Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘rukous’

Be Still
By John Lysaught, 21.1.2021, suom. SK

”Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä” (Ps. 46:10, KR38).

Elämme kiireisessä ja kaoottisessa maailmassa. Aina on jotakin, joka häiritsee meitä pois hiljaisuudesta, jota me tarvitsemme ollaksemme taivaallisen Isämme kanssa. Siitä hetkestä, kun herätyskello herättää meidät aina siihen asti, kunnes heittelehdimme ja kääntyilemme sängyssä yrittäen saada vähän unta, ei ole muuta kuin maailman melua, joka takoo päätämme.

Työ, laskut, viihde, uutiset, sosiaalinen media jne. hukuttavat meidät päivittäin ja pitävät meidät niin tämän maailman ympäröimänä, että Jumalan hiljaisuus jää vain ohikiitäväksi ajatukseksi. Meillä on keskeinen tehtävä olla kiireinen koko ajan ja kuormittaa elämäämme niin monella hommalla, että päivässä ei ole riittävästi tunteja tehdä sitä, mitä elämä meiltä vaatii. Se menee siihen pisteeseen, että meidän on kysyttävä itseltämme, mitä ihmettä me oikein teemme. Olemmeko unohtaneet, keitä me olemme Jumalan lapsina? Olemmeko niin maailmaan keskittyneitä, että olemme asettaneet Jumalan takapenkille?

En halua osoittaa ketään sormella, mutta tämä on kysymys, joka meidän on esitettävä itsellemme: Mihin minä keskityn päivittäin? Jos keskityn maailmaan, niin on vaikeaa löytää Jumalan rauha ja hiljaisuus Hänen kauttansa.

Jos keskityt Jumalaan, niin löydät ne hiljaiset hetket Hänen kanssaan, joissa maailma ei näytä niin tärkeältä, että menetät yöunesi.

Maailma ei voi tarjota samaa rauhaa ja hiljaisuutta kuin Jumala. Jeesus sanoo: Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö.” (Joh. 14:27)

Tämä jumalallinen rauha ei löydy päivän kiireisyyden kautta eikä tiellemme viskatuista häiriöistä. Ei, Kristuksen rauha löytyy määrätietoisen hiljaisuuden kautta. Tämä voi joistakin tuntua vieraalta, koska heidän elämässään ei tunnu olevan tarpeeksi aikaa istua ja mietiskellä Sanaa ja paistatella Jumalan rakkaudessa

”… ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:7).

Hiljaisuudessa voimme saada otteen Jumalan rauhaan. Emme saa sitä mistään aineellisesta asiasta, tai keneltäkään ihmiseltä. Se ei ole konkreettista; se on sisäistä. Löydämme tämän käsittämättömän syvän rauhan Kristuksen kautta sydämessämme, kun etsimme sitä.

Hiljaisuus Jumalassa on lääkitsevä voide väsyneelle sielullemme. Se on kuin joisi viileää raikasta vettä kuumassa erämaassa. Se sammuttaa sielumme janon ja antaa meille levon. Olemme kuitenkin unohtaneet, miten tämä tehdään. Päivän melussa ei ole lepohetkeä eli polvistua ja siemailla viileää vettä.

Koska olemme Hänen lapsiaan, Hän haluaa parastamme ja siihen kuuluu, että ravitsemme väsynyttä sieluamme aktiivisesti etsimällä ja löytämällä Hänessä hiljaisuuden, joka tarvitaan elävöittämään itsemme hengelliseen lepoon. Jumala ei kiellä sinulta tätä, kun pyydät, vaan antaa sitä runsaasti.

Uskon, että toisinaan unohdamme, kuinka se tehdään. Olemme niin hermostuneita maailman asioista, että emme enää osaa levätä Jumalassa hetkeäkään. En syytä ketään laiminlyönneistä, koska itse olen yhtä syyllinen, mutta meidän on varattava aikaa olla Jumalan kanssa ajatuksissa ja rukouksissa. Hän haluaa keskustella kanssamme ja kuulla meiltä kaikesta, hyvästä ja pahasta, iloistamme ja suruistamme, epäonnistumisistamme ja onnistumisistamme.

Kun itse tunnen olevani hukkumassa kaikkeen elämässä tapahtuvaan, otan aikaa siunausten laskemiseen. On helppo laskea kurjia asioita, mutta siunausten laskeminen vaatii hieman enemmän työtä. Kun laskemme siunauksia, se asettaa mielemme kiitollisuuden ja nöyryyden tielle tunnustaessamme Jumalan meille suoman hyvyyden. Keskittymisemme on otettu pois päivän ongelmista ja käännetty Jumalaan.

Löydän oman hiljaisen aikani Jumalan kanssa ennen nukkumaan menoa. Jotkut löytävät sen ajaessaan, tai muissa paikoissa, mutta minulle se, että makaan sängyssä pimeässä, ilman televisiota tai musiikkia tai puhumista muiden kanssa, antaa aikaa vain viipyä Jumalassa ja puhua Hänen kanssaan häiriöttä.

On myös hetkiä kautta koko päivän, jolloin voimme vetää henkeä syvään ja hengittää ulos ja ajatella Jumalaa.

Kun haaveilemme tulevasta viikonlopusta, voimme kääntää sen ajatuksiksi Jumalan hyvyydestä ja rukoilla nopeasti rukouksen tai kaksi. Se auttaa minua pitämään Jumalan mielessäni koko päivän.

Tarkoitukseni on kehottaa, ettet anna maailman olla esteenä hiljaisuudellesi Jumalan kanssa kasvaessasi Hänessä. Vain hiljaisuuden kautta Hänessä voimme kasvaa ja lisätä uskoamme. Emme voi kasvaa pyhittävässä vaelluksessamme Hänen kanssaan, jos olemme hiljaa hänen suuntaansa. Jumala ei pakota meitä keskusteluun kanssansa, mutta odottaa aktiivisesti kuulevansa meiltä, tapaavansa meidät hiljaisuudessa ja läsnäolossaan.

Elämme kyllä rasittavassa maailmassa. Olemme kyllä lopunajassa ja vastassamme on runsaasti uskonkoetuksia maailman ja Saatanan taholta. Mutta jos löydämme aikaa tulla Jumalan hiljaisuuteen ja saavuttaa Hänen tarjoamansa rauha, löydämme hengellisen levon lopen uupuneelle sielullemme.

Kun löydämme tuon levon Jumalassa, niin maailmassa kohtaamamme vaikeudet voidaan kohdata jumalallisella rauhalla. Olemme vahvempia uskossa, eikä meitä voida järkyttää. Jopa näinä lopun aikoina hiljaisuus ja rauha ovat saavutettavissa. Kun otamme ajan Jumalan etsimiseen, Hän kuuntelee ja rauhoittaa sydämemme ja mielemme. Tätä varten meidän on vain varattava aikaa Hänelle.

Johnflysaught@gmail.com

 

Read Full Post »

Darkness Descending
By Geri Ungurean, 29.9.2019, suom. SK

Ruoho kuivuu, kukkanen lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti(Jes. 40:8).

