Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘ihmeet ja merkit’

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 2
1.9.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 5, September/October 2017)

Tämä on jatko-osa artikkeliin Uusi apostolinen uskonpuhdistus: Viisitahoinen palvelutyö, osa 1.

Tarkasteltuamme Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen (New Apostolic Reformation = NAR) perustusta ja joitakin sen teologisia erityispiirteitä, jatkamme tutkimaan sen soluttautumista laajempiin evankelikaalisiin piireihin. Sitten koettelemme NAR:in opetukset Raamatulla.


Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Soluttautuminen

NAR:in vaikutus on laajentunut ja siksi tullut vaarallisemmaksi, koska perinteisesti ei-karismaattiset kirkot ja järjestöt ovat hyväksymässä monia sen ideoista. Tämä hyväksyminen johtuu useista tekijöistä.

  • Bethel’in, Hillsong’in ja IHOP:in musiikki on saanut innostuneen vastaanoton seurakunnissa, nuorisojärjestöissä ja nuorten aikuisten keskuudessa kautta koko evankelikaalisen kirjon.
  • Monilla ei ole mitään ymmärrystä NAR:in opetuksista eikä käsitystä siitä, mikä se on.
  • Vaikutusvaltaiset NAR-opettajat ja kirjat tekevät hyökkäyksiä evankelikaalisiin piireihin.
  • Johtuen rehottavasta raamatullisesta lukutaidottomuudesta ja yleisestä apatiasta Raamatun ja teologian suhteen yhä harvemmat kristityt ovat huolestuneita, tai edes tietoisia, että väärä opetus ja petos on käynnissä. Ei ihme, että niitä, jotka yrittävät varoittaa NAR:ista ja muista vääristä opetuksista, usein parjataan ja heidät leimataan negatiivisiksi, lakihenkisiksi ja vihamielisiksi.

Valtavirran evankelikaalinen seurakunta on kypsä NAR:in soluttautumiselle, joten sen ei pitäisi tulla yllätyksenä, että monet ovat omaksumassa tämän harhaisen opetuksen. Esimerkkinä siitä, kuinka tämä on tapahtumassa, viittaan Nathan Brewer’in vuonna 2016 julkaistuun kirjaan nimeltä The Pulse of Christ (Kristuksen syke). Brewer on kansainvälisen opetuslapseuttamiseen ja lähetystyöhön omistautuneen Kyrios Ministries’in perustaja ja johtaja. Hän on täysin hyväksynyt ja kirjassaan edistää viisitahoista palvelutyötä sellaisena, kuin NAR sitä propagoi. Sekä Euroopassa, jossa hän nykyisin elää, että Yhdysvalloissa hänen palvelutyötään suosittelevat ei-karismaattiset evankelikaaliset seurakunnat ja kristityt.

Tässä vaiheessa pitäisi tehdä kaksi mielenkiintoista havaintoa. Ensiksi Brewer ei missään todella mainitse NAR:ia, vaikka viittaa joihinkin sen resursseihin ja lainaa joitakin sekä omaksuu sen teologian. Toiseksi, Brewer ei missään yritä selittää eikä puolustaa Ef. 4:11 tulkintaansa, käsitystä, joka on vain hyvin harvoilla kristityillä eikä käytännössä yhdelläkään konservatiivisella Raamatun tutkijalla. [Ef 4:11: Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi.]

Brewer ei kuitenkaan ole huolestunut sananselityksestä vaan tulkinnasta, johon päästäkseen esittelee lukuisia käytännön harjoituksia viisitahoisten lahjojen kehittämiseksi. Hän uskoo, että kaikki viisi lahjaa eivät ainoastaan ole toimivia tänä päivänä, vaan jossakin määrin kaikki kristityt omistavat kaikki viisi ja heidän pitäisi kehittää niitä.[1] (sivut 25, 32), vaikka joillakin on erilainen kutsumus (s. 32). Näitä lahjoja pitäisi tavoitella ja kehittää (s. 172) ja siksi Brewer omistaa luvun kullekin viidestä lahjasta täydentäen sen useilla harjoituksilla käytettäviksi pienryhmissä. Jotkut harjoituksista, varsinkin evankelioimista, opetusta ja paimentamista koskevat, ovat hyödyllisiä. Ongelma tulee esiin apostoliuden ja profetian alueilla. Katsokaamme.

Apostolit

Jos apostoleja on tänä päivänä olemassa, niin olisi odotettavissa, että muut seurakunnassa alistuvat heidän auktoriteetilleen. Muistaen tämän saamme tietää, että ”NAR:in käytännöstä alistua apostolille puhutaan hengellisen suojeluksen (covering) etsimisenä apostolin auktoriteetin alta”.[2] Uudessa Testamentissa apostolit valitsi nimenomaan Kristus (Matt 10:1-4), heidän oli oltava ylösnousseen Herran silminnäkijätodistajia (1. Kor 9:1; 15:7-8), heille oli annettu tehtävä laskea seurakunnan perustus (Ef. 2:20) ja heidän lukumääränsä oli rajoitettu 12 mieheen (Ilm. 21:14).

NAR-apostolit sitä vastoin ovat toisten ”apostolien” valitsemia, eivät ole nähneet ylösnoussutta Herraa (vaikka jotkut väittävätkin nähneensä), ei ole mitään tarvetta lisätä heitä seurakunnan perustukseen ja heidän lukumääränsä on 400. NAR-systeemin tarve apostoleista käy ilmi, kun panee merkille, että UT:ssa apostolit saivat profetioita ja antoivat Jumalan kansalle innoitetun ilmoituksen (1. Kor. 2:13; 1. Tess. 2:13; 1. Joh. 1:1-3; 1, 2. Tim. 1:13; 2:2; 3:14-17), tekivät ihmeitä ja merkkejä (Apt. 2:43; 3:3-11; 5:12) ja heillä oli auktoriteetti seurakuntien yli (1. Kor. 5:5; 1. Tim. 1:20; Filem. 9). Se perustuu ajatukseen, että apostolin virka on ennallistettu. NAR-opettajat uskovat, että uusi ilmoitus, profetiat, ihmeet, parantamiset ja riivaajien ulosajamiset ovat tänä päivänä täysin toimivia. He väittävät, että olemme palanneet apostoliseen aikaan, Valtakunta on alkanut ja NAR:in uudet superapostolit ovat johdossa.

Brewer uskoo, että apostolin sekä lahja että virka ovat olemassa tänä päivänä.[3] ja että jokainen kristitty omistaa sen ja että hänen pitäisi kehittää tätä lahjaa, vaikka jotkut ovat silmäänpistävästi (distinctively) kutsutut apostoleiksi.[4] Apostoliuteen liittyvät ihmeiden tekemisen hengenlahjat tietyissä parantamisissa ja hengellisessä sodankäynnissä. Mitä tulee parantamiseen, niin Brewer mallintaa ajattelunsa John Wimber’in ja Kolmannen Aallon Liikkeen ”voimaparantamisen” palvelutyön mukaan.[5] Näitä menetelmiä käyttäviä kehotetaan menemään ulos kaduille, etsimään joku parantamista tarvitseva ja ”komentamaan kipua lähtemään, tai tiettyä ruumiinosaa parantumaan Jeesuksen nimessä”.[6] Brewer ei takaa, että parantaminen onnistuu, mutta lupaa, että ”lisääntynyt läheisyys Isän kanssa rukouksessa on tärkeämpää kuin paraneminen”.[7]

Mitä tulee hengelliseen sodankäyntiin ja demonisten linnoitusten purkamiseen, niin Brewer sanoo, että se voi tapahtua ”apostolisen strategian kautta menemällä korkealle paikalle, josta on näköala kaupunkiin ja muuttamalla kaupunki rukouksen kautta”.[8] Nämä apostoliset lahjat ja strategiat eivät ole itse tarkoitus; ne ovat keino, joilla taivaan valtakunta tuodaan maan päälle. Brewer kirjoittaa: ”Kuninkaan ja hänen taivaan kulttuurinsa lähettiläinä me tuomme taivaan uusille alueille maan päällä, jotka siirtyvät kohti Valtakuntaa paranemisen ja eheyden täyteydessään.”[9] Kuten edellä on mainittu tässä artikkelissa, niin NAR-johtajat uskovat, että heidät on kutsuttu ottamaan takaisin maan hallinta Saatanalta ja hänen demoneiltaan. Tämä tapahtuu paljolti käyttämällä ihmevoimia keihäänkärkenä apostolit, joilla on auktoriteetti kaikkien Kristuksen vastustajien yli.

Profeetat

Uudessa Testamentissa ja NAR:issa profeetat jäävät toiseksi vain apostoleille yhdessä monien kanssa helluntailaisessa/karismaattisessa liikkeessä, jotka marssivat samaan tahtiin NAR:in kanssa ja myös uskovat, että myös profeetan virka on palautettu. Käytännössä kukaan ei kuitenkaan usko, että tämän päivän profeetoilla olisi sama asema kuin Raamatun profeetoilla oli, kun Herran puolesta profetoiva ei saanut erehtyä (5. Moos. 18:20-22) ja edessä oli kuolema, jos profetoi väärin. Kuitenkin monet nykyisessä seurakunnassa ovat hyväksyneet Wayne Grudem’in teesin, että UT:n profetiat olivat ja ovat erehtyviä ollen sekoitus sanaa Jumalalta ja ihmisen omia ideoita eli mielikuvitusta.

Teoksessaan Systematic Theology Grudem kirjoittaa: “Profetioita tämän päivän seurakunnassa tulisi pitää pelkästään ihmisen sanoina, ei Jumalan sanoina, eikä Jumalan sanojen vertaisina arvovallassa.”[10] Jack Deere, joka itse väittää olevansa profeetta, myöntää, että nykyajan profeetat ovat taipuvaisia virheisiin ja erehdyksiin ja sanoo: ”Profeetat ovat todella sotkuisia. Profeetat erehtyvät.”[11] Kuten on selvää, niin tämän päivän profetiat eivät ole samassa sarjassa, kuin Raamatun innoitetut profetiat ja erehtyväisten ja virheellisten profetioiden arvo on kyseenalaistettava. Siitä huolimatta oletettuja profetioita julkaistaan usein sellaisissa paikoissa kuin Elijah List ja Charisma-lehti näköjään paljonkaan huolehtimatta niiden tarkkuudesta.

Brewer uskoo, että profetian lahja on ennallistettu ja määrittelee sen, että siinä ”saadaan Jumalalta hänen rakkautensa ja näkökulmansa koskien ihmistä, seurakuntaa, kaupunkia tai kansakuntaa ja välitetään se tarkoituksena rohkaista, vahvistaa ja lohduttaa”.[12] Jokaisella kristityllä on kyky profetoida [13] ja kun Jumala antaa hänelle sanoman, niin hänen pitäisi kirjoittaa se muistiin voidakseen viitata siihen myöhemmin, kuten viitataan Raamattuun.[14] Niin vakuuttunut on Brewer, että kaikki voivat profetoida pyynnöstä, että esittää käsikirjassaan harjoituksen, jossa osallistujat vetävät satunnaisia lukuja ja profetoivat paikan päällä niille, joita nuo luvut tarkoittavat. [15] Brewer myöntää, etteivät kaikki profetiat ole toteutuneet ja että näiden oletettujen ilmoitusten lähde voi hyvinkin olla oma henkemme, tai jopa paha henki.[16] Mikään siitä ei kuitenkaan estä häntä kehottamasta kaikkia uskovia harjoittamaan profetian lahjaa.

Raamatun ulkopuolisia sanoja Jumalalta

Tähän liittyvää lajia, mutta ei ehkä aivan profetian tasolle yltävää, ovat alituiset viittaukset kaikkialla NAR-piireissä, että Jumala puhuu käytännössä kaikille uskoville korvin kuultavasti ja kuulumattomasti. Sellaiset väitteet tuskin järkyttävät ketään, koska ne ovat vallitsevia kaikissa evankelikaalisissa piireissä. Todellakin, ne, jotka ovat kaukana kaikista virallisista helluntailaisuuden muodoista, julistavat säännöllisesti ilmoituksia Herralta. Nämä ilmoitukset harvoin nostetaan innoituksen tasolle, mutta meidän olisi kysyttävä, että millä tavalla Jumala koskaan puhuu ilman ilmestystä? Voiko Jumala puhua ilman arvovaltaa? Voiko Jumala kuiskata erehtyväisiä, harhaisia ajatuksia ja sanoja kansansa mieleen ja korviin. Ja jos, niin sellaista ilmestyksen esimerkkiä ei löydy Raamatusta.

Kuten muutkin nykyajan karismaattiset käytännöt, olivatpa ne kielilläpuhumista, ihmeitä, parantamisia tai profetioita, Herran äänen kuulemista erossa Raamatusta, eivät vastaa sitä, mitä tapahtui UT:ssa. Nathan Busenitz käsittelee tätä aihetta kirjassa Right Thinking in a Church Gone Astray: ”Kun lähestymme väittelyä henkilahjojen jatkuvuutta kannattavien ja niitä vastustavien välillä määrittelemällä ensin lahjat raamatullisesti, niin käy selväksi, että nykyajan karismaattinen käytäntö ei vastaa UT:n mallia.”[17] Esimerkiksi kielilläpuhuminen UT:ssa oli yliluonnollinen kyky puhua autenttisia vieraita puhujalle tuntemattomia kieliä, mutta tuskin kukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä kerskuisi sellaisella. D. A. Carson, itse henkilahjojen jatkuvuuden kannattaja (eli uskoo, että Herra puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella), vahvistaa: ”Ne muutamat tapaukset, joita on raportoitu uuden ajan kielilläpuhumisesta (xenoglossia), ovat niin kehnosti todistettuja, ettei niille voi antaa mitään painoarvoa.”[18] Nykyajan kielilläpuhuminen ei ole oikeita kieliä, kuten oli laita Raamatun aikoina.

Kun on kyse profetiasta, niin raamatullinen profetia on arvovaltainen, innoitettu ja erehtymätön, mutta näin ei ole, mitä tulee nykyajan profetioihin, jotka voivat olla väärässä ja osittain Jumalalta ja osittain ihmisen mielikuvituksesta. Vahvimmatkin nykyajan profeettojen kannattajat myöntävät tämän, kuten edellä esitetyt lainaukset osoittavat. Kun menemme ihmeisiin ja parantamisiin, niin sama epäjohdonmukaisuus Raamatun ja nykyajan käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla parantamiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistämättömiä, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalveluiden väitteitä. Kuten edellä on todettu, että mitä sitten onkin käynnissä tämän päivä karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samaa, kuin mitä tapahtui UT:ssa.

Jotenkin tämä näyttää jäävän huomaamatta monilta ja se pätee NAR:in yhteydessä oleviin. Palatkaamme Brewer’iin. Hän kirjoittaa: ”Monilla kristityillä on vaikeuksia kuulla Jumalan ääni, tai he sanovat, etteivät voi kuulla, mutta se on vihollisen valhe. Tule hänen luoksensa odottaen; hän rakastaa olla yhteydessä lastensa kanssa.”[19] Brewer opettaa jopa menetelmiä, kuinka kuulla Jumalalta:

”Valmista sydämesi ja mielesi vastaanottamaan Herralta. Rentoudu hengittämällä muutaman kerran syvään. Irrota huomiosi ympärilläsi olevista asioista… Kutsu Pyhää Henkeä tulemaan mieleesi, täyttämään sydämesi ja puhumaan sinulle henkilökohtaisesti. Tämä rentoutumisen ja irrottautumisen prosessi voi viedä muutamia minuutteja, joten ole vain kärsivällinen ja odota hänen läsnäoloaan… Tunnettuasi jotakin, kirjoita ylös. Vaikka olisit epävarma, oliko se Jumalalta, niin kirjoita se ylös.”[20]

On opettavaista lukea, millainen raamatullinen pohja annetaan näille suositelluille menetelmille. Vaikka toteaakin toisaalla kirjassaan, että Jumalan puhe tämän päivän uskoville ei ole sama kuin Raamatun innoitettu ilmoitus, Brewer siitä huolimatta käyttää Raamatun kirjoittajille annettuja Jumalan sanoja perustelunaan, että Jumala puhuu meille nyt ja että meidän tulee kirjoittaa ylös Hänen oletetut sanansa. Brewer vahvistaa, että Jumala sanoi Jesajalle: ”Ota iso taulu ja kirjoita siihen selkeällä kirjoituksella”, mitä Herra oli näyttänyt hänelle (Jes. 8:1). Habakukia kehotettiin: ”Kirjoita näky ja piirrä selvästi tauluihin” (Hab. 2:1); apostoli Johannesta käsketään: ”Kirjoita kirjaan, mitä näet ja lähetä niille seitsemälle seurakunnalle” (Ilm. 1:10-11) ja jälleen: ”Kirjoita” koskien näkyä uudesta Jerusalemista (Ilm. 21:5).[21]

Jotenkin Brewer ja useimmat muut, jotka hyväksyvät näkemyksen, että Jumala puhuu meille tänä päivänä Raamatun ulkopuolella, hukkaavat sen selvän merkityksen, mitä sanovat. Raamatun inhimilliset kirjoittajat olivat tietysti Jumalan innoittamia ja määräämiä kirjoittamaan ylös ilmestyksensä. Se ei kuitenkaan anna muille kristityille oikeutta antaa mieleensä tulleille sanoille innoituksellista auktoriteettia, eikä heitä ole käsketty kirjoittamaan niitä ylös, koska Raamatun kirjoittajat tekivät niin. Puuttuu yhteys sen välillä, kuinka Jumala puhui niille, jotka tallentaisivat Hänen Sanansa ja muka Jumalalta tulevien sanojen välillä, joita monet tänä päivänä väittävät saavansa.

Tuo yhteys on Pyhän Hengen innoitus. Raamatun kirjoittajat luottavaisesti puhuivat ja tallensivat Jumalan sanat (1. Tess. 2:13). Heidän ei tarvinnut opetella menetelmää, kuinka erottaa Jumalan ääni, eikä heidän tarvinnut pohtia puhuko Jumala heidän kauttansa, vai pettikö heidän mielikuvituksensa heitä. Brewer, kuten niin monet muut, ei kuitenkaan ole huolestunut: ”Älä masennu, jos sinusta tuntuu, ettet voi tuntea Herran ääntä. Se on vähittäinen oppimisprosessi, kuin taito, jota voidaan jatkuvasti parantaa.”[22] Sitä vastoin niiden, jotka kuulivat Jumalalta, kuten on kirjoitettuna Raamatussa, ei tarvinnut oppia taitoa, ei epäillä oliko heidän kuulemansa ääni Jumalan vai heidän omansa, ei sekoittaa Jumalan ilmoitusta omiin mielikuviinsa, ei koskaan puhua sisäisistä äänettömistä äänistä eikä epäillä kuulemiensa sanojen auktoriteettia. He kuulivat Jumalalta ja heidän todistuksensa Jumalan puhumisesta oli hyvin erilainen kuin väitteet, joita kuulemme tällä 2000-luvulla.

