Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Posts Tagged ‘helvetti’

Previews of Coming Attractions
By Dennis Huebshman, 5.1.2020, suom. SK

Varhaisnuorena minulla oli tapana mennä elokuviin usein lauantaina ja 25 sentin pääsymaksusta saatoin viettää koko aamun katsellen elokuvia ja syöden kokonaisen 10 sentin laatikollisen popcornia. Ne olivat silloin ehdottomasti isompia kuin nyt. Yksi asia, josta aina nautin, olivat tulevien näytösten esikatselut. Ne antoivat minulle jotakin odotettavaa tulevaisuudelta.

Sanomattakin on selvää, että maan elämän kannalta se oli hyvin kauan sitten. Lähdettyäni kotoa ja mentyäni armeijaan, elokuvissa käymiseni väheni dramaattisesti. Vielä silloinkin esikatselut olivat yksi suosikkilajeistani. Vuosien kuluessa ne kerrat ovat olleet harvinaisia, kun olen mennyt teatteriin, koska voin odottaa elokuvan näyttämistä kaapeli-TV:ssä. Tuo palveluhan on tänä päivänä tarpeeksi kallis lisäämättä siihen teatterissa käymisen korkeita kustannuksia.

”Seurakuntaelämäni” ennen kotoa lähtöä koostui osallistumisesta tilaisuuksiin sunnuntaiaamuisin, sunnuntai-iltaisin, keskiviikkoiltaisin ja jos sattui olemaan viikon mittainen herätyskokoussarja, niin me olimme siellä. Käytin sanaa ”osallistuminen” (attending), koska mieleni tahtoi aina olla muissa asioissa.

Siihen aikaan, kun tulin ”keski-iän” vuosiini, kirkossa käyminen ja kaikki ajatukset Herran palvomisesta olivat satunnaisia. Tänä päivänä uskon vakaasti ”rukoussoturin” käsitteeseen, koska se kosketti minua henkilökohtaisesti. Tiesin, että oli useita, jotka rukoilivat puolestani ja siinä elämäni vaiheessa, kun kävin läpi joitakin negatiivisia asioita, Pyhä Henki antoi minulle jonkin verran käsitystä siitä, millainen iankaikkisuuteni olisi, jos elämäntyyliini ei muutu.

Se, mille altistuin, sai minussa aikaan päätöksen lukea Raamattu läpi itselleni ensimmäistä kertaa elämässäni. Se käynnisti tapahtumasarjan, joka alkoi noin 33 vuotta sitten. Sanomattakin on selvää, että ”tulevien näytösten esikatselu” on muuttunut täysin negatiivisesta ihmeellisen ihanaksi suhteeksi Herraani ja Vapahtajaani, Jeesuksen Kristukseen ja parasta on, että se yhä kasvaa päivä päivältä. Nyt ”tulevien tapahtumien” odotukseni on sydämessäni ja mielessäni jatkuvasti. Luen jotakin Raamatusta päivittäin ja jos en tee sitä, niin tuntuu, että jotakin puuttuu.

Raamatun lukeminen läpi itselleni vain yhden kerran ei riittänyt eikä riitä. Siinä on niin paljon tietoa, jonka taivaallinen Isämme on antanut meille, että ei kukaan ole koskaan voinut oppia sitä kaikkea tämän elämän aikana. Yksi säännöllisistä rukouksistani on, että Pyhä Henki valaisisi minua edelleen ja avaisi mieleni sanomalle, jonka Isä haluaa minulla olevan tuona päivänä. Edelleenkin, luettuani läpi useita käännöksiä, havaitsen asioita, jotka eivät aikaisemmin ole kiinnittäneet huomiotani.

Yksi esimerkki tästä: Olin aina kuullut ”suorasta ja kaidasta” tiestä. Aiemmin uskoin, että se tarkoitti säännöllistä käymistä järjestäytyneessä evankelisessa seurakunnassa. Mutta, kuten vanha sanonta kuuluu, ”autotallissa seisominen ei tee minusta autoa”, niin samoin seurakunnan jumalanpalvelukseen osallistuminen ei tee minusta kristittyä. Uskaltaisin sanoa, että todennäköisesti olin useita kertoja lukenut Johanneksen evankeliumin 14. luvun. Eniten huomiotani kiinnitti osa, jossa Jeesus sanoo menevänsä valmistamaan meille sijaa (jakeet 1-3).

Sitten erään kerran lukiessani jälleen tuota lukua, jae 6 hyppäsi sivulta minua kohti. ”Jeesus sanoi hänelle: ’Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.’” Tutkimusraamattu, joka minulla oli tuolloin, antoi luettavaksi toisen Raamatun kohdan, johon tässä jakeessa viitattiin. Matt. 7:13-14 kertoo meille kahdesta tiestä, jotka ovat käytettävissämme. Toinen on ”lavea” ja monet ovat sillä. Toinen on ”suora ja kaita” ja harvat löytävät sen.

Lopulliset kohtalot, tai kuten edellä sanoin, ”tulevien näytösten esikatselut”, tehdään hyvin selväksi Jumalan Sanassa. Kaikki, eli jokainen maailmanlaajuisesti, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Aina, kun Jumala toistaa jotain, se on tärkeää. Käsite kaikista, jotka huutavat avuksi ja pelastuvat on kohdissa: Joel 2:32, Apt. 2:21 ja Room. 10:13.

Että Jeesus on ainoa tie, ei ole sanottu vain kohdassa Joh. 14:6, vaan myös seuraavissa ja monissa muissa kohdissa: Apt. 4:12, Joh. 3:18, Room. 8:1, 2. Piet. 3:9, 1. Joh. 5:12. Yhteenveto kaikkien näiden jakeiden sanomasta on: ”Tunne Jeesus; Tunne Isä ja sinulla on iankaikkinen elämä heidän kanssaan.” ” Ei Jeesusta – ei Isää – iankaikkisuus Tulisessa Järvessä.”

Helvettiä ei alun perin tehty ihmisille, kuten Matt. 25:41 ilmoittaa. Se tehtiin Saatanalle ja hänen demoneilleen, jotka ovat langenneita enkeleitä. Heidän kohtalonsa on ehdoton, koska ei ole mitään mahdollisuutta antaa heille anteeksi. Anteeksianto on varattu jokaiselle ihmiselle, joka on koskaan elänyt, tai tulee elämään tämän maan päällä. Se on täysin yksilöllinen valinta ja tie anteeksisaamiseen löytyy kohdasta 1. Joh. 1: 8-10. Se sanoo, että jos me tunnustamme syntimme, joita kaikki teemme (Room. 3:23) ja pyydämme anteeksi, niin Isä on uskollinen ja vanhurskas ja antaa meille anteeksi. Tämä on niille, jotka ovat huutaneet avuksi, katuneet elämäntapaansa ja pyytäneet Jeesusta antamaan syntinsä anteeksi ja olemaan heidän Vapahtajansa. Hän ei käännytä ketään pois. Hän ei myöskään pakota ketään tulemaan tykönsä. Myös nykyinen paavi sanoo, että me kaikki palvomme samaa jumalaa (huomaa pieni j-kirjain).

Jeesus, Paavali ja Pietari, mutta varsinkin Johannes luvuissa 1. Joh. 2-5, kuvailevat vääriä profeettoja. Antikristuksia ja vääriä profeettoja on ollut täällä siitä saakka, kun Jeesus oli maan päällä noin 2000 vuotta sitten. Meille sanotaan, että heidän määränsä kasvaa merkittävästi, kun ”tämän aikakauden loppu” on lähellä. Tämä oli muinainen ”tulevien näytösten esikatselu”. Lopullinen paha antikristus on täällä pian.

Jos teet tutkimuksen ihmisten asenteista ja toimista ennen vuotta 2000, niin huomaat, että tämän maan päällä on aina ollut syntiä ja pahoja ihmisiä. Nyt, alkaen tämän vuosituhannen alusta ja tultaessa tähän päivään, pahuus on selvästi lisääntynyt. Ja muutaman viime vuoden aikana se ei ole muuttunut vuosittain eikä kuukausittain, vaan päivittäin. Vauhti vain kasvaa ja meille pelastetuille se on positiivinen merkki, että olemme lähellä Kotiin lähtöä. Saatana tuntee Raamatun sisällön paremmin kuin yksikään meistä. Hänen ongelmansa on, että hän ei koskaan tule hyväksymään eikä ole koskaan hyväksynyt Jeesusta luojakseen ja Vapahtajakseen. Hän uskoo edelleen olevansa tasa-arvoinen Jumalan kanssa.

Meille annettiin monia merkkejä, jotka toteutuisivat, kun Israel olisi palannut omaan maahansa 2000 vuoden kuluttua. Yksi tärkeä merkki, joka on mainittu Hesekielin luvussa 38, on koalitio, joka muodostuu sen pääosakkaiden Venäjän, Iranin ja Turkin välille. Tätä koalitiota ei ole koskaan ennen ollut olemassa; mutta nyt vain muutaman viime vuoden aikana se on muodostunut ja on tällä hetkellä paikoillaan. Muuten, kun Israel julistautui itsenäiseksi valtioksi 14. toukokuuta 1948, se oli ainoa kansa, joka koskaan on palannut omaan maahansa niin pitkän ajanjakson jälkeen. Se sai profeetallisen kellon käymään kohti ”keskiyön hetkeä”.

Jumala on todella hämmästyttävä! Hes. 38:4 sanoo, että hän asettaa ”koukun” tuohon koalitioon ja tänään se on paikoillaan. Kaikki kolme ovat melkein konkurssissa ja etsivät keinoa vetää itsensä ylös ja välttää omien ihmistensä vihamielisiä asenteita. Ja silloin, kas kummaa, tuossa on pikkuinen Israel. Suunnilleen New Jersey’n kokoisena se on tänä päivänä kahdeksanneksi rikkain valtio maailmassa. Äskettäin sen alueelta on löydetty massiivisia kaasu- ja öljyesiintymiä.