Ellei pääsi ole niin sanotusti syvällä pensaassa, sinun TÄYTYY olla jonkin verran huolestunut julkeista saatanallisista voimista, jotka toimivat maailmassa ja seurakunnassa.

Uskon kuitenkin, että saatana neuvoo kätyreitänsä tekemään kovimmin töitä seurakunnissamme.

Hän haluaa heittää mieleemme epäilyksiä koskien Jumalan sanan luotettavuutta – aivan kuten hän teki Eedenin puutarhassa.

Sillä kaikki, mikä maailmassa on, lihan himo, silmäin pyyntö ja elämän korskeus, se ei ole Isästä, vaan maailmasta” (1. Joh. 2:16).

Kun ihmiskunnasta tuntuu, että he voivat tehdä parempaa työtä, kuin se, joka loi kaiken olevaisen maailmankaikkeudessa, niin silloin syntyy kultteja – silloin saarnaamisesta tulee ihmisten eikä Jumalan sanaa ja sitä me näemme kristinuskoksi naamioituneissa luopioissa liikkeissä.

Joskus se on liian raskasta kantaa

Meidän on muistettava, että Jumala on aina hallinnassa. Joskus ei tunnu siltä, mutta emme saa luottaa tuntemuksiimme ja tunteisiimme. Me seisomme Jumalan Sanassa ja tulemme hänen tykönsä rukouksessa ja puhumme hänen kanssaan peloistamme ja huolistamme.

Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” (Matt. 11:28-30).

Voidaksemme oppia hänestä, meidän on luettava Hänen Sanaansa, jonka Hän jätti meille.

Jeesus on kalliomme

Kun luemme uutisia enemmän kuin Jumalan sanaa, löydämme lopulta itsemme lentohiekasta. Aivan kuten Paavali sanoi, että hänen lihansa soti hänen henkeään vastaan, niin meilläkin on nämä samat taistelut riehumassa itsessämme. Joten mikä neuvoksi? Jeesus haluaa, että rukoilemme Häntä ja luemme Hänen Sanaansa.

Näinä viimeisinä päivinä tämä on tärkeämpää kuin koskaan!

Pietari vastasi hänelle ja sanoi: ‘Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten’. Hän sanoi: ‘Tule’. Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: ‘Herra, auta minua’. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: ‘Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?’ Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: ‘Totisesti sinä olet Jumalan Poika’.” (Matt. 14:28-33).

Kun Pietari oli keskittynyt Jeesukseen, hän käveli veden päällä. Heti, kun hän keskittyi olosuhteisiin ja katsoi alas veteen, hän alkoi vajota.

Kun seisomme Hänen sanassaan, seisomme pelastuksemme kalliolla.

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 4:6-7).

Elämän myrskyt

Muistelepa aikaa, kun lapsesi pelkäsi. Ehkä se oli kauhea ulkona riehuva myrsky. Muistatko, kuinka lapsi katsoi sinua silmiin, ikään kuin haluaisi nähdä, kuinka sinä reagoit ukkosen jyrinään ja salamointiin.

Vedit hänet lähellesi ja puhuit lohduttavia sanoja. Vakuutit hänelle, että hän on turvassa sinun kanssasi.

Voitteko kuvitella, kuinka paljon Herra haluaa pitää kiinni meistä nyt? Olemme Hänen lapsiaan ja Hänen silmäteränsä.

Jotta voisimme tuntea Hänen lämpönsä ja läheisyytensä, meidän on mentävä Hänen tykönsä rukouksessa – puhuttava Hänelle ja kerrottava, miltä meistä tuntuu. Meidän on luettava Hänen sanaansa.

Hänen Sanansa tuo Hänet meidän tykömme ja vie meidät Hänen tykönsä. Se kietoo meidät Hänen ikuiseen rakkauteensa.

Vaino tulee lisääntymään. Meitä varoitettiin. Joskus vain Jeesus-nimen lausuminen uudelleen ja uudelleen rauhoittaa meidät näinä aikoina ja palauttaa meidät totuuteen. Se totuus on tämä:

Mutta näissä kaikissa me saamme jalon voiton hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut. Sillä minä olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, ei enkelit eikä henkivallat, ei nykyiset eikä tulevaiset, ei voimat, ei korkeus eikä syvyys, eikä mikään muu luotu voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.” (Room. 8:37-39).

Olkaa lujat ja rohkeat, älkää peljätkö älkääkä säikähtykö heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, käy itse sinun kanssasi; hän ei jätä eikä hylkää sinua” (5. Moos. 31:6).

 

How Can I Be Saved?

A Sermon for Sunday

Shalom b’Yeshua

MARANTHA!!

grandmageri422@gmail.com

 

Read Full Post »

How Satan Uses Our Children to Emotionally Cripple Us
By Geri Ungurean, 4.4.2018, suom. SK

Saatanan työtä

Kun Jeesus varoitti seuraajiaan, että heidän vihollisensa olisivat heidän omista perheistään, epäilen, että Hänen sanojensa kuulijat eivät ymmärtäneet niiden tärkeyttä.

Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan. Sillä minä olen tullut ‘nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa’. Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa taikka tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka ei ota ristiänsä ja seuraa minua, se ei ole minulle sovelias. Joka löytää elämänsä, kadottaa sen; ja joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän löytää sen.” (Matt. 10:34-39)

Miksi luulet Jeesuksen varoittavan seuraajiaan siitä myllerryksestä, joka varmasti ahdistaisi perheitä Hänen vuoksensa? Voisiko olla, että Hän ymmärsi sydänsurun henkilökohtaisesti? Raamattu sanoo, että Hän oli kaikessa kiusattu, kuitenkin ilman syntiä

Lapsemme

Minä voin puhua vain äidin sydämeItä. Riippumatta iästään lapsemme ovat aina meidän ”lapsiamme”. Ja kun tämä maailma jatkaa hallitsematonta syöksykierrettään ja collegeiden professorit ja kaverit kampuksella ovat myrkyttäneet monien lastemme mielet, niin se solvaus ja täydellinen kunnioituksen puute, jota monet meistä kokevat, on todella sydäntä särkevää.

Sain tämän yhdeltä lapsistani vastauksena erääseen artikkeliini:

”En aio vähään aikaan kommunikoida kanssasi. Tarvitsen jonkin verran aikaa jäähtyä ja yrittää unohtaa se halpamainen viha ja halveksunta niitä urheita lapsia kohtaan, joita näkyi sinun blogillasi viime päivinä ja muistuttaa itseäni, ettet välttämättä ole paha ihminen sydämeltäsi – vain uskomattoman petetty ja aivopesty.”

Tämä oli tietysti reaktio artikkeliini Hitleristä, joka käytti lapsia taustana puhuessaan tarpeesta takavarikoida aseet. Juutalaisilta vietiin ensin aseet. En väitä, että jos juutalaiset olisivat voineet pitää pyssynsä, he olisivat voineet voittaa natsihallinnon, mutta kenties jotkut heistä olisivat voineet päästä pois.