Raamatullinen tarkastelu

Haasteita NAR-teologialle on jo käsitelty tässä artikkelissa, mutta olisi hyvä lyhyesti tiivistää Raamatun opetukset koskien joitakin liikkeen tärkeimpiä komponentteja:

Apostolien ja profeettojen lakkautus

NAR-teologian ytimessä on kohdan Ef. 4:11-13 tulkinta, jonka NAR-johtajat valitettavasti uskovat opettavan ”viisitahoisen” palvelutyön nykyistä olemassaoloa. Tämän tekstin tulkinnassa tehdään kaksi eksegeettistä virhettä. Ensimmäinen ja vähemmän vaikuttava on ”paimenen” ja ”opettajan” erottaminen kahdeksi viraksi. Vaikka englanninkieliset käännökset antavat ymmärtää, että paimenet (pastors) ja opettajat ovat erillisiä, niin kreikkalaiseen sisältyy muuta. John MacArthur tiivistää konsensusnäkemyksen kommentaarissaan: ”Paimenet ja opettajat ymmärretään parhaiten yhtenä johdon virkana seurakunnassa. Usein sana ”ja” (kai) tarkoittaa ”se on” tai ”erityisesti” tehden opettajasta tässä kontekstissa paimenen selvennyksen. Tätä merkitystä ei voida ratkaisevasti todistaa tässä tekstissä, mutta 1. Tim. 5:17 selvästi yhdistää nämä kaksi tointa…” Jos asia on näin, niin viisitahoinen palvelutyö on nopeasti muutettu nelitahoiseksi.

Tärkeämpiä ovat kuitenkin apostolien ja profeettojen virat. Molemmat virat olivat selvästi perustavia UT:ssa, koska seurakunta on rakennettu apostolien ja profeettain perustukselle (Ef. 2:20). Jos tänä päivänä olisi muita apostoleja ja profeettoja, niin heidän tehtävänsä olisi edelleen seurakunnan perustuksen laskeminen. Toisin sanoen lisäopit ja ohjeet Jumalan kansalle laskettaisiin sellaisen päälle, joka jo löytyy UT:sta – mikä olisi resepti sekasorrolle ja katastrofille. Apostolit ja profeetat saivat jumalallisen ilmoituksen annettavaksi Jumalan kansalle (Ef. 3:5). He käsittivät, että ”usko” (UT:n totuuden ruumiillistuma) oli ” kerta kaikkiaan pyhille annettu” (Juuda 3, vrt. jae 17).

Pietari kutsuu lukijoitaan olemaan etsimättä lisäilmoitusta, vaan ”muistamaan sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet” (2. Piet 3:2). Heprealaiskirje yhtyy tähän:… jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan (Hepr. 2:3-4).

NAR-johto tuntee nämä kohdat, mutta hylkää niiden merkityksen opettamalla, että Jumala tekee uutta meidän ajassamme. Uuden tekemiseksi tarvitaan uusi auktoriteetti. Ja auktoriteetti, valta lisätä Raamatun opetuksiin tai syrjäyttää niitä, edellyttää apostoleja. Ja siksi täytyy olla apostolin viran nousu, viran, jota edes historialliset helluntailaiset eivät tunnusta enää toimivaksi. Ilm. 21:14 ei vain opeta, että oli vain 12 Karitsan apostolia, vaan me olemme myös täysin tietoisia, ettei missään UT:ssa löydy suunnitelmaa eikä ohjeita korvata alkuperäiset 12. Heidän kuoltuaan heitä ei korvattu toisilla ja Johanneksen kuollessa viimeinen apostoleista jätti tämän maallisen maiseman, eikä kukaan ole ottanut heidän paikkaansa.

Toinen NAR:in eksegeettinen väärinkäsitys tekstin suhteen on, että kohdan kielioppi ei tue väitettä, että kaikkien näiden virkojen odotettiin jatkuvan läpi seurakunta-ajan. Nathan Buzenitz kirjoittaa: ”Pikemminkin se on jakeen 12 ‘rakentamisen’ prosessi (eikä apostolien ja profeettain ‘antaminen’ jakeessa 11), jonka sanotaan jatkuvan, kunnes seurakunta saavuttaa kypsyyden tilan (jae 13). Vaikka apostolit ja profeetat rajoittuivat seurakunnan historian perustamisvaiheeseen, seurakunnan rakentaminen on jatkunut kautta vuosisatojen.”[23]

Ihmeiden tekeminen

NAR: in keskeinen opetus on, että ihmisiä voidaan kouluttaa tekemään ihmeitä tänä päivänä. UT:ssa ei kuitenkaan ole mitään todisteita, että ketään koskaan olisi opetettu tekemään ihmeitä. Sen sijaan ihmeitä teki vain hyvin valikoitu ryhmä ihmisiä ja hyvin erityisestä syystä. Jeesus tietysti teki kaikenlaisia ihmeitä, mutta merkkinä, joka osoitti siihen tosiasiaan, että Hän oli Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä (Joh. 20:31). Melkein kaikki Raamattuun kirjatut ihmeet Jeesuksen jälkeen tapahtuivat apostolien kätten kautta:Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Lukuisat ihmeet Apostolien Teoissa tapahtuvat apostolien palvelutyön kautta, mutta siellä on vain kaksi tapausta, joissa ei-apostolit toimivat: Stefanus (Apt. 6:8) ja Filippus (Apt. 8:6) ja nämä miehet sopisivat helposti Raamatun profeettojen kategoriaan, jotka laskivat seurakunnan perustuksen (Ef. 2:20). Tietoomme ei ole tullut, että kukaan muu olisi koskaan tehnyt ihmettä, eivätkä UT:n kirjeetkään, joista saamme seurakunta-ajan opetuksemme, tee sen enempää, kuin että mainitsevat ihmeet ohimennen (esim. 1. Kor. 12:28-30). On selvää, että ihmeet eivät olleet keskeinen tekijä alkuseurakunnassa. Meidän on kuitenkin todettava, että niillä oli tärkeä tehtävä – vahvistaa oikeat apostolit. Muutamien edessä, jotka väittivät olevansa apostoleja, mutta Paavalin mukaan olivat vääriä sellaisia (2. Kor. 11:13), hän todisti apostolisen valtuutuksensa sanomalla:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla(2. Kor. 12:12).

Tähän raamatulliseen todistusaineistoon on lisättävä se tosiasia, että tämän päivän oletetut ihmeet ja parantamiset eivät juurikaan muistuta UT:n vastineitaan. Mitä sitten tapahtuukaan tänä päivänä karismaattisessa liikkeessä ja NAR:issa, niin se ei ole samaa, mitä tapahtui ensimmäisellä vuosisadalla.

Hengellisen sodankäynnin menetelmät

Lopuksi, johtuen hengellisen sodankäynnin näkyvästä asemasta NAR:in sisällä pikainen katsaus siihen, mitä Raamattu sanoo siitä, on perusteltua. Tuskin millään, mitä NAR kannattaa koskien taistelemista demoneja vastaan, on raamatullista pohjaa. Hengellistä kartoitusta (spiritual mapping) ei ole missään Raamatussa, ei mitään todisteita alueellisista demoneista, ei rukouskävelyjä, ei demonien nuhtelemisia eikä esi-isiltä periytyviä kirouksia. Jeesus ja kourallinen apostoleja puhuttelivat demoneja, mutta UT:ssa uskovia ei koskaan neuvottu tekemään niin.

Kirjeissä on vain kolme tekstiä, jotka valistavat meitä, kuinka sotia demoneja vastaa ja kaikki kolme sanovat saman asian. Kohdissa Jaak. 4:7 ja 1. Piet. 5:8 meitä käsketään vastustamaan paholaista ja kun teemme sen, niin se pakenee. Ef. 6:10-18 laajentaa Jaakobin ja Pietarin ohjetta käskemällä uskovaa vahvistumaan Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa, seisomaan lujana perkeleen kavalia juonia vastaan, tekemään vastarintaa pahana päivänä ja pukeutumaan Jumalan koko sota-asuun.

Paavali päättää kutsumalla meitä rukoukseen, mutta missään meitä ei käsketä ottamaan hyökkäävä asenne, nuhtelemaan paholaista, rikkomaan linnoituksia marssimalla hänen alueensa ympäri, eikä millään muullakaan sellaisella menetelmällä. Vastustaminen ja lujana seisominen ovat puolustuksellisia asenteita ja siihen meidät on kutsuttu. Tehtävämme on lähestyä Jumalaa (Jaak. 4:8), olla lujia uskossamme, (1. Piet. 5:9), käyttää Jumalan hengellistä sota-asua (Ef. 6:14-17), rukoilla joka aika Hengessä (Ef. 6:18). Toisin sanoen keskity Kristukseen (Kol. 3:1-4) ja niihin keinoihin, jotka Hän on antanut armossa kasvamiseksi. Takertuminen paholaiseen on häiriötekijä ja ansa eikä Raamattu kutsu siihen missään.

Johtopäätös

Toivottavasti tämä artikkeli on antanut riittävästi tietoa tunnistaa ja torjua NAR:in vaikutukset. Tunnistaminen on usein vaikeaa, ei vain siksi, ettei siinä ole mitään virallista organisaatiota tai jäsenyyttä, vaan koska mukana olevat, kuten on ilmeistä heidän yhteisten näkemystensä perusteella koskien viisitahoista palvelutyötä ja kaikkea siihen liittyvää, usein väittävät olevansa evankelikaaleja ja pitäytyvänsä moniin oikeaoppisiin teologisiin näkemyksiin. Esimerkiksi hiljattain istutetun NAR-seurakunnan verkkosivusto tarjoaa seuraavaa uskonkäsityksiään koskevassa osassa:

Me olemme ”Hyvän Uutisen” kristittyjä; seurakuntakielessä se tarkoittaa ”evankelisia kristittyjä”, Me uskomme, että Jumala on hyvällä tuulella ja tuo Hyvän Uutisen Jeesuksen Kristuksen kautta. Uskonkäsitystemme perustukset ovat apostolisessa tunnustuksessa (n. 215 jKr.) ja protestanttisen uskonpuhdistuksen perusperiaatteissa, jotka ovat Raamatun lopullinen ja olennainen arvovalta kristilliselle elämälle ja käytännölle, pelastus yksin uskosta, kaikkien uskovien pappeus ja Pyhän Hengen voima. Me uskomme kolminaisuuteen; että Jumala on Isä, Poika ja Pyhä Henki. Me uskomme, että Jeesus syntyi neitsyestä, kuoli ristillä, että Hän nousi fyysisesti kuolleista, astui ylös taivaaseen ja jonakin päivänä palaa. Me uskomme myös, että ihmisen henkilökohtainen suhde Jeesukseen Kristukseen Herrana ja Vapahtajana ratkaisee ihmisen ikuisen kohtalon joko taivaassa tai helvetissä.

Kun Jeesus sanoi: Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon…” (Matt. 11:28-30), niin pyyntö oli kaikille tulla ilman poikkeuksia. Sydämemme halu ei ole muuttaa sinua, vaan sen sijaan tehdä parhaamme ollaksemme AITOJA (REAL), ollaksemme RELEVANTTEJA ja vaeltaaksemme toistemme kanssa SUHTEESSA, niin että yhdessä voisimme havaita olevamme päivä päivältä enemmän Jeesuksen kaltaisia.

Tämä voi olla aika hämmentävää. Kun tutkii enemmän, niin huomaa, että tällä seurakunnalla on kaikki NAR-seurakuntien teologiset harhat ja silti he vahvistavat apostolisen tunnustuksen, väittävät olevansa evankelisia ja pitäytyvänsä uskonpuhdistuksen perusperiaatteisiin. Vasta, kun pääsee viimeiseen kappaleeseen, alkaa miettiä, että onko jokin vinossa. Seurakunnan kutsumushan ei ole olla aito ja relevantti, vaan tuottaa opetuslapsia Kristukselle (so. muuttaa heidät).

Kun lukee kuvauksen tämän seurakunnan pastoreista, niin asiat alkavat todella selvitä. Yhden pariskunnan, molemmat pastoreita, elämäkerrassa sanotaan:

Molemmat ovat valmistuneet Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulusta (Bethel School of Supernatural Ministry) Kalifornian Redding’issä. Kummallekin on sydämen asia nähdä Jumalan Valtakunnan etenevän. Vaikka R:n päätavoite on olla D-kirkon (DC) talousjohtaja, hänen (his) näkyvin intohimonsa on paimentamisessa ja yhteyden luomisessa. H on hallintojohtaja D-kirkossa ja hänen sormenjälkensä näkyy kaikessa, mikä täytyy organisoida. Hän (she) on edustuspäällikkö (head of missions) sekä johtaja Five Fold International‘issa, joka on D-kirkon kattojärjestö (covering).

Vaikka jotkut näistä nimistä menevät monilla yli hilseen, niin käsitteiden Yliluonnollisen Palvelutyön Bethel-koulu, Jumalan valtakunnan eteneminen, Five Fold International ja covering, pitäisi nostaa varoitusliput jokaiselle tätä artikkelia lukevalle.

Kuinka voimme turvata itsemme ja ne, joita rakastamme, NAR:in tuhoisalta vaikutukselta? Ensinnäkin on ehdottoman tärkeää, että meillä on hyvä ja kasvava ymmärrys Raamatusta ja teologiasta. Petos on tehokkain silloin, kun ihmisiltä puuttuu tieto. Mekaanikko voi käyttää minua hyödykseen, koska en tiedä paljonkaan autoista. Samalla tavalla väärät opettajat saalistavat niitä, jotka ovat tietämättömiä uskon perusteista.

Toiseksi nekin, joilla on hyvä käsitys Raamatun totuudesta, voivat joutua NAR:in kaltaisten liikkeiden pettämiksi, jos uskovat, että uudet ilmoitukset, jotka menevät yli Raamatun eivätkä ole suoraan sidottu siihen, ovat mahdollisia. On tärkeää ymmärtää, että kaikki, mitä uskomme koskien elämää ja jumalisuutta, täytyy tulla Jumalan Sanasta (1. Piet. 1:3; 2. Tim. 3:16-17). Ei riitä, että tietty opetus ei näytä olevan ristiriidassa Raamatun kanssa. Todellinen kysymys on, että tuleeko se Raamatusta.

Kolmanneksi erottamisen taitomme pitäisi olla terävä. Hepr. 5:14 vaatii kypsyyttä ja moittii uskovia, jotka ovat tulleet veltoiksi ja apaattisiksi kristityn vaelluksessaan: ”Mutta vahva ruoka on täysi-ikäisiä varten, niitä varten, joiden aistit tottumuksesta ovat harjaantuneet erottamaan hyvän pahasta.” Kun käytännössä jokainen UT:n kirja varoittaa vääristä opettajista ja petoksesta ja 1. Tim. 4:1 sanoo, että ”tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja”, niin uskovien on aika ottaa vakavasti nämä varoitukset. Nykyajan seurakunta on valitettavan valmistautumaton taistelemaan petollista teologiaa vastaan NAR:in tasolla ja se on syy, että se ja siihen liittyvät ryhmät kasvavat nopeasti.

Lopuksi, uskovien pitäisi olla mukana seurakunnassa, joka ottaa Jumalan Sanan vakavasti. Aivan liian moni kristitty tyytyy käymään keskivertokirkossa, jossa on viihdyttävää musiikkia, hupiohjelmia ja hyvä kahvila. Seurakunnan tulee olla ”totuuden pylväs ja perustus” (1. Tim. 3:15) ja jos se, jossa sinä käyt, ei noudata jumalallista toimenkuvaa, niin sinun pitäisi etsiä sellainen, joka noudattaa, jos suinkin mahdollista. Uskova tarvitsee saman mielisiä veljiä ja sisaria, jotka suhtautuvat Sanaan vakavasti ja palvelevat Kristusta Sanaan perustuen (Hepr. 10:23-25). Ellet löydä hyvää seurakuntaa, joka opettaa Raamattua uskollisesti, niin etsi uskova tai kaksi, joka jakaa sitoutumisesi raittiiseen teologiaan ja totuuteen, mikä terävöittää teitä uskossa. Kenelläkään meistä ei ole varaa olla tietämätön Saatanan juonista (2. Kor. 2:11) ja ainoa turvamme on innoitettu erehtymätön Jumalan ilmoitus itse Raamatussa eikä ihmisten kuvitteluissa.

by Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

[1] Nathan Brewer, The Pulse of Christ, a Fivefold Training Manuel (Xulon, 2016), pp. 25, 32.

[2] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 10, 11.

[3] Nathan Brewer, pp. 45-75.

[4] Ibid., pp. 25, 32.

[5] Ibid., p. 64.

[6] Ibid., p. 68.

[7] Ibid., p. 69.

[8] Ibid., p. 49.

[9] Ibid., p. 64.

[10] Wayne Grudem, Systematic Theology (Grand Rapids: Zondervan, 1994), p. 239.

[11]Quoted by Nathan Busentiz in Right Thinking in A Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017) p. 239.

[12] Nathan Brewer, p. 79.

[13] Ibid., pp. 80-81.

[14] Ibid., pp. 85-86.

[15] Ibid., pp. 87-93.

[16] Ibid., p.90.

[17] Nathan Busenitz, p. 119.

[18] Ibid., p. 240.

[19] Nathan Brewer, p. 83.

[20] Brewer, pp. 84-85.

[21] Brewer, p. 85.

[22] Brewer, p. 86.

[23] Nathan Busenitz, p. 122.

ArticlesCharismatics

 

Read Full Post »

The New Apostolic Reformation An Examination of the Five-Fold Ministries Part 1
14.7.2017, by Gary Gilley, suom. SK
(Volume 23, Issue 4, July/August 2017)

Uusi apostolinen uskonpuhdistus (Uusapostolisuus, New Apostolic Reformation = NAR) on yksi suurimmista, laajimmista ja voimakkaimmista liikkeistä tämän päivän kristikunnassa, mutta silti se lentää paljolti tutkan alla. Jopa mukana olevat useinkaan eivät ymmärrä liikettä ja jopa kieltävät kuuluvansa siihen. Tämä sekaannus johtuu siitä, että NAR:illa ei ole virallista jäsenyyttä eikä edes virallista johtoa. Sen sijaan NAR on enimmäkseen helluntailaisten ja karismaattisten kristittyjen, organisaatioiden ja seurakuntien löyhä koalitio, joita yhdistää määrättyjen Raamatun kohtien tietty ymmärrys ja tulkinta. NAR:in yhteydessä olevat pitävät laajalti kiinni näistä Uuden Testamentin tulkinnoista ja keskittyvät lähinnä ihmeitä koskeviin henkilahjoihin.

Jotkut ovat rinnastaneet NAR:in niin sanottuun helluntailaisuuden Kolmanteen Aaltoon (ensimmäinen aalto alkoi helluntailiikkeen syntymisellä vuonna 1901, toinen aalto samaistetaan vuoden 1960 karismaattiseen liikkeeseen ja John Wimber’in / Vineyard-liikkeen johtama Kolmas Aalto, joka painottaa voimaevankeliointia, parantamista ja hengellistä sodankäyntiä, oli 1980-luvulla). Silti, vaikka NAR ja Kolmas Aalto varmasti menevät päällekkäin, ne eivät ole sama asia.

