Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 2)

THE WORLD AND THE CHURCH: WHERE ARE THEY HEADED? – PART TWO
1.11.2020 T. A. McMahon, suom. SK

Tämä on jatkoa artikkelille Maailma ja seurakunta: minne menossa? (osa 1)

Osassa 1 tarkastelimme, mitä Raamattu kertoo tapahtuvan lopunaikoina juuri ennen Jeesuksen Kristuksen paluuta ja sen aikana. Keskityimme ensisijaisesti maailmaan – toisin sanoen niihin, jotka ovat hylänneet raamatullisen kristinuskon, Jeesuksen Kristuksen ja Hänen tarjoamansa pelastuskeinon, jonka Hän on hankkinut kaikille niille, jotka haluavat hyväksyä sen. Huomautimme, että ne, jotka hylkäsivät Kristuksen keinon ihmiskunnalle olla sovitettu Luojansa kanssa, kääntyivät mystiikkaan panteismin muodossa. He korvasivat todellisen ja elävän Jumalan, Luojamme, itsellänsä (Room. 1). He ovat uskoneet valheen, jota Saatana oli käyttänyt pettämään Eeva (ks. 1. Moos. 3) ja heitä valmistetaan hyväksymään Antikristuksen väite, että hän on Jumala, kuten toinen Tessalonikalaiskirje sanoo:

”Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.” (2. Tess. 2:3-4)

Puntaroimme Samuel Andrews’in kirjoituksia hänen kirjassaan Christianity and Anti-Christianity in their Final Conflict ja hänen menetelmäänsä tutkia lopun aikoja koskevia Raamatun tekstejä. Hän tarkasteli nähdäkseen, josko se, mitä Raamattu sanoi tapahtuvan, olisi jossakin määrin ilmenemässä hänen omassa ajassaan. Hän löysi esimerkkejä melkein jokaisesta petoksesta, joista Raamattu varoittaa. Ainoa ero hänen aikansa ja meidän aikamme välillä on, että maailma ja paholainen ovat kasvattaneet näitä valheita valtavasti. Siitä, mikä oli vasta alkamassa tulla esiin 120 vuotta sitten, on tullut räikeää nyt. Uskon, että sananparsi ”hidden in plain sight” (piilotettu selvästi näkyville) kuvaa parhaiten tapahtuvaa.

Itämaisen mystiikan, hindulaisuuden ja buddhalaisuuden uskomukset ovat lähestulkoon syrjäyttäneet perinteiset kristilliset käsitykset Lännessä. Yksi sadoista ”näkyville piilotetuista” esimerkeistä on Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY, YMCA). Siitä on tullut suosittu keskus joogakursseille. Useimmat tänä päivänä eivät osaisi kertoa, mitä kirjaimet YMCA tarkoittavat ja monet arvelevat, että Y varmaan tarkoittaa Yoga. Tämän päivän teini-ikäiset eivät ole tietoisia itämaisten uskonnollisten termien hengellisestä pohjasta, joita ovat lisänneet sanastoonsa (esim. karma, mantra, avatar, diva, guru, nirvana). [Kotimaasta todettakoon, että Suomen ev.lut. kirkon sisälle ajetaan joogaa, mindfulnessia jne. hyvin voimakkaasti. Ne, jotka eivät sitä sulata, leimataan vanhanaikaisiksi ja jälkeenjääneiksi. Pari tuoretta esimerkkiä tässä ja tässä.]

Osassa 1 keskityimme lähinnä maailmaan, jota vedettiin panteismiin, uskoon, että kaikki ja jokainen ovat Jumala. Tämä on ennakoitavissa oleva tulos, joka johtuu siitä, että maailma hylkää Jeesukseen Kristuksen ja siitä, että sitä sen vuoksi vedetään Antikristuksen uskontoon. Tässä artikkelissa tarkastelemme lyhyesti, millaiseksi kristikunnan tila oli tullut maailman vaikutuksesta Samuel Andrews’in päivinä ja sitten vertailun vuoksi tarkastelemme tämän päivän seurakunnan tilaa.

Andrews viittaa lukuun Ilm. 2, jossa Jeesus puhuu Efeson seurakunnalle. Vaikka seurakunta teki monia hyviä tekoja, Jeesus nuhtelee sitä: ”Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hyljännyt ensimmäisen rakkautesi.” Andrews yhdistää seurakunnan ajautumisen pois rakkaudestaan Jeesusta kohtaan luopumukseen: ”Siten se on ensimmäisen rakkauden menetys, ei opilliset harhat, josta löydämme uskosta luopumisen juuren ja avaimen seurakunnan koko myöhempään historiaan. Sitten alkoi tuo hengellinen ero Päästä, joka ei voi loppua, ennen kuin ensimmäinen rakkaus on saatu takaisin.”

Hän määrittelee luopumuksen: ”Luopumus eli pois putoaminen (falling away) … tarkoittaa yleensä putoamista pois jostakin annetusta normista; loikkausta. Tässä se tarkoittaa putoamista pois Jumalan asettamasta seurakunnan todellisesta asemasta. Tämä yleinen merkitys jättää määrittelemättä luopumuksen eli pois putoamisen asteen, onko se totuuden täydellinen vai osittainen kieltäminen. Apostoli [Paavali] erottaa luopumuksen kaksi muotoa, joista toinen on kristinuskon korruptoituminen, toinen sen ehdoton hylkääminen. Pois putoamista, joka alkaa rakkauden menetyksestä, ei tule rajoittaa oppiin; se käsittää koko hengellisen elämän; ja siten seurakunnan koko ulkoisen järjestyksen.”

Kun Jeesus puhuu seurakunnille Ilmestyskirjassa, Hän tekee sen seurakunnan Päänä. Hän puhuu ruumiilleen. Kun ruumiin rakkaus Häntä kohtaan vähenee, myös sen kuuliaisuus Häntä kohtaan vähenee, minkä seurauksena ruumis tekee omia asioitaan alistumatta Jeesukselle, seurakunnan Päälle.

Näin luopumus turmelevassa merkityksessään kehittyy. Se on totuuden hylkääminen sen kautta, että lakataan rakastamasta ja noudattamasta Herramme ja Vapahtajamme ohjeita. Andrews tunnisti paljon siitä, mikä oli vaikuttanut hänen aikansa seurakuntaan. Kyse oli seurakunnasta maailmassa ja maailmasta seurakunnassa, minkä kaiken oli aiheuttanut huomaamaton ajautuminen pois Päästä: ”Sentähden tulee meidän sitä tarkemmin ottaa vaari siitä, mitä olemme kuulleet, ettemme vain kulkeutuisi sen ohitse” (Hepr. 2:1).

Pään kehotusta ”sitä tarkemmin ottaa vaari” ei huomioitu silloin – eikä nyt. ”Kulkeutumisesta” on siksi tullut ajassamme massiivinen hengellinen maanvyöry, joka hautaa Jumalan Sanan totuuden kaikilla mahdollisilla demonisesti suunnitelluilla tavoilla – siltä se ainakin näyttää. Jos olet seurannut The Berean Call’ia kohtuullisen kauan, tai jopa vuosikymmenen ennen TBC-palvelutyön alkua vuonna 1992, niin olet epäilemättä tutustunut kirjaan The Seduction of Christianity (1985). Näin ollen olet tullut tietoiseksi useammista seurakuntaa saastuttavista harhaopeista ja vääristä opettajista, kuin mistä useimmat kristityt todennäköisesti välittävät tietää. Se voi olla toisinaan hieman masentavaa – eräänlaista suouintia. Se on usein verkkaista hommaa, kun inhottavat iilimadot tarttuvat kehoosi ottamaan kyytiä – ja lounaan. Niinpä säästän sinut harhaoppien luettelemiselta, koska ne täyttäisivät nopeasti tämän artikkelin.

Toisaalta siinä, mitä Herra on antanut meille mahdollisuuden tehdä, on paljon kehotusta ja rohkaisua. Loppujen lopuksi minä en ole se, joka sanoi: ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” (Matt. 24:4). Tai: ”Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja” (1. Tim. 4:1). Tai: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin” (2. Tim. 4:3). Tai: ”Minä tiedän, että minun lähtöni jälkeen teidän keskuuteenne tulee julmia susia, jotka eivät laumaa säästä ja teidän omasta joukostanne nousee miehiä, jotka väärää puhetta puhuvat, vetääkseen opetuslapset mukaansa. Valvokaa sentähden ja muistakaa, että minä olen kolme vuotta lakkaamatta yötä ja päivää kyynelin neuvonut teitä itsekutakin.” (Apt. 20:29-31). Tai koko Juudan kirje! Tai: ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” (Luuk. 18:8). Joten se ei koskaan käy tylsäksi, vaikkakaan luopumuksen ajat eivät ole mukavia.

Jos olet ollut epävarma luopumuksesta ja ajattelusi on enemmän ”positiivisilla” linjoilla, kuten odotettavissa oleva maailmanlaajuinen herätys ja kansallinen parannus – ja edellä mainitut jakeet eivät anna sinulle rauhaa – niin Raamattu antaa meille kymmenittäin lisää. Sen sijaan, että haluaisin arvioida tämän ajan harhaoppien paljoutta, haluan jakaa näkökulman, jota Samuel Andrews’in kirjan nimi kannustaa minua miettimään.

Jälleen kerran kirjan nimi on: ”Christianity and Anti-Christianity in Their Final Conflict” (Kristinusko ja antikristillisyys lopullisessa konfliktissaan). Tämä saa minut uskomaan, että nuo kaksi entiteettiä jatkavat taistelua, kunnes Jeesus palaa tuhoamaan kaikki ne, jotka Saatana on koonnut Häntä vastaan. Saatana kooten joukkonsa vetää heitä petostensa, juoniensa, huijaustensa, viettelystensä, valheidensa, Raamatun vääntelemistensä, väärien profeettojensa ja opettajiensa, kulttiensa, ihmisen himoihin ja etenkin ihmisen egoon vetoamistensa moninaisuudesta, joita kaikkia hän käyttää saattamaan heidät ansaan.

Nuo petokset ovat vanginneet, ei vain ne, jotka ovat hyljänneet Kristuksen, vaan myös uskovat, jotka Saatanan, ”valon enkelin”, petokset ja hänen valheellisten merkkiensä ja ihmeidensä paljous ovat kietoneet pauloihinsa. Tavoitteeni on osoittaa, kuinka toisiinsa liittyviä vastustajan näennäisesti erilaiset petokset ovat ja kuinka ne yhtyvät edistäessään Antikristuksen uskonnon ja valtakunnan kehittymistä ja hyväksymistä.

Aloittakaamme roomalaiskatolisesta kirkosta, joka on täynnä antikristuksen valtakuntaa tukevia olennaisia asioita. Ensinnäkin se näkee itsensä kristikunnan päänä. Sen paavia kutsutaan Kristuksen sijaiseksi (Vicar of Christ), mikä tarkoittaa Kristuksen inhimillistä edustajaa maan päällä. Sen eskatologia on amillenniaalinen (tuhatvuotisen valtakunnan kieltävä). Se on korvannut Israelin ja yrittänyt perustaa Kristuksen valtakuntaa Rooman keisari Konstantinuksen ajasta lähtien, samalla kun paavit ovat hallinneet maailman valtakuntia.

Suuri osa katolisuudesta on mennyt mystiikkaan ja panteismiin erämaaisien, jesuiittojen Ignatius Loyolan ja viime aikoina buddhalaiskatolisen munkin, Thomas Mertonin, kuten myös johtavien evankelikaalien suosikkipapin, Henri Nouwenin, kautta. Suorempi yhteys panteismiin löytyy viimeisimmästä katolisesta katekismuksesta: ”Sillä Jumalan Poika tuli ihmiseksi, että me voisimme tulla Jumalaksi.” Ja: ”Jumalan ainosyntyinen Poika, joka haluaa tehdä meistä jumalallisuutensa jakajia, omaksui meidän luontomme, että hän, ihmiseksi tehtynä, voisi tehdä meidät jumaliksi.” Nämä lainaukset, jotka ovat virallisessa katolisessa katekismuksessa, ovat peräisin pyhältä Tuomas Akvinolaiselta ja pyhältä Atanasiukselta. [Lue myös artikkeli Vakava varoitus kristillisestä mystiikasta.]

On paljon muuta Rooman kirkkoa koskevaa, jonka voisi mainita, mutta haluan käsitellä tässä lyhyessä artikkelissa mahdollisimman monta ”täydellisen myrskyn” tekijää. Olen kuitenkin varma, että tajuat, että puoltatoista miljardia katolilaista ollaan valmistamassa vastaanottamaan Antikristuksen panteistinen uskonto ja valtakunta.

Siirrytään kirkko-organisaatioon, joka yrittää kilpailla Rooman kirkon kanssa vallassa ja rahassa – nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko. Mormonismin perustava uskomus on, että ihminen voi tehdä tiensä jumaluuteen. Kuten sanonta, jonka mormonijumalat muka välittivät ihmiselle, kuuluu: ”Sellainen kuin sinä olet, mekin olimme kerran. Sellaisia kuin me olemme, sinustakin tulee.” Brigham Young julisti: ”Herra loi sinut ja minut sitä varten, että tulisimme hänen itsensä kaltaisiksi Jumaliksi … tulemaan jumaliksi kuten taivaallinen Isämme” ja: ”Paholainen kertoi totuuden. En syytä äiti Eevaa kielletyn hedelmän syömisestä. Näin meistä tulee jumalia.”

Mormonit ovat ilmeisesti hyvin valmistautuneita hyväksymään Antikristuksen panteistiset valheet. He uskovat myös hallitsevansa maailmanhallitusta, joka perustetaan viimeisinä päivinä Jumalan valtakuntana maan päällä. Mikään ei ole liian haastavaa mormonien uskolle, koska he ovat vakuuttuneita, että mitä epärealistisemmalta ja epäkäytännöllisemmältä mormonien oppi heistä näyttää, sitä suurempi on heidän uskonsa, kun he kuitenkin uskovat siihen. Tähän sisältyy mormonien opetusten hyväksymisiä, joilla ei ole mitään raamatullista, arkeologista, kielitieteellistä, maantieteellistä tai antropologista näyttöä tukemaan niiden väitteitä.

Uskonsanan, menestyksen, ja parantumisen saarnaajien keskuudessa jumaluus on ollut merkittävä osa heidän juonimistaan. Kuten yksi heidän vaikutusvaltaisista johtajistaan julisti: ”Aivan kuten koirilla on koiranpentuja ja kissoilla kissanpentuja, niin Jumalallakin on pieniä jumalia.” Kenneth Copeland sanoo: ”Ihminen luotiin jumalaluokkaan. Olemme jumalaluokka.” Viime vuonna luentoni TBC-konferenssissa käsittelivät lähes 50 000 nuoren aikuisen aikaisempaa kokoontumista eräällä stadionilla Floridan Orlandossa. Kokoontumisen nimi oli Send (Lähetä). Julistettu tarkoitus oli lähettää nuoret ulos evankelioimaan maailmaa, alkaen lähiöstään, koulustaan, yhteisöstään, maastaan ja aina maan ääriin saakka. Mikä siinä voisi olla vialla?

Kokoontumisen järjestäjät olivat valtakuntadominionisteja, jotka edustivat YWAM:ia (Suomessa nimellä Missionuoret), Bethel-kirkkoa ja sen yliluonnollisen palvelutyön koulua, uutta apostolista uskonpuhdistusta (NAR) ja lukuisia Uskonsanan saarnaajia. Tapahtuman vanhin-johtajat esiteltiin ”väkevinä Jumalan miehinä”. Heidän joukossaan oli vääriä profeettoja ja vääriä opettajia, kuten Benny Hinn, Rodney Howard-Browne, Lou Engels, Bill Johnson ja Loren Cunningham.

Mitä sitten ovat valtakuntadominionistit? He uskovat, että Jeesus seurakunnan päänä on määrännyt ruumiin ottamaan maailman haltuunsa hänen ollessaan poissa fyysisesti ja heidän on perustettava Hänen valtakuntansa, jotta Hän voisi palata.

Ne, jotka ovat menneet tähän, kailottavat nyt maailmanlaajuista herätystä. Se on ollut niiden helluntailaisten ja karismaatikkojen kutsu, jotka olivat mukana 1940-luvun puolivälin Myöhäissateen Manifest Sons of God -liikkeessä ja myöhemmin Toronton siunauksessa, Brownsvillen herätyksessä, Kansas City -profeetoissa, IHOP:issa (International House of Prayer, Kansainvälinen rukoushuone) ja uudessa apostolisessa uskonpuhdistuksessa (NAR, New Apostolic Reformation).

Miksi? He uskovat, että maailmanlaajuinen kristillinen herätys asettaa heidät johtoon. Haastattelin erästä nuorta miestä, joka kävi yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulua. Hänellä oli menossa kolmas vuosi. Kysyin häneltä hänen eskatologiastaan. Hän ei tiennyt, mitä sana tarkoitti. Sitä ei tarvitse ihmetellä. Raamatullista eskatologiaa ei opeteta siellä. Se on ristiriidassa koulun Kingdom Dominion -agendan kanssa. Istuttuani Bethel-tilaisuudessa sanoin hänelle, että minua kiinnosti saarnaaja, joka mainitsi tulevan maailmanlaajuisen herätyksen ja voisiko hän kertoa minulle, mistä se löytyy Raamatussa? Hän ei ollut varma. Kysyin häneltä, mikä Raamatun mukaan oli seuraava tuleva valtakunta. Hän näytti enemmän kuin säikähtäneeltä, kun ilmoitin hänelle, että se olisi ”Antikristuksen valtakunta”. Monia nuoria kristittyjämme, jotka ovat tietämättömiä siitä, mitä Jumalan sana julistaa viimeisistä päivistä, rekrytoidaan edistämään ”laittomuuden ihmisen, pedon”, uskonnon ja valtakunnan kehittämistä. En usko, että tosi kristitty voi menettää pelastuksensa, mutta uskon kyllä, että kannattamalla Saatanan petoksia uskovan elämä ja hedelmällisyys voidaan haaksirikkouttaa.

Ensi kuun uutiskirjeessä käsittelemme vielä kahta ”täydellisen myrskyn” tekijää, jotka saavat monet konservatiiviset evankelikaalit kannattamaan liittyviä uskomuksia ja tahattomasti osallistumaan toimintoihin Antikristuksen valtakunnan rakentamiseksi.

TBC

Jatkuu artikkelissa Maailman ja seurakunta: minne menossa? (osa 3)

Read Full Post »

Äärikarismaattisuuden petos

THE SEND DECEPTION
SEND – PETOS
1.11.2019 T. A. McMahon, suom. SK

Muutaman viime kuukauden ajan olen kirjoittanut ja puhunut melkein 50 000 nuoren aikuisen ”kristityn” kokoontumisesta stadionilla 23. helmikuuta 2019 Floridan Orlando’ssa. Se on yhteenveto havainnoistani, jotka on tehty katsottuani tuntikausia videoita kokoontumisesta, sekä tiedoistani 12-tuntisen yksipäiväisen tapahtuman tuottajista ja puhujista.

Se alkoi innostuneella kehotuksella, jonka enimmäkseen nuoret dynaamiset puhujat antoivat yhtä innostuneelle väkijoukolle lähetyskäskyn täyttämiseksi: ”Ja hän sanoi heille: ’Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.’” (Mark. 16:15). Tämä kehottaminen korosti tapahtuman teemaa, joka oli otsikoitu ”Send” (Lähetä). Tavoitteena oli motivoida ja lähettää nuoret aikuiset lähiöihinsä, lukioihinsa ja yliopistoihinsa, työpaikoilleen, kaupunkeihinsa ja valtioihinsa ja sitten kaukaisiin maihin kertomaan evankeliumia.