Sitten Amerikassa, joka on ollut yksi Israelin suurimmista liittolaisista viime vuosikymmenelle saakka, on levottomuutta. Nykyinen presidenttimme on Israelin ystävä, mutta monet muut hallituksen väestämme eivät sitä ole. Myös Israelissa on poliittisia ongelmia koskevia kysymyksiä, ja se saa Israelin näyttämään heikolta koalition silmissä.

Tämän aikakauden lopussa ja juuri ennen kuin viha/ahdistus todella alkaa, lähes koko maailma ei tue Israelia, kun sitä vastaan hyökätään. Näyttää, kuin heidät olisi tuomittu täydelliseen tuhoon, mutta Jumalalla on joitakin ”tulevien näytösten esikatseluja”. Israel käy läpi vaikean seitsemän vuoden ajanjakson ja ainakin kaksi kolmasosaa väestöstä tapetaan (Sak. 13:8). Ahdistuksen lopussa kaikki eloon jääneet israelilaiset hyväksyvät Jeesuksen Messiaanaan. Jumala kuitenkin torjuu koalition hyökkäyksen alkuunsa niin, että kenelläkään ei ole epäilystä siitä, että Hän yksin valvoo Israelin pelastumista (Hes. 38:18-23).

Mitä tulee nykyisiin uskoviin, niin kohdat 1. Kor. 15:51-53 ja 1. Tess. 4:13-17 ovat ”esikatselujamme”. Meidät säästetään Saatanan pahalta antikristukselta ja väärältä profeetalta. Kohtalomme on olla ikuisesti Jeesuksen kanssa, saatuamme uuden ikuisen ruumiin ja synnittömän ajattelutavan. Me kaikki, joilla on Pyhä Henki sisällämme, olemme se, joka pidättää pahaa, kunnes meidät otetaan pois (2. Tess. 2:6).

Jotkut sanovat, ettei se niin ole ja että jopa uskovat joutuvat läpikäymään ahdistuksen. Se merkitsisi, että Jumalan sana ei ole totta ja koko Raamattu olisi silloin arvoton. Jumala ei kuitenkaan valehtele (Tiit. 1:2 JA Hepr. 6:18). On lukuisia kohtia, joissa sanotaan, että meidät pidetään vihan ulkopuolella. Kuten Joosua sanoi: Mutta minä ja minun perheeni palvelemme Herraa” (Joos. 24:15).

Ota aikaa hetkinen ja harkitse tulevaisuuttasi vakavasti. Kuulutko Jeesuksen laumaan (Joh. 10,) vai onko kohtalosi Suuri Valkea Valtaistuin? (Ilm. 20:11-15). Nämä ovat ainoat kaksi mahdollisuutta. Liity meihin sillä ”suoralla ja kaidalla”, niin kaikki ”tulevien näytösten esikatselusi” ovat aivan mahtavia.

Huuda avuksi Jeesusta nyt; se voisi hyvinkin tapahtua viime hetkellä saadaksesi paikkavarauksen tempauksessa.

Shalom

huebshman46@gmail.com

 

Read Full Post »

Lukewarm?
By John Lysaught, 3.11.2019, suom. SK

On olemassa väärinkäsityksiä, joita Saatana asettaa maailmalle. Yksi on, että taivas on sellaistenkin epäuskoisten saatavilla, jotka vain elävät hyvää elämää. Toinen on, että helvetti on varattu vain pahoista pahimmille. Niinpä ”maailman” ihmiset tuntevat olonsa mukavaksi yleisten uskomustensa kanssa, mitä tulee taivaaseen ja helvettiin. Kuinka surullista. Vaikka heille esitetään Raamatun totuus ja tarve pelastuksesta Kristuksessa, he edelleen uskovat Saatanan valheisiin.

Näen, että ihmisiä on kolmea tyyppiä. Ensimmäinen on ne, jotka elävät itselleen uskoen Saatanan valheisiin. Toinen on penseä uskova ja kolmas on todellinen uskova. Ensimmäinen on helpoin nähdä. Nämä ihmiset elävät elämäänsä itsekkäästi itselleen, eivätkä hyväksy Kristusta. Toinen tyyppi on ne, joilla on toinen jalka Kristuksen kanssa ja toinen maailmassa haluten sekä itselleen että Kristukselle elämisen edut. Kolmas tyyppi, tosi uskovat, elävät joka päivä Jumalalle eivätkä itselleen ja keskittyvät taivaaseen.

Olen ollut kaikkia kolmea edellä mainitussa luettelossa. Olen elänyt itselleni ja vain itselleni. Hyväksyin Kristuksen, mutta olin toinen jalka maailmassa eläen valehdellen itselleni. Entä nyt? Nyt teen parhaani elääkseni Kristukselle joka päivä palvellen Häntä ja keskittyen taivaaseen. Haluan keskittyä niihin, jotka ovat penseitä suhteessaan Kristukseen. Kuumuus ja kylmyys on melko helppoa havaita itsessämme, mutta haaleus eli penseys voi olla haaste.

Riippumatta siitä, mitä ajattelet, tai jos olet eri mieltä kanssani, uskon, että jokainen ihminen kuuluu johonkin em. kategorioista. Haluan ihmisten tietävän, että jos he elävät maailmassa, tai ovat penseitä, niin muutos on mahdollinen. Tärkeää on, että vaikka elät penseänä, voit alkaa elää kokonaan Kristukselle.

Kol. 3:2 kehottaa meitä: Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.” Meidän täytyy keskittyä ylhäällä oleviin asioihin (Jumalaan), eikä tähän maailmaan. Voimme tehdä sen pitämällä silmämme Jumalassa, eikä ihmisessä, eikä ihmisen asioissa. Kun meillä on Kristus sydämessämme, silmämme ovat Hänessä, eivätkä maailman asioissa. Tämän on oltava jatkuvaa, ei vain silloin, kun meistä tuntuu, että tykkäämme siitä.

Se ei vaadi niinkään paljon vaivaa, mutta se itseasiassa vaatii vain sydämen vaihdon. Matt. 6:21 sanoo, että missä aarteemme on, siellä on myös sydämemme. Kysy itseltäsi, mikä on aarteesi? Jos haluat, että aarteesi on Jeesus, niin työskentele sen eteen päivittäin. Älä anna periksi itsellesi. Pyhä Henki johtaa sinua ja vakuuttaa sinut tekemään tämän, jos tämä on se, mitä todella haluat.

Älä kuitenkaan valehtele itsellesi. Tutki sydäntäsi nähdäksesi, missä se on. Ps. 139:23-24 sanoo: Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni. Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.Tee perusteellinen sydämesi tutkimus ja jos siellä on jotakin pois leikattavaa, niin rukoile, että se tapahtuisi.

Ps. 51:10 sanoo: Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.” Vasta puhtaalla sydämellä ja uudistetulla hengellä voimme täysin etsiä Kristuksen ihmeellistä armoa ja voimaa elämäämme. Meillä on oltava oikea sydän voidaksemme elää täysin Kristukselle. Kaikki vähäisempi on kyseenalaista. Emme voi yhtä aikaa vihata ja rakastaa. Emme voi yhtä aikaa rakastaa osia maailmasta ja Kristusta. Meidän on käännettävä selkämme maailmalle ja kasvomme kohti Kristusta.

Jos emme tee sitä, emme ylitä rimaa. Emme voi olla haaleita kristittyjä. Ilm. 3.16 sanoo: Mutta nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen minä oksentava sinut suustani ulos.Tämä lausunto on hyvin selvä ja lyhyt. Jos olet penseä, ole varovainen sen suhteen, mitä teet ja vaihda kurssia nyt. Ei huomenna, tai kun olet vanhempi, tai joskus myöhemmin; tee se nyt.

Käytän tätä jaetta muistuttamaan itseäni, kuinka tärkeää on, etten ole haalea uskossani. Olenko ollut? Olen. Olenko edelleen? Joskus. Mutta kun huomaan olevani penseä, kadun nopeasti ja keskitän uudelleen mieleni Häneen. Minulle se on sydämen asia. Jos sydämeni on kiintynyt ylhäällä oleviin asioihin, niin miten maailman asiat voisivat samentaa niitä? Ne eivät voi. Vaatii tietoisen ponnistuksen laittaa ylhäällä olevat asiat sivuun tyydyttääkseen lihansa himoja.

Saatana haluaa meidän ajattelevan, että on okei olla penseä. Hän haluaa meidän uskovan, että voimme saada parhaat puolet kummastakin maailmasta. Emme kuitenkaan voi. Meidän on valittava toinen tai toinen ja se vaatii rehellistä itsemme arvioimista. Älä usko Saatanan valheita. Älä kompastu penseisiin viesteihin seurakunnassa äläkä toisten penseisiin perusteluihin. Avaa Raamattusi ja näe itse, mitä se sanoo vanhurskaudesta ja Jumalan tahdon tekemisestä.

Penseys uskossamme on uskomista Saatanan valheisiin. Jos vain kelluttelet elämän läpi usko toisessa kädessä palvellen itseäsi toisella, niin se on väärin. 1. Joh. 3:10 sanoo: Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.

Ok, joten mitä on vanhurskaus? Jos olet epävarma, niin se on elämistä oikein ja Jumalan tahdon tekemistä (ks. vanhurskauttaminen). Mikä on Jumalan tahto? Joh. 6:40 tiivistää sen näin: Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Ja jos uskot Jeesukseen, sinun on seurattava Häntä ja noudatettava Hänen esimerkkiään elämässä (1. Kor. 11:1). Tässä muutama esimerkki, mitä Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa:

Matt. 16:24: Silloin Jeesus sanoi opetuslapsillensa: Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.”

Joh. 13:35: Siitä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on keskinäinen rakkaus.”

Gal. 2:20: ”…ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa; ja minkä nyt elän lihassa, sen minä elän Jumalan Pojan uskossa, hänen, joka on rakastanut minua ja antanut itsensä minun edestäni.”