Yleismaailmallinen NAR:in merkki on ”viisitahoisen palvelutyön” (Five Fold Ministries) hyväksyminen. Useimmat kristityt uskovat, että Ef. 4:11 puhuu viidestä olennaisesta palvelutyöstä ja virasta, joita tarvitaan seurakunnassa, nimittäin apostoli, profeetta, evankelista, paimen ja opettaja, mutta että kaksi näistä viroista – apostoli ja profeetta, eivät ole toimineet vuosisatoihin. NAR:in mukaan Herra on ennallistanut nämä kaksi palveluvirkaa aloittaakseen maanpäällisen valtakuntansa perustamisprosessin. Apostolien ja profeettojen paluun yhteydessä myös kaikki muut henkilahjat on palautettu ja niiden odotetaan olevan ilmeisiä useimpien, ellei kaikkien, kristittyjen elämässä.

NAR:in sisällä on useita oppeja ja käytäntöjä, joista yleisesti pidetään kiinni, kuten seuraavassa osoitamme, mutta NAR:in ainutlaatuinen piirre on apostoliuden jälleenvahvistaminen. Helluntailaiset ja monet karismaattiset ovat pitkään sanoneet, että profeetat elävät keskellämme, mutta vasta hiljattain on joku isompikenkäinen väittänyt samaa apostoleista. Ettemme tekisi virheellisiä johtopäätöksiä, meidän täytyy mennä ajassa taaksepäin ja tarkastella NAR:in alkuperää, kuten myös sen johtoa.

NAR:in perustus

Koska NAR on liitto, jota yhdistää omalaatuinen käsitys viisitahoisesta palvelutyöstä, siinä ei ole organisaatiota eikä vahvistettua johtoa, joka olisi vahvistettu sellaiseksi. C. Peter Wagner (1930-2016) on kuitenkin tunnustettu liikkeen perustaja ja isä. Kautta koko pitkän elämänsä Wagner’illa oli suuri vaikutus laajalla kristillisen ajattelun ja käytännön alueella. Hän oli lähetyssaarnaaja, Fuller’in teologisen seminaarin maailmanlähetyskoulun professori, yli 70 kirjan tekijä, Global Harvests Ministries’in presidentti ja kansleri Wagner Leadership Institute’ssa, joka on harjoituskenttä NAR:ista kiinnostuneille. 1980-luvulla Wagner tuli John Wimber’in ja hänen Kolmannen Aallon teologiansa vaikutuksen alaiseksi. Michael Moriarity selittää, että:

Wimber’iin on vaikuttanut näkemys, että Jeesuksen palvelutyö oli valtakunnan puhkeaminen, jossa valtakunnan julistaminen yhdistyi sen osoittamiseen (riivaajien ulosajaminen, sairaiden parantaminen, kuolleiden herättäminen jne.). Kristuksen seuraajat ovat vastaanottaneet Kristuksen auktoriteetin ja heidän täytyy julistaa valtakuntaa ja käyttää auktoriteettia hänen nimessään. Tehokkaan evankelioinnin avain on yhdistää julistaminen (evankeliumin saarnaaminen) osoittamiseen (merkit ja ihmeet) [i]

1980-luvulla Wimber ja Wagner pitivät Fuller’in seminaarissa kuuluisaa kurssiaan nimellä ”MC510 – Signs, Wonders and Church Growth” (Merkit, ihmeet ja seurakuntakasvu). Myöhemmin Wagner omaksui hengellisen sodankäynnin ideoita ja menetelmiä, joita ei edes Wimber hyväksynyt. Näitä selitetään seuraavassa. Kun Wagner alkoi ottaa muita epätavallisia oppeja useista lähteistä, hän lopulta yritti niputtaa ne sateenvarjon alle, jolle antoi nimen ”The Postdenominational Church” (Jälkikirkkokunnallinen kirkko). Saatuaan ilmeisesti kritiikkiä nimen vuoksi joiltakin ystäviltään, mukaan lukien Jack Hayford, hän antoi sille uuden nimen ”Uusi apostolinen uskonpuhdistus” (The New Apostolic Reformation = NAR).

Tässä vaiheessa Wagner uskoi, että seurakunta oli tullut ”Toiseen Apostoliseen Aikaan”, jonka hän sanoo alkaneen vuonna 2001.[ii] Monet ideoista, joita Wagner tulisi puolustamaan, eivät olleet uusia ja ovat kiertäneet helluntailaisuudessa, Uskonsanassa, Vineyard-liikkeessä ja muissa karismaattisissa liikkeissä vuosia. Se, mitä NAR on tehnyt suuressa määrin, on, että se sisällyttää ja edustaa monia, ellei useimpia, näistä ryhmistä ja ideoista, ilman että todella muodostaa virallista organisaatiota.

Kuitenkin muutamiin johtajista ja järjestöistä, jotka yhdistetään NAR:iin ja hyväksyvät useimmat heidän erikoisuuksistaan, kuuluvat Mike Bickle ja hänen Kansainvälinen Rukoushuoneensa (International House of Prayer = IHOP), Kansas City’n profeetat mukaan lukien Bob Jones ja Paul Cain, Bill Johnson ja hänen Bethel-seurakuntansa, Rick Joyner, Morning Star Ministries’in perustaja, Todd Bentley, Brian ja Bobbie Houston Hillsong-seurakunnasta, Generals International’in Cindy Jacobs, Michael Brown ja Rod Parsley,[iii] sekä Youth With A Mission (YWAM, Suomessa nimellä Missionuoret).[iv]

Teologisia erityispiirteitä

Sitä, mikä erottaa NAR:in evankelikaaleista ja jopa toisista helluntailaisista, ei voida määritellä tarkasti. Se johtuu siitä, että kuten edellä totesimme, NAR ei ole virallinen organisaatio eikä yhtenäinen käsityksissään. NAR-kannattajia löytyy Uskonsanassa, menestysevankeliumissa, helluntailaisessa, karismaattisessa ja Kolmannen Aallon liikkeissä. Ne, joille Kalifornian Redding’in Bethel seurakunta on tuttu, tietävät, että se selvästi sopii NAR:in kuvaukseen, kuten myös Hillsong, YWAM ja IHOP. NAR-opit ja filosofiat ovat kuitenkin lisääntyvästi pujahtamassa päälinjan ei-karismaattisiin kirkkoihin ja organisaatioihin.

Vaikka siis NAR:in kannalla olevien välillä on merkittäviä erimielisyyksiä, niin on kuitenkin joitakin kaikkien hyväksymiä yhteisiä nimittäjiä. Kaikki yksilöt, seurakunnat ja organisaatiot, jotka voitaisiin tunnistaa osana NAR:ia, ovat yhtä mieltä seuraavista erikoisopeista (distinctives):

Viisitahoisen palvelutyön ennallistaminen

Tämä on NAR:in olennainen perusoppi, jonka varassa sen kaikki muut filosofiat lepäävät. Perustuen kohtaan Ef. 4:11-13 yhdessä Ef. 2:20 ja 1. Kor. 12:28 kanssa NAR-johtajat uskovat, että kaikki näissä teksteissä luetellut viisi palveluvirkaa, jotka annettiin vahvistamaan ja varustamaan seurakuntaa, ovat täysin toimivia tänä päivänä. Konservatiiviset evankelikaalit ovat yksimielisesti sopineet, että evankelistan, paimenen ja opettajan virat ovat toimineet Uuden Testamentin ajoista saakka, vaikka kieliopillisesti paimenet ja opettajat tarkoittaa yhtä virkaa eikä kahta, eli paimenta/opettajaa.

Protestantit ovat kuitenkin historiallisesti opettaneet, että sekä apostolin että profeetan virka lakkasi UT:n kaanonin sulkeutuessa, koska niiden tarkoitus, perustuksen laskeminen seurakunnalle, oli saavutettu (Ef. 2.20). Kun seurakunnan perustus oli laskettu, apostolin ja profeetan rooleja ei enää tarvittu ja siten ne häipyivät maisemasta. Tänä päivänä pyhien varustamisen työtä suorittavat evankelistat ja paimenet/opettajat.

Helluntailaisuus on kuitenkin opettanut syntymästään saakka, että profeetan virka on ennallistettu, eli se ei koskaan lakannutkaan olemasta. Jos profeettoja vielä vaeltelee maan päällä, niin uusia ilmoituksia Jumalalta pitäisi odottaa ja helluntailaiset ovat pitkään hyväksyneet ja odottaneet näin olevan. Viime aikoina eivät ainoastaan karismaatikot ole hyväksyneet profeettojen olemassaoloa, vaan myös valtavirran evankelikalismi.

Wagner ja NAR-johtajat kuitenkin uskovat, että myös apostolin virka on nyt ennallistettu. Ajatellaan, että Jumala on tekemässä uutta ajassamme valmistautumisessa Hänen valtakuntansa tulemiselle maan päälle ja nykyajan apostolit ovat sen johdossa. Erään lähteen mukaan on noin 400 tunnustettua apostolia, jotka vuonna 2010 olivat apostolisten johtajien kansainvälisen koalition (International Coalition of Apostolic Leaders) jäseniä.[v]

Yliluonnolliset merkit ja ihmeet

Ensiksi on myönnettävä, että ihmeillä ja merkeillä on pohja Raamatussa, mutta niiden yleisyys ja tarkoitus usein ohitetaan. Ensiksikin, mitä tulee niiden yleisyyteen, niin huomaamme, että on ollut vain kolme ajanjaksoa, jolloin ihmeet olivat tavallisia raamatunhistoriassa. Ensimmäinen oli Mooseksen palvelutyön aikana, varsinkin Egyptissä Eksoduksen aikaan ja ajoittain erämaavaelluksen aikana. Mooseksen kuoleman jälkeen Joosuan johdon alaisuudessa Jumala kyllä teki joitakin ihmeellisiä asioita, mutta sen tyyppisiä ihmeitä, joita Mooses teki, ei ole nähtävissä. Vuosisatoja myöhemmin Elian ja Elisan profeetallisen palvelutyön aikoina oli nähtävissä toinen ihmeiden kausi, jolloin tehtiin kaikkiaan 21 ihmettä. Elisan mentyä ihmeitä tuli jälleen esiin vasta Jeesuksen palvelutyössä ja sen jälkeen apostolien palvelutyössä. Ihmeet ja merkit, vastoin joidenkin olettamusta, eivät esiintyneet kaikkialla raamatunhistoriassa, vaan rajoittuivat näihin kolmeen ajanjaksoon.

Se, miksi näin on, puhuu ihmeiden ja merkkien tarkoituksesta. Jumala kyllä pystyy tekemään ihmeitä aina, mutta tekee usein, niin kuin tahtoo. Mutta kun Hän on päättänyt tehdä niitä yksilöiden kautta, siihen on erityinen syy. Ihmeet palvelevat todistaen oikeaksi näiden Jumalan lähettämien yksilöiden elämän, palvelutyön ja sanoman. Mooses tuli Egyptiin kykenevänä kutsumaan alas tuomioita egyptiläisille ja heidän jumalilleen osoittaakseen, että Jumala oli ylivertainen kaikkiin mytologisiin jumaluuksiin nähden, joita suurin kansakunta maan päällä palvoi. Samalla juutalaiset vakuuttuivat, että Mooses oli Jumalan mies, joka kutsui heitä palaamaan Luvattuun Maahan. Elia ja Elisa ilmestyvät paikalle pimeällä hetkellä Israelin maassa muistuttamaan juutalaisia, että Jumala edelleen hallitsi huolimatta korruptiosta, joka kyllästi Jumalan kansan. Heille oli tullut aika valita Baalin ja Jahven välillä ja profeetan ihmeet antoivat voimallisia ja selkeitä todisteita siitä, kuka oli todella suvereeni.

Jeesuksen aloittaessa julkisen palvelutyönsä kukaan ei ollut tehnyt ihmettä vuosisatoihin eikä Jumala ollut antanut profetiaa sitten Malakian noin 400 vuotta aikaisemmin. Jeesuksen palvelutyö oli täynnä ihmeitä käsittäen kaikkea sairaiden parantamisesta (Joh. 4:46-53), tuhansien ruokkimiseen (Joh. 6:1-14), kuolleiden herättämiseen (Joh. 11:1-44), sään ja luonnon käskemiseen (Matt. 15:28-33), riivaajien ulosajamiseen (Matt. 8:28-34).

Kysymys on, miksi Jeesus teki näitä asioita? Meitä ei jätetä arvailemaan. Jeesus ei tehnyt taikatemppuja eikä pelkästään auttanut kärsiviä. Hän antoi eittämättömiä todisteita, että Hän oli Jumala ja että pelastus löytyy vain Hänessä. Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä(Joh. 20:30-31). Ihmeet eivät olleet vain satunnaisia armo- ja voimatekoja, vaan ne osoittivat Jeesuksen persoonaan ja sanomaan.

Taivaaseen astumisen jälkeen apostolit noudattivat tätä samaa mallia. Apostolien Teot alkaen jakeesta 2:43 kertoo kymmenistä ”ihmeistä ja merkeistä,” joita tapahtui apostolien kautta seurakunnan varhaisina päivinä. Niiden tarkoitus ei ollut vain parantaa ihmisiä, ajaa ulos riivaajia, eikä edes aiheuttaa kuolemaa (Apt. 5:1-11), vaan osoittaa, että Jumala oli antanut heille valtuudet johtaa vasta muodostettua seurakuntaa ja julistaa evankeliumin sanomaa. Voima houkuttelee tietynlaisia ihmisiä ja niinpä ei ole yllätys, että monet, jotka eivät olleet Jumalan lähettämiä, väittivät olevansa apostoleja (2. Kor. 11:13-15). Kuinka sitten ihmisten tuli erottaa väärät apostolit ja heidän petollinen sanomansa Jumalan apostoleista ja heidän totuuden ja elämän sanomastaan? Paavali esittää kriteerit jakeessa 2. Kor. 12:12:Onhan apostolin tunnusteot teidän keskuudessanne tehty kaikella kestävyydellä, tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja voimateoilla.” Yliluonnolliset kyvyt, jotka Herra antoi varhaisille tiedottajillensa, vahvistivat, että heillä oli Hänen valtuutuksensa ja mikä tärkeintä, Hänen jumalallinen innoitettu sanomansa.

Myöhemmin Heprealaiskirjeen tekijä sanoo samaa: ”Kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan” (Hepr. 2:3-4). Tässä oli syy, että Juuda voi luottavaisesti kirjoittaa: “Mutta te, rakkaani, muistakaa nämä sanat, mitkä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat edeltäpäin puhuneet” (jae 17). Pietari vahvistaa saman: ”… että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet(2. Piet. 3:2).

Apostolit olivat seurakunnassa Jumalan nimittämä perustus (Ef. 2:20), jotka puhuivat Jumalan itsensä innoittamaa arvovaltaista sanomaa (Ef. 3:5). Koska alkuseurakunnalla ei vielä ollut Uuden Testamentin kirjoituksia, jotka tulisivat olemaan apostolien opetusten kirjoitettu tallenne (Apt. 2:42), niin oli välttämätöntä, että ne, joilla oli Jumalan virheetön ilmoitus, vahvistettiin sellaisiksi ihmeillä. Uuden Testamentin kaanonin valmistuttua sellainen vahvistus ei ole enää välttämätön. Tänä päivänä puhuu Sana innoitetun Jumalan henkeyttämän tekstin auktoriteetilla. Tässä on syy, että Pietari voi kirjoittaa: Ja sitä lujempi on meille nyt profeetallinen sana ja te teette hyvin, jos otatte siitä vaarin, niinkuin pimeässä paikassa loistavasta lampusta” (2. Piet. 1:19). Raamatusta löytyvä Jumalan täydellinen ilmoitus on enemmän kuin kykenevä tekemään meistä ”täydellisiä, kaikkiin hyviin töihin varustettuja” (2. Tim. 3:17). Mitään ei tarvitse lisätä, mitään ei myöskään pitäisi koskaan ottaa pois (Ilm. 22:18-19).

Tätä raamatullista taustaa vasten on pantava merkille, että ihmeet ja parantamiset ovat keskeinen tekijä NAR:ille ja kaikille siinä mukana oleville. NAR:in kannattajat uskovat, että nykyajan kristityt on kutsuttu olemaan osa ihmeidentekijöiden armeijaa ja uskotaan, että ihmeiden tekeminen on taito, jota voidaan opettaa. Bill Johnson’in Bethel-seurakunnan yliluonnollisen palvelutyön koulu (School of Supernatural Ministry) kerskuu 2000 oppilaalla, joita opetetaan tekemään ihmeitä [vi] Jotkut ihmeistä ovat lähes naurettavia, kuten väitteet satavasta kultapölystä, taivaallisista pilvistä (shekina-kirkkaus), enkelien höyhenistä ja hampaiden kultapaikoista. Christianity Today raportoi, että Johnson’in vaimon ja muutamien muiden Bethel-johtajien ”on kerrottu harjoittaneen ”hautaimua” eli ”hautalikoamista” muka keinona imeä kuolleiden kristittyjen hengellistä voitelua makaamalla heidän hautojensa päällä.”[vii]

Kutsuttuina eri nimillä, kuten Jumalan Ilmestyslapset (Manifest Sons of God) ja Joelin Armeija (Joel’s Army), jotkut uskovat, että tapahtuu suurempia ihmeitä, kuin mitä jopa Jeesus teki.[viii] Mutta kun tarkastelemme monia kertomuksia ihmeistä ja parantamisista, niin paha katko Raamatun ja nykyisten käytäntöjen välillä on ilmeinen. Jeesuksella ja apostoleilla paranemiset olivat välittömiä, täydellisiä ja kiistattomia, mutta nämä piirteet eivät tue tämän päivän parantamispalvelujen väitteitä. Jack Deere, karismaattinen teologi ja entinen Dallas’in teologisen seminaarin professori, puolustaa tätä katkoa: ”On väärin vaatia, että ihmeiden ja merkkien apostolinen palvelutyö olisi malli parantamisen lahjoille, jotka on annettu keskiverto Uuden Testamentin kristitylle.”[ix] Deere tunnistaa selvästi, että nykyajan parantamiset eivät ole saman luontoisia kuin Raamatusta löytyvät parantamiset. Mitä sitten tapahtuukaan tämän päivän karismaattisessa liikkeessä, niin se ei ole samalla tasolla sen kanssa, mitä tapahtui Uudessa Testamentissa.

Hengellinen sodankäynti

Ihmelahjat ja hengellinen eli demoninen sodankäynti käyvät yhdessä kuin käsi ja hanska. NAR ei aloittanut tämän päivän pakkomiellettä demoniseen, jonka juuret ulottuvat helluntailaisuuden alkuaikoihin, mutta NAR on lisännyt joitakin uusia mutkia ja ryppyjä. Monia uusia väitteitä ja opetuksia esiintyy tämän ryhmittymän alla. Uskotaan esimerkiksi, että 10/40-ikkunaa hallitseva demoni, nimeltä Taivaan Kuningatar, leiriytyi Mount Everest’ille ja jotkut NAR-johtajat väittivät kiivenneensä hänen luoksensa kiinnittääkseen hänet hengelliseen sodankäyntiin (vaikka mikään riippumaton lähde ei ole vahvistanut tätä matkaa).[x] Wagner itse opetti hengellisen sodankäynnin kolmea tasoa kirjassaan Confronting the Powers (Voimien kohtaaminen). Korkein taso tunnetaan ”strategisen tason esirukouksena”, jossa yritetään kohdata alueellisia demoneja ja päästä niistä eroon.