Heille kerrottiin, että Jumala valtuuttaa heidät olemaan äärimmäisen menestyviä yrityksissään evankelioida maailma. Missionuorten (YWAM) Andy Byrd julisti: ”Olemme täällä ihmiskunnan historian suurimmassa Jumalan toiminnassa. … Viiden vuoden kuluttua olemme ihmisen historian suurimmassa Jeesus-liikkeessä yli kaiken, mitä olisimme osanneet kuvitella ja se kaikki alkaa tänä iltana.”

Puhuja Lou Engle kertoi, että Billy Graham’in kuoleman jälkeen on tapahtunut merkittävä ilmestyksellinen muutos, joka sisältää ”evankeliumin julistamisen, merkkejä ja ihmeitä … stadionit täyttyvät ja Billy Graham’in mantteli on tulossa kansakunnan päälle. … evankelista nimeltä Jeesus tulee täyttämään stadionit Amerikassa. Miksi en usko, että tulisin näkemään stadioneita, joissa massaevankelioidaan, tapahtuu merkkejä ja ihmeitä ja satoja tuhansia ihmisiä pelastuu Amerikassa? Uskomme, että tänä aikana jokin siirtää ja vie meidät … maailmanlaajuiseen siirtymiseen suurimpaan Jeesus-liikkeeseen, mitä koskaan olemme nähneet!” Se olisi todella ihanan jännittävää, jos vain olisi totta, mutta kun ei ole.

Miksi päättelen näin? Syyt ovat moninaiset, joista tärkein on, että se on ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumalan Sana kertoo meille nykyisestä hengellisestä tilasta maailmassa ja seurakunnan tilasta Herran paluun lähestyessä. Tälle tilanteelle on ominaista kristinuskon vastaisuus seurakunnan ulkopuolella ja sisäinen luopumus.

Matteuksen luvussa 24 Hänen opetuslapsensa pyysivät Jeesusta kertomaan heille, millaista olisi Hänen tulemuksensa aikaan. ”Silloin Jeesus vastasi ja sanoi heille: Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.” Muita jakeita, jotka sanovat samaa: Luuk. 18:8: ”Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” 2. Tim. 3:13: ”Mutta pahat ihmiset ja petturit menevät yhä pitemmälle pahuudessa, eksyttäen ja eksyen.” 2. Tim. 4:3-4: ”Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.” 2. Piet. 2:1-3: ”Mutta myös valheprofeettoja oli kansan seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.”

Nämä ovat vain muutamia kohdista, jotka kuvailevat viimeisten päivien hengellistä tilaa ja nämä piirteet lisääntyvät huomattavasti seurakunnan tempauksen edellä ja jatkuvat sen jälkeiseen suuren ahdistuksen ajan hirvittävään pahuuteen. Tämä on se, mitä Raamattu selvästi opettaa! Joten kuinka voi olla, että niin monet Send’in puhujista näyttävät unohtavan Raamatun eskatologian, eli mitä Raamattu selvästi julistaa tapahtuvan Jeesuksen Kristuksen paluun lähestyessä? He näyttävät olevan tietämättömiä tärkeimmistä olosuhteista ja tapahtumista, joita Raamattu sanoo tulevan, varsinkin näistä kolmesta:

1. Luopumus ( 13:22-23; Apt. 20:28-31; 2. Tess. 2:3; 1. Tim. 4:1-3; 2. Tim. 3:13 ja Juudan kirja);
2. Tempaus ( 14:2-3; 1. Kor. 15:51-54; 1. Tess. 4:14-18; 1. Tess. 5:9-11);
3. Antikristuksen valtakunta (Ilm. 13:1-8; 11-17; 19:19-21).

Kaikki nämä Jumalan Sana esittää merkittävinä aikajanatapahtumina, jotka tapahtuvat, ennen kuin Kristus itse perustaa valtakuntansa, jolloin hän hallitsee tuhannen vuotta Jerusalemista käsin.

Kehotan kaikkia, jotka lukevat tätä artikkelia, etenkin niitä, jotka eivät ole perehtyneet Raamatun eskatologiaan, lukemaan ja tarkistamaan yllä luetellut jakeet ja vertaamaan niitä sitten siihen, mitä Send’in johto opettaa. Tässä on se, mitä nuo johtajat sanovat, mukaan lukien Bill Johnson’in Bethel-kirkon ja hänen yliluonnollisen palvelutyön koulunsa (Bethel School of Supernatural Ministry) johtajat, Loren Cunningham’in Missionuorten (Youth With A Mission = YWAM) johtajat, Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) johtajat yhdessä kymmenien samankaltaisten ja hyvin vaikutusvaltaisten uskonsana- / parantamis-saarnaajien ja heidän palvelutyöjärjestöjensä kanssa: He uskovat, että Jumala vuodattaa Pyhän Henkensä näinä viimeisinä päivinä, mikä johtaa maailmanlaajuiseen herätykseen. Herätyksen kasvaessa kristityt asetetaan korkeimpaan hallitusjohtoon kaikissa kansakunnissa. Tämä huipentuu kristillistettyyn maailmaan, jonka vastuulla on ennallistaa se fyysisesti (hallituksellisesti, ympäristöllisesti) ja hengellisesti (moraalisesti ja palauttamalla sosiaalinen oikeudenmukaisuus), jotta Kristus voi palata maan päälle aloittamaan fyysisen hallintansa.

Raamatussa ei ole mitään perusteita tälle opetukselle. Yksi ylivoimainen este kristittyjen ajattelulle, että he voivat hallita maailmaa, on koko Ilmestyskirja. Seuraava valtakunta, joka tulee Jumalan aikajanalla, on Antikristuksen valtakunta! Se tapahtuu ”suuren ahdistuksen” aikana, kun Jumala vuodattaa vihansa koko maailman päälle. Jeesus itse kuvasi sitä, mitä tulee tapahtumaan niin tuhoisaksi, että sen ”kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21). Profeetta Jeremia lisää ”ei ole sen kaltaista” kutsuen sitä ”Jaakobin ahdistuksen ajaksi” ja verraten sitä synnytyskivuissa olevaan naiseen: ”Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi” (Jer. 30:6-7).

Hämmästyttävää näiden ”kristittyjen Valtakunta Nyt -dominionistien” esittämien väärien skenaarioiden suhteen on, että yhtäkään edellä mainituista jakeista ei voida hengellistää (lukea väännettynä) osoittamaan maailmanlaajuista herätystä. Aina, kun noita jakeita esiintyy, ne kielletään sellaisilla perusteluilla, kuin ”Jumala on tekemässä uutta, joka kumoaa sen, mitä Hän on kirjoittanut”. Ei suinkaan! Jumala sanoo meille: ”Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa” (Mark:13:31). Profeetta Jesaja kirjoitti: ”’Pysykää laissa ja todistuksessa!’ Elleivät he näin sano, ei heillä aamunkoittoa ole” (Jes. 8:20). Näillä väärillä opettajilla ei ole ainoastaan dominionistinen päämäärä, joka on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä Jumalan Sana sanoo, vaan myös heidän lausuntojensa juuret ovat täysin korruptoituneessa uskomusjärjestelmässä.

Tästä liikkeestä on puhuttu Uskonsanan, Parantamisen ja Menestyksen palvelutyönä. Sen juuret juontuvat vääriin profeettoihin ja opettajiin, kuten E. W. Kenyon, Kenneth Hagin, Charles Capps, Kenneth Copeland, Fred Price, Marilyn Hickey, Joyce Myers, Rodney Howard-Browne ja tietysti joukon johtajaan Benny Hinn’iin. (Ks. kirja The Confusing World of Benny Hinn). Vaikka kaikilla, jotka opettavat näitä epäraamatullisia käsityksiä ja käytäntöjä, on omat erikoisuutensa (esim. parantamismenetelmät, vaurauden käskeminen, positiivinen tunnustaminen, uskon käyttäminen tekniikkana, esiintyminen Jumalan alaisina jumalina jne.), niin heidän perustava käsityksensä on, että Jumala on palauttamassa nykyajan seurakuntaan merkit ja ihmeet, jotka löytyvät Apostolien teoista. Tämän liikkeen tärkein ihmemerkki on parantaminen. Varhainen johtaja tässä oli Oral Roberts, jonka yliopisto (ORU) perustettiin hänen itsensä mukaan ensisijaisesti edistämään yliluonnollista parantamista. Muihin kouluihin, joissa korostetaan samanlaista parantamista, kuuluvat Mike Bickle’n kansainvälinen rukoushuone (IHOP) Kansas City’ssä ja Bill Johnson’in yliluonnollisen palvelutyön Bethel-koulu (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä.

Opettaako Raamattu yliluonnollisia parantamisia? Epäilemättä. Joten miksi emme tänä päivänä näe sitä, mitä tapahtui, kun Jeesus paransi väkijoukkoja, tai myöhemmin Apostolien teoissa, kun jotkut parannettiin yksinkertaisesti, kun Pietarin varjo kulki heidän ylitsensä (Apt. 5:15)? Niistä monista syistä, jotka voitaisiin antaa, uskon tärkeimmäksi sen, että kaikki noiden päivien todella ihmeelliset teot olivat vahvistuksia. Ne vahvistivat sen, että Jeesus oli todella lihaksi tullut Jumala ja ne vahvistivat merkkien kautta, jotka seurasivat, että Pietarin ja opetuslasten saarnaama evankeliumi oli Jumalan sanan totuus: ”Kun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin hänet ylös taivaaseen, ja hän istui Jumalan oikealle puolelle. Mutta he lähtivät ja saarnasivat kaikkialla ja Herra vaikutti heidän kanssansa ja vahvisti sanan sitä seuraavien merkkien kautta.” (Mark. 16:19-20)

Jeesus vahvistaa edelleen sanan sitä seuraavilla merkeillä, kuten ovat osoittaneet lähetyssaarnaajat, jotka palvelevat evankeliumin totuutta hyvin haastavissa paikoissa eri puolilla maailmaa. Entä sitten uskonsanan / parantumisen ja menestyksen saarnaajat? He edistävät väärää evankeliumia, toista Jeesusta (ks. ”A Berean Exercise: ’Christian’ Magazines – Part 2”, August 1, 2019) ja joukkoa epäraamatullisia oppeja ja käytäntöjä. Pyhien kirjoitusten mukaan, kuten todettiin, Jeesus ei toimi heidän kanssaan vahvistamalla heidän harhaoppiaan sitä seuraavilla ihmeellisillä merkeillä. Heidän ihmeelliset ns. manifestaationsa eivät ole Herrasta.

Uskon kuitenkin, että Send’iin osallistuviin tuhansiin nuoriin kohdistetaan vieläkin traagisempi petos. Heille esitetään tyhjä evankeliumi. Sen pitäisi olla selvää kaikille uskoville, jotka julistavat evankeliumia joko omassa seurakunnassaan, tai kotikokouksissa, etteivät kaikki evankeliumin kuulleet ole reagoineet siihen, eivätkä saaneet iankaikkisen elämän lahjaa Jeesuksen kanssa, joka on pelastus. Näin surullinen voi lopputulos olla riippumatta siitä, kuinka perusteellisesti evankeliumi selitetään. Jos ihminen ei halua hyväksyä totuutta siitä, mitä Jeesus teki ristillä hänen puolestaan (samoin kuin koko ihmiskunnan puolesta) maksaessaan Jumalan täydellisen oikeudenmukaisuuden vaatiman täyden rangaistuksen, niin tämä ihminen on hyljännyt ainoan pelastuksen toivonsa (Apt. 4:12). Mitä sitten on sanottava 50 000 hengen kokoontumisesta?

Yhdessä vaiheessa Send’in 12-tuntisen session aikana yksi puhujista astui eteen kutsumaan joukosta niitä, jotka antavat elämänsä Jeesukselle. Hän julisti: ”Haluan kaikkien nostavan kätensä. Me kaikki rukoilemme tätä yhdessä tukeaksemme niitä, jotka rukoilevat sitä ensimmäistä kertaa. Oletteko valmiita? Sanokaa: ’Rakas Herra Jeesus … tulen tänään luoksesi … syntisenä, joka tarvitsee pelastuksen … Herra Jeesus Kristus … tästä päivästä lähtien … sanon kyllä … sanon kyllä … sanon kyllä … sinulle, Herra Jeesus. Ei enää epäröintiä … ei enää viivyttelyä … ei enää neuvotteluja … Tästä päivästä lähtien kuulun Jeesukselle ja Jeesus kuuluu minulle. Uskon sen. Vastaanotan sen. Tunnustan sen Jeesuksen nimessä. Ja kaikki sanoivat Aamen!’” Koko tuhansien joukko huusi innokkaasti: ”Aamen”.

Ajattele sitä tarkemmin. Oliko se evankeliumi? Mitä nämä emotionaalisesti manipuloidut nuoret todella uskoivat?

Ensinnäkin, kehen he asettivat luottamuksensa? Jeesukseenko? Mihin Jeesukseen? Ajassamme on monia vääriä Kristuksia. Luottivatko he Jumalaan, joka tuli ihmiseksi lakkaamatta koskaan olemasta Jumala ja ihminen? Maksoiko hän ristillä täyden rangaistuksen synneistämme? Yli miljardi roomalaiskatolista ei usko siihen. Monet uskonsanan / parantamisen / menestyksen opettajista eivät myöskään usko siihen väittäen, että rangaistus maksettiin helvetin syvyyksissä, kun Saatana ja hänen demoninsa kiduttivat Kristusta. Se ei ole Raamatun Jeesus. Olivatko ne, jotka melkein täyttivät Orlando’n stadionin, tietoisia siitä, että Isä-Jumala hyväksyi Kristuksen uhriteon kuolla ihmiskunnan synnin tähden jumalallisen oikeudenmukaisuuden tyydyttämiseksi? Tiesivätkö he, että Kristuksen ylösnousemus oli todistus Jumalan hyväksynnästä?

Annetulla kutsulla näytti olevan tarkoitus saada vastaanottajat tekemään sitoumus seurata Kristusta ja jakaa evankeliumia paikallisesti ja kansainvälisesti – toisin sanoen pyytää heiltä täyttä sitoutumista elämässään. Heille annettu ”evankeliumi” oli kuitenkin täysin ilman raamatullista sisältöä. Se, mitä siitä seurasi, oli puhtaasti tunteisiin perustuva ”alttarikutsu” ja heidän elämänsä toivotulla luovuttamisella ei ollut raamatullista tukea. Kuulijat saattoivat siis olla riippuvaisia vain tunteistaan. Se muistuttaa armeijan lähettämistä taisteluun vahvistettuna vain toiveikkain ajatuksin.

Kuinka toiveikkain? Tärkeä uskonsanan / paranemisen ja menestyksen liikkeen opetus on positiivinen tunnustaminen. Ajatuksena on, että kaikkea, jolla on negatiivinen merkitys, on vältettävä, koska se aiheuttaa negatiivisen tuloksen. Esimerkiksi paranemisessa ei saa puhua sairauden oireista, koska se vahvistaa sairautta; positiiviset paranemisväitteet (totta tai ei) saavat aikaan paranemisen. Send käyttää tätä taktiikkaa, koska se valitsee Apostolien teoista vain ”positiiviset” merkkejä, ihmeitä ja paranemisia koskevat jakeet. Vältetään kaikkia ”negatiivisia” koettelemuksia ja ahdistuksia, joita Paavali kärsi, kun Jumala käytti häntä väkevästi, kuten myös monia muita pyhiä, joista jotkut kuolivat marttyyreina palvellessaan Jeesusta. Sen ymmärtämättömyys, että kärsimys on osa elämää kaikille, jotka palvelevat Herraa, asettaa ihmisen petolliseen odotukseen. Jeesus sanoi: ”Maailmassa teillä on ahdistus…” ja sitten Hän lisäsi: ”mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman” (Joh. 16:33).

Yhteenvetona voidaan todeta, että tuhannet Send-tapahtumassa olleet nuoret johdettiin harhaan. Petolliset harhaopit, joita heitä kehotettiin seuraamaan, voidaan helposti paljastaa vertaamalla niitä siihen, mitä Raamattu sanoo hyvin selvästi. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, että millennium- ja Z-sukupolvi kohtaavat paljon enemmän hengellistä petosta, kuin mikään aikaisempi ja on traagista, että he ovat hirvittävän huonosti valmistautuneita. Rukoile heidän puolestaan jatkuvasti ja rohkeasti, sillä ”missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi” (Room. 5:20). Tuo armo, joka pelastaa kaikki, jotka uskon kautta luovuttavat elämänsä Jeesukselle, on enemmän kuin riittävä, niin että Herra voi käyttää heitä riippumatta siitä, kuinka vaikeat uskovan olosuhteet ovat: ”Ja Jumala on voimallinen antamaan teille ylenpalttisesti kaikkea armoa, että teillä kaikessa aina olisi kaikkea riittävästi, voidaksenne ylenpalttisesti tehdä kaikkinaista hyvää” (2. Kor. 9:8).

TBC

Read Full Post »

Azusa vai helluntai? Nyt, silloin vai myöhemmin?

Ajassamme on runsaasti herätyksen jännittynyttä odotusta, mutta minkälaista herätystä oikein odotetaan? Monissa piireissä on odotusta Hengen voimavaikutuksista, manifestaatioista, ihmeistä, merkeistä… Herätys ei kuitenkaan tapahdu uskovien viihdykkeeksi, vaan jos herätys tulee, Jumala vuodattaa henkensä pelastaakseen hukkuvat sielut iankaikkiselta kadotukselta.

Valheherätyksiä lukuun ottamatta oikea herätys ei koskaan tule ilman parannuksentekoa synneistä. Pyhä Henki tahtoo paljastaa maailmalle sen synnin, mutta antaa samalla myös mahdollisuuden tarttua pelastukseen Jeesuksen sovitustyöhön turvautumalla. Pyhä Henki siis kirkastaa aina Kristusta.

Hilja Aaltonenkin puhui aikoinaan herätyksestä. Hän muistutti, että se ei ole sitä, että olisi jotain hurmosta tai näkyisi ihmeitä ja merkkejä. Herätys on sitä, kun ihminen tulee synnintuntoon. Nykyisin ei kovinkaan usein kuulla kehotusta parannuksentekoon, mutta se on edellytys herätykselle.

 

---

Azusa or Pentecost? Now, Then or Later?
Discernment Newsletter, Volume 27, Number 2 March/April/May 2016
By Pastor Gary Osborne, suom. SK

“Viimeisinä päivinä minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle” (Joel 2:28; Apt. 2:17).

En häpeä olla kristitty, joka uskoo, että Jumala edelleen vuodattaa Henkeään kaiken lihan päälle. Uskon, että kaste Pyhässä Hengessä on yhtä todellinen ja pätevä tänä päivänä, kuin se oli lähes 2000 vuotta sitten helluntain päivänä. Uskon Hengen lahjoihin. Olen, ollakseni suorasukainen, täyden evankeliumin kristitty. Tämäntyyppinen henkilökohtainen tausta, ei ole jotakin, jonka yleensä tuntisin olevani pakotettu jakamaan, kun kirjoitan artikkeleita kristillisiin julkaisuihin. Luulen kuitenkin, että tässä tapauksessa se on sekä oikeutettu että tärkeä. Uskon, että tapahtuman, joka käyttää itsestään nimeä ”Azusa Nyt”, tarkastelu oikeuttaa paljastuksen. Jotkut ovat jo punninneet tätä viimeaikaista tapahtumaa ja heitä on epäilemättä tulossa lisää. Mutta monet tutkivat sitä teologisesti hyväntahtoiselta tai jopa vihamieliseltä kannalta, joka kieltää, että Jumalan Henki vuodatetaan edelleen samalla tavalla kuin ensimmäisellä vuosisadalla. Minä en ole kuulu heihin. Joten laskettuamme perustuksen, tarkastelkaamme tapahtumaa ”Azusa Nyt.”

