Reiki hiipii sisälle kristikuntaan

“Hiipivä” vaikutus – New Age ja evankelikaalinen kristikunta

The “Creeping” Effect – The New Age and Evangelical Christianity

6.12.2010 by Ray Yungen, suom. Samuel Korhonen

Jos olet koskaan pohtinut, miksi New Age-kirjailijat ja heidän opetuksensa hiipivät monien kristittyjen ohi, niin sanan hiipiä (engl. creep) määritelmä ehkä auttaa. Sana merkitsee: edetä hitaasti nopeudella, jota ei voi juuri havaita, ennen kuin katsot taaksesi pitkän ajan kuluttua. Esimerkiksi hiipivää (creeping) inflaatiota ei huomata lyhyellä jaksolla, mutta kun katsoo taaksepäin 20–30 vuotta, niin se on tyrmistyttävä. Ateria, joka maksoi kaksi dollaria vuonna 1970 voi nyt maksaa kahdeksan – hinta kohosi niin hitaasti, että vaikutus väheni.

Samanlainen liike on tapahtunut yhteiskunnassamme ja siitä on vähitellen tullut vallitseva. Mitä kerran pidettiin eriskummallisena, on tänä päivänä normaalia – jopa hyödyllistä. Tämä trendi vaikuttaa evankelikaaliseen kristikuntaan vain hiukan pienemmässä määrin kuin sekulaariin yhteiskuntaan. Syy pieneen eroon on, että monet, ehkä useimmat kristityt eivät vielä ole ymmärtäneet, tai sopeutuneet siihen käytännölliseen mystiseen lähestymistapaan, jonka New Agen kannattajat ovat jo sisällyttäneet sekulaariin maailmaan, kuten myös kristikuntaan.

Mystinen pragmatismi kasvaa erityisen nopeasti erilaisten New Age -parantamismenetelmien kautta. Erästä sellaista kutsutaan nimellä reiki, japaninkielinen sana, joka käännettynä on universaali elämän energia, eli Jumala-energia. Siihen on viitattu myös säteilymenetelmänä (engl. radiance technique). Reiki on muinainen Tiibetin buddhistinen parantamissysteemi, jonka eräs japanilainen mies löysi uudelleen 1800-luvulla ja se on tullut Länteen vasta hiljattain.

Reiki-menetelmä sisältää käsien panemisen vastaanottajan päälle ja sitten energian aktivoimisen virtaamaan parantajan kautta vastaanottajaan. Eräs parantaja kuvailee kokemusta seuraavasti:

Tehdessäni sitä minusta tulee kanava, jonka kautta tämä voima, tämä universumin mehu, tulee valuen kämmenistäni koskettamani ihmisen ruumiiseen joskus kevyesti, lähes huomaamatta, joskus nälkiintyneissä imaisevissa siemauksissa. Minäkin saan sen samalla, kun annan sitä. Se ympäröi meidät molemmat, potilaan ja parantajan.¹

Mitä on tämä ”universumin mehu?” Vastaus on tärkeä, erään maineikkaan reiki-mestarin antama, joka selittää:

Reiki-virittäytyminen on vihkimys, initiaatio, pyhään metafyysiseen järjestykseen, joka on ollut läsnä maan päällä tuhansia vuosia … Tulemalla osaksi tätä ryhmää, myös sinä vastaanotat apua reiki-oppailta ja muilta hengellisiltä olennoilta, jotka myös toimivat näiden päämäärien hyväksi.²

Vaikka tätä ei ole laajasti mainostettu, reiki-parantajat pitävät kiinni tästä ”henkiopas”-kytkennästä reikin olennaisena puolena. Itse asiassa se on perustus ja energia reikin takana. Eräs reiki-mestari, joka on kirjannut satoja muita mestareita, puhui vuorovaikutuksestaan henkioppaiden kanssa:

Minulle reiki-oppaat tekevät itsensä parhaiten tunnettaviksi virittäytymisiä suoritettaessa. He seisovat takanani ja ohjaavat koko prosessia ja oletan, että he tekevät tämän myös jokaiselle reiki-mestarille. Kun suoritan virittäytymisiä, tunnen heidän läsnäolonsa koko ajan. Joskus voin nähdä heitä.³

Kristityn alkureaktio tähän infoon voisi olla: ”Että mitä? Minä en pyöri niissä piireissä, joten se ei koske minua.” Tämä huoleton suhtautumistapa olisi pätevä, ellei olisi tosiasia, että reiki on nykyisin kasvamassa suunnattomiin mittoihin ja joissakin hyvin vaikutusvaltaisissa piireissä. (Se voi olla jopa teidän paikallisissa sairaaloissanne, kouluissanne ja nuorisojärjestöissänne.) On tärkeää tietää, että monet hoitajat, neuvojat ja varsinkin hierontaterapeutit käyttävät reikiä täydentämään työtään. Sitä mainostetaan usein täydentävänä palveluna.

Vieläkin merkittävämpää on tässä menetelmässä mukana olevien lukumäärä. Tutki seuraavia lukuja saadaksesi pienen välähdyksen reikin kasvavasta suosiosta. Vuonna 1998 Internetissä oli noin 33000 reiki-listausta. Tänä päivänä tuo luku joillakin hakukoneilla käsittää yli 22 miljoonaa listausta. Vain 10 vuodessa tuo luku on kasvanut 700-kertaiseksi! Kuten sanoin tämän kirjan ensimmäisessä luvussa, niin Yhdysvalloissa on nyt yli miljoona reiki-parantajaa. Eräs reiki-mestari pani ilolla merkille tämän kiinnostuksen aallon sanoessaan:

Vuosien mittaan ihmisten uskomusjärjestelmässä on tapahtunut muutos, joka sallii vaihtoehtoisen lääketieteen laajemman hyväksynnän. Siitä johtuen olemme näkemässä kasvavaa mielenkiintoa reikiin suurelta yleisöltä. Kaikentaustaisia ihmisiä tulee saamaan hoitoja ja kurssitettaviksi.⁴

Eräs hyvin paljastava tilasto sisältää Kentucky’n Louisville’n, jossa 102 ihmistä perehdytettiin reikiin vain yhden viikonlopun aikana.⁵ Tämä osoittaa, että suuri määrä ihmisiä vedetään reikiin raamattuvyöhykkeellä, joka perinteisesti on Amerikan konservatiivisinta aluetta.

On tärkeää ymmärtää se tapa, jolla reiki esitetään suurelle yleisölle. Vaikka sen taustalla on metafyysinen perustus, niin kun lukee reiki-parantajien julkaisemaa kirjallisuutta, se ei ole lainkaan selvää. Eräs reiki-mestari, joka pyörittää päiväkylpylää, käyttää esitteessään toistuvasti sanoja comfort (mukavuus) ja nurture (hoiva). Reiki on jotakin, joka antaa sinulle mielihyvää. Eräs nainen, joka on ammattineuvoja, kertoo mahdollisille asiakkailleen, että reiki antaa heille syvän rentoutumisen ja lievittää kipua. Uudelleen ja uudelleen nämä samat teemat tulevat esiin reikin mainoskirjallisuudessa – rentoutuminen, hyvä olo, sairauden vähentäminen, stressin vähentäminen, mielen tasapainottaminen jne. Kuinka joku voi sanoa, että reiki on paha, kun se väittää auttavansa ihmisiä?