Usein käytettyihin menetelmiin kuuluu ”hengellinen kartoitus”, jossa kaupungin, alueen tai valtion tutkimusta käytetään selvittämään, mitkä alueelliset henget hallitsevat tuolla alueella. Kun henki on löydetty, se kohdataan nimeltä ”sen linnoitusten repimiseksi”. Toinen suosittu menetelmä on rukouskävely, jossa uskovien ryhmät kävelevät lähiöitä, kaupunkeja ja muita vastaavia alueita kiinnittääkseen ne hengellisen sodankäynnin rukoukseen [tätä tapahtuu Suomessakin]. NAR:in kannattajien mukaan demonit ilmeisesti valvovat maantieteellisiä alueita ja ne täytyy poistaa valtaistuimelta näillä menetelmillä. Demonit pyrkivät myös aiheuttamaan vahinkoa yksilöille sukupolvikirouksilla, jotka ovat ihmisen esi-isille asetettuja kirouksia, jotka voidaan poistaa vain jonkin hengellisen sodankäynnin muodon kautta menetelmillä, jotka on kehitetty Raamatun ulkopuolisilla kokeiluilla. Ja kun joku kohtaa taloudellisia vaikeuksia ja terveysongelmia, ne usein jäljitetään demonien toimiin. Demonit sellaisilla nimillä, kuin ”syöpä” tai ”köyhyys”, täytyy ajaa ulos vapautuksen tuomiseksi.[xi]

Dominionismi

Hengelliseen (eli demoniseen) sodankäyntiin liittyy läheisesti idea, että koska Aadam menetti maan hallinnan Saatanalle, niin meidän tehtävämme nyt on ottaa se takaisin. On seitsemän nimenomaista aluetta, joilla kristittyjen täytyy pyrkiä hallitsemaan: hallinto, taide, rahatalous, koulutus, uskonto, perhe ja media. Tämä tunnetaan NAR-piireissä Seitsemän Vuoren Mandaattina (Seven Mountain Mandate). Kun kristityt ottavat näiden seitsemän vuoren hallinnan, niin taivaan valtakunta tuodaan maan päälle ja Jeesus tulee takaisin (teologiassa tämä tunnetaan nimellä postmillennialismi).[xii] [Postmillennialismissa odotetaan maailman kehittymistä tuhatvuotiseksi valtakunnaksi, ja vasta sen lopulla Jeesus palaa, kun taas perinteisen, premillennialistisen, käsityksen mukaan Jeesus tulee ennen kuin tuhatvuotinen valtakunta alkaa.]

Herätysliikehdintä (Revivalism)

Jotkut näkevät ”valtavan herätyksen avaimena tälle liikkeelle”.[xiii] Tällä tarkoitetaan sitä, että NAR näkee itsensä tuomassa Jumalan valtakunnan lopunajan sielujen sadonkorjuun kautta. Tässä artikkelissa jo mainittujen menetelmien lisäksi NAR-johtajat käyttävät musiikkia (Hillsong ja Bethel asettavat mallin), suuria joukkokokouksia stadioneilla, jotka live-striimataan maailmanlaajuisesti ja lukuisia muita isoja keinoja ja tapahtumia saamaan aikaan maailmanlaajuisen herätyksen. NAR:in postmillennialismi ei jätä juuri tilaa lopunajan totuudesta luopumiselle. Sen sijaan NAR:in sanomaa edistetään voimakkaasti, että saataisiin aikaan herätys, joka mahdollistaa Kristuksen paluun. Kuten Christianity Today (CT) raportoi: ”Herätys on yhdistävä teema Bethel’issä.”[xiv] On kiinnostavaa, että vaikka Bethel voi tarkistaa NAR-liitännäisjärjestön jokaisen tunnuspiirteen, niin em. artikkelissa Bill Johnson kiistää kaikki viralliset yhteydet NAR:iin. Tämä osoittaa, miten vaikeaa on määritellä siihen sekaantuneet.

Raamatun ulkopuolinen ilmoitus

Kaikilla tasoilla ja jokaisessa liitännäisryhmässä muka Herralta tuleva henkilökohtainen ilmoitus on keskeistä. Tämä on odotettavissa, koska se, mikä erottaa NAR:in useimmista muista evankelikaalisista opetuksista, on se, että heillä on eri lähde kuin muilla kristityillä. Vaikka julistavat olevansa sitoutuneita Raamattuun, niin totuus on, että heidän apostoliensa ja profeettojensa saamat profetiat horjuttavat innoitettua Jumalan Sanaa ja lisäävät siihen. Jo ruohonjuuritasolla keskiverto NAR-kannattaja odottaa säännöllisesti kuulevansa henkilökohtaisen sanan Herralta ja nämä sanomat määrittävät, mitä he uskovat ja kuinka elävät paljon enemmän kuin Raamattu. Sellaiset muka Herralta tulleet sanomat kuitenkin mitätöivät itse Raamatun. Hiljattain ”apostoli” Brian Simmons väitti, että Herra ohjasi häntä tuottamaan uuden käännöksen nimeltä Passion Translation, joka vääntää Raamatun tukemaan NAR-teologiaa.[xv] Passion Translation on parhaimmillaan yhden miehen mukaelma, joka on tarkoitettu antamaan jonkin verran oikeellisuutta NAR:in menetelmille ja opetuksille. Liikkeeseen kuuluvat käyttävät sitä laajalti.

**

Tämän artikkelin toisessa osassa tarkastelemme, kuinka NAR on nyt soluttautumassa ei-karismaattisiin evankelikaalisiin seurakuntiin useimpien ollessa tietämättömiä vaarasta.

By Gary E. Gilley, Pastor/teacher, Southern View Chapel, Springfield, IL

Viitteet:

i] As quoted by Richard Fisher in The Quarterly Journal, October-December 2011 p. 7).

[ii] Ibid., p. 8.

[iii] http://bereanresearch.org/dominionism-nar/

[iv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, God’s Super-Apostles, Encountering the Worldwide Prophets and Apostles Movement (Wooster, Ohio: Weaver Book Company, 2014), pp. 84-85, 89.

[v] Ibid., pp. 16-17.

[vi] Martyn Wendell Jones, “Kingdom Come in California, Christianity Today May 2016; p. 33.

[vii] Ibid., see also: www.youtube.com/watch?v=6wKPjf1mjb8).

[viii] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp. 102-114.

[ix]  Nathan Busenitz, Right Thinking in a Church Gone Astray, Finding Our Way Back to Biblical Truth (Eugene, Oregon: Harvest House, 2017), p. 240.

[x] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 79-80.

[xi] Ibid., pp. 1, 49, 51, 79-90, 102-114.

[xii] Ibid., pp. 51, 81, 87-88.

[xiii] Bereanresearch.org/Dominionism-nar

[xiv] Martyn Wendell Jones, p. 33.

[xv] R. Douglas Geivett and Holly Pivec, pp 67-69.

 

Read Full Post »

Apostasy Alert 16.11.2006
Kirjoittanut Paul Gowdy, eräs entinen Toronto Vineyard’in pastori
Suom. SK (used by permission)

Seuraavassa: TACF = Toronto Airport Christian Fellowship = Toronton lentokenttäseurakunta, jossa vuonna 1994 puhkesi ns. Toronton Siunaus. Suom. huom.

Minulta on mennyt yhdeksän vuotta todella tulla tälle paikalle, että voin kirjoittaa tämän tarinan. Osaksi syy siihen oli, koska en ollut täysin vakuuttunut, että olisi sopivaa puhua Kristuksen ruumiin heikkouksia vastaan julkisesti. Toinen syy on, koska se on vaatinut vuosia sielun tutkimista vakuuttua, että se mitä tapahtui Toronton lentokenttäseurakunnassa, oli todellisuudessa kaikki pahaa tai ainakin enemmän pahaa kuin hyvää!

Muutaman menneen vuoden ajan olen kutsunut sitä sekoitetuksi siunaukseksi. Luulen, että James A Beverly antoi sille tämän nimen kirjassaan Holy Laughter and the Toronto Blessing 1994. Tänä päivänä kutsuisin sitä sekoitetuksi kiroukseksi sillä perusteella, että jokaista yksittäistä hyvää, joka tuli tästä kokemuksesta, vastaa paljon suurempi vahinko ja saatanallinen petos. Oletan, että tässä on ollut minun pulmani. Olen yrittänyt elää elämäni Herran pelossa ja Jeesus sanoi meille, että anteeksiantamaton synti oli Pyhän Hengen pilkka, sen liittäminen Saatanaan, mikä tosiasiassa oli Jumalan työtä. Jos minulta tiukataan, oliko Toronton siunaus kokonaan Jumalasta vai kokonaan paholaisesta, niin olen edelleen välttelevä (hedgy), mutta olen vakuuttunut, että Saatana on käyttänyt tätä kokemusta tekemään ihmiset sokeiksi historiallisille opeille Jumalasta, estämään hedelmän tuottaminen parannuksessa, laiminlyömään henkien koetteleminen ja erottaminen sekä laiminlyömään profetian arvostelu.

Oltuamme kolme vuotta Toronton siunauksen pyörteissä meidän Vineyard-seurakuntamme Scarborough’issa Itä-Torontossa melkein tuhosi itsensä. Me söimme toisiamme juoruilla, selkään pistoilla, eripuraisuudella, puoluekiistoilla jne. Kolme vuotta ”liottuamme”, rukoiltuamme ihmisten puolesta, vapistuamme, kieriskeltyämme, naurettuamme, karjuttuamme, palveltuamme TACF:ssa heidän rukousryhmässään, johdettuamme ylistystä TACF:ssa, saarnattuamme TACF:ssa ja pääasiassa elettyämme TACF:ssa, me olimme lihallisimpia, kypsymättömimpiä ja petetyimpiä kristittyjä, joita tunnen. Muistan sanoneeni ystävälleni ja vanhemmalle pastorille Scarborough’in Vineyard-seurakunnassa vuonna 1997, että aina siitä saakka, kun Toronton Siunaus tuli, me olemme vain menneet pirstaleiksi! Hän oli samaa mieltä!

Olen kokenut, että 1. Kor. 12. luvussa mainittujen hengellisten lahjojen ilmeneminen oli seurakunnassamme paljon yleisempää ennen vuoden 1994 tammikuuta (jolloin Toronton Siunaus alkoi), kuin tänä muka Pyhän Hengen vierailun aikana.

Kun vuosina 1992–1993 rukoilimme ihmisten puolesta, me koimme sellaista, jonka uskon olleen aitoa profetoimista, vapautumista ja paljon armoa ja mielisuosiota Herralta. Sen jälkeen, kun Toronton Siunaus alkoi, koko palvelu muuttui, ainoa rukous oli ”Lisää Herra LISÄÄ”, huutoja ”Tulta”, ruumiin nykivää vapisemista, sekä ”ooh ooh OOH WOOOAAH” -rukousta. (Olen nyt ihan tosissani!)

Tammikuun 20. päivänä 1994 noin 15 ihmistä seurakunnastamme matkusti Toronto Airport Vineyard’iin kuuntelemaan Randy Clark’ia, Vineyard’in pastoria USA:sta, John Arnott oli soittanut meidän vanhemmalle pastorillemme ja pyytänyt meitä mukaan. Hän kertoi, että Randy oli ollut Rodney Howard-Browne’n kokouksissa ja että SE oli alkanut hänen seurakunnassaan seuraavilla viikoilla. John toivoi, että jotakin alkaisi myös meidän keskellämme. Me olimme vain liian onnellisia matkustaaksemme. Me olimme Toronton lentokenttäseurakunnan tytärseurakunta ja me aloitimme vuonna 1992. Tuohon aikaan Torontossa oli kolme Vineyard-seurakuntaa. Yksi oli Down Town -seurakunta, Scarborough-Vineyard idässä ja Lentokenttäseurakunta (AirPort Church). Me olimme yksi iso onnellinen perhe. Koska olimme jäsenluvultamme pieni, me pidimme erikoiskokouksia, konferensseja jne. yhdessä.

Edellisenä vuonna useimmat meidän johtoryhmistämme liittyivät yhteen ja olivat lähteneet Nicaraguaan lyhytkestoiselle lähetysmatkalle. Meillä oli aito rakkaus ja toveruus toistemme kanssa. Jätettyäni Vineyard-seurakunnat, olen lukenut melkoisen määrän arvostelijoiden analyyseja. Jotkut käsittävät, että Toronton Siunaus oli yksi suunnaton salaliitto Kristuksen ruumiin johtamiseksi eksytykseen. Minä epäilen, että eksytys ja luopumus voivat hyvinkin olla tulos, mutta kumpikaan päämäärä ei ollut tarkoituksellinen. Olen rehellisesti vakuuttunut, että Vineyard-seurakuntien johtajat ovat aitoja uudestisyntyneitä kristittyjä, jotka rakastavat Herraa, mutta ovat langenneet petokseen. He eivät ole rakastaneet Herraa niin paljon, että olisivat pitäneet Hänen käskynsä. He eivät ole totelleet Kirjoituksia ja heidät on johtanut harhaan meidän kaipauksemme johonkin suurempaan ja kirkkaampaan ja jännittävämpään ja voimallisempaan. Minäkin olen syyllinen tähän syntiin. Minä olen saarnannut uudistusta Koreassa, Englannissa, USA:ssa ja täällä Kanadassa. Olen todella katuvainen ja kirjoittaessani tätä tarinaa minä pyydän teitä Kristuksen morsiamena ja ruumiina antamaan minulle anteeksi, varsinkin teitä helluntailaisia ja karismaattisia, sillä te olette teologisesti minun ydinperhettäni. Minä olen evankelinen kristitty ja olen aina ollut, mutta minä en usko hengellisten lahjojen lakkaamiseen apostolisen ajan lopulla. Minä uskon, että minun evankeliset juureni (perheeni on baptisteja ja minä uudestisynnyin presbyteerikirkossa) alkoivat avata silmäni näkemään ongelmia tässä ns. uudistuksessa.

Katselen menneisyyteen ja mietin, kuinka saatoinkaan olla niin sokea? Nauroin ihmisille, jotka käyttäytyivät kuin koirat teeskennellen virtsaavansa TACF:n rakennuksen pilareille. Katselin ihmisiä, kun he teeskentelivät olevansa eläimiä, haukkuivat, karjuivat, kotkottivat, näyttelivät lentämistä ikään kuin heillä olisi siivet, koko ajan teeskennellen juopunutta ja laulaen mielettömiä lauluja. Kuinka minä saatoinkaan ajatella, että tämä kaikki voisi olla Jumalan Pyhästä Hengestä. Se hämmästyttää minua tänä päivänä. Se oli äänekästä, epäkunnioittavaa ja rienaavaa Raamatun pyhää Jumalaa kohtaan. Oletan mielessäni järkeilleeni, että niin kauan kuin he eivät opettaneet jotakin, joka olisi selvästi Kirjoituksia vastaan, se oli vain eksoottista. Tämä on peitesana ilmiöille, joita ei voi oikeuttaa Raamatulla. Minulle opetettiin pöntöstä, että meillä oli kaksi vaihtoehtoa. Lastenhuoneen järjestys täynnä elämää ja epäjärjestystä tai hautausmaan järjestys! Nuorena ja kypsymättömänä pastorina halusin elämän ja epäjärjestyksen. En muistanut, että Jumala tahtoo, että meistä tulee kypsiä ja kasvamme Hänessä.

Minua hämmensivät profeetalliset sanomat, joita tuli esiin ja varsinkin eräs sanoma Carol Arnott’in kautta, jossa hänellä oli kokemus morsiamena, kun hänet vietiin Jeesuksen läsnäoloon ja hän sanoi, että hänen kokemansa rakkaus oli jopa seksiäkin parempaa! Olin hengessäni järkyttynyt ja ajattelin, että kuinka joku voi verrata Jumalan rakkautta seksiin? Kun epäilimme, että demonit riehuivat valtoimenaan tilaisuuksissamme, niin John Arnott opetti, että meidän pitäisi kysyä, ovatko ne tulossa vai menossa. Jos ne ovat lähtemässä pois niin OK! John puolusti kaaosta sanoen, että meidän ei pitäisi pelätä, että meitä petetään. Jos kerran olemme pyytäneet Pyhää Henkeä tulemaan ja täyttämään meidät, niin kuinka Saatana voisi tulla ja pettää meidät? Silloinhan Saatana olisi hyvin vahva ja Jumala hyvin heikko! Hän sanoi, että meillä täytyisi olla enemmän uskoa meitä suojelevaan suureen Jumalaan kuin meitä pettävään suureen paholaiseen. Tämä kuulosti hyvin vakuuttavalta, mutta se oli täysin vastoin Raamattua, sillä Jeesus, Paavali, Pietari ja Johannes varoittavat meitä eksyttävien henkien voimasta ja varsinkin viimeisinä päivinä. Taaskaan emme rakastaneet Jumalaa niin paljon, että olisimme totelleet Hänen Sanaansa ja tulos oli, että me avasimme itsemme eksyttäville hengille. Jumala armahtakoon meitä!

Lopulta aloin käsittää, kun eräänä iltana kieriskelin lattialla ”juovuksissa Hengessä”, kuten tapasimme sanoa. Aloin laulaa ja kun kieriskelin lattialla, niin lasten laulu ”Mary had a little lamb its fleece was white as snow” (Marialla oli pikku lammas, sen villa oli valkoinen kuin lumi), tuli mieleeni. Lauloin sitä pilkkaavassa hengessä ja välittömästi sydämeni sanoi minulle, että tässä on demoni. Kaduin ja olin täysin shokissa. Kuinka demoni saattoi päästä minuun? Enkö rakastanut Jumalaa? Eikö minulla ollut halua Jumalan asioihin? Enkö ollut hulluna Jeesukseen? Tiesin, että saastainen henki oli juuri manifestoinut minun kauttani ja olin syyllinen suureen syntiin. Tämän kokemuksen jälkeen pysyin poissa TACF:sta. En mennyt sinne enää. Minä en omistanut vakaumusta tuomita koko kokemusta, mutta ajattelin, että me emme kyenneet paimentamaan Siunausta kyllin hyvin.