Huhtikuun 9. päivänä 2016 pidettiin Kalifornian Los Angeles’in Kolosseumilla tapahtuma nimeltä ”Azusa Nyt.” Se kerskui sellaisilla juontajilla, kuin Lou Engle, Bill Johnson, Mike Bickle, Cindy Jacobs, Heidi Baker, Todd White, Daniel Kolenda ja Shawn Bolz – nimiä, jotka kaikki ovat tunnettuja johtajia Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) liikkeessä, jonka juuret ovat Myöhäissateessa / Jumalan Ilmestyslapsissa (Latter Rain / Manifest Sons of God). Itse asiassa Bill Johnson’in Bethel’in verkkosivustolla todettiin, että tämä ”Azusa Now” -järjestö ”tekee yhteistyötä Lou Engle’n järjestön, The Call, kanssa Azusa kadun vuodatuksen 110. vuosipäivän kunniaksi.”¹ Raportoitiin, että tähän tapahtumaan osallistui lähes 100 000 ihmistä ja se kesti noin 15 tuntia ihmisten rukoillessa ja ylistäessä pyytäen Jumalaa lähettämään uuden ”Azusan” herätyksen.

Niille, jotka eivät tiedä tämän merkityksestä, pieni määrä taustaa on paikallaan. Kesällä 1906 melko uusi seurakunta kokoontui Apostolisessa Uskon Lähetyksessä (Apostolic Faith Mission) osoitteessa Azusakatu 312, Los Angeles, kun herätyksen aika alkoi. Näistä kokouksista versoi kokonaan uusia seurakuntia ja uskonsuuntia, mukaan lukien Assemblies of God (Amerikan helluntaiseurakunnat). Se oli epäilemättä jotakin, joka muutti kristinuskon maiseman Amerikassa ja lopulta ympäri maailman.

Nyt, noin 110 vuotta myöhemmin, NAR:in omatekoiset ”apostolit” Lou Engle ja Bill Johnson ovat yrittäneet luoda uudelleen alkuperäisen tapahtuman ”Azusa Now” -tapahtuman myötä. Heidän ilmaistu tarkoituksensa oli ja on (koska he pitävät tätä jatkuvana liikkeenä) ”uskoa merkkien, ihmeiden ja evankeliumin julistuksen tuoreeseen vuodatukseen!”² Ja tämä hiljattainen tapahtuma oli tietysti täynnä pakollisia ”merkkejä”, jotka aina kuuluvat tämäntyyppiseen hengelliseen jamboreehen. Oli esimerkiksi outo näky katsella, kun Shawn Bolz lähetti ”tiedon sanoja” ihmisille yleisössä kännykällä, jossa kaikki ”sanat” ilmeisesti jo olivat.³ Tai valtavan kultaisen enkelin ilmestyminen Los Angeles’in yläpuolella.⁴ Lisäksi tällainen tapahtuma ei olisi täydellinen ilman esimerkkiä ekumeniasta – tällä kertaa siten, että Lou Engle heittäytyy maahan suutelemaan roomalaiskatolisen johtajan Matteo Calisi’n jalkoja, jonka paavi Benediktus on nimittänyt palvelemaan maallikoiden paavillisessa neuvostossa (Pontifical Council for the Laity).⁵

Itse asiassa Azusa Now kärsii pahasti samoista ”Valtakunta Nyt” -opetuksista, joita niin monet aiemmat tapahtumat ovat opettaneet. Nämä NAR-johtajat tunnetaan pitäytymisestä dominionistiseen teologiaan ja heidän uskonkäsityksensä pyörittävät tällaisia kokoontumisia. He pyrkivät verkostoitumaan muiden ryhmien ja johtajien kanssa, jotka jakavat nämä uskonkäsitykset.⁶ Erityisesti – yhdessä tunnusomaisten merkkien, ihmeiden ja ns. tiedon sanojen kanssa – tämä kokoontuminen pyrki myös korostamaan ekumeenisuutta, kuten selvästi osoitetaan tässä lausunnossa The Cry -liikkeen ”Azusa Now” -verkkosivulla:

”Syvästi jakaantuneessa maailmassamme ehkä suurin ihme on rakkaus. Valitettavasti tultaessa vuoteen 1916 alkuperäinen Azusa-kadun herätys oli virallisesti päättynyt. Erottelu rikkoi jälleen kerran seurakunnan hauraan ykseyden, jakamalla Jumalan lapset samoilla värilinjoilla, jotka Pyhä Henki oli aikaisemmin niin kirkkaasti poistanut. Azusan liekit johtivat kuitenkin erilaisiin uudistusliikkeisiin, jotka levisivät kuin metsäpalo Yhdysvalloissa ja ulkomailla. Viimeisten 110 vuoden aikana nämä liikkeet ovat tuoneet enemmän pelastumisia kuin aikaisemmat 19 vuosisataa yhteensä! Jos valtakunta on laajentunut jakaantumisestamme huolimatta, niin kuinka paljon enemmän se saavuttaisikaan ykseydessä? Tarvitsemme todellisen rakkauden ja armon juhlinnan lakaisemaan maatamme. Synkkä kysymys riippuu lastemme tulevaisuuden yllä: mellakat vai herätys? Ainoa vastaus on Kristus. Rukous, rakkaus ja ykseys ovat Apostolien tekojen toisen luvun malli läpimurtoon. Liity huhtikuun 9. päivänä 2016 suureen monietniseen, monikirkkokunnalliseen ja monen sukupolven kokoontumiseen, kun sytytämme herätyksen tulitikun omassa ajassamme. Se ei ole vain Azusa silloin. Se on Azusa Nyt.”⁷

Näyttää, että etnisen, taloudellisen ja/tai kirkkokunnallisen ykseyden varjolla tällaisen kaikki käsittävän hengellisen yrityksen on aina sanottu – tai ”profetoitu” – olevan sananlaskun kynnyksellä. Ja vaikka todellisen kristittyjen yhteyden pitäisi olla kaikkien uskovien sydämen halu, niin NAR:in painopiste ja ratkaisu näyttävät aina perustuvan johonkin laajaan ekumeeniseen liikkeeseen, joka eliminoi opin.

Raamatullinen todellisuus on, että ihmiset muuttuvat yksitellen, kun Jeesus Kristus on aidosti muuttanut heidät.

Onko yhteys tärkeä? Ehdottomasti! Se oli Herramme Jeesuksen Kristuksen rukous luvussa Joh. 17, jossa Hän rukoilee sellaista yhteyttä seuraajilleen:

”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun, että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt. Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä – minä heissä, ja sinä minussa – että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.”⁸

Kristittyjen yhteys on juurtunut vahvasti siihen, mitä Jeesus rukoili juuri ennen näitä sanoja. Jakeissa 17–19 Hän rukoilee Isää:

”Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus. Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan; ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.”⁹

Mikä tahansa muu hengellinen yhteys, jota yritetään jonkin muun ”tien” kuin Totuuden kautta, on tuomittu alusta alkaen. Kuinka Engle, Johnson ym. NAR-johtajat voivat puhua yhteydestä, kun ovat valmiita kumartamaan ja suutelemaan katolisen jalkoja? Missä siinä on totuus? En voi käydä käsi kädessä ihmisten kanssa Jeesuksen Kristuksen lipun alla, jos he palvovat toista Jeesusta. Tai vaikka väittävät palvovansa samaa Jeesusta kuin minä, mutta silti ovat ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa uudelleen ja uudelleen oppeineen ja käytäntöineen, niin en voi vaeltaa yhteydessä heidän kanssaan. Paavali puhui tästä voimakkaasti kirjeessään galatalaisille:

”Minua kummastuttaa, että te niin äkkiä käännytte hänestä, joka on kutsunut teidät Kristuksen armossa, pois toisenlaiseen evankeliumiin, joka kuitenkaan ei ole mikään toinen; on vain eräitä, jotka hämmentävät teitä ja tahtovat vääristellä Kristuksen evankeliumin. Mutta vaikka me, tai vaikka enkeli taivaasta julistaisi teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä me olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu. Niinkuin ennenkin olemme sanoneet, niin sanon nytkin taas: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä te olette saaneet, hän olkoon kirottu. Ihmistenkö suosiota minä nyt etsin vai Jumalan? Tai ihmisillekö pyydän olla mieliksi? Jos minä vielä tahtoisin olla ihmisille mieliksi, en olisi Kristuksen palvelija.¹⁰

Niinpä ohittaen Raamatun selvän opetuksen ja huolimatta vakavista teologisista eroista, miehet ja naiset, jotka suunnittelivat ja johtivat Azusa Now -tapahtuman Los Angeles’issa, yrittivät liittyä yhteen niiden kanssa, jotka saarnaavat toista evankeliumia.¹¹

Lue esim. Dean Briggs’in sanat ja pane merkille hänen räikeä ekumenian puolustamisensa:

”Näkymättömässä maailmassa kaikkien kirkkokuntien esirukoilijat – evankelikaaliset, karismaattiset, helluntailaiset ja katoliset – tunsivat hopealangan värisevän käsissämme. Jos rukouksettomat tyhjiöt ovat lopulta vastuussa jokaisen aikaisemman herätyksen nielemisestä, niin Jumalan kärsivällinen viisaus on tehty selväksi. Pyhä Henki on ennaltaehkäisevästi rakentanut massiivisen, globaalin ylistys-, rukous- ja lähetysliikkeen. Voisiko tämä säilyttää seuraavan aallon pysyvänä Hänen paluuseensa saakka?”¹²

Jälleen, tämä ei voi olla yhteyden perusta! Alkuseurakunta oli yhdistetty, kun se ”pysyi apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.”¹³ Tässä suhteessa Azusa Nyt epäonnistuu hirveästi.

Uskon kuitenkin, että isompi kysymys on, voidaanko herätys, tai Jumalan aito työ, edes orkestroida ja suunnitella kuten Azusa Nyt. Tämä on minulle tärkein kysymys. Voimmeko luoda uudelleen Jumalan suvereeneja liikkeitä? No niin, Lou Engle sanoo lyhyellä videolla, jonka hän juontaa Bethel’in ”Azusa Nyt” -sivulla, että tämä liike on ollut tekeillä vuosia. Engle sanoo, että hänen olohuoneessaan annettiin ”profetia,” että hänen palvelutyöhönsä tulisi ”muutos”, stadionit täyttyisivät ja että Billy Grahamin ”mantteli” on tulossa kansakunnan päälle.¹⁴

Mutta tämäntyyppinen ”profetia” on annettu monta kertaa ennenkin. Muistan, kun taannoin 1990-luvulla joukko tv-evankelistoja ja Latter Rain -opettajia puhui stadionien täyttymisestä ihmisillä, jotka muka tuhansittain tulisivat Herran tykö.¹⁵ Tämä ei ole uusi julistus. Ja vaikka haluaisin olla ensimmäisenä jonossa rukoilemassa sielujen pelastumista, niin ennalta sovittu kansallinen ”herätys” ei yksinkertaisesti ole jotakin, jonka joku voi käskeä Jumalaa tekemään.¹⁶

Voimme kyllä etsiä Herraa henkilökohtaiseksi herätykseksi. Voimme uudistaa ensimmäisen rakkautemme, kuten Jeesus kutsui Efeson seurakuntaa tekemään milloin tahansa.

Voimme liittyä yhteen muiden uskovien kanssa ja rukoilla, että Jumala täyttää meidät uudestaan Pyhällä Hengellään, kuten apostoli Paavali kehottaa Efeson seurakuntaa tekemään jakeessa Ef. 5:18. Mutta tämä on kaukana siitä, että ”julistetaan” muka profeetallinen sana Kaikkivaltiaalta Jumalalta, että stadionit täyttyvät ja sitten annetaan määrätty aika Jumalalle näyttäytyä!

Niin usein tällaisissa kokouksissa NAR / Latter Rain “-profeetat” esittelevät jonkin hengellistetyn aikataulun ja sitten pyytävät Jumalaa siunaamaan sen. Tämä ajattelu on täysin väärin. Meidän tehtävämme on mennä Herran tykö täydellisessä nöyryydessä ja vain etsiä Häntä. Hän siunaa oman suunnitelmansa ja oman aikataulunsa, ei meidän.

Azusa Nyt kuitenkin yritti manipuloida kaikkivaltiasta Herraa. He kaikki kertovat Hänelle, milloin Hänen pitäisi näyttäytyä tekemään katselijoille ihmeitä ja merkkejä. Karismaattisissa piireissä olevat ovat vuosien varrella yrittäneet tätä monesti. Ja se päättyy aina samalla tavalla, kun stadion on täynnä ihmisiä, jotka haluavat jotakin ”enemmän” – mitä tahansa – joka jotenkin ”todistaisi”, että Jumala todella tuli alas vallassa ja voimassa.

Olen nähnyt tämän paikan päällä tarkkaillen sellaisia miehiä kuin Rodney Howard-Browne ja Todd Bentley. Ja joka kerran ns. ”merkit ja ihmeet” ovat huonoja korvikkeita aidoille, raamatullisille ihmeille. Jollakin paranee aina migreeni tai kipeä selkä. Annetaan yleinen ”sana”, joka soveltuu melkein jokaiselle ja mihin tahansa sairauteen. Tai jos operaatio on todella hienostunut, niin jotakin tietoa tietyistä ihmisistä yleisössä on voitu salaa kerätä ja sitten levittää hämmästyneelle yleisölle. (Peter Popoff on esimerkki, joka tulee mieleen havainnollistamaan tätä.¹⁷) Tietenkään tällaisissa järjestetyissä olosuhteissa pyörätuolista nouseva henkilö ei koskaan ole todellinen rampa. Älä kuitenkaan käsitä minua väärin. Tiedän, että Herra parantaa ja tekee ihmeitä vielä tänä päivänäkin. Tiedän vahvistettuja, uskomattomia parantumisia ja ihmeitä, mutta tämäntyyppisissä tapahtumissa en ole nähnyt yhtäkään ja viimeisten 35 vuoden aikana olen ollut monissa.¹⁸

Joten pitäisikö meidän julistaa, että Jumala aikoo tuoda meille valtavan herätyksen tietyllä tavalla, tietyssä paikassa ja tiettynä ajankohtana – kaikki oman valintamme mukaisesti – koska siellä, silloin ja näin se tapahtui viime kerrallakin?

Mieleeni muistuu, mitä A.W. Tozer sanoi sellaisista herätyksen kutsumisista:

”Virheemme on, että haluamme Jumalan lähettävän herätyksen meidän ehdoillamme. Haluamme saada Jumalan voiman omiin käsiimme, kutsua sitä itsellemme, että se toimisi meidän hyväksemme edistäessämme omanlaistamme kristillisyyttä. Haluamme silti olla johdossa ja ohjata vaunuja uskonnollisen taivaan läpi suuntaan, johon haluamme niiden menevän ja huutaen ’kunniaa Jumalalle’, mikä on totta, mutta vaatimattomasti hyväksyen osan kunniasta itsellemme miellyttävällä ja ketään loukkaamattomalla tavalla. Kutsumme Jumalaa lähettämään tulen alttareillemme, kokonaan unohtaen sen tosiasian, että ne ovat meidän alttareitamme eikä Jumalan. Ja kuten Baalin profeetat, me riehumme itsemme vimmaan, ikään kuin voisimme väkivallalla komentaa Kaikkivaltiaan kättä.”¹⁹

Azusa Nyt on malliesimerkki kaikesta, mitä Tozer sanoi, että meidän EI pitäisi tehdä, kun on kyse herätyksestä.

Azusa Nyt -ilmiössä on kuitenkin virhe, joka on syvällisempi kuin sen typerät ”merkit”, sen rehottava ekumenia, tai kansallisen Jumalan liikkeen ensin profetoiminen ja sitten ajoitus. Syvällisempi ongelma on, että yritetään kopioida aikaisempi tapahtuma seurakunnan historiassa. Mitä raamatullista perustetta on olemassa yritykselle luoda uudelleen mitään hengellisiä yrityksiä Raamatun sivujen ulkopuolella?

Jos uskomme, että helluntain sanoma, sellaisena kuin se on määritelty Apostolien teoissa ja muualla Uudessa testamentissa, on tälle päivälle, niin miksi meidän pitäisi yrittää toistaa jotakin 100 vuoden takaista kokemusta? Tällainen ajattelu on vakavasti virheellinen, mutta silti Azusa Nyt -porukka ajaa tätä ideaa kuin viimeistä päivää.

Lou Engle totesi, että:

”William Seymour, tuon suuren herätyksen katalysaattori, profetoi vuonna 1913, että noin 100 vuodessa tulisi uusi herätys, joka jättäisi Azusan varjoonsa. Seymour’in sanan toteutuminen on myöhässä – tai ihan aikataulussa. Rukoilkaamme siis sadetta myöhäissateen aikaan. Ehkä sanomme kuin ne, jotka kastettiin Hengessä alkuperäisessä Apt. 2. luvun yläsalissa: ’Tämä on nyt sitä, mitä puhuttiin profeetta William Seymour’in kautta!’”²⁰

Kuvittele! Profeetta Joelin ja apostoli Pietarin sijasta ihmiset menevät William Seymour’iin ja asettavat hänen väitetyn lausuntonsa samalle tasolle, kuin itse Jumalan Sana. Mitä hulluutta.

Ja tosiasia on, ettei tällaiselle lausunnolle tai ajattelutavalle ole mitään syytä. Lue uudelleen, mitä Pietari sanoi helluntaipäivänä 2000 vuotta sitten:

”Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat ja nuorukaisenne näkyjä näkevät ja vanhuksenne unia uneksuvat. Ja myös palvelijaini ja palvelijattarieni päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni ja he ennustavat. Ja minä annan näkyä ihmeitä ylhäällä taivaalla ja merkkejä alhaalla maan päällä, verta ja tulta ja savupatsaita. Aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja julkinen. Ja on tapahtuva, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.”²¹

Huomaa, että Pietari yhdistää Pyhän Hengen vuodatuksen ”viimeisiin päiviin”. Ja hän toteaa, että viimeisten päivien huipentuma on ”suuri ja peljättävä Herran päivä”. Joelin profetian päätös ei selvästikään ole vielä tullut. Aurinko ei ole muuttunut pimeydeksi, eikä kuu vereksi (huolimatta viimeaikojen päinvastaisista väitteistä). Tämä on viittaus ahdistuksen ajan päättymiseen ja Jeesuksen Kristuksen lopulliseen paluuseen Harmageddonilla (Ilm. 19). Ja koska emme ole nähneet näitä tapahtumia, se tarkoittaa sitä, että elämme edelleen ”viimeisiä päiviä”, jotka alkoivat helluntaina. Ja tämä puolestaan tarkoittaa, että Jumala pelastaa edelleen ”jokaisen, joka huutaa avuksi Herran nimeä” ja kastaa ihmisiä Pyhässä Hengessään.

Mikään ei ole muuttunut lähes 2000 vuoteen. Se on käynnissä. Helluntai ei ole koskaan pysähtynyt! Se jatkuu tänä päivänä. Ne, mitä olemme usein kutsuneet kansallisiksi herätyksiksi – olipa kyseessä sitten ensimmäinen suuri herääminen, toinen suuri herääminen, alkuperäinen Azusa-kadun herätys, jne. – eivät ole enemmän eikä vähemmän kuin meneillään oleva Jumalan työ, kun Hän vuodattaa Henkeään näinä ”viimeisinä päivinä”.

Joten miksi yrittäisimme kopioida jotakin myöhempää herätystä tai heräämistä, joka tapahtuu Uuteen testamenttiin kirjoitetun raamatunhistorian ulkopuolella? Tähän ajattelutapaan liittyy pari ongelmaa. Ensinnäkin, kuten olen aiemmin todennut, edellinen tapahtuma on voinut olla aito tai epäaito. Se on niin yksinkertaista. Ehkä se oli ja ehkä se ei ollut. Ja toiseksi, mikä on aivan yhtä tärkeää, niin ei ole mitään tarvetta tehdä niin, koska Jumala ei ole muuttunut ja Hänen ohjelmansa jatkuu, koska elämme edelleen ”viimeisiä päiviä”.