Penseä uskova ei harjoita vanhurskautta, eikä tee Isän tahtoa. Penseä uskova yrittää elää yhtä aikaa maailmassa ja Kristuksen kanssa. Iankaikkisuus ei ole tarkoitettu sotkettavaksi johonkin eikä otettavaksi kevyesti; ja jos elät penseää elämää, niin silloin käy juuri näin.

Meidän pitäisi elää kokonaan Kristukselle. Heräämishetkestämme siihen asti, kun menemme nukkumaan illalla, ajatuksemme pitäisi olla Hänessä, ei itsessämme eikä jossakin välillä. Se voi ensin vaatia vaivaa, jos et ole harjoittanut sitä, mutta pienellä itsekurilla se onnistuu. Jokainen hetki päivästäsi menee siihen, että pidät Kristuksen ensimmäisenä mielessäsi. Se vaatii, että pidät Hänet ajatustesi taustalla. Jonkin ajan kuluttua käy luonnolliseksi tehdä näin – siitä tulee tapa.

Veljet ja sisaret, tutkikaa sydäntenne syvyyksiä sen suhteen, oletteko penseitä. Antakaa Sanan päästä olemuksenne sisimpiin osiin näyttämään teille missä olette. Jos olette penseitä, niin vaihtakaa kurssia ja vaihtakaa heti; sillä me emme tiedä, milloin Kristus vie meidät kotiin.

Read Full Post »

The Great Exchange: Effective for all Eternity
David O. Dykes 2017, suom. SK

Jeesuksen kuolema, Hänen ylösnousemuksensa ja takaisin taivaaseen astumisensa ovat sydän Jumalan ponnistuksessa pelastaa Hänen kansansa heidän synneistään. Kristillisessä opetuksessa ”vanhurskautus” on käsite synnittömän Vapahtajan kuolemalle, joka muodostaa laillisen korvauksen Hänen kansansa synnin syyllisyyden ja rangaistuksen poistamisesta. Samanaikaisesti Hänen kuolemassaan Jeesuksen täydellisen pyhä elämä Hänen lihansa päivinä myös luetaan katuvien epävanhurskasten syntisten hyväksi. Jeesuksen täydellisen elämän vuoksi uskova syntinen on nyt Jumalan näkökulmasta saanut anteeksi kaikki synnit ja puettu Jeesuksen omaan maanpäälliseen vanhurskauteen. Tämä anteeksiantamus ja ansioksi luettu vanhurskaus on pelkkä lahja ja saatu yksin uskon kautta kääntymyksessä.

Jos vierailet Manhattanin saarella, niin näet Inwood Park’iin mennessäsi muistomerkin, joka on muistona paikalle, jossa hollantilainen kuvernööri Peter Minuit teki hämmästyttävän vaihtokaupan. Minuit vaihtoi vähän punaista kangasta, messinkinuppeja ym. rihkamaa intiaanien kanssa kokonaiseen saareen, jota nyt kutsumme Manhattaniksi. Rihkaman arvo oli 60 guldenia eli noin 24 dollaria, joten hän vaihtoi 24 dollarin helyt 14 000 eekkeriin – se on pennin verran jokaisesta kuudesta eekkeristä. Montakohan miljardia dollaria tuon kiinteistön arvo on tänä päivänä? Ajattelet ehkä, että olipa se aika epäsuhtainen kauppa, mutta se vaihtokauppa, josta aion puhua, saa Manhattanin oston näyttämään ihan asialliselta. Aiomme nyt tarkastella sitä suurta vaihtokauppaa, jossa Jumala otti minun syntini ja laittoi ne Jeesuksen päälle samalla, kun antoi minulle Kristuksen vanhurskauden. Mikä vaihtokauppa se olikaan!

”Mutta kaikki on Jumalasta, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja antanut meille sovituksen viran. Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi. (2. Kor. 5:18-21)

Tämä on jae, johon keskitymme – se loistava vaihtokauppa:

”Sen, joka ei synnistä tiennyt, hän meidän tähtemme teki synniksi, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi” (2. Kor. 5:21).

Tämän jakeen sanoma on yksinkertaisesti syvällinen ja syvällisesti yksinkertainen. Jakeen englanninkielisessä käännöksessä on 23 sanaa ja jokaisessa sanassa kahta lukuun ottamatta on vain yksi tavu. Jerry Bridges ja Bob Bevington kirjoittivat kirjan nimeltä The Great Exchange. He kirjoittavat: ”Ei olisi vähättelyä sanoa, että tämä jae on koko Raamatun yksittäinen avainjae.” He kuvailevat loistavaa vaihtokauppaa näin: ”Risti, jolla Jumal-ihminen, Jeesus Kristus, vaihtoi paikkaa lunastamiensa syntisten kanssa vaihtaen oman täydellisen vanhurskautensa heidän syntiinsä, tuomioonsa ja kuolemaansa” (sivut, 5, 186). Haluan jakaa kanssasi kolme ihanaa etua, jotka ovat tulleet Jumalan lapsille loistavan vaihtokaupan kautta.

(1) JUMALA VAIHTAA MINUN SYYLLISYYTENI HÄNEN SUOSIOONSA

750 vuotta ennen ristiä profeetta Jesaja sanoi näin meistä ja Jeesuksesta: ”Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen. Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme” (Jes. 53:6). Tämä on osuva kuvaus meistä kadotetussa tilassamme – me haluamme asioita omalla tavallamme! Me olemme luonnoltamme itsekeskeistä väkeä.

Yksi suurimmista ihmisten kohtaamista ongelmista on syyllisyys ja häpeä, joita he kantavat menneisyytensä erehdyksistä. Jokainen meistä on menneisyydessä tehnyt asioita, joita kadumme. On kaikenlaisia oma-apukirjoja, seminaareja ja new age -mantroja, joilla yritetään auttaa ihmisiä käsittelemään musertavaa syyllisyyden tunnettaan. Mutta tiedätkö MIKSI ihmiset tuntevat tätä sisäistä syyllisyyden ja häpeän taakkaa? Koska kadotetussa tilassamme me OLEMME syyllisiä ja meidän PITÄISI hävetä. Raamattu sanoo: ”Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea? (Jer. 17:9). Ihmisen ongelman sydän on ihmissydämen ongelma. Me olemme luontosyntyisiä syntisiä (natural born sinners) ja ainoa keino saada syyllisyytemme poistetuksi on mennä ristille ja hyväksyä suurin osoitus Jumalan armosta – Jeesus, joka ottaa syyllisyytemme ja häpeämme päällensä.

Kussakin pääväitteessäni on osoitettu kolme ihanaa Raamatun oppia. Jotkut luulevat, että opista saarnaamisen on oltava tylsää ja ikävystyttävää ja valitettavasti jotkut saarnaajat ovat tehneet opin yhtä kuivaksi kuin pöly ja kuolleeksi kuin faarao Tutankhamon. Opit ovat kuitenkin kerta kaikkiaan sykähdyttäviä elämän muuttavia totuuksia! Opista saarnaaminen on kuin lihan syömistä – se vaatii vähän enemmän vaivaa sulatella, mutta se on sinulle terveellistä. Valitettavasti seurakunnat ovat täynnä aliravittuja uskovia, jotka eivät todella tiedä, mitä uskovat, koska heitä on ruokittu enimmäkseen hengellisellä kermavaahdolla. Siinä on paljon sanoja, mutta siihen et voi todella upottaa hampaitasi. Ota siis esille veitsesi ja haarukkasi ja ruokkikaamme itseämme joillakin tuhdeilla opeilla nyt!

Oppi: Jumalan armo

Ensimmäinen suurenmoinen oppi, jonka näemme, on Jumalan armo. Paavali kirjoitti Tiitukselle: ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille” (Tiit. 2:11). Me näemme Jumalan armon tässä jakeessa, koska saamme tietää, että Hän aloitti pelastuksemme. Loistava vaihtokauppa oli Hänen suunnitelmansa, ei meidän. Ensimmäinen sana jakeessa on “Jumala” ja viimeinen sana jakeessa on “Jumala”. Lunastus alkaa ja loppuu Jumalan kanssa. Loistavasta vaihtokaupasta ei unelmoinut joku ihminen, vaan se syntyi Jumalan sydämessä ja mielessä. Meidän osuutemme oli syyllisyys ja Hänen osuutensa oli armo. Suosikkimääritelmäni armolle on, että se on sitä, että Jumala antaa minulle, mitä tarvitsen – ikuisen anteeksiantamuksen – sen sijaan, että antaisi mitä ansaitsen – ikuisen rangaistuksen.

Kaikista uskonnoista, jotka väittävät, että on olemassa Jumala, kristinusko on ainoa, joka sisältää armon Jumalan. Uskonnossa ihmiskunta etsii Jumalaa, mutta kristinuskossa Jumala etsii ihmiskuntaa. Joten MIKSI Raamatun Jumala ottaa ensimmäisen askeleen kohti sovintoa? Koska Raamatun mukaan meidän Jumalamme on rakkauden Jumala. Jumalan suuri rakkaus sai Hänet lähettämään poikansa ottamaan meidän syntimme ja antamaan meille Hänen vanhurskautensa.

Minun reaktioni: Minä iloitsen, että Jumala rakastaa minua niin paljon!

Joten mikä on reaktioni tämän totuuden perusteella? Minä iloitsen, että Jumala rakastaa minua niin paljon. Kuten laulussa sanotaan: Oh, the love that drew salvations plan, Oh, the grace that brought it down to man. Paavali oli niin Jumalan armon valtaama, että vankilassa ollessaan kirjoitti: ”Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!” (Fil. 4:4). Mitä enemmän ymmärrät, kuinka syyllinen olit, sitä enemmän iloitset Jumalan rakkaudessa. Paavali sanoi itseään syntisistä suurimmaksi ja eli iloista ja kiitollista elämää Jumalan rakkauden ja armon vuoksi.