Syy näin laajaan hyväksyntään on helppo ymmärtää. Useimmat, monet kristityt mukaan lukien, uskovat, että jos jokin on hengellisesti myönteistä, niin se on Jumalasta. Eräs pastoriystäväni kertoi tilanteesta, jossa kristitty, jolla oli joitakin fyysisiä ongelmia, kääntyi reikin puoleen hakemaan lohtua. Kun tämä pastori neuvoi miestä, että reiki pohjimmiltaan vastustaa kristinuskoa, tämä raivostui ja vastasi seuraavalla puolustuksella: ”Kuinka voit sanoa, että tämä on pahaa, kun se auttoi minua?” Siksi annoin kirjassani eräälle luvulle nimen ”Erottaminen”. Erottaminen on ”henkien koettelemista” (1. Joh. 4:1). Jos jokin on Jumalasta, se mukautuu Jumalan suunnitelman kulmakiveen ja osoittaa Hänen armonsa yksin Kristuksen Jeesuksen kautta (Ef. 2:7). Reiki, kuten aiemmin määrittelin, perustuu okkulttiseen näkemykseen Jumalasta.

Tämä arviointi reikistä on kiistaton. Jokainen reiki-kirja, mitä ikinä olen nähnyt, on täpötäynnä lausuntoja, jotka tukevat sitä, mitä yritän väittää. Kirjassa nimeltä, The Everything Reiki Book, seuraava poistaa kaikki epäilykset koskien reikin yhteensopimattomuutta kristinuskon kanssa:

Reiki-virittäytymisprosessin aikana väylä, joka avataan ruumiissa sallimaan reikin virrata läpi, avaa myös psyykkiset kommunikaatiokeskukset. Siksi monet reiki-parantajat kertovat, että heillä on sanallista kanavoitua kommunikaatiota henkimaailman kanssa.⁶

Vielä huolestuttavampaa on, että reiki-kanavoija ei ehkä voi edes valvoa tätä ”energiaa”, kuten seuraava kommentti osoittaa:

Hoitajat ja hierontaterapeutit, jotka on viritetty reikiin, eivät koskaan voi paljastaa, milloin reiki alkaa virrata heidän kämmenistään, kun he käsittelevät potilaitaan. Reiki vaikuttaa luonnollisesti, kun sitä tarvitaan ja jatkaa virtaamistaan niin kauan kuin vastaanottaja on alitajuisesti avoin sitä vastaanottamaan.⁷

Toinen sellainen menetelmä on terapeuttinen kosketus (Therapeutic Touch). Kuten reiki, sekin perustuu okkulttiseen chakra-systeemiin, jota on kuvattu seitsemänä ruumiin energiakeskuksena, jotka ovat yhdenmukaisia hengellisten voimien kanssa. Seitsemäs chakra samaistetaan näkemykseen, että Jumala on kaikessa. Hoitajat klinikoilla ja sairaaloissa harjoittavat laajalti terapeuttista kosketusta. Se nähdään hyödyllisenä ja parantavana lisänä hoitotyölle.

Jos yhteys reiki-parantamisen ja muiden metafyysisten menetelmien välillä voidaan nähdä, niin ymmärrämme täydellisemmin, miksi seuraava lainaus on yksi voimakkaimmista lausunnoista, mitä tulee kontemplatiivisen rukouksen todelliseen luonteeseen. Eräs reiki-mestari kertoi tätä menetelmää mainostavalla kurssilla:

Jokainen, joka on tutustunut seuraavien henkilöiden työhön ja ajatteluun [sitten hän luettelee listan huomattavia New Age -kirjoittajia, Thomas Merton aivan keskimmäisenä], huomaa yhteensopivuuden ja yhteisen soinnin reikin teorioiden ja harjoitusten kanssa.⁸

Reiki tulee buddhismista ja kuten eräs Merton-tutkija kirjoitti: ”Jumala, jonka hän [Merton] tunsi rukouksessa, oli sama kokemus, jota buddhistit kuvailevat valaistumisessaan.”⁹

Siksi on niin tärkeää ymmärtää Richard Foster’in ja Brennan Manning’in kirjoitusten yhteys Merton’in kanssa. Mainostaminen osoittaa mieltymystä ja mieltymys osoittaa yhteistä pohjaa. Jokin on pahasti pielessä, kun reiki-mestari ja kaksi tämän päivän evankelikaalisen seurakunnan vaikutusvaltaisinta hahmoa molemmat osoittavat samaa miestä hengellisen polkunsa edelläkävijänä. (luvusta 5 kirjasta A Time of Departing, Ray Yungen; suomeksi Erottautumisen aika)