Kuitenkin Azusa Nyt tähtäsi kymmeniin tuhansiin! Siihen ”isoon”, kuten he sanovat viitatessaan sekä maanjäristyksiin että sydänkohtauksiin. He ovat jopa väittäneet, että ”läsnäolon” ”toinen helluntai” on tulossa.²²

On totta, että tuhansia lisättiin todelliseen seurakuntaan helluntain päivänä. Ja sen jälkeen meille kerrotaan, että ”Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka saivat pelastuksen” (Apt. 2:47). Tästä sielujen ensimmäisestä keräämisestä luemme Apostolien Teoista, että monet ihmiset Samariassa pelastuivat ja täyttyivät sitten Pyhällä Hengellä (Apt. 8); ihmisiä pelastui myös yksitellen, kuten etiopialainen eunukki (Apt. 8) ja Saulus Tarsolainen (Apt. 9); ja että pieniä joukkoja ihmisiä pelastui (Apt. 10) ja täyttyi Hengellä (Apt. 19). Ei kuitenkaan puitteet eikä numerot olleet tärkeitä Raamatun kertomuksessa. Enkä lue yhdestäkään tilaisuudesta, että joku opetuslapsista olisi suunnitellut tai ilmoittanut kauan etukäteen, että stadionillisia ihmisiä tietyillä paikkakunnilla pelastuisi. Ei, he yksinkertaisesti huolehtivat tehtävästään Jumalan Hengen johdolla ja julistivat evankeliumia kaikille, keitä kohtasivat.

Huomauttaisin myös, että missään UT:ssa ei sanota, että Pietari, Johannes, Jaakob, Paavali, tai kukaan muukaan olisi yrittänyt kopioida helluntaipäivää. He eivät missään vaiheessa vaatineet, että ihmiset Jerusalemin ulkopuolelta palaisivat kaupunkiin ja kokoontuisivat uudelleen samaan yläsaliin.²³ Missään he eivät vaatineet, että ”tulisia kieliä”, jotka alussa tulivat 120:n päälle, odotettaisiin tai kannustettaisiin. Sen sijaan luemme Raamatusta, että miehet ja naiset, jotka uskoivat Herraan Jeesukseen Kristukseen, luottivat Jumalan lupaukseen Pyhällä Hengellä täyttämisestä. Se siitä. Ei teatteria. Ei orkestrointeja. Ei ihmisten valmentamista odottamaan tiettyjä ”merkkejä ja ihmeitä”, joita väitettiin Azusa Nyt -mainoksissa.

Mitä Raamattu opettaa? Yksinkertaisesti tee parannus, usko Jeesukseen ja sitten täyty Hänen Hengellään.

Kuulin jonkin aikaa sitten seuraavan tarinan eräältä työntekijältä, joka kertoi tapaamisesta kristittyjen pienryhmän kanssa vuoristokylässä eräässä Aasian maassa. Hän esitti heille ajatuksia herättävän kysymyksen, joka mielestäni koskee Azusa Nyt -liikettä. Hän näki, että Herra siunasi tätä pientä ryhmää kaukaisessa maassa, ilman todellista teknologiaa tai modernia ”evankelioimisen” tietotaitoa ja kysyi heiltä, mitä he ajattelivat amerikkalaisesta seurakunnasta. Heidän vastauksensa yllätti hänet (ja minut).

He kertoivat hänelle niin hyvin kuin osasivat, että Amerikan seurakunta näyttää aina kehittävän ohjelman, kuinka saavat Herran työn tehdyksi ja sitten jälkeenpäin pyytävät Jumalaa siunaamaan heidän suunnitelmansa. Nämä pienen kylän uskovat toisaalta menevät Jumalan tykö ilman mitään ja vain kysyvät, mikä Hänen ohjelmansa on, täysin Hänen ilmoitetun tahtonsa mukaisesti, joka on jo kaavailtu Raamatussa ja sitten toteuttavat sen Hänen viisautensa, valtansa ja voimansa mukaisesti. Siinä kaikki, mitä he tarvitsivat kylänsä muuttamiseksi.

Ja se on edelleen totta meille tänä päivänä. Jumala on jo antanut meille ohjelmansa sanassaan.

Ja Hän on antanut meille voiman sen toteuttamiseksi vuodattamalla Pyhän Hengen, että voisimme olla Hänen todistajiaan. Jumalan väkeviä tekoja ei voi manipuloida eikä suunnitella jollakin alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Joskus Hän suvereenisti tekee sen, kuten tahtoo. Emme kuitenkaan voi suunnitella sitä!

Azusa Nyt? Ei. Azusa myöhemmin tai joskus tulevaisuudessa? Ei. Entä uusi ja parannettu Helluntai nyt? Ei. Onko Jumala vielä tekemässä samaa, kuin hän on tehnyt helluntaipäivän jälkeen? Ehdottomasti. Ja siihen minä keskityn – Jumalan Sanaan ja Jeesuksen Kristuksen korottamiseen. Rukoilen, että sinäkin tekisit samoin.

Viitteet:

1. http://bethelredding.com/calendar/azusa-now
2. Ibid.
3. https://www.youtube.com/watch?v=GC6sCweWaNI
4. http://www.charismanews.com/opinion/watchman-on-thewall/56395-jeff-jansen-sees-huge-gold-angel-at-azusa-now
5. http://christiannews.net/2016/04/10/lou-engle-of-the-callprostrates-himself-kisses-foot-of-catholic-leader-as-act-ofreconciliation/
6. http://herescope.blogspot.com/2016/02/7-mountainpolitics-and-theology.html
7. http://thecrymovement.com/wp/azusanow/
8. Joh. 17:20–23)
9. Joh. 17:17–19
10. Gal. 1:6–10
11. See documentation here: http://www.piratechristian.com/berean-examiner/azusaredux-lou-engle-greg-laurie-uniting-denominations
12. http://www.charismamag.com/spirit/prayer/25523-azusanow-the-power-of-the-silver-cord-between-heaven-andearth
13. Apt. 2:42
14. http://bethelredding.com/calendar/azusa-now
15. Read: http://herescope.blogspot.com/2013/01/thesignificance-of-youth-filled.html
16. Read: http://herescope.blogspot.com/2010/04/may-dayprayers.Html
17. https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_Popoff
18. For example, I wrote a 5-part series for Herescope blog titled “Lakeland’s Recycled Revival.” Click on earlier article sections links on the right hand column: http://herescope.blogspot.com/2008/06/lakelands-recycledrevival_20.html
19. W. Tozer, The Size of the Soul (Camp Hill, PA: Wingspread, 1992)
20. Elijah List Email Update dated March 30, 2016.
21. Apt. 2:16–21
22. See Dr. Orrel Steinkamp’s report: http://herescope.blogspot.com/2014/05/a-secondpentecost.html and read the 6-part article series “The Passion of the Presence” that begins here: http://herescope.blogspot.com/2014/01/the-passion-ofpresence.Html
23. http://herescope.blogspot.com/2006/02/geographicalheresies-of-new-apostolic.html

 

Read Full Post »

David Wilkerson varoittaa väärästä tulesta

Videon aiheeseen liittyen lue Joni Matilaisen erinomainen kirjoitus Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä.

Read Full Post »

Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 2

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 2
1.9.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 5, September/October 2017)

Tämä on jatko-osa artikkeliin Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1.

Tarkasteltuamme Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) perustusta ja joitakin sen teologisia erityispiirteitä, jatkamme tutkimaan sen soluttautumista laajempiin evankelikaalisiin piireihin. Sitten koettelemme NAR:in opetukset Raamatulla.

---

Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Soluttautuminen

NAR:in vaikutus on laajentunut ja siksi tullut vaarallisemmaksi, koska perinteisesti ei-karismaattiset kirkot ja järjestöt ovat hyväksymässä monia sen ideoista. Tämä hyväksyminen johtuu useista tekijöistä.

• Bethel’in, Hillsong’in ja IHOP:in musiikki on saanut innostuneen vastaanoton seurakunnissa, nuorisojärjestöissä ja nuorten aikuisten keskuudessa kautta koko evankelikaalisen kirjon.
• Monilla ei ole mitään ymmärrystä NAR:in opetuksista eikä käsitystä siitä, mikä se on.
• Vaikutusvaltaiset NAR-opettajat ja kirjat tekevät hyökkäyksiä evankelikaalisiin piireihin.
• Johtuen rehottavasta raamatullisesta lukutaidottomuudesta ja yleisestä apatiasta Raamatun ja teologian suhteen yhä harvemmat kristityt ovat huolestuneita, tai edes tietoisia, että väärä opetus ja petos on käynnissä. Ei ihme, että niitä, jotka yrittävät varoittaa NAR:ista ja muista vääristä opetuksista, usein parjataan ja heidät leimataan negatiivisiksi, lakihenkisiksi ja vihamielisiksi.

Valtavirran evankelikaalinen seurakunta on kypsä NAR:in soluttautumiselle, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet ovat omaksumassa tämän harhaisen opetuksen. Esimerkkinä siitä, kuinka tämä on tapahtumassa, viittaan Nathan Brewer’in vuonna 2016 julkaistuun kirjaan nimeltä The Pulse of Christ (Kristuksen syke). Brewer on kansainvälisen opetuslapseuttamiseen ja lähetystyöhön omistautuneen Kyrios Ministries’in perustaja ja johtaja. Hän on täysin hyväksynyt ja kirjassaan edistää viisitahoista palvelutyötä sellaisena, kuin NAR sitä propagoi. Sekä Euroopassa, jossa hän nykyisin elää, että Yhdysvalloissa hänen palvelutyötään suosittelevat ei-karismaattiset evankelikaaliset seurakunnat ja kristityt.

Tässä vaiheessa pitäisi tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi Brewer ei missään todella mainitse NAR:ia, vaikka viittaa joihinkin sen resursseihin ja lainaa joitakin sekä omaksuu sen teologian. Toiseksi, Brewer ei missään yritä selittää eikä puolustaa Ef. 4:11 tulkintaansa, käsitystä, joka on vain hyvin harvoilla kristityillä eikä käytännössä yhdelläkään konservatiivisella Raamatun tutkijalla. [Ef 4:11: Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi.]

Brewer ei kuitenkaan ole huolestunut sananselityksestä vaan tulkinnasta, johon päästäkseen esittelee lukuisia käytännön harjoituksia viisitahoisten lahjojen kehittämiseksi. Hän uskoo, että kaikki viisi lahjaa eivät ainoastaan ole toimivia tänä päivänä, vaan jossakin määrin kaikki kristityt omistavat kaikki viisi ja heidän pitäisi kehittää niitä.[1] (sivut 25, 32), vaikka joillakin on erilainen kutsumus (s. 32). Näitä lahjoja pitäisi tavoitella ja kehittää (s. 172) ja siksi Brewer omistaa luvun kullekin viidestä lahjasta täydentäen sen useilla harjoituksilla käytettäviksi pienryhmissä. Jotkut harjoituksista, varsinkin evankelioimista, opetusta ja paimentamista koskevat, ovat hyödyllisiä. Ongelma tulee esiin apostoliuden ja profetian alueilla. Katsokaamme.

Apostolit

Jos apostoleja on tänä päivänä olemassa, niin olisi odotettavissa, että muut seurakunnassa alistuvat heidän auktoriteetilleen. Muistaen tämän saamme tietää, että ”NAR:in käytännöstä alistua apostolille puhutaan hengellisen suojeluksen (covering) etsimisenä apostolin auktoriteetin alta”.[2] Uudessa Testamentissa apostolit valitsi nimenomaan Kristus (Matt 10:1-4), heidän oli oltava ylösnousseen Herran silminnäkijätodistajia (1. Kor 9:1; 15:7-8), heille oli annettu tehtävä laskea seurakunnan perustus (Ef. 2:20) ja heidän lukumääränsä oli rajoitettu 12 mieheen (Ilm. 21:14).

NAR-apostolit sitä vastoin ovat toisten ”apostolien” valitsemia, eivät ole nähneet ylösnoussutta Herraa (vaikka jotkut väittävätkin nähneensä), ei ole mitään tarvetta lisätä heitä seurakunnan perustukseen ja heidän lukumääränsä on 400. NAR-systeemin tarve apostoleista käy ilmi, kun panee merkille, että UT:ssa apostolit saivat profetioita ja antoivat Jumalan kansalle innoitetun ilmoituksen (1. Kor. 2:13; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 1:1-3; 1, 2. Tim. 1:13; 2:2; 3:14-17), tekivät ihmeitä ja merkkejä (Apt. 2:43; 3:3-11; 5:12) ja heillä oli auktoriteetti seurakuntien yli (1. Kor. 5:5; 1. Tim. 1:20; Filem. 9). Se perustuu ajatukseen, että apostolin virka on ennallistettu. NAR-opettajat uskovat, että uusi ilmoitus, profetiat, ihmeet, parantamiset ja riivaajien ulosajamiset ovat tänä päivänä täysin toimivia. He väittävät, että olemme palanneet apostoliseen aikaan, Valtakunta on alkanut ja NAR:in uudet superapostolit ovat johdossa.

Brewer uskoo, että apostolin sekä lahja että virka ovat olemassa tänä päivänä.[3] ja että jokainen kristitty omistaa sen ja että hänen pitäisi kehittää tätä lahjaa, vaikka jotkut ovat silmäänpistävästi (distinctively) kutsutut apostoleiksi.[4] Apostoliuteen liittyvät ihmeiden tekemisen hengenlahjat tietyissä parantamisissa ja hengellisessä sodankäynnissä. Mitä tulee parantamiseen, niin Brewer mallintaa ajattelunsa John Wimber’in ja Kolmannen Aallon Liikkeen ”voimaparantamisen” palvelutyön mukaan.[5] Näitä menetelmiä käyttäviä kehotetaan menemään ulos kaduille, etsimään joku parantamista tarvitseva ja ”komentamaan kipua lähtemään, tai tiettyä ruumiinosaa parantumaan Jeesuksen nimessä”.[6] Brewer ei takaa, että parantaminen onnistuu, mutta lupaa, että ”lisääntynyt läheisyys Isän kanssa rukouksessa on tärkeämpää kuin paraneminen”.[7]

Mitä tulee hengelliseen sodankäyntiin ja demonisten linnoitusten purkamiseen, niin Brewer sanoo, että se voi tapahtua ”apostolisen strategian kautta menemällä korkealle paikalle, josta on näköala kaupunkiin ja muuttamalla kaupunki rukouksen kautta”.[8] Nämä apostoliset lahjat ja strategiat eivät ole itse tarkoitus; ne ovat keino, joilla taivaan valtakunta tuodaan maan päälle. Brewer kirjoittaa: ”Kuninkaan ja hänen taivaan kulttuurinsa lähettiläinä me tuomme taivaan uusille alueille maan päällä, jotka siirtyvät kohti Valtakuntaa paranemisen ja eheyden täyteydessään.”[9] Kuten edellä on mainittu tässä artikkelissa, niin NAR-johtajat uskovat, että heidät on kutsuttu ottamaan takaisin maan hallinta Saatanalta ja hänen demoneiltaan. Tämä tapahtuu paljolti käyttämällä ihmevoimia keihäänkärkenä apostolit, joilla on auktoriteetti kaikkien Kristuksen vastustajien yli.

Profeetat

Uudessa Testamentissa ja NAR:issa profeetat jäävät toiseksi vain apostoleille yhdessä monien kanssa helluntailaisessa/karismaattisessa liikkeessä, jotka marssivat samaan tahtiin NAR:in kanssa ja myös uskovat, että myös profeetan virka on palautettu. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan usko, että tämän päivän profeetoilla olisi sama asema kuin Raamatun profeetoilla oli, kun Herran puolesta profetoiva ei saanut erehtyä (5. Moos. 18:20-22) ja edessä oli kuolema, jos profetoi väärin. Kuitenkin monet nykyisessä seurakunnassa ovat hyväksyneet Wayne Grudem’in teesin, että UT:n profetiat olivat ja ovat erehtyviä ollen sekoitus sanaa Jumalalta ja ihmisen omia ideoita eli mielikuvitusta.

Teoksessaan Systematic Theology Grudem kirjoittaa: “Profetioita tämän päivän seurakunnassa tulisi pitää pelkästään ihmisen sanoina, ei Jumalan sanoina, eikä Jumalan sanojen vertaisina arvovallassa.”[10] Jack Deere, joka itse väittää olevansa profeetta, myöntää, että nykyajan profeetat ovat taipuvaisia virheisiin ja erehdyksiin ja sanoo: ”Profeetat ovat todella sotkuisia. Profeetat erehtyvät.”[11] Kuten on selvää, niin tämän päivän profetiat eivät ole samassa sarjassa, kuin Raamatun innoitetut profetiat ja erehtyväisten ja virheellisten profetioiden arvo on kyseenalaistettava. Siitä huolimatta oletettuja profetioita julkaistaan usein sellaisissa paikoissa kuin Elijah List ja Charisma-lehti näköjään paljonkaan huolehtimatta niiden tarkkuudesta.

Brewer uskoo, että profetian lahja on ennallistettu ja määrittelee sen, että siinä ”saadaan Jumalalta hänen rakkautensa ja näkökulmansa koskien ihmistä, seurakuntaa, kaupunkia tai kansakuntaa ja välitetään se tarkoituksena rohkaista, vahvistaa ja lohduttaa”.[12] Jokaisella kristityllä on kyky profetoida [13] ja kun Jumala antaa hänelle sanoman, niin hänen pitäisi kirjoittaa se muistiin voidakseen viitata siihen myöhemmin, kuten viitataan Raamattuun.[14] Niin vakuuttunut on Brewer, että kaikki voivat profetoida pyynnöstä, että esittää käsikirjassaan harjoituksen, jossa osallistujat vetävät satunnaisia lukuja ja profetoivat paikan päällä niille, joita nuo luvut tarkoittavat. [15] Brewer myöntää, etteivät kaikki profetiat ole toteutuneet ja että näiden oletettujen ilmoitusten lähde voi hyvinkin olla oma henkemme, tai jopa paha henki.[16] Mikään siitä ei kuitenkaan estä häntä kehottamasta kaikkia uskovia harjoittamaan profetian lahjaa.

Raamatun ulkopuolisia sanoja Jumalalta

Tähän liittyvää lajia, mutta ei ehkä aivan profetian tasolle yltävää, ovat alituiset viittaukset kaikkialla NAR-piireissä, että Jumala puhuu käytännössä kaikille uskoville korvin kuultavasti ja kuulumattomasti. Sellaiset väitteet tuskin järkyttävät ketään, koska ne ovat vallitsevia kaikissa evankelikaalisissa piireissä. Todellakin, ne, jotka ovat kaukana kaikista virallisista helluntailaisuuden muodoista, julistavat säännöllisesti ilmoituksia Herralta. Nämä ilmoitukset harvoin nostetaan innoituksen tasolle, mutta meidän olisi kysyttävä, että millä tavalla Jumala koskaan puhuu ilman ilmestystä? Voiko Jumala puhua ilman arvovaltaa? Voiko Jumala kuiskata erehtyväisiä, harhaisia ajatuksia ja sanoja kansansa mieleen ja korviin. Ja jos, niin sellaista ilmestyksen esimerkkiä ei löydy Raamatusta.

Kuten muutkin nykyajan karismaattiset käytännöt, olivatpa ne kielilläpuhumista, ihmeitä, parantamisia tai profetioita, Herran äänen kuulemista erossa Raamatusta, eivät vastaa sitä, mitä tapahtui UT:ssa. Nathan Busenitz käsittelee tätä aihetta kirjassa Right Thinking in a Church Gone Astray: ”Kun lähestymme väittelyä henkilahjojen jatkuvuutta kannattavien ja niitä vastustavien välillä määrittelemällä ensin lahjat raamatullisesti, niin käy selväksi, että nykyajan karismaattinen käytäntö ei vastaa UT:n mallia.”[17] Esimerkiksi kielilläpuhuminen UT:ssa oli yliluonnollinen kyky puhua autenttisia vieraita puhujalle tuntemattomia kieliä, mutta tuskin kukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä kerskuisi sellaisella. D. A. Carson, itse henkilahjojen jatkuvuuden kannattaja (eli uskoo, että Herra puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella), vahvistaa: ”Ne muutamat tapaukset, joita on raportoitu uuden ajan kielilläpuhumisesta (xenoglossia), ovat niin kehnosti todistettuja, ettei niille voi antaa mitään painoarvoa.”[18] Nykyajan kielilläpuhuminen ei ole oikeita kieliä, kuten oli laita Raamatun aikoina.