Jumalan ihmeellisen rakkauden pitäisi muuttaa meidät ikuisesti niin, että elämme iloiten. Siksi rakastan tuota Chris Tomlin’in laulua, jossa sanotaan: ”I’m forgiven, because you were forsaken; I’m accepted: You were condemned; I’m alive and well, Your spirit is within me; because you died and rose again.” Ja sitten kertosäe tiivistää sen: ”Amazing love, how could it be: that you my King, woukd die for me? Amazing love, I know it’s true; and it’s my joy to honor you; in all I do; I honor you.” Loistavan vaihtokaupan toinen osa on:

(2) JUMALA VAIHTAA MINUN EPÄONNISTUMISENI HÄNEN ANTEEKSIANTAMUKSEENSA

Tämä jae alkaa sillä, että Jumala aloittaa sovinnon – se on Jumalan armo, mutta sitten huomaat, KUINKA Jumala teki sen. Hän teki sen tekemällä Hänet, ”joka ei synnistä tiennyt meidän tähtemme synniksi”. Tämä jae vahvistaa, että Jeesus oli täysin synnitön. Raamattu sanoo, että Jeesusta kiusattiin kaikin tavoin, niin kuin meitäkin, mutta Hän ei koskaan tehnyt syntiä. Jopa Pilatus sanoi Hänestä: ”En löydä tästä miehestä mitään syytä.” Jeesus oli viaton. Silti Hän otti päällensä meidän ansaitsemamme rangaistuksen. Myös Jesaja ennusti Hänestä näillä sanoilla: ”…mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.” (Jes. 53:5). Ajattele noita kolmea sanaa: haavoitettu, runneltu ja rangaistus. Niihin sisältyy, mitä Jeesus kesti puolestamme. Mutta huomaa SYY, miksi Jeesus kärsi: meidän rikkomuksemme ja pahat tekomme.

Oppi: Kristuksen sijaissovitus

Tähän totuuteen sisältyvä oppi on: Kristuksen sijaissovitus. Raamattu sanoo: ”…joka ’itse kantoi meidän syntimme’ ruumiissansa ristinpuuhun, että me, synneistä pois kuolleina, eläisimme vanhurskaudelle; ja hänen ’haavainsa kautta te olette paratut’” (1. Piet. 2:24). Me kaikki tiedämme, mitä korvaaminen on – me korvaamme voin margariinilla. Urheilussa korvike on joku, joka menee peliin ottamaan toisen pelaajan paikan. Jeesus korvasi meidät ristillä. Sana sovitus tarkoittaa ”maksaa velka”. Paras keino ymmärtää sanan (engl. atonement) merkitys on jakaa sana osiin ja lausua se ”at-one-ment”. Olimme syntiemme tähden erossa Jumalasta ja kun Jeesus maksoi velkamme, hän tarkoitti (meant), että olisimme yhtä (at-one) Jumalan kanssa.

Golgatalla Jeesus korvasi minut. Hän kesti ruoskimisen, jonka olisi pitänyt repiä minun selkäni. Orjantappurakruunun, joka lävisti hänen päänsä, olisi pitänyt olla minun päässäni. Hän koki helvetin minun tähteni. Ajattele sitä, että helvetti on ero Jumalasta, ja kun Jeesus oli naulittuna ristille, Hän huusi: ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?” Ensimmäisen kerran iankaikkisuudessa ja ainoan kerran sen jälkeen, kun Jeesus koki vieraantumisen tunteen ja eron Isästään – se on helvetti. Raamattu sanoo, että helvetti on myös ulkoisen pimeyden paikka ja Jeesuksen riippuessa ristillä aurinko kieltäytyi loistamasta ja keskellä päivää tuli pimeä kuin keskiyöllä. Oli ikään kuin pyhä Jumala ei olisi voinut kestää syntiin katsomista ja siksi sammutti valot. Lisäksi helvetti on tuskan ja kärsimyksen paikka, eikä minun tarvitse muistuttaa sinua Jeesuksen kärsimistä kivuista ristillä. Se on aikakausien mysteeri, emmekä koskaan tule ymmärtämään sitä täysin, mutta ehkä siksi koska Jeesus oli iankaikkinen Olento Hän ehkä kärsi rajallisen ajan (6 tuntia) sitä, mitä meidän rajallisina olentoina, olisi ollut kärsittävä ikuisesti. Kaikki, mitä tiedän, on, että Jeesus koki helvetin, että minun ei tarvitsisi sitä kokea – Hän oli minun sijaiseni.

Minun reaktioni: Olen ikuisesti kiitollinen, koska syntivelkani on maksettu!

Joten reaktioni on: Olen ikuisesti kiitollinen, että syntivelkani on maksettu! Joitakin vuosia sitten Lookout-lehdessä oli tosi kertomus Paul Leonard’ilta. Kun Paul oli tekniikan opiskelija Ohion osavaltiossa juuri Suuren Laman jälkeen, hänen oli itse maksettava opiskelukustannuksensa. Hänen oli venytettävä penniä ja tehtävä useita osa-aikaisia töitä. Yksi hänen työpaikoistaan oli tarjoilla pöytiin ruokasalissa. Eräänä päivänä hän palveli tiedekunnan jäsenten pöytää. Lattiassa oli liukas kohta ja hän liukastui ja koko tarjottimellinen ruokaa kaatui tekniikan professorin päälle. Tämä professori oli aina moitteettomasti pukeutunut. Kauhuissaan Paul sieppasi lautasliinan ja yritti pyyhkiä ruokatahroja kalliilta puvulta, mutta onnistui vain levittämään tahroja ja painamaan niitä syvemmälle.

Professori tuijotti häntä ja sanoi: ”Nuori mies, mitä aiotte tehdä tälle?” Paul vastasi nopeasti: ”Sir, olen iloinen, jos voin maksaa pukunne kuivapesun.” Professori sanoi: ”En usko, että tätä pukua voi puhdistaa, entä te?” Professori oli ärtynyt ja Paul ei voinut sanoa muuta kuin: ”Maksan vaikka kuinka paljon, sir.”

Myöhemmin iltapäivällä Paulin oli kärsittävä koko tekniikan kurssin luennon ajan, kun professorilla oli yllään ruuan tahrima puku. Kellon soitua professori sanoi: ”Paul Leonard, tulkaa tapaamaan minua luennon jälkeen.” Kaikkien mentyä professori sanoi: ”Herra Leonard, minusta olisi vain reilua, jos te ostatte minulle uuden puvun.” Paul irvisti ajatellessaan kustannuksia, mutta sanoi: ”Kyllä sir.”

Professori määräsi Paulin tapaamaan hänet Columbus’in keskustassa miesten vaatekaupassa, joka oli tunnettu kalliista räätälin tekemistä puvuistaan. Kun Paul tuli paikalle professori oli jo valinnut kankaan ja otattanut mitat. Professori sanoi myyjälle: ”Herra Leonard huolehtii laskusta.” Sitten hän katsoi Pauliin ja kysyi: ”Eikö niin?” Paul nyökkäsi nöyrästi ja sanoi: ”Kyllä sir. Se vie vähän aikaa, mutta minä maksan kyllä laskun.” Sitten professorin ilme muuttui. Hän hymyili, kääntyi myyjään ja sanoi: ”Ottaisitteko mitat herra Leonard’ista pukua varten samasta kankaasta, kuin minkä minä valitsin ja laittakaa molemmat puvut minun laskuuni.” Paul Leonard sanoi, että tuona päivänä hänen professorinsa opetti hänelle unohtumattoman läksyn armosta ja anteeksiantamuksesta. Me olemme samassa tilanteessa. Minä loukkasin Jumalan pyhyyttä, mutta Hän ei ainoastaan mitätöinyt velkaa, vaan maksoi sen itse ja sitten antoi minulle, mitä en ansainnut.

Jos joku menisi pankkiin ja maksaisi pois sinun lainasi ja kaikki laskusi, niin miten sinä suhtautuisit häneen? Et koskaan pystyisi kiittämään häntä kylliksi. Juuri näin Jeesus teki meille, joten meidän pitäisi aina kiittää Häntä sydämestämme. Lopuksi:

(3) JUMALA VAIHTAA MINUN RIEPUNI HÄNEN VANHURSKAUTENSA VIITTAAN

Raamattu sanoo, että Jumalan täydelliseen vanhurskauteen verrattuna hyvätkin asiat, joita yritämme tehdä, ovat kuin likaisia ja saastaisia riepuja. Luemme jälleen nämä väkevät sanat Jesajalta: ”…niinkuin tahrattu vaate oli kaikki meidän vanhurskautemme” (Jes. 64:6). Nuo saastaiset rievut ovat kuin syntimme, jonka Jeesus otti päällensä ja ristillä Hän vaihtoi nuo rievut Hänen vanhurskautensa viittaan. ”Minä iloitsen suuresti Herrassa, minun sieluni riemuitsee minun Jumalassani, sillä hän pukee minun ylleni autuuden vaatteet ja verhoaa minut vanhurskauden viittaan” (Jes. 61:10).

Jumala tekee enemmän, kuin vain että ottaa pois syntimme – se on vasta puolet vaihdosta. Hän antaa meille Kristuksen vanhurskauden. Sana vanhurskaus tarkoittaa ”oikea asema Jumalan edessä”, tai ”oikeus seisoa Jumalan edessä”. Teoriassa on kaksi keinoa saada vanhurskaus. Ensimmäinen on elää täysin synnitön elämä. Syntymisesi hetkestä kuolinhetkeesi älä koskaan valehtele, älä koskaan ajattele pahaa, äläkä sano pahaa sanaa, älä koskaan harjoita moraalittomuutta. Täyttääkö kukaan vaatimukset? Jos et täytä täydellisen ihmisen vaatimuksia, niin ainoa vaihtoehto saada vanhurskaus on hyväksyä se lahjavanhurskaus, joka saadaan Jumalalta uskosta.

Oppi: Vanhurskautus uskosta

Tässä osoitettua oppia sanotaan uskosta vanhurskauttamiseksi. Raamattu sanoo:Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa” (Room. 5:1). Olla vanhurskautettu tarkoittaa, että Jumala täydellisessä oikeudenmukaisuudessaan katsoo meitä ja julistaa, että olemme vanhurskaita Kristuksessa. Kun sanot sanan ”vanhurskautettu”, niin ajattele sitä näillä ehdoilla. Se on ”aivan kuin en olisi koskaan syntiä tehnytkään”. Kun lakkaat luottamasta hyviin tekoihisi ja sen sijaan luotat Jeesukseen, niin Jumala katsoo sinuun, eikä enää näe syntiäsi. Hän näkee vain Kristuksen vanhurskauden.