Viitteet:

1. “Healing Hands” (New Woman Magazine, March, 1986), p. 78.
2. William Rand, Reiki: The Healing Touch (Southfield, MI: Vision Pub.,1991), p. 48.
3. Diane Stein, Essential Reiki (Berkley, CA: Crossing Press, 1995), p. 107.
4. William Lee Rand, “Reiki, A New Direction” (Reiki News, Spring 1998, http://www.reiki.org/reikinews/reikinewdir.html,, p. 4.
5. Reiki News, Winter, 1998, p. 5.
6. Phylameana lila Desy, The Everything Reiki Book (Avon, MA: Adams Media, 2004), p. 144.
7. , p. 270.
8. Janeanne Narrin, One Degree Beyond: A Reiki Journey into Energy Medicine (Seattle, WA: Little White Buffalo, 1998), p.xviii.
9. Brian C. Taylor, Setting the Gospel Free (New York, NY: Continuum Publishing, 1996), p. 76.

 

 

Read Full Post »

Irti pahan vallasta – demonien ulosajaminen

Tämän kevään aikana on käyty keskustelua demoneista. Kaikkien vastoinkäymisten ja sairauksien on väitetty olevan saatanasta, niinpä joissain piireissä ajetaan uskovistakin ulos demoneja. Samaan aikaan jotkut papit kiistävät niiden olemassaolon kokonaan. Mikä on totuus?

Minulla on kolme hyvää kirjaa, joissa käsitellään raittiilla ja raamatullisella tavalla, mitä henkivallat ovat ja miten niihin tulee suhtautua. Suosittelen näitä kirjoja kaikille, jotka haluavat saada aiheesta oikeanlaisen kuvan. Linkeistä saat lisätietoa kirjoista.

• Tapani Suonto: Ole turvallisella mielellä – Vastauksia aikamme demonioppien tuomaan sekasortoon (94 s.)

Sielunhoidollisesta näkökulmasta kirjoitettu kirja, joka antaa lohdutusta ja oikean näkökulman asioihin niille, jotka ovat ahdistuneet väärän opetuksen takia. Suonto siteeraa norjalaista evankelistaa Aril Edvardsenia: ”Ennen ihmiset tulivat seurakuntaan hakemaan apua, kun olivat hajonneet säpäleiksi syntisen maailman keskellä. Tänään ihmiset lähtevät seurakunnasta psykiatrien ja terapeuttien luokse hakemaan apua, kun he ovat hajonneet seurakunnan keskellä.” Suonnon omiin kokemuksiin pohjautuva kirja on helppo ja nopea lukea, ja asiat perustellaan selkeästi Raamatulla.

• Tormod Engelsviken: Vapaaksi Paholaisen vallasta (186 s.)

Tämä norjalainen teologian tohtori on nähnyt Etiopiassa pakanuuden keskellä demonien todellisuuden. Engelsviken torjuu epäterveet demoniopit sekä sairauden ja riivauksen sekoittamisen. Samalla hän osoittaa tien, jolla paholaisen sitoma ihminen voi saada avun ja vapautuksen. Kirjan sanoma on perusteltu raamatunkohtiin kattavasti tukeutuen.

• Tapio Nousiainen: Taistelu henkivaltoja vastaan (224 s.)

Nimestään huolimatta tämä ei ole vääränlainen hengellisen sodankäynnin oppikirja, joita nykyajassa valitettavasti on ihan liikaa. Nousiainen kirjoittaa henkivalloista laajasti ja perusteellisesti. Hän tuo esille, mitä kautta ihminen joutuu henkivaltojen vaikutukselle alttiiksi, ja millä eri tavoilla henkivallat uskovaa pyrkivät vaivaamaan. Tässä yhteydessä Nousiainen ottaa esille mm. ylihengellisyyden, alihengellisyyden, sielullisuuden, lahkohenkisyyden, lain alla olemisen, uskovien synnit, väljän omantunnon, valvomattomuuden ja monet muut tärkeät seikat. Kirjassa kerrotaan, miten salatieteisiin sotkeutuneet ja riivaajien valtaan joutuneet saavat vapauden. Lopuksi luvussa Kristitty henkivaltojen sodassa Nousiainen käsittelee 34 sivun verran niitä varusteita, joita Raamatun sanan perusteella on uskovalla käytössä.