Kun on kyse profetiasta, niin raamatullinen profetia on arvovaltainen, innoitettu ja erehtymätön, mutta näin ei ole, mitä tulee nykyajan profetioihin, jotka voivat olla väärässä ja osittain Jumalalta ja osittain ihmisen mielikuvituksesta. Vahvimmatkin nykyajan profeettojen kannattajat myöntävät tämän, kuten edellä esitetyt lainaukset osoittavat. Kun menemme ihmeisiin ja parantamisiin, niin sama epäjohdonmukaisuus Raamatun ja nykyajan käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla parantamiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistämättömiä, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalveluiden väitteitä. Kuten edellä on todettu, että mitä sitten onkin käynnissä tämän päivä karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samaa, kuin mitä tapahtui UT:ssa.

Jotenkin tämä näyttää jäävän huomaamatta monilta ja se pätee NAR:in yhteydessä oleviin. Palatkaamme Brewer’iin. Hän kirjoittaa: ”Monilla kristityillä on vaikeuksia kuulla Jumalan ääni, tai he sanovat, etteivät voi kuulla, mutta se on vihollisen valhe. Tule hänen luoksensa odottaen; hän rakastaa olla yhteydessä lastensa kanssa.”[19] Brewer opettaa jopa menetelmiä, kuinka kuulla Jumalalta:

”Valmista sydämesi ja mielesi vastaanottamaan Herralta. Rentoudu hengittämällä muutaman kerran syvään. Irrota huomiosi ympärilläsi olevista asioista… Kutsu Pyhää Henkeä tulemaan mieleesi, täyttämään sydämesi ja puhumaan sinulle henkilökohtaisesti. Tämä rentoutumisen ja irrottautumisen prosessi voi viedä muutamia minuutteja, joten ole vain kärsivällinen ja odota hänen läsnäoloaan… Tunnettuasi jotakin, kirjoita ylös. Vaikka olisit epävarma, oliko se Jumalalta, niin kirjoita se ylös.”[20]

On opettavaista lukea, millainen raamatullinen pohja annetaan näille suositelluille menetelmille. Vaikka toteaakin toisaalla kirjassaan, että Jumalan puhe tämän päivän uskoville ei ole sama kuin Raamatun innoitettu ilmoitus, Brewer siitä huolimatta käyttää Raamatun kirjoittajille annettuja Jumalan sanoja perustelunaan, että Jumala puhuu meille nyt ja että meidän tulee kirjoittaa ylös Hänen oletetut sanansa. Brewer vahvistaa, että Jumala sanoi Jesajalle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella”, mitä Herra oli näyttänyt hänelle (Jes. 8:1). Habakukia kehotettiin: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin” (Hab. 2:1); apostoli Johannesta käsketään: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle” (Ilm. 1:10-11) ja jälleen: ”Kirjoita” koskien näkyä uudesta Jerusalemista (Ilm. 21:5).[21]

Jotenkin Brewer ja useimmat muut, jotka hyväksyvät näkemyksen, että Jumala puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella, hukkaavat sen selvän merkityksen, mitä sanovat. Raamatun inhimilliset kirjoittajat olivat tietysti Jumalan innoittamia ja määräämiä kirjoittamaan ylös ilmestyksensä. Se ei kuitenkaan anna muille kristityille oikeutta antaa mieleensä tulleille sanoille innoituksellista auktoriteettia, eikä heitä ole käsketty kirjoittamaan niitä ylös, koska Raamatun kirjoittajat tekivät niin. Puuttuu yhteys sen välillä, kuinka Jumala puhui niille, jotka tallentaisivat Hänen Sanansa ja muka Jumalalta tulevien sanojen välillä, joita monet tänä päivänä väittävät saavansa.

Tuo yhteys on Pyhän Hengen innoitus. Raamatun kirjoittajat luottavaisesti puhuivat ja tallensivat Jumalan sanat (1. Tess. 2:13). Heidän ei tarvinnut opetella menetelmää, kuinka erottaa Jumalan ääni, eikä heidän tarvinnut pohtia puhuko Jumala heidän kauttansa, vai pettikö heidän mielikuvituksensa heitä. Brewer, kuten niin monet muut, ei kuitenkaan ole huolestunut: ”Älä masennu, jos sinusta tuntuu, ettet voi tuntea Herran ääntä. Se on vähittäinen oppimisprosessi, kuin taito, jota voidaan jatkuvasti parantaa.”[22] Sitä vastoin niiden, jotka kuulivat Jumalalta, kuten on kirjoitettuna Raamatussa, ei tarvinnut oppia taitoa, ei epäillä oliko heidän kuulemansa ääni Jumalan vai heidän omansa, ei sekoittaa Jumalan ilmoitusta omiin mielikuviinsa, ei koskaan puhua sisäisistä äänettömistä äänistä eikä epäillä kuulemiensa sanojen auktoriteettia. He kuulivat Jumalalta ja heidän todistuksensa Jumalan puhumisesta oli hyvin erilainen kuin väitteet, joita kuulemme tällä 2000-luvulla.

Raamatullinen tarkastelu

Haasteita NAR-teologialle on jo käsitelty tässä artikkelissa, mutta olisi hyvä lyhyesti tiivistää Raamatun opetukset koskien joitakin liikkeen tärkeimpiä komponentteja:

Apostolien ja profeettojen lakkautus

NAR-teologian ytimessä on kohdan Ef. 4:11-13 tulkinta, jonka NAR-johtajat valitettavasti uskovat opettavan ”viisitahoisen” palvelutyön nykyistä olemassaoloa. Tämän tekstin tulkinnassa tehdään kaksi eksegeettistä virhettä. Ensimmäinen ja vähemmän vaikuttava on ”paimenen” ja ”opettajan” erottaminen kahdeksi viraksi. Vaikka englanninkieliset käännökset antavat ymmärtää, että paimenet (pastors) ja opettajat ovat erillisiä, niin kreikkalaiseen sisältyy muuta. John MacArthur tiivistää konsensusnäkemyksen kommentaarissaan: ”Paimenet ja opettajat ymmärretään parhaiten yhtenä johdon virkana seurakunnassa. Usein sana ”ja” (kai) tarkoittaa ”se on” tai ”erityisesti” tehden opettajasta tässä kontekstissa paimenen selvennyksen. Tätä merkitystä ei voida ratkaisevasti todistaa tässä tekstissä, mutta 1. Tim. 5:17 selvästi yhdistää nämä kaksi tointa…” Jos asia on näin, niin viisitahoinen palvelutyö on nopeasti muutettu nelitahoiseksi.

Tärkeämpiä ovat kuitenkin apostolien ja profeettojen virat. Molemmat virat olivat selvästi perustavia UT:ssa, koska seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettain perustukselle (Ef. 2:20). Jos tänä päivänä olisi muita apostoleja ja profeettoja, niin heidän tehtävänsä olisi edelleen seurakunnan perustuksen laskeminen. Toisin sanoen lisäopit ja ohjeet Jumalan kansalle laskettaisiin sellaisen päälle, joka jo löytyy UT:sta – mikä olisi resepti sekasorrolle ja katastrofille. Apostolit ja profeetat saivat jumalallisen ilmoituksen annettavaksi Jumalan kansalle (Ef. 3:5). He käsittivät, että ”usko” (UT:n totuuden ruumiillistuma) oli ” kerta kaikkiaan pyhille annettu” (Juuda 3, vrt. jae 17).

Pietari kutsuu lukijoitaan olemaan etsimättä lisäilmoitusta, vaan ”muistamaan sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet 3:2). Heprealaiskirje yhtyy tähän: ”… jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan” (Hepr. 2:3-4).

NAR-johto tuntee nämä kohdat, mutta hylkää niiden merkityksen opettamalla, että Jumala tekee uutta meidän ajassamme. Uuden tekemiseksi tarvitaan uusi auktoriteetti. Ja auktoriteetti, valta lisätä Raamatun opetuksiin tai syrjäyttää niitä, edellyttää apostoleja. Ja siksi täytyy olla apostolin viran nousu, viran, jota edes historialliset helluntailaiset eivät tunnusta enää toimivaksi. Ilm. 21:14 ei vain opeta, että oli vain 12 Karitsan apostolia, vaan me olemme myös täysin tietoisia, ettei missään UT:ssa löydy suunnitelmaa eikä ohjeita korvata alkuperäiset 12. Heidän kuoltuaan heitä ei korvattu toisilla ja Johanneksen kuollessa viimeinen apostoleista jätti tämän maallisen maiseman, eikä kukaan ole ottanut heidän paikkaansa.

Toinen NAR:in eksegeettinen väärinkäsitys tekstin suhteen on, että kohdan kielioppi ei tue väitettä, että kaikkien näiden virkojen odotettiin jatkuvan läpi seurakunta-ajan. Nathan Buzenitz kirjoittaa: ”Pikemminkin se on jakeen 12 ‘rakentamisen’ prosessi (eikä apostolien ja profeettain ‘antaminen’ jakeessa 11), jonka sanotaan jatkuvan, kunnes seurakunta saavuttaa kypsyyden tilan (jae 13). Vaikka apostolit ja profeetat rajoittuivat seurakunnan historian perustamisvaiheeseen, seurakunnan rakentaminen on jatkunut kautta vuosisatojen.”[23]

Ihmeiden tekeminen

NAR: in keskeinen opetus on, että ihmisiä voidaan kouluttaa tekemään ihmeitä tänä päivänä. UT:ssa ei kuitenkaan ole mitään todisteita, että ketään koskaan olisi opetettu tekemään ihmeitä. Sen sijaan ihmeitä teki vain hyvin valikoitu ryhmä ihmisiä ja hyvin erityisestä syystä. Jeesus tietysti teki kaikenlaisia ihmeitä, mutta merkkinä, joka osoitti siihen tosiasiaan, että Hän oli ”Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä” (Joh. 20:31). Melkein kaikki Raamattuun kirjatut ihmeet Jeesuksen jälkeen tapahtuivat apostolien kätten kautta: ”Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta” (Apt. 2:43).

Lukuisat ihmeet Apostolien Teoissa tapahtuvat apostolien palvelutyön kautta, mutta siellä on vain kaksi tapausta, joissa ei-apostolit toimivat: Stefanus (Apt. 6:8) ja Filippus (Apt. 8:6) ja nämä miehet sopisivat helposti Raamatun profeettojen kategoriaan, jotka laskivat seurakunnan perustuksen (Ef. 2:20). Tietoomme ei ole tullut, että kukaan muu olisi koskaan tehnyt ihmettä, eivätkä UT:n kirjeetkään, joista saamme seurakunta-ajan opetuksemme, tee sen enempää, kuin että mainitsevat ihmeet ohimennen (esim. 1. Kor. 12:28-30). On selvää, että ihmeet eivät olleet keskeinen tekijä alkuseurakunnassa. Meidän on kuitenkin todettava, että niillä oli tärkeä tehtävä – vahvistaa oikeat apostolit. Muutamien edessä, jotka väittivät olevansa apostoleja, mutta Paavalin mukaan olivat vääriä sellaisia (2. Kor. 11:13), hän todisti apostolisen valtuutuksensa sanomalla: ”Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla” (2. Kor. 12:12).

Tähän raamatulliseen todistusaineistoon on lisättävä se tosiasia, että tämän päivän oletetut ihmeet ja parantamiset eivät juurikaan muistuta UT:n vastineitaan. Mitä sitten tapahtuukaan tänä päivänä karismaattisessa liikkeessä ja NAR:issa, niin se ei ole samaa, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla.

Hengellisen sodankäynnin menetelmät

Lopuksi, johtuen hengellisen sodankäynnin näkyvästä asemasta NAR:in sisällä pikainen katsaus siihen, mitä Raamattu sanoo siitä, on perusteltua. Tuskin millään, mitä NAR kannattaa koskien taistelemista demoneja vastaan, on raamatullista pohjaa. Hengellistä kartoitusta (spiritual mapping) ei ole missään Raamatussa, ei mitään todisteita alueellisista demoneista, ei rukouskävelyjä, ei demonien nuhtelemisia eikä esi-isiltä periytyviä kirouksia. Jeesus ja kourallinen apostoleja puhuttelivat demoneja, mutta UT:ssa uskovia ei koskaan neuvottu tekemään niin.

Kirjeissä on vain kolme tekstiä, jotka valistavat meitä, kuinka sotia demoneja vastaa ja kaikki kolme sanovat saman asian. Kohdissa Jaak. 4:7 ja 1. Piet. 5:8 meitä käsketään vastustamaan paholaista ja kun teemme sen, niin se pakenee. Ef. 6:10-18 laajentaa Jaakobin ja Pietarin ohjetta käskemällä uskovaa vahvistumaan Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa, seisomaan lujana perkeleen kavalia juonia vastaan, tekemään vastarintaa pahana päivänä ja pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun.

Paavali päättää kutsumalla meitä rukoukseen, mutta missään meitä ei käsketä ottamaan hyökkäävä asenne, nuhtelemaan paholaista, rikkomaan linnoituksia marssimalla hänen alueensa ympäri, eikä millään muullakaan sellaisella menetelmällä. Vastustaminen ja lujana seisominen ovat puolustuksellisia asenteita ja siihen meidät on kutsuttu. Tehtävämme on lähestyä Jumalaa (Jaak. 4:8), olla lujia uskossamme, (1. Piet. 5:9), käyttää Jumalan hengellistä sota-asua (Ef. 6:14-17), rukoilla joka aika Hengessä (Ef. 6:18). Toisin sanoen keskity Kristukseen (Kol. 3:1-4) ja niihin keinoihin, jotka Hän on antanut armossa kasvamiseksi. Takertuminen paholaiseen on häiriötekijä ja ansa eikä Raamattu kutsu siihen missään.

Johtopäätös

Toivottavasti tämä artikkeli on antanut riittävästi tietoa tunnistaa ja torjua NAR:in vaikutukset. Tunnistaminen on usein vaikeaa, ei vain siksi, ettei siinä ole mitään virallista organisaatiota tai jäsenyyttä, vaan koska mukana olevat, kuten on ilmeistä heidän yhteisten näkemystensä perusteella koskien viisitahoista palvelutyötä ja kaikkea siihen liittyvää, usein väittävät olevansa evankelikaaleja ja pitäytyvänsä moniin oikeaoppisiin teologisiin näkemyksiin. Esimerkiksi hiljattain istutetun NAR-seurakunnan verkkosivusto tarjoaa seuraavaa uskonkäsityksiään koskevassa osassa:

Me olemme ”Hyvän Uutisen” kristittyjä; seurakuntakielessä se tarkoittaa ”evankelisia kristittyjä”, Me uskomme, että Jumala on hyvällä tuulella ja tuo Hyvän Uutisen Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskonkäsitystemme perustukset ovat apostolisessa tunnustuksessa (n. 215 jKr.) ja protestanttisen uskonpuhdistuksen perusperiaatteissa, jotka ovat Raamatun lopullinen ja olennainen arvovalta kristilliselle elämälle ja käytännölle, pelastus yksin uskosta, kaikkien uskovien pappeus ja Pyhän Hengen voima. Me uskomme kolminaisuuteen; että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me uskomme, että Jeesus syntyi neitsyestä, kuoli ristillä, että Hän nousi fyysisesti kuolleista, astui ylös taivaaseen ja jonakin päivänä palaa. Me uskomme myös, että ihmisen henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana ratkaisee ihmisen ikuisen kohtalon joko taivaassa tai helvetissä.

Kun Jeesus sanoi: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon…” (Matt. 11:28-30), niin pyyntö oli kaikille tulla ilman poikkeuksia. Sydämemme halu ei ole muuttaa sinua, vaan sen sijaan tehdä parhaamme ollaksemme AITOJA (REAL), ollaksemme RELEVANTTEJA ja vaeltaaksemme toistemme kanssa SUHTEESSA, niin että yhdessä voisimme havaita olevamme päivä päivältä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

Tämä voi olla aika hämmentävää. Kun tutkii enemmän, niin huomaa, että tällä seurakunnalla on kaikki NAR-seurakuntien teologiset harhat ja silti he vahvistavat apostolisen tunnustuksen, väittävät olevansa evankelisia ja pitäytyvänsä uskonpuhdistuksen perusperiaatteisiin. Vasta, kun pääsee viimeiseen kappaleeseen, alkaa miettiä, että onko jokin vinossa. Seurakunnan kutsumushan ei ole olla aito ja relevantti, vaan tuottaa opetuslapsia Kristukselle (so. muuttaa heidät).

Kun lukee kuvauksen tämän seurakunnan pastoreista, niin asiat alkavat todella selvitä. Yhden pariskunnan, molemmat pastoreita, elämäkerrassa sanotaan:

Molemmat ovat valmistuneet Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulusta (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä. Kummallekin on sydämen asia nähdä Jumalan Valtakunnan etenevän. Vaikka R:n päätavoite on olla D-kirkon (DC) talousjohtaja, hänen (his) näkyvin intohimonsa on paimentamisessa ja yhteyden luomisessa. H on hallintojohtaja D-kirkossa ja hänen sormenjälkensä näkyy kaikessa, mikä täytyy organisoida. Hän (she) on edustuspäällikkö (head of missions) sekä johtaja Five Fold International‘issa, joka on D-kirkon kattojärjestö (covering).

Vaikka jotkut näistä nimistä menevät monilla yli hilseen, niin käsitteiden Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulu, Jumalan valtakunnan eteneminen, Five Fold International ja covering, pitäisi nostaa varoitusliput jokaiselle tätä artikkelia lukevalle.

Kuinka voimme turvata itsemme ja ne, joita rakastamme, NAR:in tuhoisalta vaikutukselta? Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää, että meillä on hyvä ja kasvava ymmärrys Raamatusta ja teologiasta. Petos on tehokkain silloin, kun ihmisiltä puuttuu tieto. Mekaanikko voi käyttää minua hyödykseen, koska en tiedä paljonkaan autoista. Samalla tavalla väärät opettajat saalistavat niitä, jotka ovat tietämättömiä uskon perusteista.

Toiseksi nekin, joilla on hyvä käsitys Raamatun totuudesta, voivat joutua NAR:in kaltaisten liikkeiden pettämiksi, jos uskovat, että uudet ilmoitukset, jotka menevät yli Raamatun eivätkä ole suoraan sidottu siihen, ovat mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että kaikki, mitä uskomme koskien elämää ja jumalisuutta, täytyy tulla Jumalan Sanasta (1. Piet. 1:3; 2. Tim. 3:16-17). Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Kolmanneksi erottamisen taitomme pitäisi olla terävä. Hepr. 5:14 vaatii kypsyyttä ja moittii uskovia, jotka ovat tulleet veltoiksi ja apaattisiksi kristityn vaelluksessaan: ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” Kun käytännössä jokainen UT:n kirja varoittaa vääristä opettajista ja petoksesta ja 1. Tim. 4:1 sanoo, että ”tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, niin uskovien on aika ottaa vakavasti nämä varoitukset. Nykyajan seurakunta on valitettavan valmistautumaton taistelemaan petollista teologiaa vastaan NAR:in tasolla ja se on syy, että se ja siihen liittyvät ryhmät kasvavat nopeasti.