Vielä senkin jälkeen, kun lakkasin kannattamasta TACF:ää, minun oli paimennettava sen hedelmää. Yksi esimerkki oli, kun jotkut ihmisistämme palasivat kokouksesta sieltä kysyen meiltä, olimmeko saaneet kultaisen miekan Herralta? Kysyin heiltä mistä he puhuivat ajatellen, että se oli jokin profeetallinen viittaus pyhiin Kirjoituksiin, mutta he sanoivat: ”Ei se ole Raamatussa, se on näkymätön kultainen miekka, jonka vain todella puhtaat voivat saada. Jos otat sen epävanhurskaalla tavalla, niin Herra tappaa sinut, mutta jos olet kyllin pyhä saamaan sen, niin silloin sinä voit heiluttaa tätä miekkaa ja se parantaa sairauksia, syöpää jne. ja tuo pelastuksen.” Tätä miekkaa käytettiin näyttelemällä, että tämä näkymätön miekka on kädessä tekemällä iskuliikkeitä rukoiltaessa! Ajattelin tuolloin, vaikka olinkin vielä petoksessa, että TACF:sta oli tullut hullujen huone! Sanottiin, että Carol Arnott sai sen ensin ja antoi sitten muille kyllin pyhille!

Toinen asia oli kultapaikat hampaissa. Meillä oli ihmisiä kirkossamme, jotka kurkistelivat toistensa kurkkuihin etsien kultapaikkoja, jotka muka Jumala oli pannut sinne osoittaakseen, kuinka paljon Hän rakasti heitä! Koko aikanani siellä kuulin vain yhden saarnan parannuksesta, jonka piti vieraileva puhuja Hong Kongista nimeltä Jackie Pullinger. Se ei mennyt jakeluun. Me emme olleet siellä tekemässä parannusta, me olimme juhlimassa Herrassa! Kun siunausta oli kestänyt vuoden, minä puhuin pastorien kokouksessa ja sanoin: ”Toverit, me olemme vapisseet, rämisseet, kierineet, nauraneet, itkeneet ja ostaneet T-paidan. Silti meillä ei ole herätystä, ei pelastusta, ei hedelmää eikä lisääntynyttä evankeliointia, joten miten on?” Minua selkeästi nuhdeltiin – mikä minä olin etsimään hedelmää, kun Herra oli parantamassa särkynyttä kansaansa? Me olimme olleet lain alla kyllin kauan ja Jumala käytti tämän ajan haavoittuneidensa parantamiseen vapauttaakseen meidät lain alta. Minua käskettiin olemaan painostamatta Herraa ja sadonkorjuu tulisi Hänen ajallaan.

Tiesin tämän olevan väärin, koska Herra on käskenyt meitä menemään kaikkeen maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Ei niin, että jokaisen pitäisi ottaa työstä lomaa ties kuinka pitkäksi aikaa, kun Jumala tekee jotakin kummallista ja uutta! Lopuksi en voinut hyväksyä jotakin niin kiistanalaista kuin naispappeus. Itse uskon Raamatun perusteella, että naisten ei pitäisi olla pastoreita tai vanhimpia paikallisseurakunnassa. Saatoin olla väärässä tässä ja siitä väitellään paljon tänä päivänä seurakunnassa, mutta tämä on minun vakaumukseni ja Vineyard-seurakunnissa tehtiin kaikista pastorien rouvista pastoreita paimentamaan heidän kanssaan. Kannatan ilman muuta naisten palvelutyötä, mutta uskon, että vanhimman tai pastorin rooli paikallisseurakunnassa on miehiä varten. Minä en ole kirjoittanut Raamattua, mutta Jumala suokoon minulle armon tästä lähtien totella sitä.

Tässä on siis minun tarinani. Voisin jatkaa ja todistaa paljon ylilyönneistä, typeryyksistä, synnistä ja viimeisten päivien hallitsemisen opetuksesta, joita ilmenee tämän Siunauksen profeetallisella puolella, mutta toiset ovat jo tehneet sen. Me lauloimme Joelin armeijasta ja tuhannen miljoonan sielun herätyksestä ikään kuin se olisi yksi kymmenestä käskystä ja kuten aina, niin se oli ihan nurkan takana, ensi kuussa, ensi vuonna jne. Jeesus kylläkin sanoi, että kun Ihmisen Poika tulee, niin löytäneekö hän uskoa maan päältä? Ja jos hän ei palaa silloin, kun palaa, niin mikään liha ei pelastuisi, mutta valittujen tähden hän tulee. Tämä on hyvin kaukana dominionismista, jota opetetaan kautta Vineyard’in ja profeetallisessa/hengellisen sodankäynnin liikkeessä. Uskon täysin, että he luulevat valtaavansa koko maailman! Vielä ollessani Vineyard’issa minä omaksuin elämänohjeen apostoli Paavalilta: ”Ei yli sen, mitä on kirjoitettu!”

Lopuksi haluan vain pahoitella sitä vahinkoa, jonka olen henkilökohtaisesti aiheuttanut opettamalla asioita, jotka eivät ole raamatullisesti oikein. Kadun ihmisten edessä, kuten olen jo tehnyt Jumalan edessä. En halua puolustella lankeamistani petokseen. En välittänyt koetella asioita, vaikka Raamattu käskee meitä niin tekemään. Jokainen, joka oli siellä, kun tämä asia alkoi, tietää, että mitä kirjoitan, on totta. He vain tulisivat erilaisiin johtopäätöksiin, varsinkin, jos he edelleen mainostavat ”virtaa!”

Niille, jotka vielä ovat virrassa, sanoisin, uikaa siitä pois. Siinä vedessä on asioita, jotka purevat sinua todella pahasti! Minä rakastan TACF:n ja Vineyard’in ihmisiä, mutta luulen, että meillä on paljon vastattavaa ja saakoon Herra avata sinun silmäsi mieluummin pian kuin myöhemmin. Luulen, että kun tämä kirje menee verkkoon, niin joudun pommitetuksi sähköposteilla molemmista leireistä, toiset tuomiten minut siitä, että edelleen uskon Pyhän Hengen työhön ja että edelleen vaellan petoksessa, ja jotkut vanhat ystävät tuomiten minut lian paljastamisesta tai siitä, että suhtaudun negatiivisesti Herran voideltuihin! No Herrapa tuntee minun sydämeni ja hänen armonsa kautta hän johtaa minut kaikkeen totuuteen, kun pyrin tuntemaan Kristuksen ja hänet ristiinnaulittuna!

Jos uskot, että minä vaellan synnissä ja harhassa, niin rukoile puolestani, että Herra antaisi minulle anteeksi ja avaisi silmäni. Haluan tutkia sanaa, osoittaakseni itselleni ihmisen hyväksymän työn! Haluaisin kutsua kaikkia, jotka lukevat tämän rukoilemaan, että Herra avaisi kaikkien tähän petokseen sotkeutuneiden silmät. Olimmepa johtajia tai seuraajia, me kaikki olemme rakastettuja ja Herra on anteeksiantavainen Jumala. Hän sanoo, että jos me tunnustamme syntimme, niin hän on uskollinen ja vanhurskas ja antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Minä uskon, että me olemme kuin seurakunta Laodikeassa, me luulemme olevamme rikkaita, olemme menestyneet emmekä mitään tarvitse. Me emme huomaa, että olemme kurjia, säälittäviä, köyhiä, sokeita ja alastomia.

Meidän täytyy ottaa vaari Jeesuksen neuvosta ja ostaa kultaa, tulessa puhdistettua, valkeat vaatteet häpeällisen alastomuutemme peitoksi ja silmävoidetta, että näkisimme jälleen. Jeesus kutsuu meitä parannukseen ja kiitos Herralle, että kutsuu, sillä se vie meidät todelliseen ennallistamiseen Isämme kanssa! Jos Jumala on antanut minulle anteeksi ja avannut silmäni, niin hän voi tehdä sen myös kaikille tähän petokseen joutuneille. Lopetan Paavalin varoitukseen: ”Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.”

Read Full Post »

Lighthouse Trails’in minikirja 25.7.2016
Tunnusteot ja ihmeet! Viisi asiaa ajateltavaksi
Signs & Wonders! Five Things You Should Consider
By David Dombrowski, suom. SK

Asiat järjestykseen suurta eksytystä varten

Jeesus opetti opetuslapsilleen, että viimeisinä päivinä maan päälle tulee valtavan eksytyksen aika. Hän sanoi:

Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut. Mutta olkaa te varuillanne. Minä olen edeltä sanonut teille kaikki. (Mark. 13:22-23)

Myös Paavali puhui tästä ajasta sanoessaan:

Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja (1. Tim. 4:1).

Jos katsomme mitä tämän päivän maailmassa tapahtuu, niin ainoa looginen johtopäätös on, että olemme jo tulleet tuohon historian jaksoon. Maailma on läpikäymässä mystistä paradigman (mallin) muutosta, jossa yhä suuremmat määrät ihmisiä harjoittavat okkulttisia mystisiä käytäntöjä, jotka johtavat heidät New Age’in kaltaiseen kaikki-tiet-vievät-Jumalan-tykö-mentaliteettiin.

Tämä ei ole tapahtumassa vain maailmassa, vaan sitä tapahtuu myös seurakunnassa. On järkyttävää nähdä, että opit ja arvot, joita ennen pidettiin pyhinä, hylätään nyt. Monet tämän päivän kristilliset johtajat ovat korvanneet Raamatun lukemisen ja tutkimisen hengellisillä kokemuksilla, eli sellaisilla, joihin Jeesus viittasi tunnustekoina ja ihmeinä. Itseasiassa suurille joukoille kristittyjä uskotellaan, että heillä voi olla jonkin tyyppinen hengellinen kokemus, tai voivat todistaa ihmettä, jolla on enemmän pätevyyttä kuin itse Raamatun sanoilla.

Se, mitä olemme nyt synnyttäneet, on niin suuri eksytys, että jos jollakin on ”kokemus”, joka on ristiriidassa Raamatun kanssa, hän pitää kokemusta pätevänä eikä Raamattua, koska kokemus nähdään konkreettisena ja siksi todellisempana. Tämä on kuitenkin loukkaus Jumalaamme kohtaan, koska kuten Daavid sanoo Psalmissa:

Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi (KJV: word = sana) on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa (Ps. 138:2).

Jumala pitää Sanaansa korkeimmassa arvossa ja täydellisesti totuudenmukaisena, mutta monet luottavat mieluummin omiin kokemuksiinsa totuuden mallinaan.

Meistä on tullut kuin ihmiset menneillä vuosisadoilla, jotka uskoivat maailman olevan litteä (koska se näyttää olevan litteä), vaikka Raamattu itse viittaa siihen pallona (Jes. 40:22).

Minusta siinä kyllä käytännössä ei ole mitään eroa, onko maa litteä vai pyöreä, paitsi ehkä putoamisen pelkoa reunalta, jos menee liian kauas, mutta kun on kyse hengellisistä asioista, niin totuus on olennainen, mitä tulee siihen, missä vietän iäisyyden. Meillä on näet puolustaja Isän tykönä – itse Jeesus Kristus, joka on koko Totuus ja maksoi hinnan viedäkseen meidät taivaaseen; meillä on kuitenkin myös pettäjä, Saatana, joka on valheen isä ja hänen tarkoituksensa on johtaa meidät helvettiin.

On ehdottoman välttämätöntä käsittää, että kaikki tiet eivät vie taivaaseen, vai pitäisikö minun sanoa, että on vain yksi tie Jumalan tykö ja Jeesus on se Tie (Joh. 14:6). Maailman kaikki muut tiet uskovat, että ihminen on luonnostaan hyvä ja voi siten ansaita taivasmatkansa. Vain evankeliumi ilmoittaa sen totuuden, että olemme syntyneet syntisiksi ja rikkomuksemme ovat vieraannuttaneet meidät Jumalasta, mutta Jeesus maksoi hinnan synneistämme ja Hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta meillä on uskon kautta pelastus (saatuamme anteeksi) vanhurskaus (meille luettu eikä ansaittu), rauha Jumalan kanssa ja armo pyhään elämään (ollen ”herätettyjä Kristuksen kanssa”).

Mikään ei voi tehdä sielujemme vihollista iloisemmaksi, kuin sielumme varastaminen ja hänen ensisijainen keinonsa tehdä se on petoksen kautta, koska Saatana on mestarillinen valehtelija.

Ovatko kaikki tunnusteot ja ihmeet samasta lähteestä?

Tietäen, että olemme suuren eksytyksen ajassa, keskittykäämme tässä sen yhteen puoleen, johon Jeesus viittaa Markuksen luvussa 13 tunnustekojen ja ihmeiden alueena.

Kun tein raamattuhaun sanojen ”signs” (tunnustekoja) ja ”wonders” (ihmeitä) yhdessä esiintymisestä odotin löytäväni vain muutamia kohtia, mutta oli yllätys löytää 18 kohtaa Vanhassa Testamentissa ja 14 Uudessa. Enemmistöä näistä viittauksista sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa oli käytetty myönteisessä merkityksessä. Vanhassa Testamentissa yleisimmät esimerkit olivat niitä, jotka viittaavat siihen, kuinka Mooses vapautti israelilaiset tunnustekojen ja ihmeiden kautta, kun taas Uudessa Testamentissa yleisimmät esimerkit olivat niitä, joissa Jumala vahvisti apostolien evankeliumin saarnaamisen tunnusteoilla ja ihmeillä. Kielteisessä mielessä sanoja ”tunnusteot” ja ”ihmeet” oli tavallisesti yhdessä käytetty profeetallisessa varoituksessa koskien vääriä johtajia ja profeettoja.

Se, mitä haluan nyt sanoa, on, että emme voi yleistäen sanoa, että kaikki tunnusmerkit ja ihmeet ovat pahasta, emmekä myöskään voi sanoa, että ne kaikki ovat hyviä; sen sijaan meidän tulee katsoa fyysisten ilmiöiden tuolle puolelle ja päätellä, mistä lähteestä ne tulevat. Mutta mitä tulee Moosekseen ja apostoleihin, niin Jumala vahvisti näiden miesten palvelutyön ja sanoman. Liian usein kuitenkin tunnusteot ja ihmeet niitä kyseenalaistamatta hyväksytään olevan ”Jumalasta”.

Entisenä katolisena voin muistaa tarinoita nuoruudestani ihmeellisistä merkeistä, joita on pidetty jumalallisena vahvistuksena, että Jumala on puhunut, olkoon kyse Marian ilmestyksistä, jotka välittävät raamatunvastaisia viestejä, tai ehtoollisleivistä, jotka vuotavat verta, tai sykkivät ollen ristiriidassa evankeliumin sanoman kanssa (Jeesus sanoi selvästi, että ”liha ei mitään hyödytä” (Joh. 6:63) ja Heprealaiskirje puhuu yhdestä kertakaikkisesta uhrista – Hepr. 9:27-28; 10:10,12,14). Katolisen kirkon tapauksessa on outoja manifestaatioita, jotka väistämättä kirkastavat ihmistä ja ne, jotka tekevät sellaisia ihmeitä, välittävät sanomaa, joka edellyttää lunastusta ihmisen suorituksen kautta vastakohtana armolle yksin uskon kautta. Pinnan tasolla ei aina ole helppo tunnistaa tarkoitusta tunnusteon tai ihmeen takana, mutta meillä on Pyhä Henki ja Jumalan Sana todistajina puolestamme.

Keskeinen kohta Vanhasta Testamentista, joka tiukasti kieltää kaikkien tunnustekojen ja ihmeiden varauksettoman hyväksymisen, on seuraava:

Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: ’Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä’, niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne. Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa. (5. Moos. 13:1-4)

Huomaa, kuinka selviä nämä ohjeet ovat, mitä tulee uskollisen ja horjumattoman Herralle antautuneisuuden säilyttämiseen jopa silloin, kun tunnusteko tai ihme on ”tapahtunut!” Milloinkaan ei riitä, että tunnusteko tai ihme tapahtuu; se täytyy aina koetella, tukeeko ja vahvistaako se Jumalan Sanaa, vai ei.

Silti monille tänä päivänä (myös kristityille), kun outo yliluonnollinen ilmiö tapahtuu, se on riittävä todistus, että sen täytyy olla Jumalasta ilman mitään tunnistamista tai tunnustamista, että pimeät yliluonnolliset voimat voivat tehdä näitä asioita. Esimerkiksi pyhän naurun manifestaatioita, ”Hengessä kaatumista”, nykimisiä, kouristuksia, vääntelehtimisiä ja eläimellistä käytöstä on kaikkia todistettu itämaisten gurujen ”palvelutyössä” heidän käyttäessään kundaliini-energiaa (käärmevoimaa) tekemään työtään. Ja erottavina uskovina kuunnellessamme näiden saarnamiesten (jotka ovat niin manifestaatioihin käärittyjä, että saarnaavat tuskin lainkaan) oppia ja opetusta voimme vain päätellä, että nämä ovat susia lammasten vaatteissa, jotka pettävät ja ovat itse petettyjä. Monet näistä saarnamiehistä itseasiassa jopa pilkkaavat Jumalan Sanan saarnaamista ja röyhkeästi julistavat, tai antavat ymmärtää, että koska heillä on voima tehdä näitä asioita, he ovat suurempia kuin kaikki saarnaajat. Jumala kuitenkin on päättänyt ”saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat” (1. Kor. 1:21).

En nyt väitä, että nämä saarnamiehet välttämättä tietäisivät olevansa susia. Enimmäkseen he uskovat palvelevansa Jumalaa. Mutta kuten Jeesus huomautti, monet saarnamiehet ovat vain palkkalaisia, kun ”eivät välitä lampaista” (Joh. 10:13); he keritsevät laumaa voiton vuoksi, mutta eivät anna henkeään lammasten vuoksi. Jeesus sanoi: ”minä annan henkeni lammasten edestä” (Joh. 10:15).

Tien valmistamista – mutta kenelle?

Tietämättään monet tämän päivän saarnamiehistä tasoittavat tietä Antikristukselle. He ovat ikään kuin Johannes Kastajia Antikristukselle, koska heidän pyrkimyksensä ovat itseasiassa valmistamassa ihmisten sydämet sellaiselle johtajalle. Tämä pätee erityisesti saarnamiehiin, jotka saarnaavat mahdollisimman vähän terveestä opista ja mahdollisimman paljon manifestaatioista ”Jumalalta”. Sanon tämän, koska Antikristus on tunnustekojen ja ihmeiden mestari, mikä itseasiassa on hänen tavaramerkkinsä ja todennäköisesti ensisijainen keino, jolla hän saa maailman uskomaan itseensä. Puhuessaan Antikristuksen tulemuksesta Paavali sanoo näin:

… niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua.  (2. Tess. 2:8-10).

Samalla ihmisten sydämiä valmennetaan tälle hahmolle, joka integroi taloudellisen, poliittisen ja uskonnollisen sektorin yhteen globaalin rauhansuunnitelman alla samalla vahvistaen arvovaltaansa ja voimaansa petollisten ihmeiden kautta. Se on oleva ”suuri päivä” maailmalle, kun miljoonia ihmisiä huijaa mies, jolla on karismaattinen mantteli ja voitelu kuin Adolf Hitlerillä, joka villitsi kansakunnan; tällä kertaa se vain koskee koko maailmaa. Itse asiassa on paljon yhtäläisyyksiä maamme ja suuren osan maailmaa välillä, joilla sama ajattelutapa kuin suurella osalla saksalaista yhteiskuntaa ennen Hitlerin valtaannousua. Molemmissa tapauksissa näemme antisemitismin nousun jopa niiden keskuudessa, jotka sanovat olevansa kristittyjä; seurakunnat ja raamattukoulut tulevat yhä liberaalimmiksi ja humanistisemmiksi opissa ja elämässä; hengellinen luopumus voidaan nähdä kaikkialla; ja poliittiset voimat tuovat radikaaleja muutoksia yhteiskuntamme infrastruktuuriin. Täällä Lighthouse Trails’issä katsellessamme tapahtumien kiihtyvää vauhtia usein pohdimme, onko meillä aikaa ehkä vähemmän kuin luulemmekaan.