Tiesin, että jos vastaisin tähän Totuudella, niin hammastelu ei koskaan loppuisi ja kävisi yhä inhottavammaksi (tosin ei minun puoleltani); mutta liberaaleista tuntuu, että heillä on oikeus hyökätä. Jos olet viime aikoina väitellyt liberaalien kanssa, niin tiedät.

Minulla olisi ollut kaikki perusteet sanoa, että poikani oli uskomattoman ”petetty ja aivopesty”, mutta mitä se olisi hyödyttänyt? Ei yhtään mitään.

Jos luet tätä ja olet vanhempi vastaavassa tilanteessa, niin ymmärrät, kun sanon, että paholainen käyttää vainoa ja vihaa omien lastemme taholta yrittäessään sammuttaa meidät.

Olin jo lähellä päätöstä, etten kirjoittaisi enää, mutta sitten ymmärsin, että olen Jumalan kutsuma kirjoittamaan Totuudesta. En ole mikään suuri kirjoittaja, mutta tunnen todella Jumalan käden ylläni kirjoittaessani artikkeleitani.

Masennus

Me kaikki olemme kuulleet sanottavan, että Saatana ei tarvitse uusia konsteja, koska vanhatkin toimivat. Siinä on paljon totuutta. Äitinä rukoilen lasteni puolesta ja ajattelen heitä kaiken päivää. Rukoilen, että Herra toisi valitsemiaan ihmisiä heidän elämäänsä ja että he palaisivat ensimmäiseen rakkauteensa.

Olen kamppaillut masennuksen kanssa vuosia. Kun lapseni loukkaavat minua tunnetasolla (ja joskus he tekevät sen), minusta tuntuu, kuin jäisin junan alle. En pysty ajattelemaan oikein. Kuulen paholaisen kuiskivan: ”Sinä olet huono äiti. Jos olisit hyvä äiti, niin lapsesi eivät kohtelisi sinua näin!”

Lopulta tajuan olevani hengellisen hyökkäyksen kohde ja käsken demonia lähtemään pois kimpustani Jeesuksen nimessä. Joinakin päivinä minun on tehtävä se useita kertoja. Joskus öisin on melkein mahdoton nukahtaa. Kieriskelen ajatellen lapsiani – edelleen tuntien heidän sanojensa piston.

Veljet, meidän täytyy kantaa toisiamme rukouksessa päivittäin! Kuinka monet kristityt vanhemmat ovatkaan läpikäymässä tässä artikkelissa kuvailemaani? Tiedän, että kirjoittamalla laitan itseni ulos. Jotkut voivat sanoa: ”No niin, mitä sitten odotat?” Se ei vähennä kipua yhtään.

Pelkäämme heidän sielujensa puolesta

Kaikki kolme lastani tulivat eri aikaan luokseni ja ilmaisivat halunsa tietää, että Jeesus oli antanut heille anteeksi ja että he kuuluivat Hänelle. Varmistin, että he ymmärsivät evankeliumin. Johdatin heidät jokaisen rukouksessa katumaan ja luottamaan Herraan syntien anteeksisaamiseksi. Vanhin poikani kertoi minulle 17 vuoden iässä tuntevansa Jumalan kutsua saarnaamaan! College oli hengellinen taistelutanner ja professorit olivat heidän etulinjan vihollisiaan.

En vain oikein tiedä, mitä ajatella opista ”kerran pelastettu aina pelastettu”. Se on hyvin hämmentävää ja ihmiset, jotka kannattavat, tai vastustavat sitä, säännöllisesti antavat palautetta, että: ”No niin, ehkä he eivät olleet pelastettuja alun perinkään.”

Et voi muuttaa, mitä et voi muuttaa

Joten tässä me olemme ristin juurella anoen Herraltamme Jeesukselta lastemme sieluja. Vain Hän voi avata uppiniskaisen lapsen silmät. Vain Hän voi muuttaa näiden lasten sydämet. Me emme pysty siihen. Voimme vain rukoilla heidän puolestaan ja jättää heidät Jumalalle.

Katso tästä video, jolla Franklin Graham puhuu tuhlaajapojan vuosistaan.

Jos löytyy yksikin ihminen, jolle on hyötyä tästä artikkelista, niin olen kiitollinen Herralle.

Älä lannistu. Jatka totuuden puhumista. Älä saarnaa heille, mutta tilaisuuden tullen – puhu Totuutta Sanasta.

Shalom b’Yeshua

MARANATHA!

grandmageri422@gmail.com

Articles may be found at grandmageri422.me

 

Read Full Post »

Kukaan ihminen ei pääse Jumalan luo omilla teoillaan, vaan se on kokonaan Jumalan työtä. Hän on valmistanut meille pelastuksen Jeesuksen Kristuksen sovitustyössä, ja vain siihen turvautuminen on ainoa toivomme.

Jeesus sanoo: Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä (Joh. 6:44). Luther selittää tämä asian näin: ”Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa.”

Eli siis kun ihminen kuulee Jumalan sanaa, evankeliumia, siinä vaikuttaa Pyhä Henki, joka vetää ihmistä turvautumaan Jeesuksen sovitustyöhön. Mutta miten uskosta osaton kuulee evankeliumia, jos hän ei käy kirkossa tai raamattupiirissä eikä lue Raamattua? Ne ainoat kerrat hän on kosketuksissa seurakuntaan, kun hän osallistuu kastetilaisuuteen, konfirmaatioon, hautajaisiin tai sattuu tulemaan joululaulutilaisuuteen. Onneksi on vielä pappeja, jotka pitävät evankeliumia esillä noissakin tilaisuuksissa, jotta Pyhä Henki voi ihmisiä puhutella. Mutta kun yhä harvempi joutuu millään tavalla uskon asioiden kanssa tekemisiin, niin miten näitä ihmisiä sitten kohdataan?

Mitä Jeesus sanoi? Sanoiko Hän, että ”tulkaa kaikki seurakuntaan kuulemaan evankeliumia”? Ei, vaan Hän sanoi: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää” (Matt. 28:19-20). Meidät on käsketty menemään muiden pariin viemään evankeliumia! Pitää muistaa, ettei yksikään uskova elä itseään varten vaan toisia varten. Kun Hyvä Paimen on saanut meidät laumaansa, niin emmekö mekin lähtisi myös Paimenen asialle?

Tässä tullaan nyt herkälle alueelle, joka on monelle ihmiselle erittäin kipeä kohta, ja tästä aiheesta käytiinkin keskustelua viime marraskuussa Uusi Tie -lehdessä. Kaikille evankeliointi kun ei ole ollenkaan luontaista, eikä osata luontevasti kertoa muille Jeesuksesta.