Lopuksi, uskovien pitäisi olla mukana seurakunnassa, joka ottaa Jumalan Sanan vakavasti. Aivan liian moni kristitty tyytyy käymään keskivertokirkossa, jossa on viihdyttävää musiikkia, hupiohjelmia ja hyvä kahvila. Seurakunnan tulee olla ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15) ja jos se, jossa sinä käyt, ei noudata jumalallista toimenkuvaa, niin sinun pitäisi etsiä sellainen, joka noudattaa, jos suinkin mahdollista. Uskova tarvitsee saman mielisiä veljiä ja sisaria, jotka suhtautuvat Sanaan vakavasti ja palvelevat Kristusta Sanaan perustuen (Hepr. 10:23-25). Ellet löydä hyvää seurakuntaa, joka opettaa Raamattua uskollisesti, niin etsi uskova tai kaksi, joka jakaa sitoutumisesi raittiiseen teologiaan ja totuuteen, mikä terävöittää teitä uskossa. Kenelläkään meistä ei ole varaa olla tietämätön Saatanan juonista (2. Kor. 2:11) ja ainoa turvamme on innoitettu erehtymätön Jumalan ilmoitus itse Raamatussa eikä ihmisten kuvitteluissa.

by Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

[1] Nathan Brewer, The Pulse of Christ, a Fivefold Training Manuel (Xulon, 2016), pp. 25, 32.

[2] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 10, 11.

[3] Nathan Brewer, pp. 45-75.

[4] Ibid., pp. 25, 32.

[5] Ibid., p. 64.

[6] Ibid., p. 68.

[7] Ibid., p. 69.

[8] Ibid., p. 49.

[9] Ibid., p. 64.

[10] Wayne Grudem, Systematic Theology (Grand Rapids: Zondervan, 1994), p. 239.

[11]Quoted by Nathan Busentiz in Right Thinking in A Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017) p. 239.

[12] Nathan Brewer, p. 79.

[13] Ibid., pp. 80-81.

[14] Ibid., pp. 85-86.

[15] Ibid., pp. 87-93.

[16] Ibid., p.90.

[17] Nathan Busenitz, p. 119.

[18] Ibid., p. 240.

[19] Nathan Brewer, p. 83.

[20] Brewer, pp. 84-85.

[21] Brewer, p. 85.

[22] Brewer, p. 86.

[23] Nathan Busenitz, p. 122.

Articles, Charismatics

 

Read Full Post »

Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 1
14.7.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 4, July/August 2017)

Uusi apostolinen uskonpuhdistus (Uusapostolisuus, New Apostolic Reformation = NAR) on yksi suurimmista, laajimmista ja voimakkaimmista liikkeistä tämän päivän kristikunnassa, mutta silti se lentää paljolti tutkan alla. Jopa mukana olevat useinkaan eivät ymmärrä liikettä ja jopa kieltävät kuuluvansa siihen. Tämä sekaannus johtuu siitä, että NAR:illa ei ole virallista jäsenyyttä eikä edes virallista johtoa. Sen sijaan NAR on enimmäkseen helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen, organisaatioiden ja seurakuntien löyhä koalitio, joita yhdistää määrättyjen Raamatun kohtien tietty ymmärrys ja tulkinta. NAR:in yhteydessä olevat pitävät laajalti kiinni näistä Uuden Testamentin tulkinnoista ja keskittyvät lähinnä ihmeitä koskeviin henkilahjoihin.

Jotkut ovat rinnastaneet NAR:in niin sanottuun helluntailaisuuden Kolmanteen Aaltoon (ensimmäinen aalto alkoi helluntailiikkeen syntymisellä vuonna 1901, toinen aalto samaistetaan vuoden 1960 karismaattiseen liikkeeseen ja John Wimber’in / Vineyard-liikkeen johtama Kolmas Aalto, joka painottaa voimaevankeliointia, parantamista ja hengellistä sodankäyntiä, oli 1980-luvulla). Silti, vaikka NAR ja Kolmas Aalto varmasti menevät päällekkäin, ne eivät ole sama asia.

Yleismaailmallinen NAR:in merkki on ”viisitahoisen palvelutyön” (Five Fold Ministries) hyväksyminen. Useimmat kristityt uskovat, että Ef. 4:11 puhuu viidestä olennaisesta palvelutyöstä ja virasta, joita tarvitaan seurakunnassa, nimittäin apostoli, profeetta, evankelista, paimen ja opettaja, mutta että kaksi näistä viroista – apostoli ja profeetta, eivät ole toimineet vuosisatoihin. NAR:in mukaan Herra on ennallistanut nämä kaksi palveluvirkaa aloittaakseen maanpäällisen valtakuntansa perustamisprosessin. Apostolien ja profeettojen paluun yhteydessä myös kaikki muut henkilahjat on palautettu ja niiden odotetaan olevan ilmeisiä useimpien, ellei kaikkien, kristittyjen elämässä.

NAR:in sisällä on useita oppeja ja käytäntöjä, joista yleisesti pidetään kiinni, kuten seuraavassa osoitamme, mutta NAR:in ainutlaatuinen piirre on apostoliuden jälleenvahvistaminen. Helluntailaiset ja monet karismaattiset ovat pitkään sanoneet, että profeetat elävät keskellämme, mutta vasta hiljattain on joku isompikenkäinen väittänyt samaa apostoleista. Ettemme tekisi virheellisiä johtopäätöksiä, meidän täytyy mennä ajassa taaksepäin ja tarkastella NAR:in alkuperää, kuten myös sen johtoa.

NAR:in perustus

Koska NAR on liitto, jota yhdistää omalaatuinen käsitys viisitahoisesta palvelutyöstä, siinä ei ole organisaatiota eikä vahvistettua johtoa, joka olisi vahvistettu sellaiseksi. C. Peter Wagner (1930-2016) on kuitenkin tunnustettu liikkeen perustaja ja isä. Kautta koko pitkän elämänsä Wagner’illa oli suuri vaikutus laajalla kristillisen ajattelun ja käytännön alueella. Hän oli lähetyssaarnaaja, Fuller’in teologisen seminaarin maailmanlähetyskoulun professori, yli 70 kirjan tekijä, Global Harvests Ministries’in presidentti ja kansleri Wagner Leadership Institute’ssa, joka on harjoituskenttä NAR:ista kiinnostuneille. 1980-luvulla Wagner tuli John Wimber’in ja hänen Kolmannen Aallon teologiansa vaikutuksen alaiseksi. Michael Moriarity selittää, että:

Wimber’iin on vaikuttanut näkemys, että Jeesuksen palvelutyö oli valtakunnan puhkeaminen, jossa valtakunnan julistaminen yhdistyi sen osoittamiseen (riivaajien ulosajaminen, sairaiden parantaminen, kuolleiden herättäminen jne.). Kristuksen seuraajat ovat vastaanottaneet Kristuksen auktoriteetin ja heidän täytyy julistaa valtakuntaa ja käyttää auktoriteettia hänen nimessään. Tehokkaan evankelioinnin avain on yhdistää julistaminen (evankeliumin saarnaaminen) osoittamiseen (merkit ja ihmeet) ^[i]

1980-luvulla Wimber ja Wagner pitivät Fuller’in seminaarissa kuuluisaa kurssiaan nimellä ”MC510 – Signs, Wonders and Church Growth” (Merkit, ihmeet ja seurakuntakasvu). Myöhemmin Wagner omaksui hengellisen sodankäynnin ideoita ja menetelmiä, joita ei edes Wimber hyväksynyt. Näitä selitetään seuraavassa. Kun Wagner alkoi ottaa muita epätavallisia oppeja useista lähteistä, hän lopulta yritti niputtaa ne sateenvarjon alle, jolle antoi nimen ”The Postdenominational Church” (Jälkikirkkokunnallinen kirkko). Saatuaan ilmeisesti kritiikkiä nimen vuoksi joiltakin ystäviltään, mukaan lukien Jack Hayford, hän antoi sille uuden nimen ”Uusi apostolinen uskonpuhdistus” (The New Apostolic Reformation = NAR).

Tässä vaiheessa Wagner uskoi, että seurakunta oli tullut ”Toiseen Apostoliseen Aikaan”, jonka hän sanoo alkaneen vuonna 2001.^[ii] Monet ideoista, joita Wagner tulisi puolustamaan, eivät olleet uusia ja ovat kiertäneet helluntailaisuudessa, Uskonsanassa, Vineyard-liikkeessä ja muissa karismaattisissa liikkeissä vuosia. Se, mitä NAR on tehnyt suuressa määrin, on, että se sisällyttää ja edustaa monia, ellei useimpia, näistä ryhmistä ja ideoista, ilman että todella muodostaa virallista organisaatiota.

Kuitenkin muutamiin johtajista ja järjestöistä, jotka yhdistetään NAR:iin ja hyväksyvät useimmat heidän erikoisuuksistaan, kuuluvat Mike Bickle ja hänen Kansainvälinen Rukoushuoneensa (International House of Prayer = IHOP), Kansas City’n profeetat mukaan lukien Bob Jones ja Paul Cain, Bill Johnson ja hänen Bethel-seurakuntansa, Rick Joyner, Morning Star Ministries’in perustaja, Todd Bentley, Brian ja Bobbie Houston Hillsong-seurakunnasta, Generals International’in Cindy Jacobs, Michael Brown ja Rod Parsley,^[iii] sekä Youth With A Mission (YWAM, Suomessa nimellä Missionuoret).^[iv]

Teologisia erityispiirteitä

Sitä, mikä erottaa NAR:in evankelikaaleista ja jopa toisista helluntailaisista, ei voida määritellä tarkasti. Se johtuu siitä, että kuten edellä totesimme, NAR ei ole virallinen organisaatio eikä yhtenäinen käsityksissään. NAR-kannattajia löytyy Uskonsanassa, menestysevankeliumissa, helluntailaisessa, karismaattisessa ja Kolmannen Aallon liikkeissä. Ne, joille Kalifornian Redding’in Bethel seurakunta on tuttu, tietävät, että se selvästi sopii NAR:in kuvaukseen, kuten myös Hillsong, YWAM ja IHOP. NAR-opit ja filosofiat ovat kuitenkin lisääntyvästi pujahtamassa päälinjan ei-karismaattisiin kirkkoihin ja organisaatioihin.

Vaikka siis NAR:in kannalla olevien välillä on merkittäviä erimielisyyksiä, niin on kuitenkin joitakin kaikkien hyväksymiä yhteisiä nimittäjiä. Kaikki yksilöt, seurakunnat ja organisaatiot, jotka voitaisiin tunnistaa osana NAR:ia, ovat yhtä mieltä seuraavista erikoisopeista (distinctives):

Viisitahoisen palvelutyön ennallistaminen

Tämä on NAR:in olennainen perusoppi, jonka varassa sen kaikki muut filosofiat lepäävät. Perustuen kohtaan Ef. 4:11-13 yhdessä Ef. 2:20 ja 1. Kor. 12:28 kanssa NAR-johtajat uskovat, että kaikki näissä teksteissä luetellut viisi palveluvirkaa, jotka annettiin vahvistamaan ja varustamaan seurakuntaa, ovat täysin toimivia tänä päivänä. Konservatiiviset evankelikaalit ovat yksimielisesti sopineet, että evankelistan, paimenen ja opettajan virat ovat toimineet Uuden Testamentin ajoista saakka, vaikka kieliopillisesti paimenet ja opettajat tarkoittaa yhtä virkaa eikä kahta, eli paimenta/opettajaa.

Protestantit ovat kuitenkin historiallisesti opettaneet, että sekä apostolin että profeetan virka lakkasi UT:n kaanonin sulkeutuessa, koska niiden tarkoitus, perustuksen laskeminen seurakunnalle, oli saavutettu (Ef. 2.20). Kun seurakunnan perustus oli laskettu, apostolin ja profeetan rooleja ei enää tarvittu ja siten ne häipyivät maisemasta. Tänä päivänä pyhien varustamisen työtä suorittavat evankelistat ja paimenet/opettajat.

Helluntailaisuus on kuitenkin opettanut syntymästään saakka, että profeetan virka on ennallistettu, eli se ei koskaan lakannutkaan olemasta. Jos profeettoja vielä vaeltelee maan päällä, niin uusia ilmoituksia Jumalalta pitäisi odottaa ja helluntailaiset ovat pitkään hyväksyneet ja odottaneet näin olevan. Viime aikoina eivät ainoastaan karismaatikot ole hyväksyneet profeettojen olemassaoloa, vaan myös valtavirran evankelikalismi.

Wagner ja NAR-johtajat kuitenkin uskovat, että myös apostolin virka on nyt ennallistettu. Ajatellaan, että Jumala on tekemässä uutta ajassamme valmistautumisessa Hänen valtakuntansa tulemiselle maan päälle ja nykyajan apostolit ovat sen johdossa. Erään lähteen mukaan on noin 400 tunnustettua apostolia, jotka vuonna 2010 olivat apostolisten johtajien kansainvälisen koalition (International Coalition of Apostolic Leaders) jäseniä.^[v]

Yliluonnolliset merkit ja ihmeet

Ensiksi on myönnettävä, että ihmeillä ja merkeillä on pohja Raamatussa, mutta niiden yleisyys ja tarkoitus usein ohitetaan. Ensiksikin, mitä tulee niiden yleisyyteen, niin huomaamme, että on ollut vain kolme ajanjaksoa, jolloin ihmeet olivat tavallisia raamatunhistoriassa. Ensimmäinen oli Mooseksen palvelutyön aikana, varsinkin Egyptissä Eksoduksen aikaan ja ajoittain erämaavaelluksen aikana. Mooseksen kuoleman jälkeen Joosuan johdon alaisuudessa Jumala kyllä teki joitakin ihmeellisiä asioita, mutta sen tyyppisiä ihmeitä, joita Mooses teki, ei ole nähtävissä. Vuosisatoja myöhemmin Elian ja Elisan profeetallisen palvelutyön aikoina oli nähtävissä toinen ihmeiden kausi, jolloin tehtiin kaikkiaan 21 ihmettä. Elisan mentyä ihmeitä tuli jälleen esiin vasta Jeesuksen palvelutyössä ja sen jälkeen apostolien palvelutyössä. Ihmeet ja merkit, vastoin joidenkin olettamusta, eivät esiintyneet kaikkialla raamatunhistoriassa, vaan rajoittuivat näihin kolmeen ajanjaksoon.

Se, miksi näin on, puhuu ihmeiden ja merkkien tarkoituksesta. Jumala kyllä pystyy tekemään ihmeitä aina, mutta tekee usein, niin kuin tahtoo. Mutta kun Hän on päättänyt tehdä niitä yksilöiden kautta, siihen on erityinen syy. Ihmeet palvelevat todistaen oikeaksi näiden Jumalan lähettämien yksilöiden elämän, palvelutyön ja sanoman. Mooses tuli Egyptiin kykenevänä kutsumaan alas tuomioita egyptiläisille ja heidän jumalilleen osoittaakseen, että Jumala oli ylivertainen kaikkiin mytologisiin jumaluuksiin nähden, joita suurin kansakunta maan päällä palvoi. Samalla juutalaiset vakuuttuivat, että Mooses oli Jumalan mies, joka kutsui heitä palaamaan Luvattuun Maahan. Elia ja Elisa ilmestyvät paikalle pimeällä hetkellä Israelin maassa muistuttamaan juutalaisia, että Jumala edelleen hallitsi huolimatta korruptiosta, joka kyllästi Jumalan kansan. Heille oli tullut aika valita Baalin ja Jahven välillä ja profeetan ihmeet antoivat voimallisia ja selkeitä todisteita siitä, kuka oli todella suvereeni.

Jeesuksen aloittaessa julkisen palvelutyönsä kukaan ei ollut tehnyt ihmettä vuosisatoihin eikä Jumala ollut antanut profetiaa sitten Malakian noin 400 vuotta aikaisemmin. Jeesuksen palvelutyö oli täynnä ihmeitä käsittäen kaikkea sairaiden parantamisesta (Joh. 4:46-53), tuhansien ruokkimiseen (Joh. 6:1-14), kuolleiden herättämiseen (Joh. 11:1-44), sään ja luonnon käskemiseen (Matt. 15:28-33), riivaajien ulosajamiseen (Matt. 8:28-34).

Kysymys on, miksi Jeesus teki näitä asioita? Meitä ei jätetä arvailemaan. Jeesus ei tehnyt taikatemppuja eikä pelkästään auttanut kärsiviä. Hän antoi eittämättömiä todisteita, että Hän oli Jumala ja että pelastus löytyy vain Hänessä. ”Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä” (Joh. 20:30-31). Ihmeet eivät olleet vain satunnaisia armo- ja voimatekoja, vaan ne osoittivat Jeesuksen persoonaan ja sanomaan.

Taivaaseen astumisen jälkeen apostolit noudattivat tätä samaa mallia. Apostolien Teot alkaen jakeesta 2:43 kertoo kymmenistä ”ihmeistä ja merkeistä,” joita tapahtui apostolien kautta seurakunnan varhaisina päivinä. Niiden tarkoitus ei ollut vain parantaa ihmisiä, ajaa ulos riivaajia, eikä edes aiheuttaa kuolemaa (Apt. 5:1-11), vaan osoittaa, että Jumala oli antanut heille valtuudet johtaa vasta muodostettua seurakuntaa ja julistaa evankeliumin sanomaa. Voima houkuttelee tietynlaisia ihmisiä ja niinpä ei ole yllätys, että monet, jotka eivät olleet Jumalan lähettämiä, väittivät olevansa apostoleja (2. Kor. 11:13-15). Kuinka sitten ihmisten tuli erottaa väärät apostolit ja heidän petollinen sanomansa Jumalan apostoleista ja heidän totuuden ja elämän sanomastaan? Paavali esittää kriteerit jakeessa 2. Kor. 12:12: ”Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla.” Yliluonnolliset kyvyt, jotka Herra antoi varhaisille tiedottajillensa, vahvistivat, että heillä oli Hänen valtuutuksensa ja mikä tärkeintä, Hänen jumalallinen innoitettu sanomansa.

Myöhemmin Heprealaiskirjeen tekijä sanoo samaa: ”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan” (Hepr. 2:3-4). Tässä oli syy, että Juuda voi luottavaisesti kirjoittaa: “Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet” (jae 17). Pietari vahvistaa saman: ”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet. 3:2).

Apostolit olivat seurakunnassa Jumalan nimittämä perustus (Ef. 2:20), jotka puhuivat Jumalan itsensä innoittamaa arvovaltaista sanomaa (Ef. 3:5). Koska alkuseurakunnalla ei vielä ollut Uuden Testamentin kirjoituksia, jotka tulisivat olemaan apostolien opetusten kirjoitettu tallenne (Apt. 2:42), niin oli välttämätöntä, että ne, joilla oli Jumalan virheetön ilmoitus, vahvistettiin sellaisiksi ihmeillä. Uuden Testamentin kaanonin valmistuttua sellainen vahvistus ei ole enää välttämätön. Tänä päivänä puhuu Sana innoitetun Jumalan henkeyttämän tekstin auktoriteetilla. Tässä on syy, että Pietari voi kirjoittaa: ”Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta” (2. Piet. 1:19). Raamatusta löytyvä Jumalan täydellinen ilmoitus on enemmän kuin kykenevä tekemään meistä ”täydellisiä, kaikkiin hyviin töihin varustettuja” (2. Tim. 3:17). Mitään ei tarvitse lisätä, mitään ei myöskään pitäisi koskaan ottaa pois (Ilm. 22:18-19).