Tämä on hetki historiassa, jolloin kristittyjen on pysyttävä valppaina ja varoitettava mahdollisimman monia koskien maailman päälle tulevaa petosta ja seurakunnassa tapahtuvaa luopumusta. Tulevaisuus avautuu, kuten on ennustettu Raamatussa, mutta me voimme olla valmiita ja auttaa valmistamaan toisia, mitä sitten tapahtuukaan.

Tunnusteot ja ihmeet ja aito Jumalan sanan saarnaaja

Mitä tulee tunnustekojen ja ihmeiden eksytykseen, niin on tärkeää muistaa, että jos joku tekee tunnusteon tai ihmeen, hän toimii oman voimansa ja pelkkien fysiikan lakien piirin ulkopuolella, mutta emme voi automaattisesti olettaa, että hän toimii Jumalasta käsin, aivan kuten emme voi olettaa hänen toimivan myöskään demonimaailmasta. Jotta meidän olisi helpompi erottaa, niin voimme soveltaa 1. Joh. 4:1-3 testiä ja kysyä itseltämme, mikä on ihmettä tekevän henkilön sanoma? Kirkastaako hän Jumalaa ja edistääkö evankeliumia, vai kirkastaako hän itseään, ikään kuin olisi suurempi kuin kaikki toiset saarnamiehet?

Todellisen Jumalan palvelijan merkki on nöyryys eikä ylpeys. Jeesus sanoi oikeasta Johannes Kastajasta: ”… ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes” (Luuk. 7:28). Tässä oli mies, joka oli Pyhän Hengen voitelema hamasta äitinsä kohdusta (Luuk. 1:15, 41). Kuitenkin luemme myös jakeesta Joh. 10:41, että ”Johannes ei tehnyt yhtäkään tunnustekoa”. Johannes oli ainutlaatuinen yksilö ja tarvitsemme enemmän hänen kaltaisiaan. Sanoessaan muutamalla sanalla Jeesuksesta: ”Tämä minun iloni on nyt tullut täydelliseksi. Hänen tulee kasvaa, mutta minun vähetä” (Joh. 3:29-30), Johannes osoitti hänen ominaisuuksiaan. Hän oli nöyrä mies, jolla asiat olivat oikeassa tärkeysjärjestyksessä ja joka pysyi uskollisena tehtävälleen. Hänen ei tarvinnut tehdä tunnustekoa eikä ihmettä, koska hän ilmoitti Jeesuksen ja oli valmistanut tien Hänelle.

Tunnustekojen ja ihmeiden tarkoitus

Tunnustekojen ja ihmeiden tekemisellä on tarkoitus. Vanhassa Testamentissa niitä tehtiin Jumalan kansan vapauttamiseksi:

… sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa. … Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä. (Jer. 32:20-21)

Uudessa Testamentissa Jeesus teki tunnustekoja ja ihmeitä osoittamaan, että Hän oli Jumalasta ja Jumalan hyväksymä. Pietari puhui tästä Helluntaipäivänä:

…Jeesuksen, Nasaretilaisen, sen miehen, josta Jumala todisti teille voimallisilla teoilla ja ihmeillä ja merkeillä (Apt. 2:22).

Apostolit samoin tekivät tunnustekoja ja ihmeitä:

Ja jokaiselle sielulle tuli pelko; ja monta ihmettä ja tunnustekoa tapahtui apostolien kautta (Apt. 2:43).

Heprealaiskirje tekee selväksi, että nämä tunnusteot ja ihmeet tehtiin vahvistamaan evankeliumin sanomaa:

…kuinka me voimme päästä pakoon, jos emme välitä tuosta niin suuresta pelastuksesta, jonka Herra alkuaan julisti ja joka niiden vahvistamana, jotka olivat sen kuulleet, saatettiin meille, kun Jumala yhdessä heidän kanssaan todisti tunnusmerkeillä ja ihmeillä ja moninaisilla väkevillä teoilla ja jakamalla Pyhää Henkeä tahtonsa mukaan? (Hepr. 2:3-4)

Silti tiedämme, että Jeesus nuhteli tunnustekoja ja ihmeitä etsiviä, missä evankeliumia ei vastaanotettu ja uskottu:

 Ellette näe merkkejä ja ihmeitä, te ette usko (Joh. 4:48).

Ja näin on edelleen. Ihmiset parveilevat todistamaan manifestaatioita, mutta he eivät parveile kuulemaan evankeliumia – kuulemaan synnistä ja tuomiosta ja uskosta Kristuksen täytettyyn ristin työhön. Tosiasia on, että meidän ei tarvitse etsiä tunnustekoja ja ihmeitä, koska todellinen voima ei ole niissä. Profeetta Elia, mies, joka kutsui tulen taivaasta polttamaan uhrinsa, kohtasi sen jälkeen Jumalan piileskellessään luolassa. Kun Herra meni ohi, Hän ensin lähetti väkeviä manifestaatioita: ensin kova tuuli, joka ”halkoi vuoret ja särki kalliot, kävi Herran edellä” (1. Kun. 19:11); toiseksi oli maanjäristys; ja kolmanneksi oli tulta. Silti sanotaan, että Herra ei ollut missään niistä, eikä Elia päässyt pelostaan ja epätoivostaan. Mutta tulen jälkeen oli ”hiljainen pieni ääni” (jae 12) ja sitten luemme: ”Kun Elia sen kuuli, peitti hän kasvonsa vaipallansa, meni ulos ja asettui luolan suulle” (jae 13).

Tämä on todella aika selvää. Vaikka Jumala voi osoittaa voimaansa ihmeellisillä ja yliluonnollisilla tavoilla, niin Herran sana oli se, joka toi Elian ulos luolasta, rohkaisi häntä, neuvoi häntä ja lähetti hänet matkaan. Ja tämä on se ongelma tunnusteoissa ja ihmeissä, joita Jumalan sana ei seuraa eikä tue; mikään ei todella muutu niin, että sillä olisi kestävä arvo. Ihmiset voivat todistaa tunnustekoja ja ihmeitä, mutta se ei tuo heille henkilökohtaista muutosta eikä iankaikkista pelastusta. Vasta, kun elämä on luovutettu Herralle uskon kautta evankeliumin kuulossa, tapahtuu meissä muutoksia, joilla on todellinen ja kestävä hengellinen arvo. Tiedämme, että apostolit menivät ulos saarnaamaan evankeliumia ja että tunnusteot ja ihmeet seurasivat heitä – pääpainotuksen ollessa evankeliumissa. Paavali teki selväksi kirjeissään, että voima, joka muuttaa elämän ikuisesti, on evankeliumissa. Se on se voima, joka pelastaa:

Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima (1. Kor. 1:18).

Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle (Room. 1:16).

Tiedän, että tätä lukevissa on niitä, joilla on suuria tarpeita ja jotka toivovat rohkaisun sanaa selvitäkseen tietystä tilanteesta. Ja on aina yhden ja toisen lajin tarpeita, joissa ajoittain näyttää, että tarvitaan ihme senhetkisestä haasteesta selviämiseen. Jos sinusta tuntuu tällaiselta, niin salli minun sanoa tämä: Jumala on uskollinen ja Hän on siellä niitä varten, jotka panevat toivonsa Hänen armoonsa (Ps. 147:11). Kristittyinä olkaamme kuitenkin varovaisia, ettemme sotkeudu pelkoon ja huoliin, jotka voivat ryöstää meiltä tehokkuuden Jumalan asialla ja sen yltäkylläisen elämän, joka Jumalalla on meitä varten. Jeesus sanoi:

Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. (Joh. 10:10)

Muista myös Jeesuksen sanat:

Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan (Matt. 6:33).

Jumala on uskollinen ja Hänessä voidaan riippua luottaen, että Hän vapauttaa meidät kaikissa kohtaamissamme koetuksissa. Pietari kirjoittaa kirjeessään:

Sentähden, uskokoot myös ne, jotka Jumalan tahdon mukaan kärsivät, sielunsa uskolliselle Luojalle, tehden sitä, mikä hyvää on (1. Piet. 4:19).

Elämämme on kauttakulkumatka ja matkan varrella on monia esteitä, jotka voivat hidastaa meitä ja ryöstää meiltä keskittymisen Herran asioihin. Älkäämme unohtako päämäärämme.

To order copies of Signs & Wonders! Five Things You Should Consider, click here.

Read Full Post »

Does the NAR Have a New Prophet?
By Jackie Alnor 7.11.2015, suom. SK

awakening

Väärät NAR-profeetat, David Herzog ja Chuck Pierce, ovat kaksi puhujaa tulevassa konferenssissa nimeltä ”The Awakening” (Herääminen). Se pidetään marraskuun puolivälissä Arizona’n Phoenix’issa. Kolmas mies pääsylipussa on ehkä yllätys suosittujen lopunajan profetiakonferenssien yleisölle. Ensisilmäyksellä Paul McGuire näyttäisi olevan eri seuraa jakamaan puhujanpaikan miesten kanssa, jotka ovat erikoistuneet kultapölyyn ja parantaviin enkeleihin ja puhuvat omista näyistään ja kuvitteluistaan ohittaen Raamatun. Lisätutkimuksen myötä käy kuitenkin selväksi, että hän sopii hyvin yhteen ”Uuden Apostolisen Uskonpuhdistuksen” pahojen työntekijöiden kanssa.

Uusi Apostolinen Uskonpuhdistus (The New Apostolic Reformation = NAR) C. Peter Wagner’in muodostama sateenvarjoryhmä, joka koostuu hänen työtovereistaan, jotka väittävät olevansa profeettoja ja apostoleja Wagner’in itsensä ollessa pääapostoli. Heillä on vuosittainen kokoontuminen jokaisen vuoden lopussa päästäkseen konsensukseen siitä, mitä Herra sanoo ihmisille tulevaa vuotta varten. Yksikään heidän julistuksistaan ei ole riittävän tarkka testattavaksi – mitä Jumala tekee kulissien takana, sen voivat tietää vain ne, joilla on pääsy kolmanteen taivaaseen. He ovat nykyajan gnostilaisia.

***

Kannattaa katsoa seuraavat kaksi One Way TV:n jaksoa, niin tiedät, mistä on kysymys Suomessakin vaikuttavassa uusapostolisessa liikkeessä. Ohjelmassa keskustelevat Aki Miettinen ja Keravan Helluntaiseurakunnan johtava pastori Esa Hyvönen:

***

The Elijah List (kattojärjestö tämän päivän väärille apostoleille, profeetoille ja merkkien ja ihmeiden etsijöille) ja tapahtuman mainostajat sanovat, että tulevan Suuren Herätyksen ensihedelmiä koettiin heidän viimeisessä tapahtumassaan ja että ”monet profeetat ovat ennustaneet, että Arizona on aloituspaikka, joka käynnistää seuraavan Jumalan toiminnan”. Otsikon implikaatio on, että jäät osattomaksi tästä mainostetusta Jumalan toiminnasta, ellet maksa pääsymaksua.

Koukku mainoksessa on voima ja ihmeet, ikään kuin joku voisi luvata etukäteen, mitä Jumala tulee tekemään. He mainostavat oletettuja Jumalan kirkkauden manifestaatioita, kuin se olisi seuraava suurin tuote markkinoilla.

”Liity meihin tässä voimantäyteisessä viikonlopussa selvän profeetallisen ohjauksen, KIRKKAUDEN, PARANEMISTEN / IHMEIDEN konferenssissa, kun taivaat avautuvat ja Henki laskeutuu selvällä profeetallisella ohjauksella ja ilmoituksella. Opi, kuinka päästä Jumalaan ja virrata Hänen kanssaan suurimman sadonkorjuun ja suurimpien ravisteluiden aikana, eikä yllättyä, kun Jumalan kirkkaus toimii ja paraneminen, ihmeet ja merkit seuraavat! Jumala lupaa vierailla historiallisin tavoin kokiessasi vierailukautesi ja voimaantuessasi etenemään näinä mitä tärkeimpinä, vakavoittavimpina ja jännittävimpinä aikoina.” [Korostus alkuperäinen]

Ei yksikään järjissään oleva raamatunopettaja pääsisi lähellekään moista uskonnollista hypetystä ja huijaruutta. On murheellista, että tämä ei ole ainut sellainen tapahtuma, jossa Paul McGuire on ollut mukana. Niin äskettäin, kuin syyskuussa 2015, hän liittyi Herzog’iin samanlaisessa konferenssissa Phoenix’issa provosoivalla otsikolla: ”New Beginnings Glory Festival” (Uuden alun kirkkauden festivaali). Toinen väärä NAR-opettaja, Robert Stearns, liittyi ihmeiden aikaa lupaavaan kokoonpanoon, kuten heidän mainoksensa sanoo:

  • Koe Jumalan kirkkaus ja voitelu, kuin ei koskaan ennen
  • Liity avoimen taivaan ikkunaan, kun ilmestyt paikalle pitoihin
  • Vastaanota paraneminen ja ihmeitä, profeetallinen voitelu ja ”resetoi” elämäsi

Tammikuussa 2010 huolissani McQuire’sta kirjoitin hänelle koskien hänen yhteistyötään GodTV:n väärän profetissa Wendy Alec’in kanssa. Sähköpostissani kirjoitin: ”Onko sinulla standardivastaus ihmisille, kun he kysyvät sinulta, mitä ajattelet liittymisestä yhteen Wendy ja Rory Alec’in kanssa GodTV:ssä ottaen huomioon, että he ovat vitsaus Kristuksen ruumiille ja ovat tärkeimpiä väärän profeetallisen liikkeen edistäjiä – mukaan lukien Todd Bentley? Tarkoitan heidän tuottamaansa profetia-ohjelmaa, jossa esiintyvät sinä ja Chuck Missler, Gary Kah, Larry Bates ym. Meneminen heidän ohjelmaansa tuomatta korjausta antaa katsojien ymmärtää, että olette kaikki samassa veneessä. Wendy Alec on väärä profeetta, kuten on osoitettu tässä artikkelissa: http://www.letusreason.org/Latrain51.htm. Kiitos, että otat aikaa ja luet tämän ja vastaat. En halua olla epäkunnioittava – olen hyvin huolestunut sinusta ja työstäsi.”

Tässä osa hänen vastaustaan: ”En yleensä anna standardivastauksia, ellei moni esitä täsmälleen samaa kysymystä. Kuten tiedät Missler, LaHaye, Hitchcock, Kah, Bates ja joukko muita profetian opettajia käy ohjelmassa. Esiintymiseni missä tahansa ohjelmassa, sekulaarissa tai kristillisessä, edustaa minun näkemyksiäni tai uskomuksiani. Esimerkiksi Chuck Smith esiintyi hiljattain TBN:n ohjelmassa Praise the Lord. Sen tuli antaa hänen sanomansa. Kristillisen verkoston sekulaariin ohjelmaan meneminen ei tarkoita kaiken hyväksymistä.”

Sovittelevia seurakunnan johtajia

Tätä olen rummuttanut vuosikymmeniä (katso All That Glitters is Not God’s Glory) – Raamatussa on yksi joukko vaatimuksia käsiteltäessä tunnustavan seurakunnan ulkopuolella olevia ja toinen niille, jotka väittävät olevansa kristittyjä. Apostoli Paavali tekee tämän hyvin selväksi:

Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa; en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta. Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa. Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella? Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. ’POISTAKAA KESKUUDESTANNE SE, JOKA ON PAHA.’” (1. Kor. 5:9-13)

Olen havainnut, että kun seurakunnan johtajat, jotka tekevät kompromisseja kirjojen myymisen vuoksi, tai saadakseen huomiota työlleen ”kristillistä” TV:tä katsovilta lahjoittajilta, alkavat katsoa läpi sormien isäntiensä Jumalan lauman keritsemistä, niin Jumala antaa heidän langeta siihen ja sitten he alkavat paasata samoja asioita.

Tästä on monta, monta esimerkkiä, mutta yksi hyvin ikävä tapaus on David Jeremiah, joka alkoi esiintyä TBN:n ohjelmassa, Praise the Lord, ostettuaan heiltä lähetysaikaa ohjelmalleen. Vaikka monet meistä varoittivat häntä, hän ei korvaansa lotkauttanut. Vuosia myöhemmin hän esiintyy heidän varainkeruuohjelmassaan Praise-a-Thon, paasaten samoja anna-saadaksesi laumankeritsemishuijauksia, joita hänen uudet ystävänsä ovat käyttäneet vuosikymmeniä petkuttamaan leskiltä rovot.

Tämän päivän väärien profeettojen yhteinen piirre, esimerkkinä NAR ja Elijah List, on tavoitella merkkejä ja ihmeitä ja sensaatiolehdistön takuuta, että Jumalan voima ja kirkkaus ilmestyy heidän kokouksissaan. Toinen yhteinen nimittäjä on, ettei selvästi opeteta parannuksen evankeliumia pelastukseksi.

Houkutus, jota he käyttävät saadakseen ihmiset tulemaan alas lavalle, ei ole, että heidän puolestaan rukoillaan, vaan he tulevat saamaan jonkinlaisen kirkkauden (glory) jakamisen (impartation).

Jos se kaakattaa kuin ankka

Kun tarkkailee Paul McGuire’n työtä, niin on ilmeistä, että hänen sanomaansa on tullut kirkkaushakuinen sävy, vaikkakin hän näyttää sopeuttavan sanansa paikan mukaan. Joissakin mediaesiintymisissä hän on jopa alkanut esitellä itsensä profeettana. McGuire’n käytöksen nopea vertaileminen kameroiden edessä Sid Roth’in ohjelmassa ”Yliluonnollista” Sid’in vakituisiin, Herzog, Stearns ja NAR-perillinen Chuck Pierce, paljastaa samanlaisen painotuksen voiman kaappauksiin (power grabs) ja persoonattomaan Voimaan, jota he etsivät.

”Vieraanani on Paul McGuire,” sanoo isäntä Sid Roth kesäkuun 10 päivän 2013 Yliluonnollista-ohjelmassa [katsottavissa TV7:lla: http://www.tv7.fi/vod/player/33399/]. Olette ehkä nähneet hänet Fox News’in O’Reilly’n History Channel’illa, joka on yksi katsotuimmista ohjelmista. Nuoreksi mieheksi hänellä on kuitenkin aikamoinen tausta. Sinut kasvatettiin vihaamaan kristittyjä. Luulit, että vastaus oli tieteessä ja New Age’ssa. Niinpä menet Missouri’n yliopistoon (McQuire nyökkää), jossa todella väittelet kristittyjen kanssa ja aiot panna heidät ojennukseen. Arvatkaa, mikä hänen pääaineensa oli? Ette voi arvata. Hänen pääaineensa oli tietoisuuden muutostilat (altered states of consciousness). Sekö oli pääaine? (McQuire vahvistaa nyökkäämällä.) Ja eräänä päivänä hän on kurssilla ja kuulee äänen. Mitä se ääni sanoi sinulle?” ”Antaudu pimeille voimille sisälläsi”, hän vastaa.