Toimittaja Matti Korhonen kirjoitti näin: ”Herätyskristillisissä piireissä korostetaan jokaisen kristityn todistajan tehtävää. Meidän tulee kertoa uskostamme niille, jotka eivät vielä usko. Toiset kuitenkin kokevat tällaisen velvollisuuden painostavana. Olenko huono kristitty, jos en kulje kaduilla kertomassa Jeesuksesta tai ole aina avaamassa keskustelunaiheita uskosta ei-uskovien kanssa? On totta, että ne kirkot kasvavat, joiden jäsenet kertovat Jeesuksesta myös ei-uskoville. Samalla on hyvä muistaa, että Jumala on varustanut meidät kristityt erilaisilla lahjoilla. Toisille on annettu evankelistan lahja, mutta toisella on toisenlaiset lahjat. Kaikkien kutsumuksena ei ole aktiivisesti evankelioida, mutta kaikkien kristittyjen tehtävä on elää kristittynä ja todistaa näin elämällään. Pietari antaa myös käskyn, joka koskee kaikkia kristittyjä: ”Pyhittäkää Herra Kristus sydämessänne ja olkaa aina valmiit antamaan vastaus jokaiselle, joka kysyy, mihin teidän toivonne perustuu.”

Kun siis joku kysyy vaikkapa näin, että ”oletkos sinä uskovainen?”, niin siihen on hyvä tarttua; siinä yhteydessä voi sanoa, että ”kyllä olen”. Itse olen huono todistaja, mutta useammankin kerran minulta on tultu kysymään, että ”taidat olla uskovainen?” Kuten Matti Korhonen sanoi, että ”kaikkien kristittyjen tehtävä on elää kristittynä ja todistaa näin elämällään” – se on ehkä sitä parasta todistamista. Ei voi jäädä uskomattomilta ihmisiltä huomaamatta, kun uskova työtoveri tai ystävä ei kiroile, ryyppää, puhu rivoja, on empaattinen ja kantaa huolta toisten taakoista ja niin edelleen. On parempi kuunnella ja auttaa toista ja olla myötäeläjänä ja tukena hänen vaikeuksissaan, kuin luetella raamatunlauseita siinä tilanteessa. Tästä puhuu Jaakobin kirje, jonka perusviesti on: ”Usko ilman tekoja on kuollutta uskoa.” Teoillamme emme pelastu, mutta joku saattaa jäädä pelastuksesta osattomaksi meidän tekemättä jättämisiemme tai tekojemme takia. Jälkimmäisellä tarkoitan sitä, että jotkut vasta pelastuneet ovat huomanneet, miten raadollista uskovien keskinäinen elämä on. Joku on jopa palannut takaisin maailmaan, koska seurakunnassa oli niin paljon keskinäistä syyttelyä, vihanpitoa ja rakkaudettomuutta.

Kaikki meistä eivät ole evankelistoja. Meillä on erilaisia muitakin lahjoja, jotka palvelevat tätä tehtävää. Yksi osaa tehdä esitteitä, toinen jakaa niitä. Jonkun tehtävänä on palvella kahvituksessa, toisen musiikissa. Joku on saanut kutsun auttaa toisia vaikkapa käymällä heitä katsomassa, olemalla ystävänä tai tukihenkilönä.

Ja lopuksi tärkein lahja: rukous. Paraskaan evankeliointi ei ole mitään, jos siihen ei liity rukousta. Se on kaiken perusta. On niin lukuisia esimerkkejä rukouksen voimasta, että niistä voitaisiin kertoa kokonaisen kirjan verran, mutta rakas ystävä: jos kannat taakkaa siitä, että olet huono todistaja, niin rukoile toisten puolesta. Ihan vaan hiljaa mielessäsi vaikkapa heitä kohdatessasi tai hartaushetkissäsi. Se on parasta, mitä voit tehdä!

Read Full Post »

Being Thankful Through It All
Lighthouse Trails’in minikirja 25.12.2015 by Warren B. Smith, suom SK

WBS_kirja
”Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa.” (1. Tess. 5:18)

Kiitollisuus on yrityksemme uskovina ilmaista ilmaisematonta – ihmeellistä kiitollisuutta, jota tunnemme ihmeellisestä armosta, jonka Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus meille suo. Hän ei ainoastaan pelastanut meitä synneistämme (1. Joh. 2:2), vaan lupasi, ettei koskaan jätä eikä hylkää meitä (Hepr. 13:5). Olemme myös varmat siitä, että Hän joka alkoi ”hyvän työn” meissä, on uskollinen ja ”täyttää sen Jeesuksen Kristuksen päivään saakka” (Fil. 1:6).

Kiitospäivä asetettiin vapaapäiväksi, jotta kansakuntana voisimme kollektiivisesti kiittää Jumalaa kaikista Hänen siunauksistaan – ilmaista kiitollisuutemme Hänen rakkaudestaan ja varjeluksestaan ja huolenpidostaan. Menneinä vuosina sellaisia virsiä kuin Come Ye Thankful People Come veisattiin yleisesti kirkoissa ja kouluissa kiitospäivän lähestyessä – nuorten ja vanhojen yhtälailla kiittäessä avoimesti Jumalaa Hänen huolenpidostaan ja anteliaisuudestaan:

Come, ye thankful people come; Raise the song of harvest home,
All is safely gathered in, Ere the winter storms begin.
God, our Maker, doth provide, For our wants to be supplied;
Come to God’s own temple come; Raise the song of harvest home.

Jumalan kansaa kutsutaan kiitollisuuteen, koska meillä on niin paljon syytä olla kiitollisia. Toinen kiitosvirsi Now Thank We All Our God ilmaisee kiitosta kaikista ”ihmeistä”, mitä Jumala on tehnyt ja Hänen ”lukemattomista rakkauden lahjoistaan”:

Now thank we all our God, With hearts and hands and voices,
Who, wondrous things hath done, In whom this world rejoices;
Who, from our mothers’ arms, Hath blessed us on our way,
With countless gifts of love, And still is ours today.

135 viittausta kuningas Jaakon Raamatussa

Esimerkiksi kuningas Jaakon Raamatussa (KJV) on 135 erillistä jaetta, jotka viittaavat kiitoksen antamisen tekoon. Raamattu tekee selväksi, että kiitollisuus miellyttää Jumalaa ja on osa tapaa, jolla ylistämme ja palvomme Häntä (Ps. 116:12-19). Meidän ei koskaan pitäisi ottaa asioita itsestäänselvyyksinä, koska tiedämme, että ”jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä” (Jaak. 1:17).