Minun reaktioni: Olen vapaa suorituspaineesta miellyttää Jumalaa

Miten reagoin siihen, että olen uskosta vanhurskautettu? Olen vapaa suorituspaineesta miellyttää Jumalaa! Lakihenkisyys on käsitys, että voit tekemilläsi asioilla saada Jumalan rakastamaan sinua enemmän. Armo ymmärtää, että Jumala katsoo sinuun ja näkee Kristuksen vanhurskauden. Sinun ei tarvitse tehdä töitä miellyttääksesi Jumalaa; sinä jo miellytät. Muistatko, kun Jeesus kastettiin? Isä-Jumala sanoi: ”Tämä on minun rakastettu Poikani, johon minä olen mieltynyt!” Tällainen on se totuus, joka vapauttaa sinut!

Kerran, kun suuri saarnamies H. A. Ironside vieraili lammasfarmilla Länsi-Teksasissa, häntä kohtasi outo näky. Hän näki pienen karitsan, jolla oli neljä etujalkaa ja neljä takajalkaa. Hän oli ymmällään ja pyysi farmaria selittämään sitä. Farmari sanoi:

”Katsokaa tarkasti, sillä lampaalla on päällään toisen lampaan talja. Meillä oli lammas, joka kantoi karitsaa, joka kuoli. Samaan aikaan meille syntyi toinen karitsa, jonka emä kuoli. Otin emättömän karitsan ja panin sen yhteen lampaan kanssa, jonka karitsa oli kuollut ja ajattelin, että ongelma olisi ratkaistu. Emälammas ei kuitenkaan halunnut olla missään tekemisissä karitsan kanssa, koska tiesi, ettei karitsa ollut sen oma.

Eräs vanha apulaiseni kertoi minulle, että osaisi ratkaista ongelman. Hän nylki kuolleen karitsan ja asetti taljan elävän karitsan päälle ja laittoi sen karsinaan emälampaan kanssa. Ja yllätys, yllätys, emälammas rakasti ja hoiti sitä omanaan. Se hyväksyy karitsan ja huolehtii siitä, koska se on puettu sen omaan karitsaan.”

Tri. Ironside sanoi, että näin Jumala kohtelee meitä. Hän ei enää näe meitä syntisinä, vaan ihmisinä, jotka on peitetty ja vaatetettu Kristuksen vanhurskaudella!

Martti Luther, suuri uskonpudistaja, sai kerran kirjeen kristityltä ystävältä, joka kamppaili menneisyytensä syntien kanssa. Vastauksessaan Luther kirjoitti nämä kuuluisat sanat: ”Opi tuntemaan Kristus ja Hänet ristiinnaulittuna. Opi laulamaan Hänelle ja sano – Herra Jeesus, sinä olet minun vanhurskauteni. Sinä otit päällesi sen, joka oli minun; Sinä asetit minun päälleni sen, mikä oli Sinun. Sinä tulit siksi, mitä sinä et ollut, että minä voisi tulla siksi, mitä minä en ollut.” Se on laulu, jota meidän kaikkien pitäisi laulaa!

JOHTOPÄÄTÖS

Walter Wangerin nuorempi on kirjoittanut viehättävän vertauksen nimeltä ”The Ragman” (Riepumies) ja haluan kertoa sen ensimmäisessä persoonassa, kuten hän sen kirjoitti:

Eräänä perjantaiaamuna näin komean nuoren miehen kävelevän kaupunkiimme. Hän veti vanhoja rattaita täynnä hienoja uusia vaatteita. Hän huusi voimakkaalla selvällä äänellä: ”Riepuja! Uusia riepuja vanhoja vastaan! Minä otan vanhat riepunne! Riepuja!” Kiinnostuneena päätin seurata häntä. Panin merkille, että hän oli noin 190-senttinen, hänen käsivartensa olivat kuin suuret puun oksat, kovat ja lihaksikkaat ja hänen silmänsä olivat täynnä älykkyyttä. Ajattelin: ”Tämäpä outoa. Eikö tällainen mies voisi löytää paremman homman?”

Tarkkaillessani hän lähestyi naista, joka istui takaverannallaan. Hän itki nenäliina kasvoillaan vuodattaen tuhannen kyyneltä hartiat vavisten äänekkäistä nyyhkytyksistä. Riepumies pysäytti rattaansa ja hiljaisesti käveli naisen luokse. Hän kosketti naista lempeästi ja sanoi: ”Anna minulle riepusi ja minä annan sinulle uuden.” Hän otti kyynelistä märän nenäliinan hänen kädestään ja antoi hänen käteensä liinakankaan niin puhtaan ja uuden, että se hohti. Sitten kävellessään pois Riepumies teki kummallisen asian. Hän laittoi likaisen nenäliinan kasvoilleen ja HÄN alkoi itkeä. Hän alkoi nyyhkyttää yhtä äänekkäästi, kuin nainen oli nyyhkyttänyt ja kuitenkin, kun vilkaisin häntä, hän ei enää itkenyt ollenkaan.

Edelleen itkien Riepumies jatkoi matkaansa. ”Riepuja! Riepuja” Uusia riepuja vanhoja vastaan!” Ei mennyt kauan, kun Riepumies kohtasi nuoren tytön, jonka pää oli kääritty veriseen siteeseen. Ohut verijuova valui hänen poskeltaan. Riepumies katsoi lapseen hellästi ja veti rattailtaan sievän keltaisen myssyn. ”Anna minulle riepusi” hän sanoi, ”niin minä annan sinulle omani.” Katselin, kun hän aukaisi tytön siteen, otti sen pois ja sitoi omaan päähänsä. Lempeästi hän laittoi myssyn hänen päähänsä.

Se, mitä näin, sai minut haukkomaan henkeäni: sillä siteen mukana lähti haavakin. Riepumiehen nyt haavoitetusta päästään tummempi ja paksumpi verijuova valui alas hänen poskeaan. ”Riepuja! Riepuja” Uusia riepuja vanhoja vastaan!” huuteli vertavuotava itkevä, mutta vahva Riepumies. Hän näki miehen nojaamassa puhelinpylvääseen ja kysyi tältä: ”Oletko sinä töihin menossa?” ”Töihinkö? Oletko hullu?” Mies pudisti päätään ja irrottautui pylväästä näyttäen takkinsa oikean hihan – joka oli tyhjä, hihansuu tungettuna taskuun. Häneltä puuttui käsi.

Riepumies siis sanoi: ”Anna minulle takkisi, niin minä annan sinulle omani.” Hänen äänessään oli sellainen auktoriteetti ja voima! Katselin lumoutuneena, kun hän nopeasti otti pois miehen takin ja laittoi oman takkinsa miehen päälle. Minua vapisutti se, mitä näin, sillä Riepumiehen käsi pysyi hänen takissaan ja kun mies pukeutui siihen, hänellä oli kaksi hyvää kättä, paksuja kuin isot oksat, mutta Riepumiehellä oli yksi käsi. ”Nyt sinä voit mennä töihin”, Riepumies sanoi.

Sen jälkeen Riepumies löysi juopuneen miehen, joka makasi sairaana ja tiedottomana saastaisen vanhan armeijan huovan alla. Riepumies otti huovan ja kietoi sen ympärillensä ja antoi miehelle uuden puvun.

Riepumies lähti pois. Hillittömästi itkien, pää verta vuotaen hän veti rattaitaan yhdellä kädellä kompastellen kuin juopunut, kaatuillen, kuitenkin päästen pystyyn ja edeten päättäväisesti, kunnes tuli kaupungin laitamille. Itkin nähdessäni muutoksen tässä vahvassa nuoressa miehessä ja vielä minulta oli näkemättä, minne hän oli menossa.

Lopulta pieni vanha, surullinen Riepumies tuli kaatopaikalle. Hän löysi jätevuoren ja kiipeää ylös huipulle piinaavin askelin. Siellä kukkulan laella hän raivasi pienen alan ja asettui makaamaan. Hän peitti itsensä tuolla likaisella vanhalla armeijan huovalla ja yksi viimeinen vapina ja äänekäs huokaus ja hän oli kuollut.

Voi kuinka itkinkään todistaessani sitä kuolemaa! Lysähdin siihen ja itkin kuin sellainen, jolla ei ole mitään toivoa, sillä olin alkanut rakastaa Riepumiestä. Nyyhkytin itseni uneen. Ja tietämättäni nukuin unetonta unta päivän, kaksi päivää, jopa kolme. Sitten sunnuntaiaamuna kirkas valo herätti minut. Katsoin ylös ja räpyttelin silmiäni edessäni olevan kirkkauden vuoksi. Sitten näin Riepumiehen seisomassa, taittelemassa huopaa kahdella hyvällä kädellä ja huopa oli nyt valkoinen ja puhdas. Hän oli elossa!

Kuulin hänen selvän äänensä: ”Riepuja! Riepuja! Uusia riepuja vanhoja vastaan!” Sitten kävelin hänen tykönsä kerroin hänelle nimeni. Hänen vaatteidensa loiston rinnalla minun vaatteeni yhtäkkiä näyttivät saastaisilta ja tahraisilta. Painoin pääni häveten ja sanoin kaipaavalla äänellä. ”Pue minut, ole hyvä ja pue minut.” Ja Hän teki sen. Herrani Jeesus, Riepumies, otti pois synnin vaatteeni ja puki minut Hänen vanhurskauteensa!

Read Full Post »

By Pat Franklin, 26.3.2018, suom. SK

”Hakekaa Tom, hakekaa Tom”, kuoleva mies huusi, mutta se oli myöhäistä. Kuinka on sinun laitasi, rakas lukija?