Tätä raamatullista taustaa vasten on pantava merkille, että ihmeet ja parantamiset ovat keskeinen tekijä NAR:ille ja kaikille siinä mukana oleville. NAR:in kannattajat uskovat, että nykyajan kristityt on kutsuttu olemaan osa ihmeidentekijöiden armeijaa ja uskotaan, että ihmeiden tekeminen on taito, jota voidaan opettaa. Bill Johnson’in Bethel-seurakunnan yliluonnollisen palvelutyön koulu (School of Supernatural Ministry) kerskuu 2000 oppilaalla, joita opetetaan tekemään ihmeitä ^[vi] Jotkut ihmeistä ovat lähes naurettavia, kuten väitteet satavasta kultapölystä, taivaallisista pilvistä (shekina-kirkkaus), enkelien höyhenistä ja hampaiden kultapaikoista. Christianity Today raportoi, että Johnson’in vaimon ja muutamien muiden Bethel-johtajien ”on kerrottu harjoittaneen ”hautaimua” eli ”hautalikoamista” muka keinona imeä kuolleiden kristittyjen hengellistä voitelua makaamalla heidän hautojensa päällä.”^[vii]

Kutsuttuina eri nimillä, kuten Jumalan Ilmestyslapset (Manifest Sons of God) ja Joelin Armeija (Joel’s Army), jotkut uskovat, että tapahtuu suurempia ihmeitä, kuin mitä jopa Jeesus teki.^[viii] Mutta kun tarkastelemme monia kertomuksia ihmeistä ja parantamisista, niin paha katko Raamatun ja nykyisten käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla paranemiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistattomia, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalvelujen väitteitä. Jack Deere, karismaattinen teologi ja entinen Dallas’in teologisen seminaarin professori, puolustaa tätä katkoa: ”On väärin vaatia, että ihmeiden ja merkkien apostolinen palvelutyö olisi malli parantamisen lahjoille, jotka on annettu keskiverto Uuden Testamentin kristitylle.”^[ix] Deere tunnistaa selvästi, että nykyajan parantamiset eivät ole saman luontoisia kuin Raamatusta löytyvät parantamiset. Mitä sitten tapahtuukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samalla tasolla sen kanssa, mitä tapahtui Uudessa Testamentissa.

Hengellinen sodankäynti

Ihmelahjat ja hengellinen eli demoninen sodankäynti käyvät yhdessä kuin käsi ja hanska. NAR ei aloittanut tämän päivän pakkomiellettä demoniseen, jonka juuret ulottuvat helluntailaisuuden alkuaikoihin, mutta NAR on lisännyt joitakin uusia mutkia ja ryppyjä. Monia uusia väitteitä ja opetuksia esiintyy tämän ryhmittymän alla. Uskotaan esimerkiksi, että 10/40-ikkunaa hallitseva demoni, nimeltä Taivaan Kuningatar, leiriytyi Mount Everest’ille ja jotkut NAR-johtajat väittivät kiivenneensä hänen luoksensa kiinnittääkseen hänet hengelliseen sodankäyntiin (vaikka mikään riippumaton lähde ei ole vahvistanut tätä matkaa).^[x] Wagner itse opetti hengellisen sodankäynnin kolmea tasoa kirjassaan Confronting the Powers (Voimien kohtaaminen). Korkein taso tunnetaan ”strategisen tason esirukouksena”, jossa yritetään kohdata alueellisia demoneja ja päästä niistä eroon.

Usein käytettyihin menetelmiin kuuluu ”hengellinen kartoitus”, jossa kaupungin, alueen tai valtion tutkimusta käytetään selvittämään, mitkä alueelliset henget hallitsevat tuolla alueella. Kun henki on löydetty, se kohdataan nimeltä ”sen linnoitusten repimiseksi”. Toinen suosittu menetelmä on rukouskävely, jossa uskovien ryhmät kävelevät lähiöitä, kaupunkeja ja muita vastaavia alueita kiinnittääkseen ne hengellisen sodankäynnin rukoukseen [lue kommentit rukouskävelystä artikkelin lopusta]. NAR:in kannattajien mukaan demonit ilmeisesti valvovat maantieteellisiä alueita ja ne täytyy poistaa valtaistuimelta näillä menetelmillä. Demonit pyrkivät myös aiheuttamaan vahinkoa yksilöille sukupolvikirouksilla, jotka ovat ihmisen esi-isille asetettuja kirouksia, jotka voidaan poistaa vain jonkin hengellisen sodankäynnin muodon kautta menetelmillä, jotka on kehitetty Raamatun ulkopuolisilla kokeiluilla. Ja kun joku kohtaa taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia, ne usein jäljitetään demonien toimiin. Demonit sellaisilla nimillä, kuin ”syöpä” tai ”köyhyys”, täytyy ajaa ulos vapautuksen tuomiseksi.^[xi]

Dominionismi

Hengelliseen (eli demoniseen) sodankäyntiin liittyy läheisesti idea, että koska Aadam menetti maan hallinnan Saatanalle, niin meidän tehtävämme nyt on ottaa se takaisin. On seitsemän nimenomaista aluetta, joilla kristittyjen täytyy pyrkiä hallitsemaan: hallinto, taide, rahatalous, koulutus, uskonto, perhe ja media. Tämä tunnetaan NAR-piireissä Seitsemän Vuoren Mandaattina (Seven Mountain Mandate). Kun kristityt ottavat näiden seitsemän vuoren hallinnan, niin taivaan valtakunta tuodaan maan päälle ja Jeesus tulee takaisin (teologiassa tämä tunnetaan nimellä postmillennialismi).^[xii] [Postmillennialismissa odotetaan maailman kehittymistä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi, ja vasta sen lopulla Jeesus palaa, kun taas perinteisen, premillennialistisen, käsityksen mukaan Jeesus tulee ennen kuin tuhatvuotinen valtakunta alkaa.]

Herätysliikehdintä (Revivalism)

Jotkut näkevät ”valtavan herätyksen avaimena tälle liikkeelle”.^[xiii] Tällä tarkoitetaan sitä, että NAR näkee itsensä tuomassa Jumalan valtakunnan lopunajan sielujen sadonkorjuun kautta. Tässä artikkelissa jo mainittujen menetelmien lisäksi NAR-johtajat käyttävät musiikkia (Hillsong ja Bethel asettavat mallin), suuria joukkokokouksia stadioneilla, jotka live-striimataan maailmanlaajuisesti ja lukuisia muita isoja keinoja ja tapahtumia saamaan aikaan maailmanlaajuisen herätyksen. NAR:in postmillennialismi ei jätä juuri tilaa lopunajan totuudesta luopumiselle. Sen sijaan NAR:in sanomaa edistetään voimakkaasti, että saataisiin aikaan herätys, joka mahdollistaa Kristuksen paluun. Kuten Christianity Today (CT) raportoi: ”Herätys on yhdistävä teema Bethel’issä.”^[xiv] On kiinnostavaa, että vaikka Bethel voi tarkistaa NAR-liitännäisjärjestön jokaisen tunnuspiirteen, niin em. artikkelissa Bill Johnson kiistää kaikki viralliset yhteydet NAR:iin. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on määritellä siihen sekaantuneet.

Raamatun ulkopuolinen ilmoitus

Kaikilla tasoilla ja jokaisessa liitännäisryhmässä muka Herralta tuleva henkilökohtainen ilmoitus on keskeistä. Tämä on odotettavissa, koska se, mikä erottaa NAR:in useimmista muista evankelikaalisista opetuksista, on se, että heillä on eri lähde kuin muilla kristityillä. Vaikka julistavat olevansa sitoutuneita Raamattuun, niin totuus on, että heidän apostoliensa ja profeettojensa saamat profetiat horjuttavat innoitettua Jumalan Sanaa ja lisäävät siihen. Jo ruohonjuuritasolla keskiverto NAR-kannattaja odottaa säännöllisesti kuulevansa henkilökohtaisen sanan Herralta ja nämä sanomat määrittävät, mitä he uskovat ja kuinka elävät paljon enemmän kuin Raamattu. Sellaiset muka Herralta tulleet sanomat kuitenkin mitätöivät itse Raamatun. Hiljattain ”apostoli” Brian Simmons väitti, että Herra ohjasi häntä tuottamaan uuden käännöksen nimeltä Passion Translation, joka vääntää Raamatun tukemaan NAR-teologiaa.^[xv] Passion Translation on parhaimmillaan yhden miehen mukaelma, joka on tarkoitettu antamaan jonkin verran oikeellisuutta NAR:in menetelmille ja opetuksille. Liikkeeseen kuuluvat käyttävät sitä laajalti.

**

Tämän artikkelin toisessa osassa tarkastelemme, kuinka NAR on nyt soluttautumassa ei-karismaattisiin evankelikaalisiin seurakuntiin useimpien ollessa tietämättömiä vaarasta. Lue Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 2.

By Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

Viitteet:

i] As quoted by Richard Fisher in The Quarterly Journal, October-December 2011 p. 7).

[ii] Ibid., p. 8.

[iii] http://bereanresearch.org/dominionism-nar/

[iv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 84-85, 89.

[v] Ibid., pp. 16-17.

[vi] Martyn Wendell Jones, “Kingdom Come in California, Christianity Today May 2016; p. 33.

[vii] Ibid., see also: www.youtube.com/watch?v=6wKPjf1mjb8).

[viii] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp. 102-114.

[ix]  Nathan Busenitz, Right Thinking in a Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017), p. 240.

[x] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 79-80.

[xi] Ibid., pp. 1, 49, 51, 79-90, 102-114.

[xii] Ibid., pp. 51, 81, 87-88.

[xiii] Bereanresearch.org/Dominionism-nar

[xiv] Martyn Wendell Jones, p. 33.

[xv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 67-69.

---

Lisäys 7.10.2018

Rukouskävelyjä tehdään monissa seurakunnissa myös Suomessa – ja ihan raittiilta pohjalta. Esimerkiksi erittäin hyvässä LT10T-koulutuksessa rukouskävelyä kuvataan siten, että ”… lähdetään rukoillen liikkeelle eli kävellään rukoillen. Näin rukous ’jalkautuu’ yhteisöön, jonka puolesta rukoillaan. Samalla rukoilija näkee, minkä puolesta hän rukoilee ja voi alueella liikkuessaan nähdä myös uusia rukoustarpeita.”

Luukas 10 -luvun pohjalta muotoutunut kansainvälinen L10T-toimintamalli on kiteytetysti ”siunaa, ystävysty, auta missä voit, kerro Jeesuksesta”. Rukouskävely on siinä vain pieni osanen, ja on todennäköisesti saanut alkunsa ei-kristillisissä maissa koettujen tarpeiden pohjalta. L10T:n mukaan rukouskävelyssä kuljetaan rukoillen omalla kotialueella sekä sen lisäksi tietyissä tärkeissä paikoissa, kuten hallintorakennukset, temppelit yms.

Ajatuksena rukouskävelyssä on rukoilla ja siunata hiljaa mielessään ihmisiä, koteja, työpaikkoja ja siellä olevia ihmisiä. Siinä ei ole mitään väärää, vaan juuri näin kristityn tuleekin toimia. Lue lisää vaikkapa KRS:n julkaisusta Rukous avaa ovet.

Vääränlaiseksi hengelliseksi sodankäynniksi toiminta muuttuu, kun lähdetään jotakin vastaan, tai mennään kiertämään vaikkapa jotakin kirkkoa tai muuta rakennusta seitsemän kertaa ympäri sitoen samalla henkiä. Esimerkkejä tällaisesta olen kuullut Suomestakin. Jeesus on jo voittanut sodan Saatanaa vastaan Golgatalla tekemällään työllä, jossa käärmeen pää poljettiin rikki. Tehtävämme on rukoilla ihmisten puolesta ja siunata heitä – jättää työ Jumalalle, joka parhaiten tietää, mikä on kunkin kohdalla parasta. Seuraavassa on muutama huomio Rukous.net-sivuston artikkelista ”Rukousevankeliointi” argentiinalaisen Ed Silvoson kirjan pohjalta.

Ed Silvoso toteaa: ”Moni meistä on nopeampi ryhtymään taisteluun pahaa ja sen ilmentymiä vastaan kuin rukoustaisteluun niiden ihmisten puolesta, jotka paholainen on sokaissut tekemään syntiä. Jeesus kehotti meitä rakastamaan vihollisiamme ja rukoilemaan vainoojien puolesta. Meidän, jotka elämme vapaassa maailmassa, ei tarvitse kohdata suoranaista vainoa uskomme vuoksi. Meidän osaksemme saama vastustus on epäsuoraa, ja meidän vastustajiamme ovat yleensä epäkristillistä yhteiskuntaa, moraalitonta lainsäädäntöä ja elämäntapaa ajavat vaikuttajat. Kaikki nämä asiat ovat selvästi Jumalan ja Hänen asiansa vastaisia. Herran viesti on kuitenkin se, että rukoilemme näiden ihmisten puolesta, sen sijaan että keskittyisimme rukoilemaan heidän tekojansa vastaan.”

Silvoso jatkaa: ”Hengellisessä sodankäynnissämme usein etsimme taistelua enemmän kuin rauhaa. Saatanan musertaa kuitenkin rauhan Jumala, ei sodan Jumala. Hän tekee sen meidän jalkojemme alle, eli meidän on kuljettava eteenpäin Hänen rauhassaan julistaen tämän kautta sitä, että Jeesus on jo voittanut vihollisen Golgatan ristillä. Voimme nyt mennä Saatanan hallitsemille alueille, sillä vihollinen on voitettu Jeesuksen veren kautta. Jumalan rauhassa vaeltaen astumme voitetun vihollisen päälle.” Juuri tätä Silvoson mukaan tapahtui, kun uskovat rauhassa ja hiljaisuudessa rukouskävelivät Argentiinassa San Nicolasin kaikki kadut ja rukoilivat sen asukkaiden puolesta. Kaupungissa oli nimittäin vallan saanut voimakas Marianpalvontakultti ja koko kaupungin elämä meni sen takia sekaisin. Silvoso kertoo: ”Koimme selvästi, että meidän on julistettava rauhaa jokaiselle kodille, sen sijaan että ryhtyisimme ajamaan pois pahoja henkiä. Kiersimme sen päivän aikana kaikki kaupungin kadut hiljaisessa rukouksessa, siunasimme hiljaa jokaista kotia ja sen asukasta, ja jaoimme hiljaa jokaiseen kotiin kutsun lauantain suureen rukoustapahtumaan.”

Tässä linkki artikkeliin Rukousevankeliointi (Rukous.net-sivustolle). Artikkelissa kuvataan erinomaisesti L10T-periaate sekä rukouskävely. Lue artikkelista myös tarkemmin San Nicolasin tapauksesta.

Read Full Post »

Kris Vallottonin väärät kriteerit oikealle profeetalle

Jeesus lopunajan merkeistä: ”Kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan, ja monin paikoin tulee nälänhätää ja maanjäristyksiä. Silloin te joudutte ahdistukseen, monia teistä tapetaan, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun nimeni tähden.” (Matt. 24:7,9)

Minä kieltäydyn hyväksymästä mitään ajattelutapaa, joka juhlii pahoja uutisia aikojen merkkeinä ja tarpeellisina merkkeinä Jeesuksen takaisinpaluulle (Kris Vallotton, Bethel-seurakunta).

---

 

Epic fail: Vallotton’s 5 non-biblical tests for a true prophet
24.7.2015 by Holly Pivec, suom. SK

Kuluvalla viikolla huolestuin Kris Vallotton’in artikkelista otsikolla ”5 Tests of a True Prophet” (Oikean profeetan viisi kriteeriä). Huolestuin vielä enemmän nähdessäni, että tämän artikkelin oli julkaissut Charisma-lehti. Niille, jotka eivät tiedä sanottakoon, että Vallotton on Kalifornian Redding’in Bethel-seurakunnan vanhempi apulaisjohtaja. Hänen artikkelinsa on otettu opetussuunnitelmasta, jonka hän kehitti otsikolla Basic Training for the Prophetic Ministry (Peruskoulutus profeetalliseen työhön).

Ei ainuttakaan Vallotton’in viidestä kriteeristä ole annettu Raamatussa. Täytyy vain hämmästellä, että hän täysin ohittaa kolme annettua kriteeriä.

Seuraavassa ovat Vallotton’in valitettavan puutteelliset kriteerit.

Vallotton’in viisi epäraamatullista kriteeriä

Vallotton’in epäraamatullinen kriteeri n:o 1:
Uskooko profeetta Jumalan Pojan lunastavaan työhön?

Päällisin puolin tämä kriteeri voi kuulostaa hyvältä. Varmasti oikea Jumalan profeetta uskoo Kristuksen lunastustyöhön. Mutta jos luulet, että käsityksellä ”Jumalan Pojan lunastava työ” Vallotton viittaa uskomiseen evankeliumiin Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, niin ajattele uudelleen. Artikkelissa Vallotton määrittelee uudelleen Jumalan Pojan lunastavan työn tämän päivän ihmeiksi. Hän sanoo, että ihmiset, jotka eivät usko ”Jumalan Pojan lunastavaan työhön”, ovat ”ihmisiä, jotka kertovat sinulle, ettei Jeesus tee enää ihmeitä”. Toisin sanoen – NAR:in kielellä – kukaan, joka kyseenalaistaa tämän päivän NAR-apostolien ja profeettojen tekemät väitetyt ihmeet, ei voi olla oikea profeetta. Mistä kohdasta tämä kriteeri löytyy Raamatusta? Sitä vain ei löydy.

[NAR, New Apostolic Reformation, uusapostolinen liike. Katso myös linkit artikkelin lopusta.]

Vallotton’in epäraamatullinen kriteeri n:o 2:
Väärät profeetat eivät halua kuunnella ketään; he uskovat, että Jumala kertoo heille kaiken.

Ensi silmäyksellä tämäkin kriteeri voi joistakin kuulostaa hyvältä. Mutta Vallotton’in kuvaus kriteeristä osoittaa, mitä hänellä todella on mielessä. Hän sanoo, että oikea profeetta alistuu ”todelliselle hengelliselle auktoriteetille”. NAR:issa todellisia hengellisiä auktoriteetteja ovat liikkeen profeetat ja apostolit. Tämä on tärkeää NAR:in opetusten ymmärtämiseksi. Käsitystä, että Jumalan oikean profeetan täytyisi alistua nykyisten NAR-johtajien auktoriteettiin, ei vain löydy Raamatusta.

Vallotton’in epäraamatullinen kriteeri n:o 3:
Väärien profeettojen vaikutin ei ole rakkaus, vaan tarve  saada huomiota.

Toisin sanoen, Vallotton sanoo, että väärien profeettojen vaikutin on ylpeys, ei rakkaus. Kuulostaa hyvältä, vai mitä? Eipäs hosuta. Varmaa on, että oikean profeetan vaikutin ei ole ylpeys ja hän haluaa rakastaa toisia, mutta Vallotton’in tässä lainaamat jakeet tämän kriteerin tueksi – 1. Joh. 4:7-9 ja 19-21 – koskevat yleisesti kaikkia Kristukseen uskovia. Ne eivät ole kriteeri sen ratkaisemiseksi, onko joku aito Jumalan profeetta.

Vallotton’in epäraamatullinen kriteeri n:o 4:
Väärät profeetat käyttävät yleisesti pelkoa motivoimaan ihmisiä.

Vallotton sanoo, että ”tuomiopäivän julistus tahtoo olla väärän profeetan sanoman keskeinen aihe”. Silti Raamatussa lukuisilla Jumalan profeetoilla oli vakava tehtävä jakaa ”tuomiopäivän” sanomia synnistä ja tuomiosta. Vaikka heidän sanomansa toivat toivoa anteeksiantamuksesta ja ennallistamisesta, heidän tärkeimpiin aiheisiinsa kuului myös synkkiä realiteetteja. Esimerkiksi VT:n profeetta Jeremialle annettiin seuraava synkkä sanoma koskien uskottomia israelilaisia.

”Ja Herra sanoi minulle: ’Älä rukoile tämän kansan puolesta, sen hyväksi. Vaikka he paastoavat, en minä kuule heidän huutoansa ja vaikka he uhraavat polttouhreja ja ruokauhreja, en minä heihin mielisty, vaan miekalla, nälällä ja rutolla minä heidät lopetan.’” (Jer.14:11-12)

Ei kovin huoleton sanoma. Toisin kuin hänen masentava sanomansa, väärät profeetat latelivat toiveikkaita sanoja: ”Ei teidän tarvitse nähdä miekkaa eikä kärsiä nälkää, vaan minä annan teille vakaan rauhan tässä paikassa” (Jer. 14:13). Vallottonin kriteerin mukaan he silti olisivat oikeita Jumalan profeettoja ja Jeremia olisi väärä profeetta. Todella outoa.