Jeesus painotti kiitollisuuden merkitystä, kun otti erilleen yhden ainoan kymmenestä parannetusta pitaalisesta, joka kunnioitti Jumalaa ja kiitti parantumisestaan:

Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen. Niin Jeesus vastasi ja sanoi: ”Eivätkö kaikki kymmenen puhdistuneet? Missä ne yhdeksän ovat? Eikö ollut muita, jotka olisivat palanneet Jumalaa ylistämään, kuin tämä muukalainen?” Ja hän sanoi hänelle: ”Nouse ja mene; sinun uskosi on sinut pelastanut.” (Luuk. 17:15-19)

Joona vapautui kalan vatsasta rukoiltuaan ja kiitettyään Herraa:

”Kun sieluni nääntyi minussa, minä muistin Herraa, ja minun rukoukseni tuli sinun tykösi, sinun pyhään temppeliisi. Ne, jotka kunnioittavat vääriä jumalia, hylkäävät armonantajansa. Mutta minä tahdon uhrata sinulle kiitoksen kaikuessa. Mitä olen luvannut, sen minä täytän. Herrassa on pelastus.” Sitten Herra käski kalaa, ja se oksensi Joonan kuivalle maalle. (Joona 2:8-11)

Vaikka viholliset kävivät jatkuvasti hänen kimppuunsa, kuningas Daavid kiitti aina Jumalaa Hänen hyvyydestään ja armostaan ja avustaan:

…sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä. Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta, sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti. (Ps. 18:48-50)

Danielin reaktio kuningas Daarejaveksen määräykseen, joka kielsi rukoilemasta ketään muuta kuin kuningasta, oli jatkaa käytäntöään rukoilla avoimesti ja kiittää Jumalaansa. Raamattu kertoo, että Daniel pelastui varmalta kuolemalta leijonien luolassa, koska häpeilemättä ”turvasi Jumalaansa” (Dan. 6:10;23). Hänen kieltäytymisensä sovittelusta palveli todistuksena ei vain kuninkaalle, vaan kaikille, jotka ovat lukeneet Raamatun kertomuksen:

Niin kuningas Daarejaves kirjoitti kirjoituksen ja kiellon. Niin pian kuin Daniel oli saanut tietää, että kirjoitus oli kirjoitettu, meni hän taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Ja hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvillensa, rukoili ja kiitti Jumalaansa, aivan niinkuin hän ennenkin oli tehnyt. (Dan. 6:9-10)

Silloin kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta. Ja kun Daniel oli otettu ylös luolasta, ei hänessä havaittu mitään vammaa; sillä hän oli turvannut Jumalaansa. (Dan. 6:23)

Edellä mainituista kohdista käy ilmi, että Raamattu on täynnä jakeita, jotka liittyvät kiitoksen antamiseen Jumalalle Hänen pysyvästä läsnäolostaan elämässämme. Aivan liian usein laiminlyömme kiittää sitä ainutta tosi Jumalaa, jota meidän on kiittäminen niin paljosta. Raamattu on hyvin tarkka, mitä tulee niihin moniin kysymyksiin, miksi meidän pitäisi kiittää Jumalaa.

Miksi kiitämme

Koska Jumala antaa meille jokapäiväisen leivän.

Ja hän, joka antaa siemenen kylväjälle ja leivän ruuaksi, on antava teillekin ja enentävä kylvönne ja kasvattava teidän vanhurskautenne hedelmät, niin että te kaikessa vaurastuen voitte vilpittömästi harjoittaa kaikkinaista anteliaisuutta, joka meidän kauttamme saa aikaan kiitosta Jumalalle. Sillä tämä avustamispalvelus ei ainoastaan poista pyhien puutteita, vaan käy vieläkin hedelmällisemmäksi Jumalalle annettujen monien kiitosten kautta. (2. Kor. 9:10-12)

Ja hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti, mursi ja antoi opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, seitsemän täyttä vasullista. Ja niitä, jotka aterioivat, oli neljätuhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia. (Matt. 15:36-38)

Sillä kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä mikään ole hyljättävää, kun se kiitoksella vastaanotetaan; sillä se pyhitetään Jumalan sanalla ja rukouksella. (1. Tim. 4:4-5)

Koska Jumala on hyvä

Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti (1. Aik. 16:34).

Ja he virittivät ylistys- ja kiitosvirren Herralle: ”Sillä hän on hyvä sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti Israelia kohtaan.” (Esra 3:11)

Koska kiitollisuus on hyvä asia

Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein (Ps. 92:1).

Koska kiitollisuus on Jumalan tahto

Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. (1. Tess. 5:18)

Koska Jumala on pyhä

Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä (Ps. 30:4).

Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä (Ps. 97:12).

Koska Jumalan nimi on pyhä

Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme (Ps. 106:47).

Ja sanokaa: ‘Pelasta meidät, sinä pelastuksemme Jumala, kokoa ja vapahda meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskaisimme sinun ylistyksestäsi’. (1. Aik. 16:35)

Koska Jumalan Sana on pyhä

Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte. (1. Tess. 2:13)

ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut. (2. Tim. 3:15-17)

Jumalan armon vuoksi

tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne. Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi. (2. Kor. 4:14-15)

Koska Jumala antoi meille lahjaksi Jeesuksen Kristuksen

Kiitos Jumalalle hänen sanomattomasta lahjastaan! (2. Kor. 9:15)

Koska Jeesus Kristus vuodatti verensä syntiemme tähden

Ja heidän syödessään Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi opetuslapsillensa ja sanoi: ”Ottakaa ja syökää; tämä on minun ruumiini”. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: ”Juokaa tästä kaikki; sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. (Matt. 26:26-28)

Koska Jumala nostaa meidät vihollistemme yläpuolelle

Jumala, joka hankkii minulle koston ja laskee kansat minun valtani alle; sinä, joka vapahdat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä. Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta. (2. Sam. 22:48-50)

…sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä. Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta. (Ps. 18:48-49)

Koska Jumala vapautti meidät pimeyden vallasta

…vaeltaaksenne Herran edessä arvollisesti, hänelle kaikessa otollisesti, kaikessa hyvässä työssä hedelmää kantaen ja kasvaen Jumalan tuntemisen kautta ja hänen kirkkautensa väkevyyden mukaan kaikella voimalla vahvistettuina olemaan kaikessa kestäviä ja pitkämielisiä, ilolla kiittäen Isää, joka on tehnyt teidät soveliaiksi olemaan osalliset siitä perinnöstä, mikä pyhillä on valkeudessa, häntä, joka on pelastanut meidät pimeyden vallasta ja siirtänyt meidät rakkaan Poikansa valtakuntaan. Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen. (Kol. 1:10-14)

Koska Jumala kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa

Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka aina kuljettaa meitä voittosaatossa Kristuksessa ja meidän kauttamme joka paikassa tuo ilmi hänen tuntemisensa tuoksun! (2. Kor. 2:14)

Koska Jumala antaa meille voiton Jeesuksen Kristuksen kautta

Kuolema, missä on sinun voittosi? Kuolema, missä on sinun otasi?” Mutta kuoleman ota on synti, ja synnin voima on laki. Mutta kiitos olkoon Jumalan, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta! Sentähden, rakkaat veljeni, olkaa lujat, järkähtämättömät, aina innokkaat Herran työssä, tietäen, että teidän vaivannäkönne ei ole turha Herrassa. (1. Kor. 15:55-58)

Koska Jumalan armo pysyy iankaikkisesti

Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti (Ps. 106:1).

Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti (Ps. 136:2).

Kiittäkää herrain Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti (Ps. 136:3).

Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti (Ps. 136:26).

Kuinka kiitämme

Jeesuksen Kristuksen kautta

Ensiksikin minä kiitän Jumalaani Jeesuksen Kristuksen kautta teidän kaikkien tähden, koska teidän uskoanne mainitaan kaikessa maailmassa (Room. 1:8).

Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa (1. Tim. 2:5-6).

Kiitosuhrein

Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään (Ps. 107:21-22).

Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä (Ps. 116:17).

Ylistämällä ja kiittämällä Hänen nimeään

Niin menkäämme siis hänen tykönsä ulkopuolelle leirin, hänen pilkkaansa kantaen; sillä ei meillä ole täällä pysyväistä kaupunkia, vaan tulevaista me etsimme. Uhratkaamme siis hänen kauttansa Jumalalle joka aika kiitosuhria, se on: niiden huulten hedelmää, jotka hänen nimeänsä ylistävät. Mutta älkää unhottako tehdä hyvää ja jakaa omastanne, sillä senkaltaisiin uhreihin Jumala mielistyy. (Hepr. 13:13-16)

Rukouksen kautta

Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa (Fil. 4:6-7).

Olkaa kestäväiset rukouksessa ja siinä kiittäen valvokaa (Kol. 4:2).

Veisaamalla

Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme (Ps. 147:7).

…niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä (Ps. 69:30).

…ja puhaltajien ja veisaajien oli yhdyttävä yhtaikaa ja yhteen ääneen ylistämään ja kiittämään Herraa… (2. Aik. 5:13).

Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle. Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä. Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien. (Ps. 95:1-3)

Vaeltamalla rakkaudessa ja kiitollisuudessa

Olkaa siis Jumalan seuraajia, niinkuin rakkaat lapset, ja vaeltakaa rakkaudessa, niinkuin Kristuskin rakasti teitä ja antoi itsensä meidän edestämme lahjaksi ja uhriksi, Jumalalle ”suloiseksi tuoksuksi”. Mutta haureutta ja minkäänlaista saastaisuutta tai ahneutta älköön edes mainittako teidän keskuudessanne – niinkuin pyhien sopii – älköön myös rivoutta tai tyhmää lorua tai ilvehtimistä, jotka ovat sopimattomia, vaan paremmin kiitosta. (Ef. 5:1-4)

Julistamalla Hänen tekojaan

…antaakseni kuulua kiitokseni äänen ja julistaakseni kaikkia sinun ihmeitäsi (Ps. 26:7).

Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa. Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä. (1. Aik. 16:8-9)

Kiittämällä kanssauskovista

Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Kolossassa asuville pyhille ja uskoville veljille Kristuksessa. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme! Me kiitämme Jumalaa, Herramme Jeesuksen Kristuksen Isää, aina kun rukoilemme teidän edestänne. (Kol. 1:1-3)

Mutta me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, te Herran rakastetut, sentähden että Jumala alusta alkaen valitsi teidät pelastukseen Hengen pyhityksessä ja uskossa totuuteen. Siihen hän on myös kutsunut teidät meidän evankeliumimme kautta, omistamaan meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden. Niin seisokaa siis, veljet, lujina ja pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olette oppineet joko meidän puheestamme tai kirjeestämme. (2. Tess. 2:13-15)

Kiittämällä kaikkien ihmisten puolesta

Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. (1. Tim. 2:1-4)

Kiittämällä joka tilassa

Kiittäkää joka tilassa. Sillä se on Jumalan tahto teihin nähden Kristuksessa Jeesuksessa. (1. Tess. 5:18)

Kiittämällä kaikessa mitä teemme

Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset. Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne. Ja kaikki, minkä teette sanalla tai työllä, kaikki tehkää Herran Jeesuksen nimessä, kiittäen Isää Jumalaa hänen kauttansa. (Kol. 3:15-17)

Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä, juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen. (Kol. 2:6-7)

Kuka kiittää

Enkelit

Ja kaikki enkelit seisoivat piirissä valtaistuimen ja vanhinten ja neljän olennon ympärillä ja lankesivat kasvoilleen valtaistuimen eteen ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: ”Amen! Ylistys ja kirkkaus ja viisaus ja kiitos ja kunnia ja voima ja väkevyys meidän Jumalallemme aina ja iankaikkisesti, amen!” (Ilm. 7:11-12)

24 vanhinta taivaassa

Ja ne kaksikymmentä neljä vanhinta, jotka istuivat valtaistuimillaan Jumalan edessä, lankesivat kasvoillensa ja kumartaen rukoilivat Jumalaa, sanoen: ”Me kiitämme sinua, Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka olet ja joka olit, siitä, että olet ottanut suuren voimasi ja ottanut hallituksen.” (Ilm. 11:16-17)

Koko Hänen kansansa

Kiitosuhri-virsi. Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa. Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla. Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat. Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.   Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen. (Ps. 100:1-5)

Milloin kiitämme

Kun syömme tai olemme syömättä

Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa (Room. 14:6).

Kun otamme ehtoollista

Ja hän otti maljan, kiitti ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne. Sillä minä sanon teille: tästedes minä en juo viinipuun antia, ennenkuin Jumalan valtakunta tulee.” Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.” (Luuk. 22:17-19)

Kun olemme kärsineet vääryyttä

Sillä se on armoa, että joku omantunnon tähden Jumalan edessä kestää vaivoja, syyttömästi kärsien. Sillä mitä kiitettävää siinä on, jos te olette kärsivällisiä silloin, kun teitä syntienne tähden piestään? Mutta jos olette kärsivällisiä, kun hyvien tekojenne tähden saatte kärsiä, niin se on Jumalan armoa. (1. Piet. 2:19-20)

Ennen hädän päivää

Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle. Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua. (Ps. 50:14-15)

Sen jälkeen, kun Jumala auttaa

Mutta yksi heistä, kun näki olevansa parannettu, palasi takaisin ja ylisti Jumalaa suurella äänellä ja lankesi kasvoilleen hänen jalkojensa juureen ja kiitti häntä; ja se mies oli samarialainen (Luuk. 17:15-16).

Aamulla ja illalla

…seisoa joka aamu kiittämässä ja ylistämässä Herraa ja samoin joka ilta; (1. Aik. 23:30).

Keskellä yötä

Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista (Ps. 119:62).

Kun vielä elämme

Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa? (Ps. 6:5)

Aina

Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä, puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle, kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä (Ef. 5:18-20).

Iankaikkisesti

Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani. Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla, että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti. (Ps. 30:10-12)

Mutta me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen (Ps. 79:13).

Ylistämme Jumalaa kiitollisuudellamme

Raamattu sanoo, että uhraamalla kiitosuhria Jumalalle, me ylistämme Häntä (Hepr. 13:13-16). Siten ylistämällä Jumalaa me kiitämme Häntä hänen rakkaudestaan, varjeluksestaan, läsnäolostaan ja huolenpidostaan. Paavali ja Silas kiittivät Jumalaa ylistämällä Häntä – vaikka heidät oli pieksetty ja heitetty vankilaan (Apt.16:23-25). Heidän kiitollisen ylistyksensä myötä heitä rajoittavat vankilan muurit vapisivat. Vapaina pakenemaan he todistivat vanginvartijalle ja hänen koko väelleen, jotka kaikki pelastuivat ja kastettiin samana päivänä (Apt. 16:30-34).

