitten mahdollinen profetia vahvistaa sen. Koska profetoiminen on aina vajavaista, on vaarallista tehdä päätöksiä pelkästään sen perusteella.

Seuraavassa on mielestäni pari tosi viisasta neuvoa etsiessämme johdatusta:

Etsiessämme käytännössä Jumalan tahtoa, hyvänä neuvona voidaan pitää turvautumista kolmeen tietolähteeseen ja on tärkeää pitää niitä koko ajan yhdessä: Raamattu ja siihen liittyen uskovien ystävien neuvot, olosuhteet ja sisäinen vakuuttuminen.
Rovasti Olavi Peltola

On turvallisempaa etsiä tietä Raamatusta ja rukouksesta tai keskustelusta ystävien kanssa kuin profetioista, unista, sisäisistä kehotuksista tai muusta vastaavasta.
Liisi Jokiranta

On paljon sellaisia asioita, joissa yksinkertaisesti taivas vain on hiljaa. Muista silloin, että Jumala on antanut meille järjen ja päättelykyvyn – Hän antaa meille vapauden valita. Muista silloinkin jättää päätöksesi Jumalan siunattavaksi. Tee kuin eräs johtaja, joka rukoillen ja siunaten lähetti kaikki tekemänsä päätökset eteenpäin.

Jokunen vuosi sitten olimme suuren taloudellisen päätöksen edessä. Pyysimme Jumalaa näyttämään, olisiko lähdettävä tuohon hankkeeseen vai ei. Emme saaneet mitään merkkiä asiassa, joten ratkaisu oli tehtävä uskon varassa. Pyysimme Häntä estämään kaiken, jos se mihin ryhdymme, ei kuulu Hänen suunnitelmiinsa elämässämme. Kaikki eteni kuitenkin hienosti, ja viimein etenimme sen vaiheen yli, jossa hanketta ei voi enää perua. Uskon sataprosenttisesti, että Jumala johdattaa tuossa asiassa edelleenkin, koska olemme sen Hänen käsiinsä jättäneet ja Häneltä apua pyytäneet.

Jumala saattaa johtaa elämäsi siihen pisteeseen, että et voi enää tukeutua omavoimaisuuteesi. Joudut jättäytymään täysin Hänen varaansa. Jos olet tällaisessa tilanteessa, olet parhaissa mahdollisissa käsissä!

Tässä vielä lukemisen arvoisia artikkeleja johdatuksesta:

Jumalan runsasta siunausta ja johdatusta elämääsi!

Read Full Post »