Mies nimeltä Tom oli huolestunut naapuristaan. Tom oli kristitty ja tunsi Jeesuksen Kristuksen Vapahtajanaan. Hän tiesi kuoltuaan pääsevänsä taivaaseen. Hänen naapurinsa taas ei tuntenut Jeesusta.

Eräänä päivänä Tom yritti kertoa evankeliumin naapurilleen. Hän sai vihamielisen vastaanoton ja hänen käskettiin selvin sanoin mennä pois ja viedä Raamattunsa mukanaan.

Ketään ei voi pakottaa uskomaan ja luottamaan Jeesukseen. Tom tiesi, että hänen naapurinsa suurin tarve (ja itseasiassa jokaisen suurin tarve) oli, että maailman Vapahtaja antaa anteeksi hänen syntinsä, kaikki ne asiat, joita Jumala vihaa – varsinkin ylpeyden (luullessamme olevamme jo kyllin hyviä ja ettemme tarvitse Jeesusta).

Jonkin ajan kuluttua hän sai tietää, että hänen naapurinsa oli sairaalassa ja että hänen tilansa oli vakava. Hän otti jälleen Raamattunsa ja meni käymään. Vielä sairaalan sängyssäkin hänen naapurinsa oli vihamielinen ja huusi Tomille päästäkseen hänestä eroon.

On murheellista, että Tom meni kotiin.

Muutaman päivän kuluttua hän päätti yrittää vielä kerran ja meni sairaalaan. Vastaanottovirkailija kysyi: ”Kuulutteko perheeseen?”

”En, hän on vain naapuri”, hän sanoi. ”Mikä on nimenne”, nainen kysyi. ”Tom …”

”Tomko? Tekö olette Tom? Ohhoh! Koko yön hän huusi: ‘Tom! Tom! Hakekaa Tom! Hakekaa Tom!’ Pelkään, että hän kuoli.”

Tom oli järkyttynyt ja päätti yrittää loppuelämänsä kertoa jokaiselle kuuntelevalle Jeesuksesta ja että Hän kuoli, jotta heidän syntinsä voitaisiin pestä pois.

Kuulin tämän tositarinan Israelissa tällä viikolla ja sitten minulle lähetettiin linkki todistukseen reaalielämän Tomilta, joka osoittautui olevan Tom Cantor, menestynyt juutalainen tiede- ja liikemies Kaliforniassa. Tässä se linkki: http://www.israelrestoration.org/video.html  Kuten israelilainen vävymme, Tomkin oli vastaanottanut Jeesuksen Israelin Messiaana.

Entä sinä, rakas lukija? Tunnetko sinä Jeesuksen Vapahtajanasi? Vai oletko kuin tuo naapuri, joka ei koskaan myöntänyt olevansa syntinen ja sikäli kuin tiedämme, ei koskaan pyytänyt Jeesusta antamaan hänelle anteeksi ja pelastamaan hänet helvetistä?

Saamme niin monta tilaisuutta, mutta vain tässä elämässä ja sitten se kaikki on ohi. Helvetissä ei ole toista tilaisuutta. Kaikki tilaisuutemme ovat tässä elämässä.

Meidän hengityksemmekin on Jumalan kädessä ja silti me käytämme tuota hengitystä Hänen kiroamiseensa ja hylkäämme Hänen Poikansa! Miksi Hänen pitäisi antaa meille vielä yksi hengenveto? Eräänä päivänä me hengitämme viimeisen henkäyksemme ja sitten aika on lopussa.

Miksi Tom otti Raamatun mukaansa? Koska se on Jumalan kirja ja sisältää totuuden. Hän olisi voinut näyttää tälle naapurille kohtia, joissa sanotaan, että me kaikki olemme syntisiä, jotka ansaitsevat tuomion, mutta että on yksi tie, vain yksi, jonka kautta meille voidaan antaa anteeksi kaikki syntimme ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Tuo tie on uskon kautta Herraan Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitusuhriinsa Golgatan ristillä, kun Jumalan Karitsa teurastettiin maailman syntien tähden.

Jeesus itse on sanonut: Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47)

Hän sanoi myös: ”… joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa” (Joh. 3:3).

Myöhemmin apostoli Johannes kirjoitti, että jos me elämme uskon valossa, niin Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä” (1.Joh. 1:7).

Tässä hyvä rukous:

”Rakas Jumala, minä tiedän, että sinä olet olemassa. Nuo typerät viisastelijat TV:ssä ja yliopistoissa ovat valehdelleet. Sinä olet siellä ja todisteet ovat kaikkialla ympärillämme! Raamattu sanoo, että sinä lähetit ainosyntyisen Poikasi, Jeesuksen, ottamaan syntien rangaistuksen kaikkien puolesta, jotka asettavat luottamuksensa Häneen.

Se sanoo, että Hän kuoli ja nousi ylös kolmantena päivänä ja sitten sadat todistajat näkivät Hänet ja että Hän on nyt Taivaassa istuen Sinun oikealla puolellasi odottamassa paluuta ja vaatiakseen maan, jonka Hän on tehnyt.

Minä hyväksyn kaiken tämän, rakas Jumala. Anna minulle usko uskoa kaikki, mitä olet laittanut kirjaasi! Pyydän anteeksi kaikkia syntejäni ja anon armoasi minulle syntiselle.

Pyydän sinua Herra Jeesus olemaan Vapahtajani ja tekemään minut yhdeksi Sinun kansastasi. Anna anteeksi syntini ja auta minua elämään Sinulle!”

Ja tiedättekö mitä, rakkaat ystävät? Jos rukoilette näin ja tarkoitatte sitä, niin tapahtuu yliluonnollinen asia. Sinä synnyt uudelleen! Pyhä Henki tulee asumaan sinussa ja sinetöi sinut ja sinä olet yksi Jumalan kansasta, uusi luomus!

Et ole täydellinen, mutta olet nyt sillä kaidalla tiellä, jonka Jeesus sanoi vievän ikuiseen elämään. Olet jättänyt lavean tien, joka vie helvettiin.

Kun ensin luin Uutta Testamenttia ja tajusin, että se oli kaikki totta ja että olin syntinen matkalla helvettiin, niin menin huoneeseeni, suljin oven, polvistuin ja rukoilin edellä esitetyn kaltaisen rukouksen.

Kerjäsin. Minulla ei ollut uskoa, että Jeesus hyväksyisi minut, tai antaisi minulle anteeksi. Ajattelin olevani liian paha ja etten koskaan voisi olla yksi Hänen kansastaan. Luulin, että Hän haluaa vain hyviä ihmisiä.

En ymmärtänyt silloin, että vaikka on eriasteisia syntejä, niin kukaan ei ole tarpeeksi hyvä. Me kaikki olemme saastuneita, kelvottomia Jumalan taivaaseen.

En myöskään todella ymmärtänyt, että Jeesus kuoli syntisten vuoksi! Minun kaltaisteni syntisten!

Tiesin, että jotakin tapahtui. Sisältä olin erilainen. Ja epätoivoisesti halusin tuntea Jeesusta paremmin – en vain Häntä koskevia asioita, vaan todella tuntea Häntä, olla lähempänä Häntä, olla niin lähellä Häntä, kuin voisin päästä, ymmärtää Häntä ja kaikkea Hänestä.

Olin rakastunut Häneen! En fyysisellä rakkaudella, vaan hellällä, palvovalla, kiitollisella rakkaudella.

Päätin seurata Häntä aina, vaikka Hän hylkäisi minut, koska ei ollut mitään, ketään, parempaa kuin Hän.

Sitten eräs nainen, joka tiesi paljon minua enemmän, tapasi minut yhtenä päivänä ja näytti minulle monta kohtaa Raamatussa, jotka vakuuttivat minulle, että Jeesus ei koskaan hylkää ketään luoksensa tullutta.

Itseasiassa Hän sanoi:Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä” (Joh. 3:16).

”Ettei yksikään”! Se tarkoittaa sinua ja se tarkoittaa minua.

Etkö tahtoisi tänä päivänä asettaa luottamustasi Jeesukseen ja pyytää Häntä antamaan anteeksi syntisi?

Vai haluatko jatkaa edelleen hyläten Jeesuksen? Haluatko kirkua viimeisessä yössäsi, kun ei ole ketään paikalla, joka tietää, mitä sanoa, tai tehdä hyväksesi?

Onkohan sinun elämässäsi Tom, jota halveksit?

Tämä, jopa tämä artikkeli, voi olla sinun viimeinen kutsusi, viimeinen kerta, kun Jeesus ojentaa rakastavan kätensä sinulle.

Etkö tahtoisi vastaanottaa Hänet nyt, rakas ystävä?

Voitte kopioida, tulostaa, tai lähettää tätä artikkelia ihmisille, kunhan se tulostetaan sellaisenaan, eikä rahaa veloiteta.

Read Full Post »

Heaven or Hell?

Commentary by Roger Oakland, suom. SK
Understand The Times International: Roger Oakland Ministries
www.understandthetimes.org
1.800.689.1888

Muistan sen kokemuksen, kuin se olisi tapahtunut eilen. Oli pakkasilta talvella 1961. Olin 14-vuotias. Suuri joukko ihmisiä oli kokoontunut eräälle koululle kuuntelemaan väkevää evankelistaa Kanadan Ontariosta. Hänen aiheensa kosketteli taivasta ja helvettiä.

Menin ”ristiretkeen”, koska äitini halusi minun lähtevän kanssansa. Vaikka lapsena olin käynyt seurakunnassa säännöllisesti, niin tämä kokous oli erilainen kuin kaikki, joissa olin ollut aikaisemmin. Koko illan se evankelista viuhtoi edestakaisin lavalla huutaen täysillä. Hän esitti helvetin elävästi palavana hornan kattilana verrattuna kauniiseen taivaaseen kullalla päällystettyine katuineen. Kokouksen lopussa hän pyysi jokaista taivaaseen haluavaa paikallaolijaa nostamaan käden. Kun ”kaikkien päät oli painettu ja silmät suljettu”, minä kohotin käteni varovasti pääni yläpuolelle. En tietenkään halunnut mennä helvettiin. Kukapa haluaisi?