Vallotton’in epäraamatullinen kriteeri n:o 5:
Väärät profeetat eivät ole liittosuhteessa Kristuksen ruumiiseen.

Tämä kriteeri – että oikea profeetta käy paikallisessa seurakunnassa – ei ole annettu Raamatussa. Vaikka jokaisen uskovan pitäisi käydä paikallisessa seurakunnassa ja pyrkiä terveeseen suhteeseen sen jäsenten kanssa, niin tämä ei ole kriteeri, joka olisi annettu ratkaisemaan, onko joku oikea profeetta.

Lyhyesti, Vallotton antaa viisi profeetan kriteeriä, joita ei ole annettu Raamatussa. Raamatunkohdat, joita hän lainaa kriteereidensä tueksi, eivät sano mitään profeetoista. Ne ovat kohtia, jotka koskevat kaikkia uskovia.

Miksi hän ei halua puhua niistä Raamatun kohdista, jotka koskevat nimenomaan profeettojen arvioimista? Ne ovat itsestään selviä kohtia, kun opetetaan profeetoista. Onko tämä pelkkää huomaamattomuutta hänen osaltaan? Ja jos, niin moinen huomaamattomuus on anteeksiantamatonta opettajalta, jolla on hänen vaikutusvaltansa.

Joten mitkä ovat tärkeimmät oikean Jumalan profeetan kriteerit? Raamattu antaa niitä kolme. Nämä kolme kriteeriä on selitetty kahdessa kirjassa, jotka kirjoitimme hiljattain NAR:ista. Selitän ne lyhyesti tässä.

Raamatun kolme kriteeriä

Toteutumisen kriteeri

Toteutumisen kriteeri (5. Moos. 18:21-22) edellyttää, että profeetan ennustukset toteutuvat. Vaikka Raamattu antaa tämän oikean profeetan kriteerin, niin on outoa, että Vallotton ei anna sitä. Itseasiassa hänen artikkelinsa näyttää sallivan mahdollisuuden, että oikea profeetta erehtyy ennustuksissaan, koska kirjoittaa: ”Teemme virheitä, sotkemme asioita ja joskus jopa epäonnistumme.” Käsitystä, että oikea Jumalan profeetta voi antaa virheellisiä profetioita, opetetaan NAR:issa yleisesti. Tämä selittää, miksi kannattajat jatkuvasti pitävät NAR-profeettoja aitoina, vaikka he ovat antaneet virheellisiä ennustuksia.

Oikeaoppisuuden kriteeri

Toinen kriteeri, jonka Raamattu antaa profeetoille, on oikeaoppisuuden kriteeri, joka edellyttää, että profeetan sanojen täytyy pitää yhtä jo annetun Jumalan ilmoituksen kanssa. Tämä kriteeri löytyy kohdasta 5. Moos. 13:1-5. Jälleen käy ilmi, että Uudessa Testamentissa kaikki opetukset seurakunnissa – mukaan lukien profeettojen antamat – pitäytyivät Kristuksen apostolien antamaan opetuksen malliin. Miksi Vallotton on jättänyt pois tämän ratkaisevan kriteerin? Voisiko se johtua siitä, että niin monet NAR:in opetukset eivät pidä yhtä Raamatun kanssa?

Elämäntavan kriteeri

Kolmas Raamatun profeetoille antama kriteeri on elämäntavan kriteeri. Jeesus sanoi, että väärä profeetta voidaan tuntea huonosta hedelmästään – se on laittomasta käytöksestään (Matt. 7:16-23). Miksi Vallotton jättää pois tämän kriteerin? On merkillepantavaa, että jotkut vaikusvaltaisimmista NAR-profeetoista ovat tunnustaneet merkittäviä moraalisia lankeemuksia, kuten Bob Jones ja Paul Cain. Silti monet NAR:issa ovat jatkuvasti pitäneet heitä aitoina.

On hämmentävää, että Vallotton antaa profeetalle viisi kriteeriä, joita ei ole Raamatussa ja täysin ohittaa kolme annettua.

---

 

Tutustu NAR-liikkeeseen, sen oppiin ja epäraamatullisuuteen katsomalla seuraavat OneWay TV:n jaksot. Keskustelijoina Esa Hyvönen ja Aki Miettinen:

• Uusapostolinen liike, osa 1
• Uusapostolinen liike, osa 2
• Uusapostolinen liike, extra-jakso

Read Full Post »

Varoitus – Bill Johnson ja Bethel-seurakunta

Netissä on kuvia, videoita ja kertomuksia siitä, miten Bill Johnsonin Bethel-kirkon väki vierailee hautausmailla siunauksia hakemassa. Ne eivät ole pahantahtoisten ihmisten juoruja, vaan Bethelin väen itsensä julkaisemaa materiaalia. He soukkaavat kuolleiden hengellisten vaikuttajien haudoilla etsien sieltä voitelua. Esimerkiksi alla olevassa kuvassa Bill Johnsonin vaimo Beni ammentaa hengellistä voimaa C.S. Lewisin haudasta.

Tätä uutta ilmiötä kutsutaan “haudasta ammentamiseksi” (grave sucking). Se on aika lähellä vainajahenkien (demonien) puoleen kääntymistä, joka on ehdottomasti kielletty Raamatussa (3. Moos. 19:31; 3. Moos. 20:6; 5. Moos. 18:10-12).

On erittäin outoa, että Bethel-seurakunnasta kutsutaan jatkuvasti puhujia Suomeen. Viimeksi tammikuussa Bethelistä kävi puhujia Seinäjoen helluntaiseurakunnassa. Halutaanko tänne samanlaista okkulttista harhaa tieten tahtoen? Bethelin taustoista ei nimittäin voi kukaan olla tietämättä – niin paljon sen epäraittiin käytännöt ovat olleet esillä. On häpeällistä, miten vastuuttomia seurakunnan johtajat voivatkaan olla hyväksyessään puhujia täysin epäraamatullisesta seurakunnasta!

Kannattaa katsoa kokonaan OneWay TV:n jakso uusapostolisesta liikkeestä, tai ainakin kohdasta 28:25 eteenpäin. Siinä kerrotaan voitelun hakemisesta kuolleiden haudoilta. Kohdasta 29:18 alkaen videolla esiintyy Ben Fitzgerald, joka vieraili edellä mainitussa Hyvä Sanoma -konferenssissa Seinäjoella. Videolla Fizgerald on Bethelin opiskelijajoukon kanssa Smith Wigglesworthin haudalla vapauttamassa voitelua kaikille lähetyksen katsojille.

Toivottavasti Seinäjoella ei toisteta Nokia Mission (NM) virheitä. Viimeksi mainitulla oli vielä 2000-luvun alkupuolella erittäin hyvää julistusta, kuten ovat olleet Sateet lähetä -tilaisuudet aiemmin. Sitten NM:n avainhenkilöt kävivät Floridassa tutustumassa Lakelandin ”herätykseen” ja sen näkyvimpään hahmoon Todd Bentleyhin. Muistan hyvin, kun Savonlinnassa oli NM:n tilaisuus, jossa puhujat toivoivat voivansa jakaa kuulijoille ”sitä samaa voimaa, mitä siellä koimme”. Siitä alkoikin sitten Nokia Mission alamäki. Kunpa nyt Seinäjoella oltaisiin viisaita, eikä yhtään enempää annettaisi maahamme levitä Toronton ”herätyksen” perua olevaa vierasta tulta ja väärennettyä evankeliumia!

Alla on Andrew Stromin vakava varoitusviesti koskien Bethel-seurakuntaa. Sen lisäksi lue artikkeli Bethel-seurakunnan johtajan Bill Johnsonin New Age -taipumukset.

---

 

Warning – Bill Johnson and Bethel Church
By Andrew Strom 23.1.2013, suom. SK

Toivon todella, että tämä voisi olla viimeinen tämän tyyppinen artikkeli vähään aikaan. Jotkut luulevat, että minä ”rakastan” tällaisen tavaran jakamista. Toivon kuitenkin rehellisesti, että se kaikki menisi pois ja niin voisimme jatkaa rauhassa ‘todellista’ valtakunnan rakentamisen työtä.

Bill Johnson kuitenkin aiheuttaa sellaista vahinkoa Kristuksen ruumiille kaikkialla maailmassa, että en vain voi olla hiljaa. Uudessa Seelannissa (jossa nykyisin olen) hän pitää kerran vuodessa valtavan konferenssin nimeltä ”Manifest Presence” (Konkreettinen läsnäolo). Se on melko varmasti suurin ja vaikutusvaltaisin kristillinen konferenssi koko maassa ja samoin muissa maissa, kuten UK:ssa, Australiassa, Singaporessa ja monissa muissa. Hänen vaikutuksensa on suunnaton.

Bill Johnson on hyvin miellyttävä mies. Hän myös painottaa useita asioita, joissa olen sydämestäni samaa mieltä – kuten katuevankeliointia, joka käyttää Hengen lahjoja, profetiaa ja parantamista kaduilla jne. Ongelma on kuitenkin, että hän suosittelee ja edistää ”voitelua”, joka on täsmälleen sama, kuin se voitelu, jota Todd Bentley edistää. ”Juopunut kirkkaus” (drunken glory), tulitunneli, nauraminen, nykiminen, kultapöly, ”enkelimania”-tyyppinen voitelu, joka on tehnyt niin paljon vahinkoa karismaattiselle liikkeelle kaikkialla maailmassa – ja monin paikoin alentanut sen järkyttäväksi irvikuvaksi siitä, mitä se kerran oli. Mitä mahtaisivat Derek Prince tai Keith Green ajatella asioista, joita nämä miehet kannattavat – hengellinen juopumus, ”portaalit”, visualisoiminen, henkimatkustus, tulitunnelit, enkelikehät (angel-orbs) yms.? (joita löytyy kaikkialla New Age -liikkeessä, mutta ei Raamatussa).

Bill Johnson oli yksi suurimmista Todd Bentley’n johtaman Lakeland’in herätyksen kannattajista. Ja senkin jälkeen, kun siitä oli tullut sellainen fiasko, kuin siitä tuli, hän jälleen vuonna 2011 suositteli julkisesti Bentley’n palvelutyötä. Mutta Bill tekee sen kaiken niin järkevällä ja käytännöllisellä vetovoimalla ja viisailta kuulostavin sanoin – ”kuinka tämä nyt voisi olla petosta?” Se juuri tekee hänestä niin vaarallisen.

Hänen vaimonsa Beni on Kalifornian Redding’in Bethel-seurakunnan toinen pastori Bill’in kanssa ja on mielenkiintoista, että hän on vieläkin avoimempi niille oudoille asioille, joita he kannattavat. Hän jopa laittaa sen kirjoitettuna internettiin koko maailman nähtäväksi.

Esimerkiksi blogillaan ”Life and Wellness” (Elämä ja terveys) heinäkuun 6. päivänä tänä vuonna hän kirjoitti osiossa nimeltä Love Shack Time: ”Puhuin yhtenä päivänä Ray Hughes’in kanssa ja kerroin hänelle 528 hertsin ääniraudan käyttämisestä profeetallisena tekona. Joku kertoi minulle, että tätä äänirautaa sanotaan RAKKAUDEN ääniraudaksi…” (Huomaa, että kristalleja ja äänirautoja käytetään New Age -terapiassa – eikä niillä ole millään tavalla mitään tekemistä kristinuskon kanssa.)

Beni jatkoi: ”Hiljattain pääsin puhumaan eräässä kokouksessa ja käsittelin B52-yhtyeen laulua Love Shack (Rakkauden vaja). Peräänkuulutin ihmisiltä enemmän rakkautta. Se oli niin hauskaa.”

Olemme kai nyt alkamassa aistia sitä outoa hengellistä maailmaa, jossa nämä ihmiset asustavat. Eräs toinen blogiartikkeli, jonka Beni kirjoitti aiheesta WAKING UP ANGELS (ENKELIEN HERÄTTÄMISTÄ) maaliskuussa 2009, oli myös hyvin paljastava:

Viimeisten parin kuukauden aikana olen henkilökohtaisesti tullut enemmän tietoiseksi enkelien toiminnasta tällä alueella. Kerran se tapahtui, kun olimme rukousmatkalla Arizona’ssa… Eräänä aamuna, kun ajoimme ylös läpi Tehachapi-solan ja laskeuduimme Mojave’n autiomaahan, aloin tuntea enkeleitä. Mitä lähemmäksi pääsimme, sitä vahvemmalta vaikutelma tuntui. Saatoin nähdä heitä kaikkialla! … Ilmoitin siitä ryhmälle ja sanoin: ”Meidän on pysähdyttävä! Meidän on pysähdyttävä jossakin…” Kun ajoimme vähän matkaa, minä sanoin: ”Luulen, että tulemme herättämään täällä joitakin enkeleitä…”

Tiesimme, että meidän piti kääntyä ympäri, tulla ulos bussista ja herättää enkelit. Toivon, että voisin välittää teille sen energian ja nopeuden, kuinka Jumala toimi. Hyppäsimme ulos bussista, puhalsin sofariin ja soitin kelloa ja me kiljuimme ”HERÄTYS, HERÄTYS”. Menimme takaisin bussiin ja ajoimme pois. Kun ajoimme pois, niin hilpeä nauru puhkesi! Olimme järkyttyneitä siitä nopeudesta, jolla tämä kaikki tapahtui ja värisimme seikkailusta ja enkelien toiminnasta. Mitä maailmassa olikaan juuri tapahtunut?! Taivas törmäsi maahan. Woo hoo!!

Tuosta hetkestä lähtien olen tuntenut kehotusta herättää enkelit käyttöön tässä valtakunnan hallinnassa, joka on yllämme täällä maan päällä. Olen jakanut nämä kertomukset muissa paikoissa ja tehnyt enkelien herättämisen profeetallisen teon: saaden kaikki huutamaan, ”HERÄTYS HERÄTYS!” Tiedän, että se on outoa, mutta se on hyvin tehokasta… Yksi tytöistämme, joka nauttii Jumalan enkeleistä… tulee ihan pöhköksi, kun he ovat ympärillä…”

Beni’n viittaus tässä ”taivaan törmäämiseen maahan” liittyy tietysti suoraan Bill Johnson’in kuuluisimpaan opetukseen ”When Heaven Invades Earth” (Suomeksi kirjassa ”Maan päällä niinkuin taivaassa”, TV7 2010). On selvää, että he tarkoittavat tämän kaltaista asiaa käyttäessään tuota sanontaa. Joten jos menemme heidän ohjelmaansa niin sanoakseni, niin mekin voimme kierrellä ”herättämässä enkeleitä” ja ”tulla ”pöhköiksi”, kun näitä ’enkeleitä’ on paikalla. Se voisi olla miltei ”hullunkurista”, ellei se olisi niin New Age’in vakavaa.

Oletan, että ilmeinen kysymys on, ovatko he ”vakavissaan” tässä kaikessa. On murheellista, että vastaus on: ”Kyllä.” Kun joudut niin täysin petetyksi, että luulet, että ”juopunut kirkkaus” ja ”ääniraudat” ja tuleminen ”pöhköksi” ovat normaalia kristityn käytöstä, niin olet avoin mille tahansa. On traagista, jos katsomme sitä kaikkea, mitä nämä ihmiset ovat sanoneet ja tehneet nyt jo vuosien ajan, että meidän on pääteltävä, että yksi kristikunnan suurimmista johtajista (Bill Johnson) asustaa mitä kummallisimmassa näennäishengellisessä universumissa, mitä kuvitella saattaa. Ja hän levittää tätä petettyä typeryyttä Kristuksen ruumiissa massiivisessa määrässä.

Eräs nuori nainen nimeltä Johanna, joka oli opiskellut monta kuukautta Bill Johnson’in Bethel-koulussa, kirjoitti minulle seuraavaa:

Elokuussa 2008 muutin Kalifornian Redding’iin osallistuakseni yliluonnollisen palvelutyön Bethel-kouluun (Bethel School of Supernatural Ministry = BSSM). Valmistuin toukokuussa 2009… Melkein heti aloin kyseenalaistaa sitä outoa käytöstä, joka siellä on niin normaalia.

Bethel’issä on monia sanontoja, joita käytetään päivittäin… ”Jumalalla on vain mukavaa sanottavaa”, ”Ei ole mitään niin korkeaa kuin Korkein”. Siellä oli kaikenlaista häiritsevää käytöstä (tarpeetonta huutelemista, nauramista jne.) koulutuntien ja jumalanpalvelusten aikana. Kun joku vieras puhuja tuli kouluun, oppilaat parveilivat eteen päästäkseen niin lähelle puhujaa kuin mahdollista. Meille opetettiin, että mikä tahansa haluamamme voitelu voitiin vastaanottaa yksinkertaisesti ”vaatimalla se” itsellemme. Oppilaat ryntäsivät lavalle ja pyhäkön etuosaan, jotta puhujat voisivat panna kätensä heidän päällensä.

Puhujien joukossa olivat Bob Jones, Heidi Baker, Georgian ja Winnie Banov, Randy Clark, John ja Carol Arnott… Meillä oli myös säännölliset istunnot Bill Johnson’in, Beni Johnson’in… ja muiden Bethel’in pastorien kanssa. Juopunut käytös ja kyseenalaiset opetukset muutamilta, ellei kaikilta, näistä puhujista, oli ajoittain järkyttävää. Voin varmuudella sanoa, etten koskaan kertaakaan kuullut sanaa ”repentance” (parannus, katumus) missään opetuksessa.

Muistan, että kun Banov’it tulivat, niin koko paikka oli täyttä kaaosta. Kun he koskettivat jotakuta, niin tuo henkilö nytkähteli väkivaltaisesti, tai kompasteli ikään kuin juovuksissa. Banov’it palvelevat ihmisiä kaatopaikoilla kaikkialla maailmassa… Se, mistä muistan heidän puhuneen, oli rakkaus, ilo, autuus ja uusi viini.

Enkeleistä puhuttiin usein. Muistan itseasiassa, että Beni Johnson vei bussin Arizonan ja Uuden Meksikon poikki herättämään enkeleitä, jotka muka nukkuivat. (Eräs yleisistä sanonnoista: ”Wakey wakey”.) Kuulin usein ihmisten puhuvan kohtaamisistaan enkelien kanssa ja kuinka he vierailivat taivaassa. Eräs tuntemani nuori nainen sanoi, että saattoi nähdä enkeleitä kaikkialla. Hän puhui heille kaiken aikaa ja auttoi ystäviään tekemään samaa… Jumalasta tulee kuin joulupukki. Ilman aidon evankeliumin saarnaamista Herran pelko on kateissa.

ANDREW VIELÄ: Kuten voit nähdä kaikista näistä raporteista, niin Bill Johnson’in palvelutyö on erittäin epäilyttävä. On murheellista, että koska petos ei ole yhtä ”selvä” kuin Todd Bentley’llä, niin ihmiset houkutellaan ajattelemaan, että hän on ”okei”. Karismaattiset johtajat kaikkialla maailmassa parveilevat hänen kokouksiinsa ja avoimesti suosittelevat hänen opetuksiaan. Minä uskon, että tästä syystä hän on paljon vaarallisempi kuin Todd Bentley koskaan oli. Raamattu sanoo, että viimeisinä päivinä tulee vääriä opettajia ja ”valheellisia merkkejä ja ihmeitä” pettämään jos mahdollista ”valitutkin”. Ja mitä me näemme tänä päivänä? New Age -käytännöt ja henget tulvivat seurakuntaan. Ja ne ovat Bill Johnson’in kaltaisia miehiä, joista on tullut tämän invaasion ”hyväksyttävät kasvot”. Ystävät, pysykää erossa!

Kommentoikaa verkkosivuillamme. Jumala siunatkoon teitä kaikkia.

Andrew Strom

---

Lue myös aiheeseen liittyvä uudempi artikkeli Bill Johnson ja New Age.

Read Full Post »