Missourin yliopistolla on neljä kampusta ja tämän kirjoittaja soitti niille kaikille saaden saman vastauksen: siellä ei ole nyt eikä koskaan ole ollut pääainetta nimeltä tietoisuuden muutostilat (altered states of consciousness) eikä koko systeemissä ole opiskelijaa nimeltä Paul McQuire nyt eikä menneisyydessä. Kirjaajan toimistot eivät löytäneet edes sen nimistä kurssia, pääaineesta puhumattakaan.

Ohjelman lopussa, kuten Sid Roth’in vieraat yleensä, McGuire vetoaa katsojiin sanoen:

”Ennen kuin tämän päivän ohjelma on ohi, tuo Pyhän Hengen yliluonnollinen johtaminen on oleva hyvin voimakas yliluonnollisen voiman siirto. Ja jos ihmiset ovat avoimia sille – eikä heidän tarvitse olla uskonnollisia ollakseen avoimia – kun tämän päivän ohjelma on ohi, he tulevat kokemaan omakohtaisesti ehkä yhden voimakkaimmista yliluonnollisista kokemuksistaan, mitä heillä koskaan on elämässään ollut.”

Tämä voima jokaiselle sitä haluavalle tulisi sitten suoraan radioaaltojen kautta Sid Roth’in studiosta. Ettekö kaikki ole nähneet sitä ennenkin sellaisilta huijareilta kuin Benny Hinn, Robert Tilton ja Peter Popoff?

McGuire jatkaa:

”Herra puhui minulle ja sanoi, että viimeisinä päivinä, kun nämä ongelmat pahenevat, niin Jumala vuodattaa tämän yliluonnollisen voiman (power, voima, valta) ennennäkemättömällä voimalla (force, fysikaalinen voima) ja tavalla. Ja kun nyt olen kanssanne, haluan jakaa kanssasi hyvin lyhyesti, että siitä riippumatta, missä tilanteessa olet, oletpa uskonnollinen, tai et, että juuri nyt, kun katsot tätä TV-ohjelmaa, Jumalan yliluonnollinen voima virtaa tämän studion kautta sinun makuukamariisi tai olohuoneeseesi, tai missä oletkin ja sinä voit tuntea (feel) sen. Se on kuin konkreettinen (tangible) voima. Se on kuin sähkö täyttäisi huoneesi ja sinä voit tuntea Jumalan musertavan voiman. Haluan rohkaista sinua, että se antaa sinulle tarvitsemasi voiman elää voitokkaasti tulevina päivinä.

Mutta siitä riippumatta, mitä on edessäsi, Herra kerta kaikkiaan haluaa sinun vain vastaanottavan Hänen voimansa, kun Hän ulottaa sen sinuun nyt. Joten mitä ikinä onkaan edessäsi, mikä tahansa haaste, tai ongelma, sinulla onkaan, niin tällä hetkellä Herra iloitsee todistaessaan Hänen todellisuutensa, ei puheella, vaan voimalla.”

”Emmekä puhu sanoista emmekä hypnoosista,” McQuire vakuuttaa yleisölleen. ”Me puhumme Jumalan voimasta, joka siirtyy radioaalloilla tämän studion läpi ja se tulvii makuukamariisi ja toimistoosi. Ja kaikki, mitä sinun on tehtävä, on, että vastaat siihen ja Jumala tekee sinulle jotakin täysin uskomatonta.”

Joten heidän tarvitsee vain reagoida ”siihen” – jonkinlaiseen voimaan. Ei sanaakaan evankeliumista, että Jeesus Kristus kuoli heidän syntiensä tähden ja antaa meille Pyhän Hengen tekemään meistä Kristuksen todistajia Hänen lähettiläinään tässä langenneessa maailmassa.

Tuo ei kuulosta siltä samalta Paul McGuire’lta, jonka olen nähnyt profetiakonferensseissa David Hocking’in ja Jack Hibbs’in rinnalla.

Tämä voiman tavoittelu oli myös syötti McGuire’n puhujakumppanille, Robert Stearns’ille, jonka todistus sellaisesta voimasta lähetettiin Elijah List’in postituksessa, saman ”ministry’n”, joka mainostaa kirkkauden konferensseja, joihin nämä miehet osallistuvat. Syyskuun 12. päivänä 2013 päivätyssä kirjeessä Elijah List’ille Eagles Wings’in Stearns sanoo näin:

”Minut temmattiin ylös Hengessä ja vietiin paikkaan, jossa oli valtaisat Muinaiset Portit. Portit olivat roskien peitossa ja hoitamatta. Portit olivat valtavan suuret ja valvoivat pääsyä suuren vallan ja voiman paikkaan. Kysymys nousi sydämessäni: Mitä se voi olla, jota nämä Portit vartioivat ja päästävät? Seisoessani Porttien edessä Jumalan tuuli alkoi puhaltaa niihin. Lujemmin ja kasvavalla voimalla Jumalan henkäys alkoi puhaltaa pois roskia, jotka peittivät Portteja. Kun tuuli voimistui suuremmalla voimalla, näin Porttien nimen, joka oli kirjoitettu niiden yläosaan. MIELIKUVITUS (IMAGINATION) oli näiden Muinaisten Porttien nimi… Lopuksi koko sana MIELIKUVITUS sykki elävää valoa.” [korostus alkuperäinen.]

Kesäkuun 6. päivänä 2014 Elijah List julkaisi myös ns. profetian Chuck Pierce’ltä, joka puhuu McGuire’n kanssa tulevassa konferenssissa tässä kuussa. He kaikki kuulevat ääniä. Jälleen profetoidaan lisää voimaa – ei Raamatun sanaa:

”Tuliset koetukset luovat Yhden Uuden Ihmisen edessä olevia aikoja ja uusia asioita varten, joihin lähetän teidät. Te viette uuden sanoman suuremmista teoista kansakuntiin. Se vaatii Yhden Uuden Ihmisen! Te tulette sopimuksiin, joita sukupolvet eivät osanneet muotoilla. Tämä on suurempien tekojen aika. Luomisessa minun henkeni leijaili ja kun minä puhuin, niin koko maa muuttui. Helluntaina minun Henkeni leijaili, ja kun minä vapautin ääneni, niin koko maa muuttui. Minä leijailen jälleen ja maa muuttuu minun ääneni soinnista. Pyörremyrsky on tulossa paikkoihin maan päällä! Tässä pyörremyrskyssä on tulta! … ”Minä alan antaa ilmoitusta ley-linjoista ja voimalinjoista kansakuntien ja mannerten yllä. Minä vapautan enkeleitä sotimaan rinnallanne ja tuon ilmoituksen voiman lähteistä ja voimamiehistä. Te annatte määräyksiä ja näette jättiläisten kaatuvan ja minun kirkkauteni nousevan. Maailma on minun ja tänä päivänä minä leijailen ja pidän maata ja sen kansoja käsissäni. Isä on antanut ne minulle ja minä olen antamassa ne teille perintönänne. Huutakaa ja tulkaa Yhdeksi Uudeksi Ihmiseksi, sillä maa on minun. Minun tanssiva käteni on tulossa seitsemän manteren ylle. Minun henkäykseni on vetten päällä. Minä olen kokoamassa yhteen sitä, mikä vetää lopunajan osuuden paikoilleen. Tarkkailkaa minun henkäystäni vetten päällä.” [korostus alkuperäinen]

[Lue okkulttisista ley-linjoista napsauttamalla linkkiä yo. tekstissä.]

Tämä voi olla liian hullu tapahtuma Paul McGuire’n hyväksyä – silti häntä ei haittaa liittyä yhteen moisen velhon kanssa eikä hän välitä osoittaa tämän väärän profeetan valheita – sanoen ”Jumala sanoi”, kun Jumala ei ole puhunut kenellekään heistä.

Outoja sänkykumppaneita

David Herzog – konferenssien napamies, joka tuo yhteen kaikki nämä samanmieliset Arizonassa, saattaa olla porukan hulluin. Hän oli yksi vääristä profeetoista ennen aikaa, jolloin C. Peter Wagner ja hänen väärien profeettojen armeijansa valtuuttivat Todd Bentley’tä johonkin sellaiseen, jonka sanoivat olevan Suuri Herätys ja että Bentley oli Uuden rodun ensimmäinen, edesmenneen William Branham’in vuosikymmeniä sitten profetoima jumal-ihminen. GodTV:n Wendy Alec oli siellä. Hän profetoi, että Jeesus tulisi ilmestymään Todd’in kokouksissa fyysisesti. Todd teki hulluja koko NAR-apostolien ja profeettojen porukasta, kun pari viikkoa myöhemmin paljastui, että hän petti vaimoaan työtoverinsa kanssa ja nai tämän hylättyään perheensä. Kaikki tämä oli käynnissä salaa, samalla kun Herzog ja muut profetoivat Jumalan hyväksymistä tälle miehelle. Bentley väitti saavansa apua naisenkeliltä nimeltä Emma, joka muka toimi Branham’in kanssa tämän eläessä.

Herzog väittää myös olevansa hengen jakamisen lähde toisille, jotka haluavat voimaa ja pyhää tulta. Toukokuun 8. päivänä 2008 kirjeessään sähköpostiosoitteisiinsa hän mainosti käynnissä olevia merkkejä ja ihmeitä ns. Lakeland’in herätyksessä, jonka tähti oli Todd Bentley. Hän kirjoitti kirjeessään ”The Glory Zone News Alert” (Kirkkauden vyöhykkeen uutishälytys), että Lakeland’in vuodatus tulisi hänen suosikkiporttaaliinsa, Arizona’n Sedona’an.

”Uskomattoman tason kirkkaus ja Jumalan läsnäolo yhdessä hämmästyttävien ihmeiden, paranemisten ja merkkien kanssa on koskettamassa Floridan Lakeland’ia, mutta myös räjähtämässä Sedona’ssa helluntain aikaan. Useimmat puhujista ovat olleet Lakeland’issa ja ovat täynnä tulta ja valmiita vapauttamaan sen (mukaan lukien Jerame Nelson, joka työskentelee, matkustaa ja saarnaa Todd Bentley’n kanssa ja on ollut Lakeland’in herätyksessä eka päivästä lähtien.) … Kun tulemme yhteen ja synkronoimme taivaan ja maan, niin jotakin ISOA tulee tapahtumaan. Tässä konferenssissa tulee vapautumaan enemmän voitelua kuljettamaan tämän herätyksen tulta, kuin missään toisessa tähänastisessa… Se mitä tunnemme, on, että sen jälkeen, kun Lakeland’in vuodatus alkoi, laatat ovat siirtynet Hengessä kaikkialla Amerikassa.”

Varoituksista ei välitetty

Helmikuussa 2009 Charisma-lehden silloinen toimittaja huomautti vääristä opetuksista ja väitteistä, joita silloin kierteli. Kommentaarissaan otsikolla Strange Fire in the House of the Lord (Vierasta tulta Herran huoneessa), hän varoitti:

”Viimevuotisen Lakeland’in herätyksen aikaan Floridassa mies Saksasta tuli lavalle ja väitti, että hänen syödessään hampurilaista ravintolassa enkeli käveli sisään, otti ulos hänen sisälmyksensä ja laittoi tilalle kultaa. Toiset ovat todistaneet, että enkelit veivät heidät taivaaseen ja tekivät heille leikkauksen. Ja monet väittävät, että enkelit pudottelevat höyheniä, kultapölyä ja jalokiviä palvojien päälle… Jos mainostamme väärää ihmettä, tai väärää enkeliä Herran huoneessa, niin osallistumme vieraaseen tuleen. Tiedän tapauksen, jossa mies saatiin kiinni kylvämässä väärennettyjä jalokiviä kirkon lattialle. Hän kertoi ystävilleen olleensa ”kylvämässä huonetta” nostaakseen ihmisten uskoa. Tiedän toisista, jotka on saatu kiinni vessassa panemassa kultakiillettä päällensä ja sitten juoksevat takaisin kokoukseen vain väittääkseen, että Jumala siunasi heitä tällä erityisellä suosiolla. Missä on Jumalan pelko, kun kristityt itseasiassa väärentävät ihmeen? Nyt on aika kaikkien tosi uskovien, joilla on selkärankaa, vetää selvät linjat jumalisen palvonnan ja pakanallisen käytännön välille. Me haluamme Jumalan ihmeitä, mutta haluamme myös Jumalan pelkoa ja kunnioitusta. Emme voi sallia tämä vieraan tule levitä esteettä.”

Edesmennyt Dave Hunt varoittaa klassisessa kirjassaan The Seduction of Christianity (Kristikunnan vietteleminen) näistä asioista, joita hiipi seurakuntaan vuonna 1985. Valitettavasti suurin osa tunnustavaa seurakuntaa tukahdutti varoituksen, mikä todella oli Jumalan armosta.

”Ennustetun luopumuksen aikana jopa seurakunnan johtajia johdetaan harhaan ja ne, jotka seuraavat heidän opetuksiaan, kokevat saman tragedian. Meidän täytyy olla varmoja, että seuraamme Herraa, emmekä ihmisiä… Välttääksemme luopumuksen ytimessä olevaa viettelystä meidän täytyy kyetä erottamaan Kristuksen ääni Hänen Sanansa kautta siitä hämmentävästä totuuden ja harhan sekoituksesta, jota puhutaan Hänen nimessään.” (ss. 8-9)

Tänä päivänä se New Age -vaikutus, jonka Hunt varoitti olevan tulossa seurakuntaan, on kasvanut hirviöksi, jota ei enää voi kesyttää eikä pitää aisoissa. Se on riistäytynyt käsistä. Vika on seurakunnan johtajissa, jotka eivät välittäneet eivätkä halunneet ottaa kantaa – vaan sovittelivat hirviön kanssa ja liittyivät sen rinnalle, sen sijaan, että olisivat paljastaneet sen pahuuden. On monia sellaisia raamatunopettajia / puhujia, joilla on käsissään monien niiden verta, joiden uskon nämä pahat työntekijät ovat haaksirikkouttaneet, kun heidän on annettu levittää hapatustaan,

Jos haluat lisätietoa, niin kuuntele tämä toimittajan analyysi:

 

Read Full Post »

Is the Rapture Really Taking As Many As You Think?

MORIEL MINISTRIES by Danny Isom 9.3.2011, suom. SK

”Silloin on kaksi miestä pellolla; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa käsikivillä; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.” (Matt. 24:40-41)

On olemassa YouTube-video, joka kuvaa sitä, mikä on luultavasti yleisin käsitys siitä, kuinka tempauksen kuvitellaan tapahtuvan. Se näyttää aamujumalanpalveluksen, jossa pastori saarnaa tempauksesta noin parinsadan hengen seurakunnalle, kun dramaattinen ukkosen ääni vie ”silmänräpäyksessä” kourallista lukuun ottamatta kaikki (1. Kor. 15:52). Ne muutamat onnettomat, jotka jäävät jäljelle, ovat huumaantuneita ja järkyttyneitä nyt lähes tyhjässä kirkossa, kun tempauksessa yli 95 % seurakunnasta muutettiin hetkessä. Ottaen riskin, että sähköpostini täyttyy yli teoreettisen kapasiteettinsa aion pyytää sinua harkitsemaan, tuleeko se todella tapahtumaan noin. Luuletko, että jokainen nykyisin kirkossa käyvä tullaan tempaamaan ylös, kuten videolla kuvataan? Luulen, että totuus on päinvastainen. Jos video olisi minun tekemäni, niin 190 ihmistä istuisi siellä ihmetellen, mitä tapahtui noin kymmenelle, joiden katoaminen oli niin huomaamaton tuossa sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa, että he alkavat etsiä heitä vessoista tai pysäköintialueilta.

En aio käsitellä kysymystä, ”milloin” tempaus tapahtuu. Olen jonkin aikaa kärttänyt Jacob Prasch’ia kirjoittamaan lopullisen esityksen Moriel’in ”intra-tribulationalistisesta” kannasta ja toivon, että se antaa lopullisen raamatullisen vastauksen tuohon kysymykseen. Ei, minä oletan, että kuten Raamattuun uskovien kristittyjen suuri enemmistö, olet vähintäänkin yksimielinen siitä, että ON olemassa tempaus eli ”harpazo”, jota pidän parempana sanana ja joka on todellinen kreikankielinen Raamatun käyttämä sana. Minusta näyttää johtuen osittain yhtäältä eskatologian teologisista opetuksista ja toisaalta villin suosituista kristillisistä lopunajallisista fiktiomarkkinoista, että yleinen harpazoa koskeva käsitys on, että periaatteessa jokaiselle kirkossa on taattu piletti täältä ulos. Olen tullut siihen käsitykseen, että näinä viimeisinä päivinä, joina olemme näkemässä Raamatun toteutuvan niin tarkasti luonnehtiessaan näitä aikoja hengellisen petoksen kyllästäminä, tämä suosittu käsitys harpazosta ei itsessään ole mikään pieni petos.

Ensin ja ennen kaikkea haluan sinun harkitsevan, kuka on ”kelvollinen” osallistumaan harpazoon. On oltava jonkinlainen ”minimivaatimus”, koska jokaista ei oteta. Raamattu antaa paljon johtolankoja, mitä tulee sen ratkaisemiseen, kuka tullaan ottamaan ja kuka jättämään. Ajattele niitä ihmisiä, joista tiedämme, että heidät temmattiin pois ja pelastettiin samalla tavalla, kuin lopullisessa tulevassa harpazossa. Nopea luettelo on: Eenok, Nooa, Loot ja Elia. Huomaatko jotakin, mitä näillä kaikilla miehillä oli yhteistä? He kaikki olivat erikoisen uskollisia ja hengellisesti kuuliaisia. He eivät olleet ihmisiä, jotka vain uskoivat, että Jumala on olemassa, tai sellaisia, jotka tunnustivat Jumalan – he olivat ihmisiä, jotka elivät yksinomaan ja kokonaan omistettua elämää yksin Hänelle. Luuletko, että harpazoon osallistujat ovat yhtään vähemmän kelvollisia? En väitä, että vain ”täydelliset” lähtevät, vihjaan, että vain Raamatun määrittelemät ”uskolliset” ovat kelvollisia kandidaatteja.