Jumalan avulla voimme oppia kiittämään kaikessa. On sananparsi, että minne menet, siellä olet. Raamattu kertoo uskoville, että minne ikinä he menevätkin, siellä Jumala on heidän kanssaan. Koska Jumala on aina kanssamme, Hän auttaa meitä ja tekee meille mahdolliseksi tehdä asioita, joita muutoin emme voisi tehdä omillamme – kuten antaa kiitosta kaikessa (1. Tess. 5:18) ja kiittää Häntä kaikista asioista (Ef. 5.20).

Rukous

Herra, minä haluan olla kiitollinen ”kaikessa”, koska Raamattu sanoo sen olevan sinun tahtosi elämässäni. Usein en kuitenkaan pysty olemaan kiitollinen johtuen muistamattomuudesta, itsekkyydestä ja omista puutteistani. Saakoon Sinun Pyhä Henkesi muistuttaa minua olemaan kiitollinen kaikessa, nyt, aina ja iankaikkisesti. Auta minua muistamaan, että kaikki asiat toimivat yhdessä niiden parhaaksi, jotka on kutsuttu sinun tarkoituksesi mukaan. Kiitos kaikesta, mitä olet tehnyt ja teet jatkuvasti elämässäni. Jeesuksen nimessä, Aamen

Being Thankful Through It All is also available in booklet form.

Read Full Post »

Olla rukoilematta

Kirjoittanut J. C. Ryle (1816–1900), suom. Samuel Korhonen

Olla rukoilematta on olla ilman Jumalaa, ilman Kristusta, ilman armoa, ilman toivoa ja ilman taivasta. Se on olla tiellä helvettiin. Vieläkö ihmettelet, että kysyn: Rukoiletko?

Kysyn uudelleen, rukoiletko, koska tapa rukoilla on yksi varmimmista tosi kristityn merkeistä.

Tässä suhteessa kaikki Jumalan lapset maan päällä ovat samankaltaisia. Siitä hetkestä alkaen, kun heidän uskonnossaan on jotakin elämää ja todellisuutta, he rukoilevat. Aivan kuten ensimmäinen elämän merkki vauvassa sen synnyttyä maailmaan on hengittäminen, niin myös ensimmäinen miesten ja naisten teko heidän synnyttyään uudesti, on rukoileminen. Tämä on yksi Jumalan valittujen yhteisistä merkeistä: ”He huutavat häntä avuksi yötä päivää” (Luuk. 18:1). Pyhä Henki, joka tekee heistä uusia luomuksia, työstää heissä tunteen lapseudesta ja panee heidät huutamaan ”Abba Isä” (Room. 8:15). Kun Herra Jeesus tekee heidät eläviksi, hän antaa heille äänen ja kielen ja sanoo heille: ”Älä ole enää mykkä.” Jumalalla ei ole mykkiä lapsia. He näkevät armon ja hyväksymisen tarpeensa. He tuntevat tyhjyytensä ja heikkoutensa. He eivät osaa tehdä toisin kuin tekevät. Heidän täytyy rukoilla.

Olen tutkinut huolellisesti Jumalan pyhien elämää Raamatussa. En löydä yhtään, jonka historiaa enemmän on kerrottu, joka ei olisi ollut rukouksen mies. Löydän sen mainittuna hurskaitten tunnuspiirteenä, että ”te Isänänne huudatte avuksi häntä” (1. Piet. 1:17) tai ”avuksi huutavat meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeä” (1. Kor. 1:2). Pahojen tunnuspiirteenä mainitaan se tosiasia, että ”eivät avuksensa huuda Herraa” (Ps. 14:4).

Read Full Post »

Enkelikuoro on laulanut alla olevan laulun eräälle henkilölle unessa Kuhmossa talvella 1942. Sanoma on hyvin ajankohtainen tänäkin päivänä!

Juuri kun ihmiset sanovat: ”Kaikki on hyvin, ei mitään hätää”, tuho kohtaa heidät äkkiarvaamatta niin kuin synnytyspoltot raskaana olevan naisen, eivätkä he pääse pakoon. (1. Tess. 5:3)


 

Surutonna vain kulkevi kansa,
ja niin vieraana Herralle vaan.
Vaikka aika jo illaksi painuu,
tulo Herran kun läsnä on.

Jospa tietäisit kansa nyt Suomen,
mitä vaativi aikasi tää!
Miten etsikkoaikasi on sulla,
niin suuri ja voimallinen.

Jospa tietäisit Herrasi armon,
miten suuri se kohtaasi on!
Sinä kiireesti rientäisit sinne,
Hänen ristinsä ansioon.

Jospa tietäisit haavasi kaikki,
ja sen kurjuuden, synti mi tuo.
Sinun vuoteeltas kuuluisi itku,
sinä kyllä et nukkua vois.

Jospa tietäisit, että ei luottaa,
ohi Luojan saa luotuihin niin.
Ja huolettomuutehen vaipuin,
rauhanaikoja vuotella vaan.

”Nyt on rauha ja ei hätää mitään”,
moni valmistuu lausumaan.
Mutta ahdistus lankeepi päälle,
uusi tuska ja onnettomuus.

Moni tanssien aikoopi ottaa,
rauhan vastaan ja juopuenkin.
Kaikki teatterit, myös elokuvat,
pelit, iltamat laitetahan.

Jos ne vainajat haudasta nousis,
jotka taisteli puolesta maan,
itkusilmin ja murtuvin äänin,
he nyt huutaisi kansalle näin:

”Oi, te vanhemmat, äiti ja isä,
veljet, siskot ja kaikki te muut.
Minä hartaasti pyydän nyt teitä,
pian kääntykää Herramme luo.”

”Jumalan, oi, te uskovat lapset,
jo nyt nouskohon ain rukous.
Älä polvias, ääntäsi säästä,
älä aikaas ja sun käsiäs.”

”Ja te vartijat Siionin muurin,
sanaa Herran kun saarnaatte niin,
meidän puolesta lausukaa niille,
armon hetkissä jotka viel on.”

”Älä silleen sun aikaasi tuhlaa,
armo Jeesuksen auki kun on.
Sillä kohta on myöhäistä kaikki,
ja vaikerrus loppumaton.”

Mutta vieläkin tahtoisi Herra,
suoda rauhaa ja onneakin,
kunhan kansamme nöyrtyisi kerran,
Hän on auttaja armahtavin.

Käsi Herran on voimakas vielä,
halu hällä on laupeuteen.
Oi, jos nähdä Hän sais elontiellä,
monen kulkevan kirkkauteen.

Read Full Post »

Elämme aikaa, jossa kaikenlainen pahuus vyöryy päälle kiihtyvällä voimalla yrittäen tunkeutua erityisesti seurakuntiin. Nyt on aika ryhtyä hellittämättömään rukoukseen kansamme puolesta.

Voimme lähestyä Herraa vaikka seuraavan rukouksen sanoin, jota kutsutaan myös Kyösti Kallion rukoukseksi (itse asiassa kyseessä on M. Basilea Schlinkin 60-luvulla kirjoittama rukous). Tämän rukouksen sanoma on tänään mitä ajankohtaisin.