Sitten se evankelista sanoi jotakin, joka oli minulle yllätys. Hän pyysi niitä, jotka olivat nostaneet kätensä, nousemaan seisomaan ja kävelemään salin etuosaan. ”Teidän täytyy ottaa julkinen kanta, jotka aiotte seurata Jeesusta”, hän mylvi. ”Nouskaa ylös tuoleistanne ja kävelkää salin etuosaan, että pelastutte.”

Sydämeni tuntui pysähtyvän. Tarkoittaako hän minua? Kuinka voisin tehdä sen? Täällähän on luokkatovereita, jotka tuntevat minut. He ajattelevat, että olen täysin hullu! Nämä ja muut ajatukset risteilivät mielessäni. Evankelista esitti vielä kaksi tunteellista vetoomusta ja kummallakin kerralla hänen sanansa olivat vielä pelottavampia. Silti istuin liimautuneena tuoliini jalat kiinni lattiassa ja sydän pamppaillen.

Tuolla hetkellä tapahtui jotain dramaattista. Vanha nainen, joka istui takanani, kosketti olkapäätäni ja kuiskasi käheästi korvaani: ”Poju, minä näin, että sinä nostit kätesi”, hän sanoi. ”Jumala tahtoo, että sinä menet eteen ja pelastut. Ethän halua palaa helvetissä, ethän?”

Olin jo ollut traumaattisessa tilassa. Nyt olin epätoivoinen. Kiukun tunteet valtasivat minut. Minusta tuntui, että se evankelista oli huijannut ja manipuloinut minua. Äkkiä hyppäsin tuolistani jättäen äitini siihen. Ryntäsin salin takaosaan, avasin oven ja juoksin pysähtymättä puolitoista mailia kotiin kädet ja jalat jäässä.

Vielä nytkin, kun elän uudelleen tätä kokemusta, samat tunteet toistuvat. Paettuani kotiin evankelistan kutsua ottaa vastaan Kristus, jatkoin juoksemista, en evankelistan, vaan Jumalan ja Raamatun luota. Juoksin vielä 16 vuotta. Vasta, kun minulla oli ikää 30 vuotta, ymmärsin tehneeni vakavan virheen. Huomasin, että Raamattu onkin totta ja sitten hyväksyin uhrin, jonka Jeesus antoi puolestani Golgatan ristillä.

Vaikka se evankelista ja pieni vanha nainen koulun juhlasalissa ehkä väärällä tavalla haastoivat ja manipuloivat minua, niin myöhemmin elämässä huomasin, että se, mitä he sanoivat henkilökohtaisen valinnan tekemisestä sen suhteen, missä vietän iankaikkisuuden, oli totta. Vaikka minulla ei ole mitään evankelistoja vastaan, niin oma käsitykseni on, että jokaisen uskovan pitäisi kertoa evankeliumi toisille käyttämättä painostusta ja manipuloimista.

Sitä kutsutaan Jeesuksesta Kristuksesta todistamiseksi. Oletko kokeillut?

 

Read Full Post »

The most important thing
14.8.2015 by Pat Franklin, suom. SK

Britannian media pitää isoa ääntä kahden kuuluisan ihmisen kuolemasta, erään miesnäyttelijän ja naislaulajan / TV-juontajan. Heitä kuvaillaan kaikin puolin niin suurina ihmisinä, mutta minä pohdin, että missä he ovat nyt. Media ei puhu siitä, mutta Jeesus puhui. Hän sanoi, että jos ihminen ei synny uudesti, hän ei pääse taivaan valtakuntaan. (Joh. 3:3)

Olivatko nämä TV-tähdet uudestisyntyneitä? En koskaan kuullut. Miten on sinun laitasi, rakas lukija? Se on elämän tärkein kysymys ja ratkaiseva tekijä kuolemassa. Maallinen maine on merkityksetön, koska elämämme täällä on lyhyt ja sitä seuraa iankaikkisuus.

Jeesus sanoi, että on olemassa lavea tie, joka johtaa tuhoon helvetissä ja kaita tie taivaaseen – uskon kautta Häneen Jumalan poikana, joka kuoli syntiemme tähden ja nousi kuolleista.

Taivaaseen ei ole muuta tietä, kuin tuo kaita tie uskossa Jeesukseen Kristukseen. Mitkään hyvät teot eivät vie sinua sinne. Se ei riipu siitä, kuinka paljon rahaa keräsit hyväntekeväisyyteen, tai siitä, kuinka moni ajatteli, että olet ihana. Sinä olet joko lavealla tai kaidalla tiellä ja päädyt joko taivaaseen tai helvettiin. Niin karusti ovat asiat.

Kuinka se voi olla näin? Se on Raamatussa ilmoitettu Jumalan suunnitelma. Jumala toimii suunnitelman ja aikataulun mukaan ja myös jokaisella meistä on aikataulu – tietty määrä päiviä, jotka Jumala on määrännyt itse kullekin. Voimme päättää hyväksyä Jeesuksen Vapahtajanamme ja saada syntimme anteeksi, tai voimme hyljätä Hänet ja kulkea omaa tietämme. Kuinka sinä äänestät? Jeesustako? Hän sanoi, että jos et ole Hänen kanssaan, niin olet Häntä vastaan (Matt. 12:30).

Minä äänestin Jeesusta vuonna 1981 luettuani läpi kaksi ensimmäistä evankeliumia ja osittain kolmannen. Tajusin sen kaiken olevan totta ja etten ollut lainkaan kaidalla polulla, vaan lavealla helvettiin johtavalla tiellä. Polvistuin yksin kotona ja kerroin Jeesukselle, että tiesin Hänen kirjansa, Raamatun, olevan totta ja että olen syntinen. Kerjäsin Häntä antamaan anteeksi syntini ja mainitsin jokaisen mieleeni tulevan. Sanoin Hänelle, että Hän saisi kaiken, mitä minulla on (Hänhän omistaa kaiken joka tapauksessa; Hän teki koko maailman!) ja pyysin Häntä tekemään minut yhdeksi omistaan.

Tuo rukous oli elämäni käännepiste, totaalinen muutos, täydellinen U-käännös. Jeesus sanoi, ettei koskaan käännyttäisi ketään pois, joten minä tiedän kuuluvani Hänelle ja myös sinä, rakas ystävä, voit kuulua Hänelle. Hän on luvannut antaa ikuisen elämän kaikille, jotka asettavat luottamuksensa Häneen.

Myös sinä voit syntyä uudesti. Sinä voit TIETÄÄ, että kuulut Jeesukselle ja olet oleva Hänen kanssansa ikuisesti. Hanki Raamattu; lue evankeliumit; tee parannus synneistäsi; pyydä, kerjää Jeesusta antamaan sinulle anteeksi ja tekemään sinut yhdeksi omistaan.

Tai sitten vain jatkat elämääsi väittäen olevasi hyvä ihminen, mutta et koskaan hyväksy Jeesusta Vapahtajaksesi. Jatka vain tuota laveaa tietä kaikkien toisten kanssa, jotka luulevat olevansa tarpeeksi hyviä ilman Jeesusta ja jotka ovat iloisella matkallaan helvettiin. Iloisena kuolinhetkeen saakka. Jeesus kertoi millainen helvetti on tarinassa rikkaasta miehestä, joka kuoli ja meni helvettiin ja oli siellä kerjäten vesipisaraa kielelleen (Luuk. 16). Helvetti on käsittämättömän tuskan ja kauhun paikka.

Hyvä uutinen on, että Jumala laati pelastussuunnitelman – uskon kautta Hänen Poikaansa Jeesukseen. Tarjous on pöydällä. On murhenäytelmä, että niin harvat hyväksyvät tuon suuren tarjouksen.

Kuinka sinä äänestät, rakas ystävä? Pidätkö Jeesuksesta, vai et? Hyväksytkö, vai hylkäätkö Jeesuksen?

Kuinka toivonkaan, että joku siellä ulkona saa nenänsä kiinni Raamattuun, tajuaa sen olevan kokonaan totta, polvistuu ja uskoo ja luottaa, että Jeesus antaa anteeksi kaikki synnit ja antaa ikuisen elämän.

Jeesus sanoi Johanneksen evankeliumissa: ”Joka uskoo minuun, sillä on iankaikkinen elämä” (Joh. 6:47). Se on se kaikkein tärkein asia.

Read Full Post »

Luku 18 kirjasta ANTIKRISTUKSEN PALUU

apocalypticKun apokalypsi alkaa, niin maailmanhistorian hirvittävin ajanjakso käynnistyy. Se saa ensimmäisen ja toisen maailmansodan, Hitlerin, Stalinin, Ruandan ja kaikkien muiden sotien ajan alusta saakka näyttämään kuin iltapäivän teekutsuilta. Nälkä ja taudit tuhatkertaistuvat. Saatanan siemen vapautuu terrorisoimaan ihmiskuntaa.

Kuka sitten joutuu läpikäymään tämän ahdistuksen? Tulemmeko kaikki kärsimään sen vaikutuksista? Vai onko, kuten jotkut opettavat, olemassa suosittujen ihmisten ryhmä, jotka välttävät tulevan katastrofin? Vastataksemme tähän ongelmalliseen kysymykseen aloitamme apostoli Paavalin lausunnolla 1. Kor. 2:7-8:

…vaan me puhumme SALATTUA Jumalan viisautta (KJV: wisdom of God in a MYSTERY), sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista (KJV: princes) ole tuntenut – sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet –

Paavali puhuu tässä salaisuudesta, joka oli ollut kätketty ajasta ennen maailman luomisen alkamista. Tämä salaisuus on niin tärkeä ja suuri, että jos ’tämän maailman ruhtinaat’ (princes) olisivat tienneet siitä, he eivät olisi ristiinnaulinneet Jeesusta. Keitä sitten ovat ’tämän maailman ruhtinaat/valtiaat’? No niin, päävaltias on henkilö, josta olemme puhuneet kaikkialla näissä teksteissä. Jeesus mainitsee hänet useita kertoja:

Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos (Joh. 12:31).