Elämme ajassa, jolloin on tilastollisesti mahdotonta erottaa sellaista, joka käy seurakunnassa sellaisesta, joka ei käy. (Huomaa, että en ole kaventamassa kenttää ”Raamattuun uskoviin kristittyihin”, koska video, kuten yleinen käsitys harpazosta, on sitä mieltä, että periaatteessa jokainen seurakunnassa tullaan tempaamaan pois.) Valitsepa mikä hyvänsä moraalinen kysymys, jonka oletetaan erottavan pelastetut pelastumattomista, niin ainakaan Amerikassa ei ole mitään tilastollisia eroja. Molemmilla on samat avioeroprosentit, samat asenteet seksiin ja sukupuolisuhteisiin, samat mielipiteet homoseksuaalisuudesta ja huolimatta päinvastaisesta julkisesta kannastaan, samat aborttiprosentit. Uskotko todella näiden tosiasioiden edessä, että tänä päivänä jokainen seurakunnassa kuuluu ”uskolliseen jäännökseen”? Uskotko, että edes puolet keskivertoseurakunnasta kelpaa? Vai onko jokainen seurakunta petetty luulemaan olevansa se yksi poikkeus kaikista muista, jotta tilastoissa olisi järkeä?

Jo kauan monet meistä ovat seuranneet George Barna‘n, kristityn tutkijan, työtä, joka tunsi, että jotakin oli pielessä, kun useimmat amerikkalaiset samaistivat itsensä ”kristityiksi”. Terve järki sanoo, että jotakin on pielessä tuollaisessa vastauksessa, koska jos enemmistö olisi todella ”kristittyjä”, niin kuinka me tänä päivänä voisimme olla kokemassa niin monia moraalisia ja hengellisiä ongelmia? Miksi ei jokainen Amerikassa säädetty laki mukautuisi kristillisiin normeihin? Kuinka Amerikka selvästikään voisi olla mitään muuta kuin ”kristitty”, jos niin suuri enemmistö sitä väittää? Miksi me kieltäisimme rukouksen koulussa, kymmenen käskyä oikeussaleissa, tai edistäisimme islamilaisia menoja kouluissamme? Barna tajusi, että totuuden paljastamiseksi hänen oli tiukennettava vaatimuksia.

Hän päätti määritellä, kuka tarkasti ottaen oli ennemmin ”evankelikaali” kuin vain ”kristitty”, koska evankelikaalien oletettiin olevan lähempänä määritelmää sellaisesta, joka harjoitti mitä saarnasi, sen sijaan, että olisi kulttuurillinen kristitty vain nimellisesti, eli sellainen, joka vain ”käy kirkossa”. Barna kehitti kriteerit, joita kutsuu nimellä ”the 9-point evangelical” (9 pisteen evankelikaali). Sellaiset ihmiset määritellään seuraavien sääntöjen perusteella:

  1. He sanovat tehneensä omakohtaisen sitoutumisen Jeesukseen Kristukseen, joka edelleen tänä päivänä on tärkeä heidän elämässään.
  2. He uskovat kuollessaan menevänsä taivaaseen, koska ovat tunnustaneet syntinsä ja vastaanottaneet Kristuksen Pelastajana.
  3. He sanovat uskonsa olevan heille hyvin tärkeä tänä päivänä.
  4. He uskovat, että heillä on henkilökohtainen vastuu kertoa uskonkäsityksiään ei-kristityille.
  5. He uskovat, että Saatana on olemassa.
  6. He uskovat, että ikuinen pelastus on mahdollinen vain armon kautta, ei tekojen.
  7. He uskovat, että Jeesus Kristus eli synnittömän elämän maan päällä.
  8. He väittävät, että Raamattu on kaikissa opetuksissaan tarkka.
  9. He kuvailevat Jumalaa kaikkitietävänä, kaikkivoipana, täydellisenä jumaluutena, joka loi maailmankaikkeuden ja edelleen tänä päivänä hallitsee.

Toisin sanoen, jos kysyt jokaiselta tietyssä salissa katsooko hän olevansa ”kristitty”, niin käytännöllisesti katsoen kaikki kädet kohoavat vaistomaisesti. Jos sitten kysyt: ”Kuinka moni teistä on evankelikaalinen kristitty? Niin enemmistö laskee kätensä ja vain 38 % käsistä on enää koholla, mutta jos pyydät jokaista kätensä kohottanutta vahvistamaan, että uskoo jokaiseen em. yhdeksään kohtaan, kun ne luetaan yksitellen, niin lopputulos on, että vain 8 %:lla salissa on enää käsi koholla vahvistamassa kaikki yhdeksän peruskriteeriä. Minkä normin perusteella sinä päätät, onko joku tai jokin ”kristillinen”? Ellei Barna ole antanut minimivaatimuksia uskollisen jäännöksen jäsenille, niin mitä sinä lisäisit tai muuttaisit? Luulen, että nämä ovat vähimmäisedellytykset.

Sanon sen maalaisjärkisen raamatullisen arvion perusteella, että me elämme ajassa, jolloin todella uskollisten määrä numeroiden valossa ennemmin vähenee kuin kasvaa. Luuletko tosiaan, että on olemassa jonkinlainen ”poikkeus”, joka tekee harpazon niin radikaalin isoksi, kuin valtavirta näyttää uskovan? Onko todennäköistä, että harpazo on paljon isompi kuin luulemme ja käsittää niin monia ”kulttuurisia” kristittyjä, vai onko se realistisemmin oleva pienempi perustuen kaikkien mahdollisten kandidaattien hengelliseen tilaan?

On kuitenkin olemassa eräs toinen trendi, jota pyydän sinua harkitsemaan. Kuten Jacob Prasch on opettanut hyvin monissa saarnoissaan koskien viimeisiä päiviä, niin jos haluat saada parhaan ymmärryksen siitä, millaista on oleva Kristuksen toiseen tulemukseen johtava kehitys, niin opi kaikki, mitä voit koskien Hänen ensimmäistä tulemustaan [Jeesus tuli syntymänsä kautta tähän maailmaan]. Lähes kaikki Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan ennakoi suurempaa, lopullista täyttymystä Hänen toisessa tulemuksessaan.

Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan oli maailmanhallitus, jolla oli itsensä jumalaksi julistanut hallitsija Roomasta, mikä enteilee Antikristuksen toiminnan lopullista täyttymystä Hänen toisessa tulemuksessaan. Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan jokainen merkittiin taloudellisen valvonnan vuoksi aivan kuten Hänen toisessa tulemuksessaan kukaan ei voi ostaa eikä myydä ilman pedonmerkkiä. Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan Herodes enteilee Ilmestyskirjan lohikäärmettä Jumalan kansan vainossa. Se jatkuu ja jatkuu läpi evankeliumien. Hänen ensimmäisen tulemuksensa tapahtumien ja mallien kautta Pyhä Henki yrittää opettaa meille jotakin niiden lopullisesta täyttymyksestä Hänen toisessa tulemuksessaan.

Mitä tällä on tekemistä sen kanssa, kuinka moni todellisuudessa tulee osallistumaan harpazoon? Katso, kuinka harvat tunnistivat ja seurasivat Kristusta Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan!

Vielä tärkeämpää on tehdä hyvin tarkka tutkimus niistä tilastollisesti harvoista, jotka tunnistivat ja uskoivat siinä määrin, että olivat todellisia seuraajia raamatullisten normien perusteella.

On paljon mahdollista, jos olet 30–35-vuotias tai nuorempi, ettet tiedä, että ”kristityn” määritelmä on muuttunut dramaattisesti vain yhden sukupolven aikana. Sama koskee käsitettä ”evankelikaalinen”. Asiat, jotka elämäni alkupuoliskolla luokiteltiin ”harhaopiksi”, ”vääräksi opetukseksi” ja täydellisiksi ”valheiksi” – mikä järkytys – hyväksytään tänä päivänä elämäni loppupuolella ”kristillisinä” ja/tai ”evankelikaalisina”. Sitä, että maailma määrittelee uudelleen sanat omien käsitystensä mukaan, tulee odottaakin, mutta kuinka tämä voi tapahtua seurakunnan sisällä? Se on tapahtunut samalla tavalla, kuin aina ennenkin Raamatussa kerrotuista varhaisimmista ajoista saakka: laiminlyömällä Sanan. Ja tämä juuri on useimmin käsitelty asia evankeliumeissa, kuinka niin harvat riippuivat kiinni Sanassa ja niin monet väärinsovelsivat, väärinkäyttivät ja suoralta kädeltä hylkäsivät sen.

Näetkö kuinka läheisesti nykyinen tilanne peilaa tilannetta Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa? Jeesus kohtasi papit ja leeviläiset, jotka hoitivat virkaansa – ei yhtään enempänä, kuin ammattina. Hän kohtasi saddukeukset, jotka olivat liberaaleja oppineita, jotka eivät uskoneet minkäänlaiseen kirjaimelliseen Raamatun tulkintaan, vaan käsittelivät sitä allegoriana ja mytologiana. Hän kohtasi fariseukset ja kirjanoppineet, jotka nostivat omat tulkintansa ja työnsä alkuperäisten Kirjoitusten arvovallan yläpuolelle. Toisin sanoen, joka käänteessä Hän kohtasi ihmisiä, jotka lähes jokaisella ajateltavissa olevalla tasolla kääntyivät pois Jumalan Sanan selvästä ja yksinkertaisesta tulkinnasta jonkin muun tulkinnan eduksi. Nykyisin meillä on sitä monin verroin sekä määrän että vaikutuksen suhteen.

Tämä kamppailu Jumalan sanasta alkoi, kun Saatana itse yritti vääntää Kirjoituksia kiusauksen aikana erämaassa. Se oli ilmeinen Jeesuksen julkisen palvelutyön alussa vuorisaarnassa, jossa Jeesus toistuvasti sanoo: ”Olette kuulleet sanottavan … mutta minä sanon teille” oikaistakseen heidän Kirjoitusten käsittelyään. Se nähdään uudelleen ja uudelleen väittelyissä eri auktoriteettinen kanssa koskien sapattia ja käsien pesemistä ja jotakin sellaista, jota Jeesus kutsuu heidän ”perinteikseen”. Se luonnehtii Kristuksen viimeisiä päiviä maan päällä Temppelissä, kun eri ryhmittymät yrittivät kuulustella Häntä, mitä Jumalan Sana sanoo mistäkin. He jopa pilkkaavat Hänen sanojaan, kun Hän on ristillä! Yksi runsaimmin esiintyvä ihmisten luonteenpiirre Kristuksen ensimmäisen tulemuksen aikaan oli, että enemmistö oli löytänyt eri tapoja sivuuttaa, silpoa ja tulkita väärin Jumalan Sanaa siinä määrin, että he hukkasivat Jeesuksen. Niille, joiden oletettiin tuntevan Sanan, Kristus sanoi ensimmäisessä tulemuksessaan:

”Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut” (Joh. 5:46).

Koska he tahtoivat Raamatun toteutuvan omien odotustensa, omien halujensa ja itse valitsemiensa elämäntapojen mukaan, he jääväsivät itsensä Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa. Minä näen saman tapahtuvan jälleen, vain vieläkin laajemmassa mittakaavassa.

Kun näen (Rick Warrenin) päämäärätietoisen (Purpose Driven) ohjelman vaikutuksen, en näe petettävän pelkästään ihmisiä, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen New Age -harjoitusten täysimittaisen omaksumisen kirkon seinien sisäpuolella, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen joukkojen parveilevan Benny Hinn’in ja Todd Bentley’n kaltaisten luokse, tai johonkin muista ns. ”ihmeiden ja merkkien” oudoista näytöksistä, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen. Kun näen väheksymisen, ellei suorastaan hiljaisuuden, kun on kysymyksessä opetus rististä ja sitoutumisesta elää ainoastaan yksin Jumalan Sanan mukaan, näen harpazo-kandidaattien vähenemisen.

Eenok, Nooa, Loot ja Elia, kaikki elivät luopumuksen ajassa, jossa todella raamatullisesti uskolliset olivat vain pikkuisin vähemmistö. Mutta kun on kysymys viimeisestä ja viimeisen ajan luopumuksesta, jota he enteilevät, niin Jeesus sanoi, että se johtaa ”suureen ahdistukseen, jonka kaltaista ei ole ollut maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule” (Matt. 24:21). Toisin sanoen, se on paljon suurempaa ja kokonaisvaltaisempaa, kuin minään muuna historian aikana!

Oletko aidosti täysin antautunut olemaan yksi niistä, jotka ovat kelvollisia harpazoon? Tutki silloin tarkasti niitä, jotka kelpuutettiin Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan.

Kun Jeesuksella oli oma kysymyksensä aikansa uskonnollisille, niin miksi Hän kysyi heiltä: ”Mistä Johanneksen kaste oli?” (Matt. 21:25) Se käy käsi kädessä Jeesuksen aiemman huomion kanssa: ”Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta” (Luuk. 7:30). Ainoat ”kelvolliset” ymmärtämään ja vastaanottamaan Kristuksen Sanan hänen ensimmäisessä tulemuksessaan olivat ne, jotka ensiksi ja ennen kaikkea aidosti katuivat syntiä. Ne, jotka eivät todella sitoudu ristin työhön, eivät voi oikein panna Hänen Sanaansa käytäntöön, niin että saavuttaisivat raamatullisen määritelmän sellaisesta, joka on ”uskollinen”, sellaisesta, jota minä pidän oikeana ja asianmukaisena harpazo-kandidaattina. Uskon, että tämä on yksi syy, että kun on kysymys lopunajoista, niin tärkein työ, johon Kristus kehottaa meitä sitoutumaan, on evankeliumin saarnaaminen.

Tiedän, että on vielä monia, jotka eivät koskaan ole kuulleet evankeliumia ja epätoivoisesti tarvitsevat tilaisuuden. Mutta kuten oli Kristuksen ensimmäisessä tulemuksessa, minä uskon myös, että on olemassa hyvin iso ”lähetyskenttä” aivan ”kirkoksi” kutsumamme instituution sisällä. On aivan tarpeen tuoda ristin työ ja Sana niille tänä päivänä, jotka seuraavat vain nimellisesti Kristuksen toisen tulemuksen varjossa, kuten se oli Hänen ensimmäisen tulemuksensa aikana. Se on ainoa mahdollinen tapa lisätä niiden lukumäärää, jotka tulevat todella osallistumaan tulevaan harpazoon.

Ensimmäisessä tulemuksessaan Kristus kutsui ja lähetti uusia sanansaattajia saarnaamaan yksinkertaista Sanan totuutta, niitä, jotka johtaisivat ristin saarnaamisessa ja kuuliaisuudessa Hänen Sanalleen. Hänen toisen tulemuksensa varjossa tarve on vieläkin suurempi.

”Ja nähdessään kansanjoukot hänen tuli heitä sääli, kun he olivat nääntyneet ja hyljätyt niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta” (Matt. 9:36).

Tätä juuri näen kaikkialle levinneiden hengellisten liikkeiden kuuluisien väärien opettajien tekevän tänä päivänä laitoskirkolle, paikalle, jota asuttavat ”lampaat ilman paimenta”, tai käsittelemässämme kontekstissa: ”Matkustajat, joilla ei ole lippua”. Kuten Hänen ensimmäisessä tulemuksessaan laitos on jälleen surkeasti epäonnistumassa. Kuten viranomaiset, joiden luokse tietäjät ensin menivät, sellaiset voivat lainata Kirjoituksia, mutta he eivät olleet niitä, jotka olisivat reagoineet Jumalan Sanaan; paimenet olivat niitä, jotka olivat tosiasiassa ulkona lauman kanssa. Samaa työtä ja kutsumusta tarvitaan jälleen.

Hänessä,
Servant@WalkWithTheWord.org

Read Full Post »

Pathway to Apostasy

Commentary by Roger Oakland, suom. Samuel Korhonen
Understand The Times International: Roger Oakland Ministries
www.understandthetimes.org

Hiljattain minuun otti yhteyttä eräs ystävä ja kollega, jolla on myös erottamispalvelutyö. Hän tutki toisia erottamispalvelutyöjärjestöjä saadakseen luettelon kymmenestä hienovaraisesta tavasta, joilla Kristuksen ruumista nykyisin eksytetään. Koska tuolla hetkellä, kun sain hänen sähköpostinsa, olin kiireinen puhuessani eräässä konferenssissa, vastasin hänelle ja sanoin palaavani hänen asiaansa muutaman päivän kuluessa.

Lentäessäni takaisin kotiin konferenssin jälkeen, otin tietokoneeni ja vastasin ystäväni pyyntöön. Konferenssissa esittämäni aiheet olivat vielä tuoreina mielessäni. Seuraavassa ensimmäiset 10 trendiä, jotka olen henkilökohtaisesti kohdannut. Vaikka olen varma, että on monia muitakin, niin seuraavat 10 trendiä antavat hyvän yleiskuvan siitä, mitä seurakunnassa tapahtuu tänä päivänä:

  • Ekumeeninen yhteys hinnalla millä hyvänsä ilman mitään kytkentää sanomaan, että Jeesus kuoli ristillä.
  • Seurakuntakasvuliike, joka on keskittynyt markkinavetoiseen, etsijäystävälliseen kristinuskoon, joka painottaa megaseurakunta-ajattelua.
  • Kristinusko, joka on keskittynyt seuraamaan ihmisiä, heidän menetelmiään ja liikkeitään.
  • Jesuiitta-agenda, jota edistävät roomalaiskatolisen kirkon ja roomalaiskatolisten mystikoiden opetuksia ja ideoita julistavat kustantajat ja pastorit.
  • Raamatullisen luomisen hylkääminen ja teistisen evoluution ja progressiivisen luomisen hyväksyminen.
  • Uuden ajan (New Age) babylonialaisten käytäntöjen hyväksyminen, kuten jooga ja kontemplatiivinen rukous keinona ”päästä lähemmäs Jeesusta”.
  • Väärä kristinusko, joka korvaa Raamatun mukaisen evankeliumin sosiaalisella evankeliumilla.
  • ”Päämäärätietoinen (purpose driven) P.E.A.C.E. -suunnitelma”, joka valmistaa seurakunnan globaalia maailmanuskontoa varten.
  • Kokemuspohjainen ”kristinusko”, joka etsii merkkejä ja ihmeitä ja hylkää Raamatun varoitukset viimeisten päivien hengellisestä petoksesta.
  • Kompromisseja – tullakseen ”postmoderniksi” ja ”edistykselliseksi” – tekevä seurakunta yrityksessä saavuttaa postmoderni sukupolvi.

Tarkoitukseni ei ollut asettaa näitä erilaisia trendejä tärkeysjärjestykseen. On tosiasia, että jokainen on käynnissä ja valtava enemmistö tunnustavista kristityistä ei ole edes tietoinen, että nämä trendit ovat käynnissä, tai että edes on ongelmaa. Ehkä tulevaisuudessa nämä 10 kohtaa olisivat hyviä lukuotsikoita pieneen kirjaan, joka käsittelisi kutakin aihetta yksityiskohtaisemmin.

Salli minun sanoa nyt, että raamatullinen kristinusko on hyökkäyksen kohteena, niin kuin ei koskaan ennen. Emme ole vain ”liukkaassa rinteessä” – kristinusko on valmis putoamaan kalliojyrkänteeltä. Kuten Jeesus kysyi jakeessa Luuk. 18:8: Kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa?

Nykytapahtumat osoittavat, että tie luopumukseen johtaa täsmälleen Raamatun ennustamaan suuntaan.

Read Full Post »

Older Posts »