Edellä mainittujen kirjojen pohjalta seuraavassa on lyhyt tiivistelmä henkivalloista eli pahuuden voimista, jotka ovat kiistaton tosiasia.

Nousiainen jakaa demonien vaikutuksen ihmisiin kolmeen eri asteeseen. Ensinnäkin demonit voivat painostaa ihmistä, elävässä uskossakin olevaa, mm. huolten ja pelkojen muodossa. Painostus tapahtuu aina kuitenkin ihmisen ulkopuolelta käsin.

Vakavampi aste demonien toiminnassa on kiusaaminen ja vaivaaminen. Sekin voi kohdistua elävässä uskossa olevaan ihmiseen, mutta kyse on silti aina henkilön ulkopuolella olevista demonivoimista. Saatana pyrkii aiheuttamaan saastaisia ja kiusaavia ajatuksia, ja yrittää näin saada uskovan lankeamaan syntiin. Kuulostaako tutulta?

Kolmas ja vaikein aste on riivaajaistila eli demonivaltaus. Siinä saastaiset henkivallat tunkeutuvat ihmisen sisään ja saavat hänet riivattuun tilaan. ”Riivaus on tila, jossa ihmisen keho tai persoonallisuus on joutunut kyseiseen ihmiseen asettuneen pahan hengen hallintaan”, määrittelee Engelsviken. Tämän saa aikaan esimerkiksi epäjumalien ja saastaisten henkien palvonta (saattaa riittää jopa pakanatemppelissä käyminen ja palvontatilaisuuteen osallistuminen) sekä noitien, poppamiesten, ennustajien yms. okkultistien apuun turvautuminen. Monet henkilöt ovat joutuneet esimerkiksi reikihoidon, enkeliterapian ja vastaavanlaisten hoitojen kautta yhä syvemmälle okkultismiin ja sitä kautta riivaajien valtaan. Nousiainen sanoo, että myös julkea syntielämä avaa ovet saastaisille demonihengille: koska riivaajahenget tunkeutuvat ihmisen kehoon, niin erityisesti kaikenlainen haureus, huoruus ja luonnottomat sukupuolielämän muodot poistavat esteet riivaajilta. ”Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan” (1. Kor. 6:18).

Voiko uskova ihminen joutua riivaajien valtaamaksi? Kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat sanovat yksimielisesti, että uudestisyntynyt kristitty (uskoon tullut) ei voi joutua riivatuksi. Samassa henkilössä ei voi samaan aikaan asua sekä Pyhä Henki että saatana. Siinä vaiheessa kun olet antanut elämäsi Jeesukselle, olet saanut Pyhän Hengen sisällesi asumaan. Ainoastaan sellainen kristitty, jolla on salaisia ja selvittämättömiä syntejä tai hän muuten luopuu pois uskostaan, menettää Pyhän Hengen suojan.

Engelsvikenin kirja käsittelee erityisesti riivaajien valtaan joutumista ja siitä vapautumista. Kirjassa annetaan hyviä ohjeita sielunhoitajille, miten tunnistaa riivaustilat ja miten riivaajia ajetaan ulos.

Engelsviken kertoo tärkeää taustatietoa Vanhan Testamentin (VT) ajasta ja Jeesuksen ajan juutalaisuudesta – minkälainen käsitys silloin oli saatanasta ja demoneista. VT:ssa ei ole paljon mainintoja saatanasta, sen sijaan siinä keskitytään Jumalan suuruuteen. Silti VT kieltää jyrkästi kaikenlainen yhteydenpidon pahoihin henkiin. Sen sijaan Jeesuksen ja apostolien aikana juutalaisuudessa uskottiin laajalti pahoihin henkiin ja niitä myös kovasti pelättiin. Pahojen henkien karkottajat, eksorkistit, yrittivät ajaa henkiä ulos erilaisin rituaalein ja maagisin tavoin. Yleensä karkottaminen epäonnistui, tai henget palasivat takaisin. Tämä oli lähtötilanne, johon Jeesus saapui tuomaan avun.