Taivaallinen Isämme, katso armossasi kansamme puoleen. Sinä olet luonut sen ja rakastat sitä. Sinä näet, että se on mitä suurimmassa vaarassa. Siksi rukoilemme sinua Herra, auta meitä hädässämme äläkä anna meidän hukkua.

Lahjoita kääntymys synnin ja laittomuuden teiltä, jotka johtavat kansamme tuhoon. Herra, armahda meitä.

Herra Jeesus Kristus, ilman sinua olemme voimattomia hävittäviä voimia vastaan, jotka tulvivat kansamme yli ja myrkyttävät sen. Siksi me kerskaamme Sinun voitostasi pahuuden henkivaltoja vastaan, joiden vaikutukset ovat joka päivä sanoin ja kuvin julkisuudessa nähtävissä.

Herra, Sinä olet Golgatan ristillä voittanut pimeyden vallat. Niiden täytyy väistyä myös tänään, koska ylistämme Sinun nimeäsi niiden ylitse. Tähän me uskomme, sillä Sinä voit myös meidän aikanamme varjella ihmiset saatanalliselta eksytykseltä. Herra armahda meitä.

Auta meitä Pyhän Henkesi kautta ryhtymään omassa elämässämme taisteluun syntiä vastaan ja olemaan kestäviä loppuun asti. Tee meidät kansamme keskellä merkiksi Sinun vapauttavasta armostasi.

Täytä meidät niin Sinun rakkaudellasi, että tulemme kuuliaisiksi Sinun käskyillesi. Rakkautesi olkoon meissä se voima, joka voittaa pimeyden vallat kansassamme.

Herra Jeesus Kristus, kaiken voimme sinun kauttasi. Siihen me uskomme.

Armahda meitä.

Amen.

Read Full Post »

Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja? Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu; kaikki minun luuni ovat irti toisistansa; minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani. Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun. Minä voin lukea kaikki luuni; he katselevat minua ilkkuen; he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa. (Ps. 22:1,14,15,17,18)

Onko elämäsi sellaisessa tilanteessa, että vaikka kuinka huudat Jumalan puoleen, taivas vain vaikenee. Kyselet Jumalalta apua elämäsi vaikeuksiin tai päätöksiin, mutta et saa mitään merkkiä – et edes yhtä sanaa ylhäältä. Olosuhteesi on pelkkää kaaosta, eikä Jumala vastaa.

Jeesus huusi ristillä psalmin sanoin: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”. Oliko Jumala todella hylännyt rakkaan poikansa?

Kun Jeesus tuskissaan viittasi psalmiin 22, Hän tunsi sen sisällön ja tiesi sen olevan osa Messias-profetiaa – kuvausta Kristuksen ahdistuksesta. Psalmissa kärsivä kääntyy Jumalan puoleen ja saa varmuuden siitä, että Jumala kuitenkin auttaa:

Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni. Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä. Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista – vastaa minulle. Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä. Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa. (Ps. 22:19-24)

Jeesus tiesi, että Jumala on hänen pelastajansa. Niinpä Hän saattoi turvallisin mielin huutaa: ”Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni” (Luuk. 23:46). Jeesus jätti elämänsä parhaisiin mahdollisiin käsiin.

Ahdistettu ystäväni: kun olet Jumalan puoleen huutanut, Hän on sinua kuullut, vaikka ei siltä näyttäisi tai tuntuisikaan. Hän ei sinua hylkää, sillä ”Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa. Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.” (Ps. 34:17,19). ”… hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää” (Ps. 102:17).

Read Full Post »

Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel (Jes. 7:14).

… Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret, neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria … Niin enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman.” (Luuk. 1:26-33)

… hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.” Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel”, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. (Matt. 1:20-23)

Jumala itse Jeesuksessa syntyi kerran ihmiseksi tänne pimeään maailmaan. Jeesus oli tosi ihminen, mutta myös tosi Jumala. Hän eli täällä sovittaakseen rikkomuksemme ristinkuolemallaan, mutta myös osoittaakseen meille, että tietää kaikki ihmiselämän vaikeudet.

Tässä ajassa on paljon kärsimystä ja ahdistusta, ja yhä enemmän uskovilla. On vakavia sairauksia, työttömyyttä, ongelmia perheessä uskosta osattomien lasten ja puolison kanssa. Missä ajassa oikein elämme?

Elämme lopunaikaa, jossa saatana saa lisää valtaa väliaikaisesti. Osa näistä vaikeuksista voikin olla saatanan hyökkäyksiä meitä kohtaan. Toiset niistä voivat olla Jumalan antamia koetuksia. Paavali kirjoittaa: ”Rakkaani, älkää oudoksuko sitä hellettä, jossa olette ja joka on teille koetukseksi, ikäänkuin teille tapahtuisi jotakin outoa, vaan iloitkaa, sitä myöten kuin olette osallisia Kristuksen kärsimyksistä, että te myös hänen kirkkautensa ilmestymisessä saisitte iloita ja riemuita” (1. Piet. 4:12-13).

Nyt lopunajassa Jeesus tahtoo muistuttaa meitä, että aikaa on vähän – turva ei löydy tästä maailmasta vaan yksin Hänestä. Kun perheongelmiisi, sairauteesi tai talousvaikeuksiisi ei löydy lääkettä tästä ajasta, käänny Hänen puoleensa! Jeesus antaa toivon, Hän antaa uuden alun mahdollisuuden, Hän antaa vastauksen.

Olet jo ehkä kantanutkin asiaasi Herran eteen uupumiseen asti, mutta vastausta ei tahdo kuulua. Koen, että Herra tahtoo nyt erityisesti kutsua meitä kaikkia kantamaan toistemme taakkoja. Nyt jos koskaan on aika käydä hellittämättömään rukoukseen toistemme puolesta. Kun lääkärit eivät voi enää parantaa, tai ihmissuhteet ovat toivottomassa umpikujassa, Jeesus kyllä voi auttaa! Tätä Hän tahtoo nyt meille muistuttaa – Hän tahtoo vetää meitä kaikkia rukoukseen, vaikka itsellä ei vaikeuksia olisikaan.

Paavali jos kuka sai kärsiä eri tavoin, ja hän ymmärsi niiden tarkoituksen: ”Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä” (2. Kor. 12:10). Jumalan voima tulee täydelliseksi vasta ahdistusten kautta.

Oletko tilanteessa, josta ei ole inhimillistä ulospääsyä? Usko mitä nyt sinulle sanon Jeesuksen nimessä: Hän on kuullut rukouksesi, ja Hän tahtoo auttaa. Vuodata koko sydämesi, kaikki asiasi Hänelle – jätä ne Hänen hoidettavakseen. Hän on elänyt ihmisenä täällä maan päällä ja tietää rajallisuutemme. Hän ei särjettyä ruokoa muserra (Jes. 42:3).

Jumala pystyi saattamaan Jeesuksen äidin raskaaksi Pyhän Hengen vaikutuksesta, ja samoin Jumala pystyy luomaan sinunkin elämäsi uudeksi. Usko Häneen!

Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas. (Jes. 9:5)

Tule Herra Jeesus!

Read Full Post »

Older Posts »