En minä enää puhu paljoa teidän kanssanne, sillä maailman ruhtinas tulee, ja minussa hänellä ei ole mitään (Joh. 14:30).

Saatanaan viitataan useita kertoja tämän maailman ruhtinaana ja riivaajien päämiehenä (KJV: prince of the devils, Matt. 9:34), joten ilmaus, tämän maailman valtiaat, tarkoittaa Saatanaa ja hänen kanssaan langenneita pahoja enkeleitä.

Mikä siis on tämä niin tärkeä salaisuus? Tämä suuri salaisuus on ensimmäisen kerran mainittu Paavalin kirjeen viimeisessä luvussa Roomassa asuneille uskoville.

Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun SALAISUUDEN mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi (Room. 16:25-26).

Kreikankielen salaisuutta tarkoittavan sanan kirjaimellinen merkitys on ’pyhä salaisuus’. Paavalin mukaan tämä salaisuus oli salassa maailman alusta saakka, mutta vasta nyt ilmoitettiin kaikille kansoille hänen kirjoitustensa kautta. Jakeissa Ef. 3:3-6,8,9 Paavali edelleen paljastaa, mikä tämä pyhä salaisuus on.

…että näet tämä salaisuus on ilmestyksen kautta tehty minulle tiettäväksi, niinkuin olen siitä edellä lyhyesti kirjoittanut; josta te sitä lukiessanne voitte huomata, kuinka perehtynyt minä olen Kristuksen salaisuuteen, jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille: että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta Minulle, kaikista pyhistä halvimmalle, on annettu tämä armo: julistaa pakanoille evankeliumia Kristuksen tutkimattomasta rikkaudesta ja saattaa kaikille ilmeiseksi, mitä on sen salaisuuden taloudenhoito, joka ikuisista ajoista asti on ollut kätkettynä Jumalassa, kaiken Luojassa.

Kolme kertaa Roomalais- ja Efesolaiskirjeiden välillä meille kerrotaan, että tämä salaisuus oli ollut kätkettynä Jumalassa ajasta ennen maailman luomista. Niin tärkeä on tämä salaisuus. Tämä salaisuus on kaksiosainen. Tämä ensimmäinen osa paljastaa, että pakanat ovat kanssaperillisiä ja samaa ruumista yhdessä Israelin kanssa ja osallisia lupauksiin Kristuksessa. Se on, pakanat voivat nyt täysin jakaa Jumalan lupaukset, jotka on annettu Jeesuksen Kristuksen tähden, Hänen kauttansa ja Hänessä.

commandmentsKysyt ehkä, että mikä tässä sitten on niin tärkeää. No niin, vuosisatojen ajan alkaen Mooseksen ajasta Israelin kansa oli valittu kansa. Heille oli annettu Jumalan lait ja lupaukset. Juutalaisten huoli ei ulottunut muihin; heille pakanat, se on kaikki muut, olivat pelkkiä koiria. He ja vain he, olivat valittuja. Nyt pakanatkin voivat saada Pyhän Hengen lahjan ja näin ollen tulla tasavertaisiksi juutalaisten kanssa kaikissa Jumalan lupauksissa.

Tämän suuren salaisuuden toinen osa on kuitenkin vielä tärkeämpi, kuin ensimmäinen. Paavali toistaa sen kohdassa Kol. 1:26-27:

…sen salaisuuden, joka on ollut kätkettynä ikuisista ajoista ja polvesta polveen, mutta joka nyt on ilmoitettu hänen pyhillensä, joille Jumala tahtoi tehdä tiettäväksi, kuinka suuri pakanain keskuudessa on tämän salaisuuden kirkkaus: Kristus teissä, kirkkauden toivo.

Ennen kuin Pyhä Henki annettiin helluntaipäivänä, pakanat olivat ilman toivoa ja ilman Jumalaa tässä maailmassa, mutta nyt Hänen uhrinsa ja Kristuksen veren vuodattamisen tähden kaikki tuo on muuttunut ja muuttunut täydellisesti. Tämä salaisuus, josta kukaan ei tiennyt, sillä Jumala oli pitänyt sen kätkettynä ajasta ennen maailman alkua, on nyt ilmoitettu Paavalille ja tehty tiettäväksi kansoille. Eikä vain niin, että pakanat on nyt otettu Jumalan perheeseen, vaan, että jokainen, joka uskoo, saa iankaikkisen elämän ja tuo elämä on ’Kristus teissä, kirkkauden toivo’.

Tämä on uskomaton lahja ja hämmästyttävä ilmestys. Niin suunnaton on tämän pyhän salaisuuden ilmestys, että jos tämän maailman valtiaat olisivat tunteneet sen, niin ’he eivät olisi ristiinnaulinneet kirkkauden Herraa’.

Ajattepa sitä hetkinen. Niin ällistyttävä, suunnaton ja tärkeä on tämä ilmoitus, että jos Saatana ja muut langenneet enkelit olisivat tunteneet sen, he eivät olisi murhanneet Jeesusta Kristusta ristillä. He olisivat katsoneet paremmaksi antaa Hänen edelleen vaeltaa maan päällä, kuin sallia tämän ihmeen tapahtua. Sillä kun Jeesus vaelsi, Hänellä oli Jumalan Pyhän Hengen voima itsessään ja Hän teki väkeviä tekoja. Hän oli kuitenkin yksinään toimiva yksi ihminen, mutta johtuen Hänen ristiinnaulitsemisestaan ja ylösnousemuksestaan tuo sama Henki on nyt kaikkien saatavana, jotka hyväksyvät Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan ja uskovat, että Jumala herätti Hänet kuolleista.

doveKun sinä saat Jumalan Hengen sisimpääsi, niin se on Hänen siemenensä ja iankaikkinen elämä. Olet matkalla taivaaseen eikä koko helvetti voi pysäyttää sinua. Kun Jeesus oli tämän maan päällä, Hän oli yksi ihminen, jolla oli Jumalan henki ja voima itsessään, mutta helluntaipäivänä tuli 3000 sielua lisää ja sitten seuraavina päivinä ja kuukausina vielä tuhansia. Jeesus sanoi olevansa ’maailman valo’. Minne ikinä valo tulee, sieltä pimeyden on paettava. Joten joka kerran, kun uusi sielu saa Pyhän Hengen lahjan, niin uusi valo syttyy tässä turmeluksen maassa ja pimeys väistyy. Jos sytytät valon huoneessa, niin pimeyden täytyy hävitä. Nykyisin miljoonittain valoja sytytetään eri maissa kaikkialla maailmassa.

Juutalaiset olivat Jumalan palvelijoita ja muutamat valitut heistä saivat Pyhän Hengen ’päällensä’ VT:n aikoina, mutta asiat eivät ole enää näin. Nyt Jumalan iankaikkinen siemen tekee sinusta Jumalan lapsen, etkä voi menettää tuota siementä. Ja se suuri mysteeri, pyhä salaisuus, joka oli kätkettynä Jumalassa ajasta ennen maailman luomista, on, että se on Kristus sinussa, kirkkauden toivo… Kristus sinussa … Mikä hämmästyttävä kirjaimellinen totuus. Sinulla on Kristuksen henki sinussa. Se on sama Henki, jonka Jeesus sai, kun Johannes kastoi Hänet ja Henki laskeutui Hänen päällensä kuin kyyhkynen. Ja nyt se on sinun sisälläsi.

Sinä voit tehdä samoja tekoja kuin Jeesus. Lapsena sinulla on suora pääsy Jumalan valtaistuimen luo taivaassa. Voit rukoilla ja saarnata ja opettaa ja ajaa ulos riivaajia aivan kuten Jeesus teki ja paholainen ei tykkää siitä ollenkaan. Ja jos vain olisi tiennyt, että näin tulisi käymään, hän ja hänen valtiaansa eivät olisi ristiinnaulinneet Jeesusta. Sillä nyt sinulla on sama Jumalan voima asumassa sinussa ja käytössäsi. Sinun tarvitsee vain alkaa toimia sillä, mitä sinulle on annettu.

Tämän suuren mysteerin vuoksi Saatana on tehnyt töitä vuosisatoja minimoidakseen tämän salaisuuden opettamisen. Monilla kristityillä ei ole mitään käsitystä sen seurauksista. Sitä on silitelty ja jätetty huomioimatta. Kuitenkin ne meistä, jotka olemme syntyneet ylhäältä ja saaneet Jumalan lahjan, olemme pelastettuja. Me olemme nyt Seurakunta, ekklesia, eli Jumalan uloskutsutut ja Kristuksen ruumiin jäseniä. Me olemme pyhät, mikä tarkoittaa, että olemme pyhitettyjä ja erotettuja. Tämän vuoksi UT:n kirjeet on osoitettu ’pyhille Roomassa’ tai ’pyhille Korintossa’ tai ’pyhille Efesossa’ jne. Me olemme erityinen ja ainutlaatuinen ryhmä ihmisiä, jonka Jumala kätki omaan sydämeensä ajasta ennen maailman perustamista. Kukaan muu kuin Hän, ei tiennyt siitä:

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa, niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa (Ef. 1:3-4).

Me emme ole palvelijoita, vaan Jumalan lapsia syntymän perusteella ja taivaan kansalaisia. Tämä tekee meistä erilaisia, kuin Israel ja juutalainen kansa. Yksi apokalypsin ajalle annettu nimi on ’Jaakobin ahdistuksen päivä’. Jaakob liittyy juutalaisiin eikä Jumalan Seurakuntaan. Tämän vuoksi Paavali kirjoittaa, että ’meidät pelastetaan tulevasta vihasta’, sillä meillä on autuas toivo Herramme pikaisesta tulemuksesta kokoamaan yhteen Seurakuntansa ja kohtaamaan meidät yläilmoissa ja viemään meidät sinne, missä Hän on nyt. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla, koska me emme tule näyttelemään mitään roolia emmekä osaa tulevassa Suuressa Ahdistuksessa.

Read Full Post »