Uuden Testamentin kertomusten perusteella Jeesus ajoi monesta ihmisestä pois riivaajia. On muistettava, että tuona aikana demoneilla oli paljon valtaa ihmisiin, ja Jeesuksella riitti työtä tämän asian parissa. Ei siis saa vetää sellaisia suoria johtopäätöksiä, että myös nykyajassa pitäisi ajaa joka tilanteessa ulos riivaajia.

Usein kysytään, että mikä aiheuttaa sairaudet? Ovatko ne demonien vai Jumalan aiheuttamia? Lähtökohta on, että Jumala on hyvä ja tahtoo ihmisille vain parasta. Saatana puolestaan on paha ja haluaa tuhota kaiken. Syntiinlankeemuksen seurauksena ihmiskunnasta tuli kuolevainen, ja jokainen meistä kuolee ennen pitkää. On luonnollista, että etenkin vanhemmiten tulee kaikenlaisia sairauksia, joiden takia kuolemme.

On muistettava, että Jumala ja saatana eivät ole samantasoisia, vaan saatana on luotu olento ja siten Jumalan vallan alainen. Sairaus ei ole Jumalasta, mutta Jumala voi antaa saatanalle luvan rusikoida sairaudella, kuten Jobia. Onko sitten kaikki sairaus saatanasta, jos ne eivät ole Jumalasta? Nousiainen ottaa esille muun muassa elintapasairaudet, jotka ihminen aiheuttaa itse itselleen, esimerkiksi tupakanpolton aiheuttamat keuhkosairaudet tai epäterveellisen syömisen. Ei niistä voi syyttää saatanaa vaan itseään. Entäpä bakteeri- ja virussairaudet ja niiden aiheuttamat epidemiat? Jumala loi maapallon hyväksi, mutta syntiinlankeemuksen seurauksena kuolevaisuus ja sairaudet ovat tulleet ihmiskunnan osaksi: ”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet” (Room. 5:12).

Asia erikseen ovat riivatut ihmiset, joita Jeesuksen aikana oli varmaankin paljon. Saatanan tarkoituksena on tuhota se henkilö, jossa se asuu, ja siksi sairaudet ovat riivaajien yksi ase tällaista ihmistä vastaan.

Huomattakoon, että riivattuja ihmisiä on Länsimaissa suhteellisen vähän. Engelsviken kirjoittaa: ”Riivauksiin liittyy paljon sanoinkuvaamatonta ja selittämätöntä. Vasta kun on itse ollut samassa huoneessa pahan hengen riivaaman ihmisen kanssa, tuntenut siinä saatanallisen pahuuden lähes käsinkosketeltavana, katsellut riivatun vääristynyttä ulkonäköä, kohdannut silmien tyhjän ilmeen, kuullut vihamieliset, vieraalla äänensävyllä lausutut sanat ja huomannut, ettei läsnä olekaan sairas ihminen, vaan pelottava hengellinen todellisuus, voi varsinaisesti ymmärtää, mitä riivauksen ’tuntomerkeillä’ tarkoitetaan.” Oletko kohdannut tällaista? Itse en ole joutunut näkemään tuollaista koskaan. Aina tuntomerkit eivät ole noin selvät, mutta yksi on varmaa: Jeesuksen nimeä riivajat eivät siedä kuulla.

Vain riivatusta voi ajaa ulos jotakin, ja se on ainoastaan kokeneen sielunhoitajan tehtävää – kenenkään muun ei kannata siihen ryhtyä varsinkaan yksin. On järkyttävää kuulla, että ihmisistä ajetaan ulos sairauksia demoneina. Ei Paavalikaan ajanut Trofimuksesta ulos saatanaa, vaan jätti hänet toipumaan ja lepäämään: ”Trofimuksen minä jätin Miletoon sairastamaan” (2. Tim. 4:20).

Kertaan vielä, että asia tulisi varmasti selväksi. Se, että Jeesus ajoi joistakin ihmisistä ulos riivaajia ja paransi heidät, ei todellakaan tarkoita sitä, että nykyaikana sairaissa ihmisissä olisi yksi tai useampi riivaaja. Jeesuksen aikana riivattuja oli paljon, ja kun Jeesus ajoi heistä pois riivaajan, fyysiset oireetkin hävisivät samalla. Engelsviken toteaa näistä oireista, että ”ne eivät varsinaisesti olekaan merkkejä sairaudesta, vaan seurausta siitä, että riivaajahenki hallitsee ihmistä”.

Oikea tapa kohdata sairaita on rukoilla heidän puolestaan, että Jumala parantaisi, jos se on Hänen tahtonsa. Emme voi koskaan mennä yli Jumalan tahdon ja vaatia sairautta pois, mutta pyytää voimme. Myös sairaiden öljyllä voiteleminen on raamatullinen tapa (Jaak. 5:14).

Se pitää muistaa, että saatanalla ei ole meihin mitään valtaa, kun turvaudumme Jeesukseen ja elämme Hänen opetuksensa mukaisesti. Missään kohtaa Uudessa Testamentissa ei käy ilmi, että kristitty pelkäisi pahoja henkiä. Sen sijaan sieltä tulee esille ilo ja varmuus voitetusta saatanasta Jeesuksen työn kautta. Silti meidän tulee vastustaa saatanaa ja sen asettamia ansoja eläen totuudessa ja rukoillen: ”Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen; henki tosin on altis, mutta liha on heikko” (Matt. 26:41).

On surullista todeta, että henkivalloista on monenlaista väärää opetusta. Yksi niistä on vääränlainen hengellinen sodankäynti. Suonto kirjoittaa: ”Demonioppeihin uskoville hengellinen elämä on jatkuvaa sotaa perkeleen voimia vastaan. Kun kristillisyys heille merkitsee epätoivoista nyrkkeilyottelua vihollista vastaan, raittiille kristitylle se on nyrkkeilyottelun seuraamista videolta, jossa ottelun sankari iskee vastustajansa lujaa ja lopullisesti maahan.”

Sankarimme Jeesus polki käärmeen pään rikki jo Golgatan ristillä. Saatanaa vastaan paras lääke on muistuttaa sitä Jeesuksen sovitustyöstä – muistuttaa siitä, että se on jo voitettu!

Lue lisäksi GotQuestions.org:n artikkeli Mitä Raamattu opettaa riivaajien ja demonien vallasta?

Lisäys 6.3.2018

Kuuntele tähän aiheeseen suoraan liittyen Pastori Juha Vähäsarjan puhe Jeesus, Pahan vallan voittaja. Vähäsarja on Suomen Raamattuopiston rehtori ja tunnetaan Raamatun sanaan pitäytyvästä ja helposti ymmärrettävästä julistuksestaan. Edellä mainitussa puheessa kohdasta 12:15 eteenpäin puhutaan kolmesta näkökulmasta: miten henkivaltoihin tulisi suhtautua, voiko kristitty olla pahojen henkien riivaama (valtaama) ja mikä on Jeesuksen valta kaikkien muiden henkivaltojen yli.

Lue myös artikkeli Riivaajia kristityissä?

Lisäys 3.9.2019

Tässä lisää aihetta käsitteleviä videoita:

• Tapani Suonto: Epäterve demonologia.  Aivan lopussa Suonto vastaa kysymykseen, voiko uskovassa olla demonia.
• Tapani Suonto ja Aki Miettinen: Sairaudet saatanasta?
• Tapani Suonto ja Aki Miettinen: Hengellinen sodankäynti

Read Full Post »